Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi. Kaupunki-innovaatiot -hanke Kesäkuu 2011 Jaana Männikkö

Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi Kaupunki-innovaatiot -hanke Kesäkuu 2011 Jaana Männikkö

TIIVISTELMÄ Etsivän nuorisotyö on laajentunut Suomessa viimeisten kolmen vuoden aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavun myötä. Toiminnalle on ollut selkeä yhteiskunnallinen tilaus ja sillä pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä sekä tukemaan nuoria saavuttamaan tarvitsemansa julkisen sektorin palvelut. Etsivän työn juuret ulottuvat 1800- luvulle asti ja Suomessa etsivää työtä on tehty jo 1940 1960-luvuilla mm. sosiaali- ja kriminaalihuollon sekä katu- ja jengityön parissa. Etsivä nuorisotyö ei ole kuitenkaan vakiintunut osaksi sosiaali- ja nuorisotyön kenttää eikä ammatti- tai koulutusjärjestelmää. Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysin avulla on tarkoitus tunnistaa etsivän nuorisotyön skaalautumis- ja levittämisedellytykset. Pika-analyysin kohteeksi valittiin yhdeksän käynnissä olevaa etsivän nuorisotyön hanketta. Etsivän nuorisotyön ja etsivän työotteen pika-analyysi on toteutettu osana Helsingin metropolialueen kaupunkien (14 kuntaa) ja valtion (YM, LVM, OPM ja TEM) yhteistä vuosina 2010 2011 toteutettavaa Kaupunkiinnovaatiot hankekokonaisuutta. Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli tähtää keinoihin, joilla innovaatiot saadaan nykyistä nopeammin käytäntöön ja uudet käytännöt leviämään skaalautuen nykyistä tehokkaammin erilaisille alueille. Pika-analyysin pohjalta voidaan todeta, että etsivän nuorisotyön toteuttamiseen on monenlaisia mahdollisuuksia ja malleja olemassa. Työtapa on kuitenkin sovitettava toimintaympäristöönsä niin asiakkaan tarpeista kuin paikallisista lähtökohdista käsin. Etsivä nuorisotyö on koettu tervetulleena toimintamuotona ja yhteistyö palveluverkoston kanssa on vahvistunut onnistuneiden kokemusten kautta. Palveluverkostojen kanssa työskentely onkin oleellinen osa toimintaa. Pyrkimyksenä on kehittää työtapojen ja yhteistyön malleja siten, että nuoren avun tarpeeseen pystytään vastaamaan yhä paremmin. Etsivän nuorisotyön erilaisissa johtamistyyleissä on tavoitettu toiminnan kannalta oleellisia piirteitä. Johtamisen painopisteitä ohjaavat etsivän nuorisotyön ominaisuudet kuten vahva ammatillinen osaaminen, laaja työkenttä ja muuttuvissa olosuhteissa ja konteksteissa työskentely sekä työmenetelmän luottamuksellinen ja pitkäjänteinen luonne. Onnistuneen etsivän nuorisotyön ja työotteen kaava voidaan tiivistää seuraavasti: Nuoren etu on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö yhdessä innovatiivisen johtamistavan sekä joustavien palveluiden kanssa. Etsivää nuorisotyötä tekevät työntekijät kokevat, että eniten työssä on hyötyä monipuolisesta työkokemuksesta. Etsivässä nuorisotyössä tarvitaan laaja-alaista osaamista, mutta myös oikeanlaista asennetta ja persoonaa. Etsivän nuorisotyön levittämistä ja olemassa olevan toiminnan vahvistamista voidaan tukea sekä koulutuksen että esimerkiksi Mentor- Aktor -toiminnan ja yhteisten foorumien ja verkostojen kautta. Etsivän nuorisotyön ja työotteen skaalaamisessa tarvitaan niin tahtotilaa ja asennetta kuin myös muutosagentteja, jotka vievät asiaa eteenpäin. Muutosprosesseja tulee johtaa selkeästi ja uskottavasti sekä ammattikunnilta ja yhteistyökumppaneilta tulee saada hyväksyntä toiminnalle. Uusi palvelumalli ja toimintaympäristö vaativat vastavuoroista sovittamista, jotta innovaatiosta saadaan paikallisesti paras mahdollinen hyöty irti. 2

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO... 4 2 PIKA-ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN... 6 3 ETSIVÄN TYÖN TAUSTAA... 7 3.1 ETSIVÄN TYÖN VAIHEITA...7 3.2 ETSIVÄN NUORISOTYÖN NYKYPÄIVÄÄ...8 3.3 ETSIVÄ NUORISOTYÖ MENETELMÄNÄ...10 4 ETSIVÄN NUORISOTYÖN RATKAISUT JA SOVELLUKSET...13 4.1 PAIKALLISET LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILAN KUVAUS...13 4.2 ETSIVÄN NUORISOTYÖN SISÄLTÖ JA PALVELUTYYPIT HANKKEISSA...14 4.3 TYÖN JOHTAMINEN...16 4.4 TYÖKOKEMUS, KOULUTUS JA OSAAMINEN...19 4.5 YHTEISTYÖ PALVELUVERKOSTOSSA...22 4.6 ETSIVÄN NUORISOTYÖN TULOKSET TILASTOJEN VALOSSA...26 4.7 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS...32 5 ETSIVÄN TYÖOTTEEN LEVITTÄMINEN...34 6 JOHTOPÄÄTÖKSET...36 6.1 ETSIVÄN NUORISOTYÖN JOHTAMISEN PAINOPISTEET...36 6.2 ETSIVÄN NUORISOTYÖN MENETELMIEN VAHVISTAMINEN...37 6.3 YHTEISTYÖMUOTOJEN HAHMOTTUMINEN ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ...38 6.4 ETSIVÄN NUORISOTYÖN - KONSEPTIN VAKIINNUTTAMINEN...39 6.5 ETSIVÄN NUORISOTYÖN KYSYNTÄÄN VASTAAMINEN...40 6.6 EDELLYTYKSIÄ ETSIVÄN NUORISOTYÖN JA TYÖOTTEEN LEVIÄMISELLE...41 LÄHTEET. 43 LIITTEET.. 45 3

