Kosken Osuuspankki TASEKIRJA 2015

Kosken Osuuspankki TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: 0213006-0 Postiosoite: Hämeentie 14, 31500 KOSKI Tl Käyntiosoite: Hämeentie 14, Koski Tl Kotipaikka: Koski Tl

SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015... 1 POP Pankki -ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 tilinpäätös... 6 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 6 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö... 13 Yhteiskuntavastuu... 20 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 20 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016... 20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 20 Tunnuslukujen laskentakaavat... 21 Tilinpäätös... 22 Kosken Osuuspankin tuloslaskelma... 22 Kosken Osuuspankin tase... 23 Kosken Osuuspankin rahoituslaskelma... 25 Kosken Osuuspankin konsernituloslaskelma... 27 Kosken Osuuspankin konsernitase... 28 Kosken Osuuspankin konsernin rahoituslaskelma... 30 Liitetiedot... 32 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 53 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä... 53 Tilinpäätösmerkintä... 54 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 55

1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 Kosken Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1918. Vuosi 2015 oli pankin 97. toimintavuosi. Pankki toimii Varsinais-Suomen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 7 500. Pankilla on yhteensä 3 konttoria, Koskella Tl, Salossa ja Vaskiolla. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 92,9 prosenttia. Vuoden lopussa yli 3 000 pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. Kosken Osuuspankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Kosken Pankkitalo muodostavat konsernin. yhtiö omistaa 53,62 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. yhtiön osuus konsernin tilikauden tuloksesta on 21,56 prosenttia ja taseesta 99,33 prosenttia. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. POP Pankki -ryhmä Kosken Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu 31.12.2015 toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. POP Pankkiliitto toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy, Suomen Vahinkovakuutus Oy ja POP Pankkien vakuusrahasto, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Pankin liiketoiminta Kosken Osuuspankin liiketoiminnan kehitys jatkui odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Kosken Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 298 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana senioriluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Pankki on tilikauden aikana siirtänyt Aktia Hypoteekkipankki Oyj:stä 2.100 tuhatta euroa luottoja omaan taseeseen.

2 Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 4 203 tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. POP Pankkien asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 POP Pankkien asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Osuuspankin osuuskunnan kokous päätti 5.3.2015 sekä 23.4.2015 muuttaa sääntöjään ja liittyä laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuun POP Pankkien yhteenliittymään, jonka keskusyhteisön POP Pankkiliiton jäsen osuuspankki on. Finanssivalvonta myönsi POP Pankkiliitto osk:lle talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön toimiluvan 14.12.2015 ja POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa 31.12.2015. Tulos Kosken Osuuspankin liikevoitto oli 362 tuhatta euroa (905 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 543 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,2 prosenttia (0,5). Liiketuloksen heikkeneminen johtui korkokatteen alentumisesta sekä arvonalentumisista, joita tehtiin n.600t. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 82,5 prosenttia (76,8). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti (vuonna 2014 on käytetty yhdisteltyjä tietoja, jossa Vaskion Osuuspankki on mukana myös fuusiota edeltäneeltä ajalta): Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 2 361 2 674-11,7 2 245 19,1 Nettopalkkiotuotot 661 652 1,5 224 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 47 0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -330 331 214 54,9 Muut tuotot 146 243-40,0 68 Tuotot yhteensä 2 839 3 947-28,1 2 751 43,5 Henkilöstökulut -949-1 034-8,2-745 38,9 Muut hallintokulut -797-953 -16,4-573 66,2 Muut kulut -596-1 045-43,0-630 65,8 Kulut yhteensä -2 342-3 032-22,8-1 948 55,6 Kulu-tuotto -suhde 82,51 76,82 70,82 Arvonalentumistappiot luotoista -135-10 0 Liikevoitto 362 905-60,0 803 12,8 Tilikauden voitto 57 966-94,1 526 83,8 *) Muutos 2015-2014

