HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa metsäenergiasta: Forest Fire -hanke 2012-2014 www.forestfire.eu
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Keski-Pohjanmaalla on runsaat ja kasvavat metsävarat, jotka mahdollistavat kotimaisen biopolttoaineen, energiapuun tuotannon. Energiapuun korjuun havaintokohteilla esitellään miten energiapuun korjuu voidaan toteuttaa, mitä puunkorjuu merkitsee puustolle ja metsämaan ravinteisuudelle. Reitti kohdeopasteille Energiapuun korjuu Tuhkalannoitus Olet tässä Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa metsäenergiasta: Forest Fire -hanke 2012-2014 www.forestfire.eu
Rae- ja irtotuhkan sekä PK-lannoituksen vertailu 2003-2013 Jyrki Hytönen 2013
Rae- ja irtotuhkan sekä PK-lannoituksen vertailu Koetiedot Kasvupaikka: Ptkg II, turpeen typpipitoisuus keskimäärin 2,7% (1,7 3,2%) Puusto: Mäntyvaltainen riukuvaiheen metsä, ylispuuluontoinen hakkuu ja harvennus 1998 1999 tiheyteen 1000 r/ha. Ojat: Uudisojitus 1969, täydennys 1980-luvun alku ja perkaus ja täydennysojitus 1999-2000. Lannoitus: Talvi 2003 tuhka, kevät 2003 Metsän-PK. Ruutukoko: 1600 m 2. Toistoja 9 kpl. Kokonaispinta-ala 5,80 ha. Käsittelyt: A. Ei lannoitusta B. Irtotuhka 5000 kg/ha (kuivana, Uimaharju) C. Rakeistettu tuhka 5000 kg/ha (kuivana, Uimaharju) D. PK-lannoitus (500 kg/ha ) Ravinteita kg/ha N P K Ca Mg B Zn Irtotuhka 0 82 202 969 155 1,6 22 Raetuhka 0 73 190 836 134 1,6 18 PK 0 45 80 110 0 1,5 0 Mittaukset Alkupuusto Puusto 0, 5 ja 10 v lannoituksesta Neulasnäytteet 1, 2 ja 5 v lannoituksesta Maahengitys, NO 2, CH 4
Rae- ja irtotuhkan sekä PK-lannoituksen vertailu Käsittelyt: A. Ei lannoitusta B. Irtotuhka 5000 kg/ha (kuivana, Uimaharju) C. Rakeistettu tuhka 5000 kg/ha (kuivana, Uimaharju) D. PK-lannoitus (500 kg/ha ) A C 9 C 5 1 D A 10 B 6 2 C A D 11 7 3 B B 12 D 8 4 B 13 C 17 A 14 A B 21 18 D B D 15 22 19 C D A 16 23 20 C 24 B A 25 29 D C 30 26 D A 31 C 28 27 B 32 B 33 A 34 D 35 C 36 20 60 100 40 80 Irtotuhkan kosteus 0.76%= 5039 kg/ha Rakeistetun 16.19%= 5966 kg/ha Kun ruudun koko 1600 m 2, niin irtotuhkaa 806 kg/ ruutu, rakeistettua tuhkaa 955 kg/ruutu
Neulasten ravinnepitoisuudet ja puuston kasvu 10 vuotta lannoituksesta Jyrki Hytönen & Olavi Kohal 2013 Tulokset Neulasten N-pitoisuus hyvä, keskimäärin 14 g/kg 1,6 Neulasten P-pitoisuus 1, 2 ja 5 v. lannoituksesta 6 Neulasten K-pitoisuus 1, 2 ja 5 v. lannoituksesta 70 Neulasten B-pitoisuus 1, 2 ja 5 v. lannoituksesta 1,4 1 vuosi 2 vuotta 5 vuotta 5 Sopiva 60 P, g/kg 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 Alhainen K, g/kg 4 3 2 Välttävä B, mg/kg Alhainen 50 40 30 20 Sopiva 0,2 1 10 0,0 O Irtotuhka Raetuhka PK 0 O Irtotuhka Raetuhka PK 0 O Irtotuhka Raetuhka PK Lannoitus Lannoitus Lannoitus 7 6 Kasvu 0-5 ja 5-10 v lannoituksesta m 3 /ha/v Kasvu 0-5 v Kasvu 5-10 v 5 m 3 /ha/v 4 3 2 1 Kasvunlisäys, m 3 /ha 0-5v 5-10v 10v Irtotuhka 8,1 16,7 24,8 Raetuhka 3,1 12,0 15,1 PK-lannos 5,4 14,0 19,4 0 O Irtotuhka Raetuhka PK Lannoitus
Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Hakkuutähteen korjuu ja kantojen nosto helmikuussa vuonna 2010 * Kuusen ja männyn taimien istutus syyskuussa vuonna 2011 KU M K MÄ M K M KU 20 60 100 40 80
Ainespuun ja energiapuun tilavuus * Leimikon puusto oli koivuvaltainen, yhteensä 165 m 3 /ha kuitupuuta * Puuston tilavuudesta energiapuuksi käytetyn hakkuutähteen osuus oli noin puolet
Puunkorjuumenetelmän vaikutus ravinnepoistumaan ja kasvupaikalle hakkuutähteessä jäävään ravinnemäärään * Energiapuun korjuussa eli kokopuukorjuussa poistuu kasvupaikalta ravinteita 2-3 -kertainen määrä verrattuna pelkän runkopuun korjuuseen * Energiapuun korjuun jälkeen kasvupaikalle jää kolmasosa hakkuutähteestä
Taimitiheys, kpl/ha Hakkuutähteen korjuun vaikutus männyn ja kuusen taimien eloonjääntiin Hakkuutähteen korjuun jälkeen männyn ja kuusten taimien eloonjäänti on lievästi korkeampi verrattuna pelkän ainespuun korjuuseen yhden ja kahden vuoden kuluttua istutuksesta Hakkuutähteen korjuun vaikutus kuusen taimitiheyteen yhden ja kahden vuoden kuluttua istutuksesta 2500 2000 1500 1000 500 0 Kuusi 2012 Kuusi 2013 Ainespuukorjuu Hakkuutähteen korjuu
Hakkuutähteen korjuun vaikutus männyn ja kuusen taimien pituuskasvuun * Hakkuutähteen korjuun jälkeen männyn pituuskasvu on lievästi suurempi verrattuna pelkän ainespuun korjuuseen yhden ja kahden vuoden kuluttua istutuksesta * Kuusen pituuskasvuun hakkuutähteen korjuu ei vaikuttanut
Kannonnoston vaikutus männyn ja kuusen taimien eloonjääntiin * Kannonnoston jälkeen männyn taimien eloonjäänti on lievästi suurempi verrattuna pelkän ainespuun korjuuseen yhden ja kahden vuoden kuluttua istutuksesta * Kuusen taimien eloonjääntiin kannonnosto ei vaikuttanut
Kannonnoston vaikutus männyn ja kuusen taimien pituuskasvuun * Kannonnoston jälkeen männyn pituuskasvu on lievästi suurempi verrattuna pelkän ainespuun korjuuseen yhden ja kahden vuoden kuluttua istutuksesta * Kuusen pituuskasvuun kannonnosto ei vaikuttanut yhden vuoden kuluttua, toisen vuoden kuluttua pituuskasvu oli lievästi suurempi, kun kannot oli nostettu