1 JOHDANTO Etsivän nuorisotyön ja etsivän työotteen pika-analyysi on toteutettu osana Helsingin metropolialueen kaupunkien (14 kuntaa) ja valtion (YM, LVM, OPM ja TEM) yhteistä vuosina 2010 2011 toteutettavaa Kaupunki-innovaatiot hankekokonaisuutta. Kaupunki-innovaatiot -toimintamalli tähtää keinoihin, joilla innovaatiot saadaan nykyistä nopeammin käytäntöön ja uudet käytännöt leviämään skaalautuen nykyistä tehokkaammin erilaisille alueille. Kaupunki-innovaatiot -toimintamallin kehittämisteemoihin sisältyy yhtenä erityisnäkökulmana ennaltaehkäisevyys, jossa haetaan palvelulähtöisiä preventiivisiä toimintamalleja. (Fredriksson, Valovirta & Rönkä 2010, 3.) Tähän teemaan liittyen etsivä nuorisotyö on valittu yhdeksi kehitteillä olevista kaupunki-innovaatiosta. Pika-analyysin avulla on tarkoitus tunnistaa etsivän nuorisotyön ja työotteen skaalautumis- ja levittämisedellytykset. Pika-analyysilla halutaan selvittää: millaiset tekijät ja toimintamallit tekevät etsivän nuorisotyön ja työotteen konseptista toimivan ja levittämiskelpoisen minkä tekijöiden pitää täyttyä, jotta tällainen työote leviää millaiset tekijät voivat olla esteenä työotteen leviämiselle minkälaisia tuloksia vuosien 2008 2010 aikana on saavutettu onko työote skaalattavissa muihin konteksteihin nuorisotyön ulkopuolella Pika-analyysin kohteeksi valittiin yhdeksän käynnissä olevaa, lupaavaa etsivän nuorisotyön hanketta. Pika-analyysissä arvioidaan minkälaisia paikallisiin olosuhteisiin sovitettuja etsivän työn ratkaisuja on syntynyt ja minkälaisia tuloksia on kolmen vuoden aikana (2008 2010) saavutettu. Analyysin tavoitteena on löytää joukko ominaisuuksia, kriteereitä ja edellytyksiä, joilla työote pystytään rakentamaan kestävälle pohjalle (ei pelkästään taloudellinen näkökulma) sekä levittämään ja jalkauttamaan uusille alueille ja eri konteksteihin. Ryhmittelyn pohjana käytetään mm. seuraavia ominaisuuksia: etsivän työn sisältö ja orientaatio organisatoriset ratkaisut ja työn johtaminen osaaminen, kokemus ja koulutus etsivän työn vastaanotto ja yhteistyö palvelukentässä tulokset kustannukset ja rahoitus Pika-analyysiraportin alussa on ensin lyhyesti kuvattu pika-analyysin toteuttaminen ja sen jälkeen hahmotetaan etsivän nuorisotyön taustoja ja vaiheita sekä kuvataan etsivän nuorisotyön nykytila ja menetelmä. Kappaleessa neljä ja viisi esitetään pika-analyysin tulokset. 4

Kappaleessa neljä selvitetään ensiksi pika-analyysin kohteena olevien hankkeiden paikallisia lähtökohtia etsivälle nuorisotyölle sekä käydään läpi hankkeiden nykytilaa. Tämän jälkeen kuvataan hankkeissa toteutettavan etsivän nuorisotyön sisältöä, työn johtamista sekä työntekijöiden osaamista ja työkokemusta. Kappaleen neljä lopussa käydään vielä läpi yhteistyön rakentumista palveluverkostossa, kootaan tuloksia vuosilta 2008 2010 raportoiduista tilastoista sekä summataan yhteen hankkeiden kustannuksia ja rahoitusta. Kappaleessa viisi estellään etsivän työotteen levittämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Kappaleessa kuusi on esitetty pika-analyysin tulosten pohjalta tehdyt johtopäätökset. 5

2 PIKA-ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysiin valittiin yhdeksän vuosina 2008 2010 valtion avustusta saanutta etsivän nuorisotyön hanketta. Näistä kahdeksan on Helsingin metropolialueelta ja yksi Pirkanmaalta. Pika-analyysissa mukana olleet hankkeet ovat: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Etsivä työ Omnia nuorten työpajalla Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Vamos -projekti Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus, NevoDrom -projekti Hyvinkään kaupunki, Hope Detectives, Etsivä nuorisotyö Järvenpään kaupunki, Etsivä työ Järvenpään nuorten pajalla Keravan kaupunki, Sieppari Lempäälän kunta, Lempäälän Ohjaamo Svenska Produktionsskolan Sveps, Professionella uppsökare till SVEPS Vantaan kaupunki, Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä Kaikki yhdeksän etsivän nuorisotyön hanketta kutsuttiin mukaan Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi -projektiin helmikuun lopussa 2011. Pika-analyysi -projekti käynnistettiin Jalkauttamispaja -seminaarilla 10. maaliskuuta Vantaan Hiekkaharjussa ohjaus- ja tukikeskus Kipinän tiloissa. Mukana oli edustajia kahdeksasta eri hankkeesta. Aineisto pika-analyysia varten kerättiin haastattelujen, sähköpostilla lähetettyjen kyselyjen, hankekohtaisten vuosittaisten etsivän nuorisotyön kyselyjen (OKM:n teettämä kysely vuosina 2008, 2009, 2010) sekä hankkeista saatujen hankehakemusten, toimintakertomusten ja erilaisten esittelymateriaalien avulla. Etsivään nuorisotyöhön kohdennetun valtionavun myöntämiseen liittyvistä taustoista ja lähtökohdista on haastateltu Jaana Walldénia Opetsu- ja kulttuuriministeriöstä. Etsivän nuorisotyön hankkeiden haastatteluihin osallistui yhteensä kolmekymmentäkolme (33) henkilöä, joista työntekijöitä tai tiimin vetäjiä oli kaksikymmentäkolme (23), esimiehiä seitsemän (7) sekä yhteistyökumppaneiden edustajia kolme (3). Haastatteluja täydennettiin vielä sähköpostikyselyjen avulla mm. nuorisolakiuudistuksen toteutuksen sekä hankkeiden budjetteihin liittyen. Hankkeiden nimeämille yhteistyötahoille lähetettiin oma kysely koskien mm. yhteistyön rakentumista ja toimivuutta sekä etsivän työotteen levittämistä. Kysely lähetettiin yhteensä kahdellekymmenellekahdelle (22) yhteistyökumppanille, joista viisi (5) vastasi kyselyyn. He olivat neljän eri hankkeen yhteistyökumppaneita. Kokonaisuudessaan yhteistyötahoja oli mukana seitsemästä eri hankkeesta ja he edustivat terveydenhuoltoa, nuorten työpajapalveluita, toisen asteen ammatillista oppilaitosta, opetustoimea, nuorisotyötä, poliisia sekä työ- ja elinkeinotoimistoa. 6

3 ETSIVÄN TYÖN TAUSTAA Suomessa etsivässä nuorisotyössä voidaan sanoa olevan meneillään toinen tuleminen kun Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti valtionavun jakamisen vuonna 2008 nuorten työpajatoimintaan liittyvään etsivään työparitoimintaan. Avustus osoitettiin etsivän työn ammattilaisten palkkaukseen, jotka toimivat työpajojen yhteydessä etsien ja tukien alle 29-vuotiaita ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevia tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tavoittamaan tarvitsemansa julkisen sektorin palvelut (liite 1). Vuonna 2008 avustuksen turvin palkattiin 112 etsivän työn ammattilaista, jotka tavoittivat 1999 nuorta ja heistä 1455 oli ohjattu toimintaan vuoden loppuun mennessä. Työmuoto kattoi tuolloin noin 37 prosenttia kunnista. (Etsivä työparitoiminta, raportointi 2/2008.) Toiminta on laajentunut vuosittain niin, että vuonna 2011 avustusta on myönnetty jo yli 270 työntekijän palkkaukseen ja toiminta tulee kattamaan 70 prosenttia kunnista. Avustussumma on kohonnut 2,5 miljoonasta yli 7,8 miljoonaan euroon. (Valtionavustukset etsivälle nuorisotyölle vuonna 2011.) 3.1 Etsivän työn vaiheita Etsivän työn juurten nähdään ulottuvaan niin Yhdysvaltoihin setlementtiliikkeen ja kirkon hyväntekeväisyystoimintaan (Auvinen-Tornberg 2008, 18) kuin Britanniaan 1800-luvun alkupuolelle Pelastusarmeijan toimintaan, jossa työntekijät jalkautuivat kaupunkeihin ja niiden slummeihin etsimään avun ja tuen tarpeessa olevia ihmisiä (Etsivä työ Euroopan syrjäytyneiden väestönosien parissa 2007, 12). Etsivän työn piirissä on kuitenkin tunnetumpaa Norjassa Oslossa 1960-luvulta lähtien toteutettu sosiaalinen kenttätyö, josta psykologi Haldis Hjort (1988) on kirjoittanut kirjassa Det oppsökende arbeidets psykologi. Kirja on suomennettu 1995 nimellä Etsivän työn psykologiaa. Nykyinen suomalainen etsivä työ näyttää kehittyneen tämän norjalaisen mallin ympärille. Etsivän työn historia ja sen toteuttaminen Suomessa koostuu eri aikakausien palasista, joita muun muassa Outi Auvinen-Tornbergin (2008,15-18 ) on kerännyt pro gradu - tutkielmaansa: Etsivä huoltotyö sosiaalihuollon lastensuojelun, irtolaisuuden ja köyhäinhuollon piirissä 1940-luvulla, mutta työtapa vähentyi 1950-luvulla toimistotöiden lisääntymisen myötä Helsingin nuorisonhuollossa kehitettiin 1960-luvun alussa ns. etsivä nuorisonhuolto (työntekijät menivät kahviloihin, baareihin, tanssipaikoille jne.) Tampereella kriminaalihuollon etsivä työ nuorten rikollisten parissa Tampereen Nuoriso-Klubi -yhdistyksen puitteissa Ns. kohdennettu jengityö 1960-luvulla 7

Nuorten pariin jalkautuva työmuoto sai jatkoa 1970-luvulla seurakuntien erityisnuorisotyön osallistuessa festivaaleille ja erilaisiin tapahtumiin (Saapas-toiminta) sekä Nuorten Palvelun toteuttamasta katupäivystyksestä 1980-luvulta lähtien (Nuorten Palvelu, Etsivän työn historiaa; Palveluoperaatio Saapas). Etsivään työhön rinnastettavaa jalkautuvaa sosiaalihuoltotyötä sekä katu- ja jengityötä nuorten parissa on siis Suomessa toteutettu jo 1940- luvulta lähtien. Työtä on tehty eri vaiheissa niin seurakuntien, kuntien kuin järjestöjenkin toimesta, mutta työmuoto ei vielä tuolloin päässyt juurtumaan suomalaiseen sosiaali- eikä nuorisotyön kenttään. Ensimmäinen etsivän nuorisotyön kokeiluprojekti toteutettiin Nuorten Palvelun ja Tampereen kaupungin yhteistyönä Tampereella vuosina 1991 1995. Kokeilulla haluttiin kehittää uusia työtapoja ja -menetelmiä nuorisotyön ja sosiaalitoimen välimaastoon. Kokeiluprojektin kautta etsivä nuorisotyö levisi ja vakiintui eri puolille Suomea. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana etsivää nuorisotyötä on tehty Tampereen lisäksi useissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Joensuussa, Turussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa (Nuotio 2010, 1 2). Ammatillista etsivää työtä tekevät nyky-suomessa myös muun muassa A- klinikkasäätiö sekä Pro tukipiste päihde- ja riippuvuusasiakkaiden sekä seksityöläisten parissa. Vuonna 2010 Suomeen on perustettu Ammatillisen etsivän työn yhdistys AMET. Yhdistys pyrkii kokoamaan yhteen eri etsivän työn toimijoita Suomessa ja sen tarkoituksena on edistää etsivän työn ammatillisuutta sekä hyviä käytäntöjä. (Renberg 2011.) 3.2 Etsivän nuorisotyön nykypäivää Nykyistä valtion avustamaa ns. toisen aallon etsivää nuorisotyötä edelsi laaja keskustelu syrjäytyneiden ja ulkopuolisten nuorten olemassa olosta ja määristä. Eri tahot tekivät selvityksiä ja arvioita työelämän ja koulutuksen ulkopuolisten nuorten määrästä ja arviot vaihtelivat 14 000 ja 100 000 nuoren välillä. Kiinnostus nuorten hyvinvoinnista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta kasvoi. Tavoitteet nuorten hyvinvoinnin ja sosiaalisen vahvistamisen tukemiseksi kirjattiin Matti Vanhasen toisen hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2007 2011. Samalla määrärahoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllistämisen edistämiseksi lisättiin. (Walldèn 2011.) Diasarjassa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö osaksi nuorisolakia (Opetusministeriö 2010) on esitetty nuorten syrjäytymisen taustalla olevia tekijöitä: Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten ja nuorten keskuudessa lisääntynyt yhteiskunnan nopeat muutokset palvelujärjestelmien pirstaleisuus ja sektoroituneisuus toimivallan ja vastuunjaon epäselvyydet salassapitosäännösten ja yksilönsuojan tulkinnalliset eroavaisuudet 8

avoimen yhteistyöasenteen, osaamisen ja johtamisen puute Syrjäytyminen merkitsee uhkaa nuorelle itselleen, hänen perheelleen ja lähipiirille mutta myös yhteiskunnalle monin eri tavoin Syrjäytymisen vaikutukset kansantaloudelle huomattavat Valtiontalouden tarkastusviraston laskelmassa yhtä nuorta koskeva vuosittainen taloudellinen menetys on 27 500 (keskiarvo 40 vuoden työaika olettamalla) Väestörakenteen kehitys ei kestä työikäisen laajaa syrjäytymistä Saman aikaisesti etsivän nuorisotyön leviämisen kanssa tehtiin selvitystä monialaisen yhteistyön keinoista ja mahdollisuuksista nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti poikkihallinnollisen työryhmän selvittämään moniammatillista viranomaistyötä ja sen lakisääteistämistä. Työryhmä julkaisi tammikuussa 2009 muistion Nuorta ei jätetä Puhalletaan yhteen. Julkaisussa ehdotettujen toimenpiteiden pohjalta ryhdyttiin valmistelemaan muutosta nuorisolakiin. Vuoden 2011 alusta voimaan astunut nuorisolain muutos säätää mm. etsivästä nuorisotyöstä ja monialaisesta viranomaisyhteistyöstä. Lain tavoitteena on nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Lakiuudistus vahvistaa myös monialaista yhteistyötä sekä verkostomaista työotetta nuorten asioiden hoidossa sekä palveluiden järjestämisessä. Tavoitteena on siirtyä julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisen tuen toteuttamiseen. (Nuorisolaki 693/2010.) Nuorisolain muutoksessa etsivä nuorisotyö määritellään ensimmäistä kertaa yhdeksi nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvaksi toiminnaksi, jota kunnissa voidaan tarvittaessa toteuttaa: Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. (Nuorisolaki 693/2010 7b) Lakiuudistuksen myötä etsivän nuorisotyön sekä monialaisen yhteistyön toteuttamisesta on koottu opaskirja Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö (Aaltonen 2011). Kirjassa annetaan useita hyviä esimerkkejä ja ohjeistuksia etsivän nuorisotyön ja monialaisen yhteistyön toimintamalleista sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä sekä verkostojen toiminnasta. Oppaassa on myös ohjeita mm. henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä sekä esitetään mallilomake etsivää nuorisotyötä varten annettavien henkilötietojen ilmoittamisesta nuorelle ja/tai tämän huoltajalle. Oppaan lopussa on kattava kokoelma lainsäädännöistä, jotka liittyvät nuorten hyvinvointiin ja monialaiseen yhteistyön toteuttamiseen. 9

3.3 Etsivä nuorisotyö menetelmänä Kentällä puhutaan etsivästä työstä, ammatillisesta etsivästä työstä, etsivästä nuorisotyöstä ja etsivästä työotteesta. Työtä tehdään monien toimijoiden taholta ja eri kohderyhmien kanssa. Toteutusmallit ja käytännöt ovat kirjavia ja niitä on sovitettu paikallisiin tarpeisiin. Yhteistä etsivässä työssä on kuitenkin aina apua tarvitsevien etsiminen, avun tarjoaminen sekä se, että avun vastaanottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Taulukossa 1 sekä kuvioissa 1 ja 2 on esitetty kolme erilaista kuvausta etsivään työhön liittyen. Etsivän kenttätyön päätehtävät on esitetty taulukossa 1, jotka on koottu kirjassa Etsivän työn psykologiaa esitettyjen menetelmien pohjalta (Männikkö, J. 2010, 65.) Kuviossa 1 on Tapio Kuuren (2010) tekemä analyysi etsivän nuorisotyön konteksteista ja kuviossa 2 on Jaana Männikön (2010) tekemä kuvaus etsivän työotteen menetelmistä. Etsivän nuorisotyön päätehtävät ja vaiheet voi edellä mainittujen kuvausten sekä pikaanalyysiä varten tehtyjen haastattelujen pohjalta kiteyttää seuraavasti: Etsiä ja löytää apua tarvitseva Solmia kontakti ja rakentaa luottamus (kuunnella ja antaa aikaa) Kartoittaa nuoren tilanne ja voimavarat Selvittää tarvittavat palvelut ja toimia monialaisessa yhteistyössä Luoda nuorelle tuki- ja palveluverkosto Motivoida, tukea ja saattaa palveluun, kulkea rinnalla Vahvistaa nuorta omien voimavarojensa käytössä Opettaa hyödyntämään palveluita Seurata nuoren kiinnittymistä palveluun sekä voimaantumista Luopuminen ja työn lopetus Toiminnan kehittäminen: havaituista epäkohdista ja tarpeista tiedottaminen Omasta ammattitaidosta ja jaksamisesta huolehtiminen Verrattuna perinteiseen virastossa tai työhuoneessa tehtävään viranomaistyöhön, etsivässä työssä korostuu työntekijän aktiivisuus ja liikkuvuus. Työntekijä ei ole sidottu määrättyyn tilaan eikä tapaan toimia. Työntekijän osaamis- ja toimintakenttä on laaja. Hän liikkuu eri etsivän työn tiloissa tehden niin yksilökohtaista ohjaustyötä kuin monialaista yhteistyötä sekä verkostoituu eri palveluiden kanssa. Valtasuhde asiakkaan ja työntekijän välillä muuttuu, kun työntekijä toimii nuoren omalla reviirillä ja avun vastaan ottaminen on vapaaehtoista. Toiminta perustuu kaikilla tasoilla luottamukseen. Auttamis- tai tukisuhteen käynnistyminen johtaa usein monitahoisiin prosesseihin ja pitkäjänteisen työn tekemiseen, jossa vastuu kontaktin ylläpitämisestä on viimekädessä työntekijällä. Työntekijän aktiivinen rooli ei rajoitu vain asiakastyönprosesseihin, vaan hänen tehtävänä on tiedottaa toimintakentällä havaitsemistaan epäkohdista. Omista ammatillisista rajoista ja osaamisesta on huolehdittava työhyvinvoinnin takaamiseksi. 10

Taulukko 1. Etsivän kenttätyön päätehtävät Hjortia (1995, 17 18) mukaillen (Männikkö, J. 2010, 65). ETSIVÄN KENTTÄTYÖN PÄÄTEHTÄVÄT Apua tarvitsevien nuorten etsiminen Kontaktin solmiminen Nuoren motivointi palveluun Välittää ja tukea nuori palveluihin Opettaa nuorta hyödyntämään palveluita Ehkäistä ongelmien kehittymistä ympäristöön vaikuttavilla toimilla Koota ja välittää tietoa nuoren elinoloista viranomaisille ja päättäjille Kuvio 1. Etsivän nuorisotyön kontekstit (Kuure 2010, 3).! "#$%&'(!()*+,,!$-'.'($%&-&-(%'/##$$%!0-'1%%(!*#-(()2$'%!$#*&'($%3)4)3$#%%3'**%5!+-$&%!-(!/'+-'$)$$#!6**,! )/'$)$$66(!.%**''(7!8)4)3$#%%3)+%!&#0%%0%$!*%#/))$!-(!4-'.'$$#!(#-3'/-$69($)&'+9'1)(!&'3+-'$$%.'/$%! $%3'(-'/$%7!:%#/)'/''(!-(!&'$)6$6(6$!+-$%&'(!-*))**'/$%!$'*%(()&#0%#&/'/$%7!! ;**,!)/'$)$6//,!.%**'//%!2%2.-$)**#$!()*+,!&-($)&/$'%!)'0,$!)*,!$-'/'/$%%(!'33%**%%(!0%%(!()!-0%$!*'.'$$6())$!.-('**%!$%0-'(!$-'/''(/%7!<%**'(!$%0-'$$))(%!-(!%#$$%%!2%2.-$$%.%%(5!.'$)(!)$/'0,!(#-3'/-$69($)&'+,!$)&))! $69$,,(!/)&,!6&/'*9(!&%(//%!)$$,!/#2$))//%%(!.-('%*%'/))(!0)3&-/$--(7!=3'!&-($)&/$)'//%!-(>)*.%$! 11.,,3'$)**,,(!)3'!$%0%**%!/)(!.#&%%(5!.'&,!/%(%/$-5!&#*$$##3'!$%'!%..%$$'&#($%!.'**-'(&'(!-(!0%20-'**%7! =/'.)3&'&/'!(#-3'/-$69($)&'+,5!*%/$)(/#-+)*#(!$69($)&'+,5!4/6&'%$3'!$%'!$-'.'%*%+-2$-%!0-'0%$!.,,3'$)**,!

(01234'5678225'' (01239257:7;'<701==>?525;' @=A<=616>?525;'AB0?C??8?;' C=AD2A6D28<74171;'' 13E<B31B55E1' +,*-!+' ".%*$""./$+!+' "7?>?55=5'5B<3D334' /=8<<?57?5F;'F297:=>?525;' AB45B'7A7'=8@244=' G=AD2A6@25' 4==D612:=D664' H/=1=A='<35534H;' =4?=<=4AB01E?4334;'<??55741=D=' 17?>?51=;'8246844?1'!"#$%&'"()*"!'' (I"!$#"()+' "!J!/$+!+' G=AD2A6D28<7417@25' 16512>64' *0@=643012?413E' G=AD2A6@25'@='13E512<?@E?925' 16512>?525;''<751=<F25' A67>?525;'4BB55EAA?525' 30123925C?17;'<7546A17?5F;' 74=AA?416>?525'D28<7417?0?5' 'G=AD2A61=8C225'<=817?164;' >75?=>>=FAA?4664;'AB0?K D28<74171;'D6787D=?<6164';' 47C?>6<421;'F2975'<6A<6;' 4==:=25'D=?017;'@=1<7K70@=64;' 4268=51=''' '"*$/$++.+' J!I$""&/$!+' G=AD2A6@25' <20?:B>?525' G=AD2A6@25'>75?C67A?4664;' <7092830>B5'067>?7?>?525;'' 4==1=D664'@='8246844?1;' 8=<251221'@='78L=5?47?5F'' *4==>?425' <20?:B>?525' "?2971'@='1=?971;'13E<B31B55E1;' =>>=FAA?466925' D=0D?41=>?525'' Kuvio 2. Etsivän työotteen menetelmät (Männikkö 2010, 39). 12

4 ETSIVÄN NUORISOTYÖN RATKAISUT JA SOVELLUKSET Pika-analyysin kohteeksi valittujen hankkeiden etsivän nuorisotyön sisällöissä painottuu nuorten nivelvaiheen ohjaus, yksilö- ja palveluohjaus sekä tuki- ja verkostotyö. Osa hankkeista on suunnattu erityisryhmille kuten romani- ja maahanmuuttajanuorille. Hankkeiden kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevat nuoret sekä nuoret, jotka eivät ole minkään palvelun piirissä. Pika-analyysissa mukana olleiden hankkeiden taustatilanne ja lähtökohdat etsivän nuorisotyön paikalliselle tarpeelle sekä toiminnan vaiheet ja nykytilaa on lyhyesti kuvattu liitteessä 2. Seuraavissa alaluvuissa ryhmitellään haastattelujen ja muun aineiston avulla kerätty informaatio hankkeista ja etsivän nuorisotyön toteuttamiseen liittyvistä keskeisistä elementeistä (paikalliset lähtökohdat ja työn sisältö, työn johtaminen, osaaminen, yhteistyö palveluverkostossa, tulokset sekä kustannukset ja rahoitus.) 4.1 Paikalliset lähtökohdat ja nykytilan kuvaus Etsivän nuorisotyön toiminnan aloittamisen taustalla on ollut erilaisia paikallisia ja alueellisia tarpeita, joihin sillä on pyritty vastaamaan. Näitä ovat olleet muun muassa: Koulupudokkaiden runsas määrä Nivelvaiheen ohjausresurssien riittämättömyys Maahanmuuttajanuorten kiinnittyminen työpajoille Ohjaus- ja tukipalveluita ei ollut saatavilla ruotsiksi Romaaninuorten peruskoulun keskeytykset Palvelujärjestelmän ulkopuolelle tipahtaneet koneistoon kadonneet nuoret Nuorisotyöttömyys Nuorisolakiuudistus Hankkeiden taival vajaan kolmen vuoden aikana on ollut moninainen. Hankkeiden toiminnassa, organisaatiossa ja johtamisessa on tapahtunut muutoksia ja joihinkin hankkeisiin muutoksia on suunnitteilla. Etsivä nuorisotyö selvästikin etsii itsekin omaa paikkaansa organisaatioissa sekä palvelukentässä. Työntekijöiden vaihtuvuus on koskettanut kaikkia hankkeita jollain tapaa ja kaksi hanketta ilmoitti, että toimintaan on tullut katkoksia ennen kuin uusi sopiva työntekijä tai työntekijäpari on löytynyt. Kolmessa hankkeessa ei ole enää mukana alkuperäisiä etsiviä, jotka aloittivat hankkeissa vuonna 2008. Muissa hankkeissa mukana on vähintään yksi hankkeen alusta asti mukana ollut työntekijä. Etsivän nuorisotyön toiminta on laajentunut seit- 13

semässä hankkeessa ja kaikkiin hankkeisiin on tullut uusia työntekijöitä mukaan erityisesti vuoden 2010 aikana mutta myös vuoden 2011 alkupuolella. Kaiken kaikkiaan uusia työntekijöitä hankkeisiin on tullut mukaan vuosien 2010 ja 2011 aikana yhdeksäntoista, joko työntekijävaihdosten tai toiminnan laajentumisen myötä. Yhteensä etsivässä nuorisotyössä on mukana maaliskuun 2011 tilanteen mukaan 31 työntekijää. Kaikkien palkkaamiseen ei ole käytetty valtion apua vaan osa toimii etsivän työntekijän työparina ollessaan muuten saman tai toisen organisaation palkkalistoilla. Näin on ainakin neljän hankkeen kohdalla. Myös esimiehet ovat vaihtuneet tai muuttuneet samalla, kun toiminnan hallinnointi tai vastuu on siirtynyt organisaation sisällä tai organisaatiosta toiseen. Yhdessä hankkeessa organisaatiomuutos on tuloillaan. Uudet ja vanhat työntekijät Vanhat 39% Uudet 61% Kuvio 3. Uusien ja vanhojen työntekijöiden prosenttiosuudet maaliskuussa 2011. Liitteessä 3 on tiivistys hankkeiden organisatorisista ratkaisuista, kumppaneista/yhteistyötahoista, toiminta-alueesta ja -ajasta, valtionavun lisäämästä henkilötyövuosien määrästä sekä maalis-huhtikuussa 2011 etsivässä nuorisotyössä mukana olevan henkilöstön kokonaismäärästä. 4.2 Etsivän nuorisotyön sisältö ja palvelutyypit hankkeissa Erilaisten lähtökohtien ja paikallisten tarpeiden kautta on syntynyt useita eri toimintatapoja ja etsivän nuorisotyön variaatioita. Hankkeille yhtäläistä on etsivän nuorisotyön tavoite: tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja ohjata hänet tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Tuen tarpeessa oleva nuori voi kuulua tiettyyn kohderyhmään, kuten peruskoulun ja toisen asteen opintojen nivelvaiheessa olevat nuoret, maahanmuuttaja nuoret tai romaaninuoret, tai hän voi olla kuka tahansa koulutuksesta ja työelämästä syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva nuori tai nuori, joka ei ole tarvitsemansa hoidon tai palvelun piirissä. Hankkeissa toteutettavat etsivän nuorisotyön muodot voidaan karkeasti jakaa kolmeen erilaiseen palve- 14

lutyyppiin niiden sisällön ja palvelun lähtökohtien mukaan. Taulukon 2 jaottelussa on huomioitu myös tahot, josta nuori ohjautuu etsivään työhön sekä ohjaukseen liittyviä ominaisuuksia ja erityispiirteitä. Ohjausta koulutukseen ja työelämään -palvelutyypissä korostuu nimensä mukaisesti nuoren ohjaus koulutukseen ja työelämään. Tällaista palvelua tarvitsevat nuoret ohjautuvat etsivän nuorisotyön piirin pääasiassa peruskoulusta tai toisen asteen oppilaitoksista oppilaanohjaajien tai kuraattoreiden kautta. Nuori on saattanut peruskoulun jälkeen jäädä ilman jatko-opiskelupaikkaa tai hän ei ole kiinnostunut ottamaan saamaansa opiskelupaikkaa vastaan. Nuori voi myös olla kiinnostunut korottamaan päättötodistuksen numeroita lisäopetuksessa. Näiden nuorten kanssa työskennellään pääasiassa kesällä yhteishaun tulosten tultua ja jälkihaun alettua sekä syksyllä koulujen alkaessa. Toinen ryhmä ovat toisen asteen opinnot keskeyttävät tai lopettavat nuoret. Molemmille asiakasryhmille pyritään löytämään joku muu opiskeluvaihtoehto tai työharjoittelu- tai työpaikka. Nuori ohjautuu ensisijaiseen toimenpiteeseen noin kolmen kuukauden sisällä. Ohjausta koulutukseen ja työelämään sekä tukea elämänhallintaan -palvelutyypissä nuoren tilanne voi olla edellä kuvatun kaltainen, mutta nuoren tilanne ei ratkeakaan pelkästään ohjauksella opintoihin tai työ- tai harjoittelupaikkaan. Yhteydenotto voi tulla myös TE-toimistosta tai sosiaalipalveluista. Nuoren elämäntilanteessa saattaa ilmetä seikkoja, jotka vaativat huomiota ja muita tukipalveluita. Etsivä nuorisotyö voi esimerkiksi jalkautua palveluihin ja olla tukena nuorelle vaikka työharjoittelupaikan etsinnässä tai johonkin toimintaan kiinnittymisessä. Etsivät voivat myös koota yhteen niitä tahoja, jotka nuoren kanssa työskentelevät niin, että yhdessä nuoren ja toimijoiden kanssa asetetaan tavoitteet ja suunnitelmat niiden toteuttamisesta. Ohjausta ja tukea elämänhallintaan -palvelutyypin lähtökohdat ovat usein nuoren elämänhallinnan tukemisessa ja nuoren ohjaamisessa tarvitsemiinsa palveluihin. Nuoren elämä voi etsivän nuorisotyön piiriin tullessaan olla jo kovin solmussa: Opinnot ovat keskeytyneet runsaiden poissaolojen vuoksi, nuorella on perinnässä maksamattomia puhelinlaskuja, pikavippejä, vuokria. Nuori on saanut häädön asunnosta tai hän on jo asunnoton. Nuorella saattaa olla hoitamaton päihdeongelma tai diagnosoimaton masennus tai hän on kadonnut niiden palveluiden piiristä, joita hänelle on yritetty tarjota. Tällöin tieto nuoresta tulee mm. sosiaali- ja terveyspalveluista sekä vanhemmilta tai nuori tavoitetaan kaverin kautta. Tässä palvelutyypissä työskentely lähtee liikkeelle ensisijaisesti nuoren itsensä määrittämästä tuen ja avun tarpeesta, joka voi tässä vaiheessa olla merkittävän suuri. Nuoren kanssa työskennellään pitkäkestoisesti ja häntä motivoidaan ja tuetaan palveluihin. Tällainen työskentely vaatii usein monialaista yhteistyöstä ja eri palveluiden ja toimijoiden verkottumista. Mikään näistä palvelutyypeistä ja niiden sisällöistä ei sulje pois toisiaan ja etsivää nuorisotyötä tehdään välillä laajallakin skaalalla palvelutyypistä toiseen riippuen aina löydettyjen tai palveluun ohjattujen nuorten tarpeista. Palvelutyypin yleisyyteen etsivän nuorisotyön hankkeissa vaikuttaa myös se, miten etsivän työn sisältö on hankkeissa ennalta määritelty 15

ja millaisille kohderyhmille ja yhteistyöverkostoille palvelua on markkinoitu. Tavoiteltavaa olisi kuitenkin se, että toiminta lähtisi aina nuoren tarpeiden kuulemisesta. Tämä vaatii kuitenkin ensin luottamuksen rakentamista, jotta nuori uskaltautuu kertomaan henkilökohtaisimpiakin asioita. Usein opiskeluun tai työhön ohjaus on se, mistä nuoren kanssa on helppo lähteä liikkeelle ja samalla vahvistaa kontaktia ja rakentaa luottamusta siltä varalta, että taustalla piilee muita sanomattomia tuen tarpeita, jotka aikanaan tulevat esiin. Pitkäjänteisellä työskentelyllä mahdollistetaan nuoren tarpeiden tunnistaminen ja hänen elämänkartalle pääseminen. Taulukko 2. Etsivän nuorisotyön palvelutyypit ja niiden pääasiallinen sisältö. Etsivän nuorisotyön palvelutyyppi / sisäl- tö Palvelun lähtökohta I) Ohjausta koulu- tukseen ja työelä- mään Nuoren opiskeluun ja työllistymiseen liitty- vät tarpeet II) Ohjausta koulutuk- seen ja työelämään se- kä tukea elämänhallin- taan Nuoren opiskeluun ja työllistymiseen liittyvät sekä muut mahdolliset tarpeet III) Ohjausta ja tukea elämänhallintaan Nuoren itsensä määrit- telemät palvelutarpeet Tahot, josta nuoria ohjautuu eniten pal- veluun Peruskoulu ja 2. as- teen oppilaitos, van- hemmat, nuori itse Peruskoulu ja 2. asteen oppilaitos, TE- toimisto, sosiaalitoimi, työpajat Sosiaali- ja terveystoimi, vanhemmat, kaverien kautta Tuen tarve Pieni Kohtalainen Suuri Erityispiirteet Nopeat ohjauspro- sessit. Ohjaukseen ei vaadita laajoja palve- luverkostoja. Sekä nopeita että pitkiä ohjausprosesseja. Toi- mitaan laajassa yhteis- työverkostossa. Suhteellisen pitkät oh- jausprosessit. Nuorta tavataan "omalla revii- rillä" ja aikaa käytetään luottamuksen rakenta- miseen. Nuorilla moni- tahoisia ongelmia. Vaa- tii monialaista yhteis- työtä ja palvelujen so- vittamista. 4.3 Työn johtaminen Etsivän nuorisotyön hallinnollisessa johtamisessa on käytetty yleisesti ottaen saman tyyppisiä ratkaisumalleja. Suurimmassa osassa (88%) hankkeista etsivä nuorisotyö sijoittuu hallinnollisesti siten, että se on osa suurempaa kokonaisuutta, josta esimies vastaa. Esimerkiksi esimiehenä toimii nuorisotoimenjohtaja, työpajaesimies tai toiminnanjohtaja. Yh- 16

dessä organisaatiossa etsivää nuorisotyötä johtaa projektipäällikkö, joka vastaa sekä toiminnan kokonaisuudesta että henkilöstön johtamisesta osallistumalla itse myös asiakastyöhön. Kahdessa organisaatiossa vastuuta hallinnollisen esimiehen kanssa on jaettu niin sanotulla välimallin esimiestoiminnalla, jossa yhdellä työntekijöistä on toiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä vastaavan rooli. Vastaava (ohjaaja/koordinaattori) toimii yhdessä tiimin jäsenten kanssa ja on läsnä arjessa osallistumalla myös itse etsivän nuorisotyön tekemiseen. Hänellä ei kuitenkaan ole henkilöhallinnollista tai taloudellista vastuuta, vaan näistä vastaa hallinnollinen esimies. Tällainen esimiesmalli toiminta oli näissä hankkeissa vielä melko uutta ja haki omaa paikkaansa ja muotoaan. Etsivän nuorisotyön johtamisessa esiintyneet mallit voidaan jakaa neljään eri johtamistyyliin. Niissä esimiehen ja työntekijän roolit ja vastuun kantaminen suhteessa toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen vaihtelevat. Näihin vaikuttavat mm. se, kuinka paljon esimies on läsnä arjen työssä ja toiminnan tukena, mitkä asiat nähdään olevan esimiehen vastuulla ja mitä työntekijän vastuulla, miten vuorovaikutus esimiehen ja työntekijöiden välillä on rakentunut ja millaisia asioita toiminnan kannalta pidetään tärkeänä. Johtamistyylit voidaan edellä mainittujen tekijöiden suhteen nimetä seuraavasti: yhteisöllisyys, asiantuntijuus, autonomisuus ja hallinnollisuus. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyteen perustuvassa johtamistyylissä esimiehen ja työntekijöiden välistä luottamusta sekä työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen toimivuutta arvostetaan. Esimieheltä odotetaan aikaa kuunnella ja puhua asiakastyöstä sekä tukea eteen tulevien ongelmien ja pulmien ratkaisemisessa. Työntekijät kokevat turvallisuutta ja oma epävarmuus vähenee, kun toimintaratkaisuja ongelmallisiin tilanteisiin voi varmistaa esimieheltä. Työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen on yksi prioriteetti, jonka esimies on itselleen asettanut työn vaativan ja voimavaroja kuluttavan luonteen vuoksi. Työntekijöiden tehtävä puolestaan on nostaa työyhteisöä ja työtä koskevat vaikeatkin asiat käsittelyyn. Esimiehen esimerkki rennon ja hyvän ilmapiirin luomisessa koetaan positiivisena työssä jaksamisen kannalta. Yhteisiä toiminnan rakenteita ja struktuureita, kuten säännöllisiä viikoittaisia palavereja, työtilanteiden purkuja sekä työnohjausta pidetään oleellisena osana työtä. Rakenteita tulee kuitenkin voida muokata joustavasti tarpeen niin vaatiessa. Työntekijät arvostavat esimiehen tekemää asiakastyötä ja näkevät sen edesauttavan etsivän työn sisällön ja haasteiden ymmärtämistä. Esimiehen kanssa puhutaan samaa kieltä, kun hän on tehnyt samaa työtä. Esimies pystyy näkemään toiminnan kokonaisvaltaisesti ja huomioimaan miten olemassa olevia toimintatapoja tulisi muuttaa. Työntekijät pääsevät käyttämään omia vahvuusalueitaan ja heillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia tapoja tehdä työtä eri asiakkaiden kanssa. Työtä ei ole rajattu tiukkaan malliin, vaan koko ajan on ratkottava esiin tulevia ongelmia ja löydettävä keinoja, miten nuoria voidaan auttaa kuitenkin niin, että työntekijät jaksavat ja viihtyvät työssään. Esimies vie näitä kentältä tulleita viestejä eteenpäin ja pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan toiminnan kehittämiseen sekä omassa organisaatiossa että yh- 17

teistyössä muiden toimijoiden kanssa. Johtamistyylin kolikon toinen puoli eli haasteet tulevat esiin, kun esimiehen työyhteisölle antama aika vähenee muiden lisääntyvien työtehtävien vuoksi. Toiminnan tukirakenteet saattavat kärsiä, esimerkiksi yhteiset palaverit harvenevat. Tällöin toiminnassa esiintyy enemmän mm. tiedonkulun katkoksia ja työn kuormittuvuuden koetaan lisääntyvän. Asiantuntijuus Asiantuntijuuteen perustuvassa johtamistyylissä työntekijät nähdään oman työnsä substanssiosaajina. Työntekijät kohdataan asiantuntijoina, jotka toteuttavat työtään itsenäisesti omien vahvuuksien ja osaamisen mukaisesti. Heidän ammattitaitoon ja osaamiseen luotetaan. Työntekijät saavat ja heidän myös odotetaan tekevän itsenäisiä ratkaisuja työssään. Vuorovaikutus perustuu dialogisuuteen ja tasavertaisuuteen. Esimies haluaa olla käytettävissä ja hänen luokseen voi aina mennä asian kuin asian kanssa. Esimiehen tukeen luotetaan, hän tuntee toiminnan kuviot ja siten pystyy etsimään ratkaisuja isompiin toiminnallisiin ongelmiin. Esimies osallistuu säännöllisin väliajoin yhteisiin palavereihin ja työn kehittämiseen. Hän kokee omana tehtävänään toimia viestin viejänä ulospäin. Työn tekeminen perustuu luottamukseen ja toiminnan läpinäkyvyyteen. Jatkuvaa raportointia työstään ei tarvitse tehdä. Esimiehen tehtävä on mahdollistaa toiminnan raamit ja taata siten työntekijöille työrauha. Työntekijät saavat tukea toisiltaan tai tiimiltään. Heidän on kuitenkin tunnettava omat rajansa hyvin ja pidettävä itse yllä struktuureita, jotka tukevat työntekoa ja jaksamista. Autonomisuus Tässä johtamistyylissä korostuu työntekijän vastuu etsivän työn suunnittelusta, toteuttamisesta sekä kehittämisestä. Heidän tulee omata vahvat organisointi- ja ongelmanratkaisutaidot. Työntekijöiden on kyettävä itsenäiseen työskentelyyn ja johtamaan itse omaa työtään. Työntekijöillä on toimivaltaa rakentaa itse omat yhteistyöverkostonsa ja toimintatapansa. Toiminnan raameista on alussa yhteisesti sovittu, jonka jälkeen esimies on tarvittaessa työntekijöiden käytettävissä. Esimiehen toiminnassa korostuu hallinnon tasolla tapahtuva johtaminen, eikä hän muuten varsinaisesti osallistu etsivän nuorisotyön toteuttamiseen. Työntekijät kokevat, että vapaus itsenäisesti päättää työn tekemisestä mahdollistaa onnistumisen työssä, mutta alkuvaiheessa olisi tärkeää saada hyvä perehdytys työhön sekä tukea ja apua esimieheltä. Vahvaan työntekijän autonomisuuteen perustuvassa johtamistyylissä työntekijöiden on rakennettava omat tukiverkostonsa ja huolehdittava, etteivät jää liian yksin työnsä kanssa. Hallinnollisuus Esimiehellä on vahva rooli etsivän nuorisotyön sisällön määrittelyssä ja toiminnan ulkoisten puitteiden luomisessa. Hän tekee laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja esittelee toimintaa yhteistyötahoille. Esimies toimii puskurina, mutta myös viestin viejänä muille tahoille. Esimies kokee, että hänen tehtävänään on pysyä ajan tasalla siitä, mitä toiminta-alueella tapahtuu, esimerkiksi kuinka säädökset muuttuu, mitä muita projekteja ja hankkeita on menossa. Asioita linjataan esimiestason säännöllisissä palavereissa ja arvi- 18

oidaan, onko toimintaa tarvetta muuttaa. Esimies toimii aktiivisesti hallinnollisella ja virkamiestasolla toiminnan kehittämisessä. Työntekijät keskittyvät oman substanssiosaamisen toteuttamiseen niiden raamien ja tavoitteiden puitteissa, mitä toiminnalle on määritelty. Työntekijöiden vastuu toiminnasta on asiakastyön toteuttamisessa yhteistyötahojen kanssa. Yhteinen aika esimiehen kanssa on vähäistä, eikä yhteisiä työkäytäntöjä tai struktuureita toiminnalle ole luotu. Työntekijät jäävät helposti ulkopuolisiksi toiminnan kehittämisestä, jolloin vaarana on, etteivät työntekijöiden kokemukset ja työn sisällölliset vaatimukset tule riittävän hyvin huomioiduksi. Johdon ja työntekijöiden näkemykset saattavat erota ja aiheuttaa arvoristiriitaa sekä turhautumista. Kaikissa johtamistyyleissä on tavoitettu etsivän nuorisotyön kannalta oleellisia piirteitä. Työntekijöiden asiantuntijuuteen tai autonomisuuteen perustuvassa johtamisessa huomio kiinnittyy työntekijöiden substanssiosaamisen arvostuksen lisäksi työntekijän itsenäisyyteen ja vastuuseen toiminnan toteuttamisessa. Asiantuntijuustyyppisessä johtajuudessa esimies kokee oman roolinsa sekä työntekijöiden tukemisessa että toiminnan puolesta puhujana suurempana kuin työntekijän omatoimisuuteen perustuvassa johtamistyylissä. Siinä puolestaan työntekijöille annetaan hyvin vapaat kädet johtaa itse omaa työtään. Hallintolähtöisessä johtamistyylissä esimies on vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä ja nuorille tarjottavien palvelujen toimivuutta tarkastellaan hallinnollisella tasolla yhteisesti. Toiminnan kehittäminen ja eteenpäin vieminen tapahtuu vahvasti virkamiestasolla. Yhteisöllisyyteen perustuvassa johtamistyylissä yhdistyy sekä esimiehen vahva rooli ja vastuu toiminnasta että työntekijöiden ammatillinen osaaminen ja omien vahvuuksien käyttö työssä. Työntekijöiden vastuulla on nostaa esille havaittuja ongelmia, joita yhdessä lähdetään ratkomaan ja etsimään toimivampia tapoja auttaa nuorta. Esimies toimii esimerkkinä työntekijöille monella tasolla, ja häneltä odotetaan läsnäoloa ja tukea työlle. 4.4 Työkokemus, koulutus ja osaaminen Etsivien nuorisotyöntekijöiden koulutustaustat sekä työkokemusvuodet on esitetty seuraavissa kaavioissa hankkeiden ilmoittamien tietojen perusteella vuodelta 2010. Etsivää nuorisotyötä tekevistä työntekijöistä yli puolella on ammattikorkeakoulututkinto. Yleisin ammattikorkeakoulututkinto (60%) on sosionomin tutkinto. Muita ammattikorkeakoulututkintoja ovat yhteisöpedagogin, toimintaterapeutin sekä medianomin tutkinnot (kuvio 4). Ylipäätään sosiaali- ja terveysalan, kasvatus- tai humanistisen alan korkeakoulututkinto (AMK tai yliopisto) on 67 prosentilla työntekijöistä. Muita tutkintoja oli muun muassa nuoriso- ja vapaaajanohjaaja, liikunnanohjaaja sekä insinöörin tutkinto (kuivio 5). Työntekijöiden työkokemus nuorten parissa tehdystä työstä vaihteli kahden ja kahdenkymmenen (2 20) vuoden välillä. Keskimäärin työntekijöillä on kahdeksan (8) vuoden työkokemus keskiarvon ollessa 7,4 vuotta (kuvio 6). 19

Koulutusaste Muu/ ei tietoa 3 Opistoaste 4 Yliopisto 5 Ammattikorkeakoulu 15 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Kuvio 4. Työntekijöiden koulutusaste. Tutkintoalat 19% 11% 26% 44% Sosiaali- ja terveysala Nuorisotyö ja vapaa- aika Kasvatusala Muu Kuvio 5. Työntekijöiden koulutus tutkintoaloittain. Työntekijöiden määrä 6 5 4 3 2 1 0 Työkokemusvuodet 2 3 4 5 7 8 10 11 12 16 20 Työvuodet Kuvio 6. Työntekijöiden työkokemusvuodet. 20