3 **) Muutos 2014-2013 Pankin korkokatteeksi muodostui 2 361 tuhatta euroa (2 674). Korkokate pieneni 313 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli 3 523 tuhatta euroa (3 825), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 302 tuhatta euroa. Korkokulut olivat 1 162 tuhatta euroa (1 151). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 11 tuhatta euroa. Nettopalkkiotuotot olivat 661 tuhatta euroa (652). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 751 tuhatta euroa (750) ja palkkiokulujen 90 tuhatta euroa (98). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 62 tuhatta euroa (56), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -3 tuhatta euroa (2) ja muista välitetyistä tuotteista 65 tuhatta euroa (55). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 233 tuhatta euroa (218), palkkiot maksuliikenteestä 308 tuhatta euroa (342), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 95 tuhatta euroa (92) ja palkkiot takauksista 31 tuhatta euroa (20). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 0 tuhatta euroa (47). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita 0 tuhatta euroa (47). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat -330 tuhatta euroa (331). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 174 tuhatta euroa (222). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -501 tuhatta euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 146 tuhatta euroa (243). Saadut osingot olivat 65 tuhatta euroa (72), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 7 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 1 tuhatta euroa (2). Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 80 tuhanteen euroon (169). Vähenemiseen vaikuttivat arvopaperien myynti 2014. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 949 tuhatta euroa (1 034), mikä oli 85 tuhatta euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut pienenivät 16,4 prosenttia, 797 tuhanteen euroon (953). Muut kulut, 596 tuhatta euroa (1 045), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 131 tuhatta euroa (118). Arvonalentumisia omassa käytössä olevien kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 0 tuhatta euroa (0). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 49,9 prosenttia, 465 tuhanteen euroon (927). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 135 tuhatta euroa (10), jossa kasvua edellisvuodesta oli 125 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 140 tuhatta euroa (13). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 5 tuhatta euroa (3). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä.

4 Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 0,4 prosenttia ja oli vuoden lopussa 169 447 tuhatta euroa (168 775). Taseessa olevien luottojen määrä oli 119 726 tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,4 prosenttia. Talletusten määrä oli 129 562 tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,4 prosenttia. Kosken Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti (vuonna 2013 on käytetty yhdisteltyjä tietoja): Tuhatta euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos-% **) 31.12.2013 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 120 353 113 815 5,7 84 936 34,0 Luotot 119 726 113 188 5,8 83 009 36,4 Muut saamiset 628 628 0,0 1 928-67,4 Sijoitukset 47 195 53 400-11,6 33 249 60,6 Saamiset luottolaitoksilta 16 329 27 609-40,9 7 891 Saamistodistukset 13 361 12 565 6,3 19 290-34,9 Osakkeet ja osuudet 14 803 10 844 36,5 4 327 Kiinteistöt 2 702 2 382 13,4 1 742 36,8 Yleisön talletukset *) 129 562 128 609 0,7 88 499 45,3 Velat luottolaitoksille 141 62 62 0,0 Oma pääoma 31 428 32 535-3,4 24 613 32,2 Tilinpäätössiirtojen kertymä 4 734 4 440 6,6 3 528 25,8 ROA % 0,2 0,6 0,4 ROE % 0,9 2,6 1,9 Omavaraisuusaste 20,8 21,2 22,8 Vakavaraisuussuhde 32,43 % 33,73 % 31,45 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015-2014 ***) Muutos 2014-2013 Luotonanto Kosken Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 120 024 tuhatta euroa (116 222). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 119 726 tuhatta euroa (113 188) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 298 tuhatta euroa (3 034). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 647 tuhatta euroa (947). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 25 860 tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli 3 802 tuhatta euroa eli 3,3 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 594 tuhatta euroa (670) eli 76 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 80 tuhatta euroa (80). Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yhteensä olivat 0,5 prosenttia (0,6) taseessa

5 olevien luottojen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä ja/tai 0,6 prosenttia (0,6) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 1 495 tuhatta euroa (3 893) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 2 953 tuhatta euroa (6 157) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 16 329 tuhatta euroa (27 609). Määrä oli 11 280 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 13 361 tuhatta euroa (12 565), mikä on 6,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 14 803 tuhatta euroa (10 844). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 1 746 tuhatta euroa (1 707) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 13 057 tuhatta euroa (9 138). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 2 702 tuhatta euroa (2 382). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 1 861 tuhatta euroa (1 648) ja sijoituskiinteistöjen arvo 841 tuhatta euroa (734). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.7. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 18 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2015 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja/tai kiinteistöjä 36 tuhannen euron arvosta ja osti 398 tuhannella eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 6 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 129 562 tuhatta euroa (128 609). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 952 tuhatta euroa eli 0,7 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä vähenivät vuoden aikana 2 794 tuhatta euroa eli 2,4 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 115 207 tuhatta euroa (118 002). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 3 747 tuhatta euroa eli 35,3 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 14 354 tuhatta euroa (10 607).

6 Muut velat Velat luottolaitoksille olivat 141 tuhatta euroa (62). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 31 428 tuhatta euroa (32 535). Vähennystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 1 107 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 26 tuhatta euroa (-28). Määrä koostuu myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 26 tuhatta euroa (-28). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 4 734 tuhatta euroa (4 440), josta luottotappiovaraus oli 4 710 tuhatta euroa (4 373). Vuonna 2015 luottotappiovarausta kasvatettiin 336 tuhatta euroa (kasvatettiin 989 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,9 prosenttia saamisista. Varauksesta 1 513 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. tilinpäätös Kosken Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 53,62 %:sti omistama Koy Kosken Pankkitalo. Pankin tytäryhtiöt Maaseudun Notariaatti Oy on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. n liikevoitoksi muodostui 333 tuhatta euroa (1 160) ja tilikauden tulokseksi 264 tuhatta euroa (900). tase oli 170 593 tuhatta euroa (169 960). n oma pääoma ja vähemmistön osuus pääomasta oli 35 904 tuhatta euroa (36 803). n emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat tilinpäätöshetkellä 3 766 tuhatta euroa (3 867). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Kosken Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien 18.12.2014 tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Osuuspankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki

7 on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 38 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa talletussuojan osalta yhtenä pankkina. POP Pankki -ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oy. Kosken Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Kosken Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kosken Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kosken Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 34 886 tuhatta euroa (34 781), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 8 607 tuhatta euroa (8 250). Ensisijainen pääoma (T1) oli 34 451 tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 32 999 tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 1 452 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 436 tuhatta euroa. EU:n vakaavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Kosken Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia säätelyn määrittelemiksi pääomainstrumentiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakaavaraisuusasetusta sovelletaan 1.1.2014 alkaen, mutta lisäosuuksien koskevien siirtymäsäännosten osalta soveltuminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna 2022. Kosken Osuuspankin omiin varoihin sisätyi 31.12.2015 siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 6 914 450 euroa. Kosken Osuuspankki voi laskea liikkeelle korvaavia pääomainstrumentteja POP Osuuksia. Kosken Osuuspankki ei ole laskenut liikkeelle POP Osuuksia vuonna 2015.

8 Kosken Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 1,3 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 32,43 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 32,02 % (33.17 %). Pankin konsernin vakavaraisuussuhde oli 31,75 % (32,88 %). POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.fi. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 2015 2014 2015 2014 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 33 142 33 500 32 912 33 276 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -144-405 -350-405 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 32 999 33 095 32 562 32 871 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 1 452 1 108 1 452 1 108 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 1 452 1 108 1 452 1 108 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 34 451 34 204 34 014 33 979 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 436 222 436 222 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 356 0 356 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 436 578 436 578 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 34 886 34 781 34 449 34 557 Riskipainotetut erät yhteensä 107 585 103 119 108 508 105 091 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 101 126 95 431 102 272 97 583 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 0 0 0 0 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 0 0 0 0 josta operatiivisen riskin osuus 6 459 7 688 6 236 7 507 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 30,67 % 32 09 % 30,01 % 31,28 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 32,02 % 33,17 % 31,35 % 32,33 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 32,43 % 33,73 % 31,75 % 32,88 % Vähimmäisomavaraisuusaste 2015 2014 2015 2014 Ensisijainen pääoma (T1) 32 999 33 451 32 562 33 227 Vastuut yhteensä 173 221 176 531 174 367 177 925 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 19,05 % 18,95 % 18,67 % 18,67 % Kosken Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi osuus- ja lisäosuuspääoman muutokset. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2015 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla

9 1.10.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Kosken Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain.

10 Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 42,9 % (41,7 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 34,2 % (35,8 %) ja muiden 22,9 % (22,5 %). Valtaosa, 43,8 % (45,1 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja antolainaustoimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kahdenkymmenen suurimman asiakaskokonaisuuden vastuut ja vakuudet sekä luottokannan järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan säännöllisesti raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kosken Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 6 800 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 4,7 %

11 (3,3 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi ennallaan. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2015 +29,6 % / -12,9 %. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja arvonmuutoksia käyvän arvon rahastoon, määrältään 26 tuhatta euroa (-28), josta myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 26 tuhatta euroa (-28). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli -476 tuhatta euroa (-28) mikä on 1,36 % (-0,1 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). tai Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa hallituksen kokouksissa sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla.

12 Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.7. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 5 623 tuhatta euroa (5 515). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 841 (734) tuhatta euroa, mikä on 0 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on -11,70 prosenttia (-13,32 ). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain.

13 Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2015 2987 jäsentä. Osuuskunnan kokouksia pidettiin kaksi. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 21 744 019,44 euroa päätettiin jakaa ylijäämän palautusta 30 000,00 euroa, osuuspääoman korkoa maksettiin varsinaiselle ja lisäosuuspääomalle yhteensä 204 518,68 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin 730 226,99 euroa. Osuuskuntakokous valitsi erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä uudelleen Elo Rauno, Haavisto Anna-Maija, Hahko Virpi, Iltanen Heikki, Juuse Marja-Liisa, Kanasuo Petteri, Lintula Toni, Mäkitalo Hannele, Mänkäri Marjaana, Rahkonen Raisa, Rasimus Kaija-Leena, Simola Mika ja Tuomola Matti. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Matti Rantanen sekä varatilintarkastajaksi KHT Seppo Repo. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Hannele Mäkitalo ja varapuheenjohtajana Jukka Yli-Liipola. Hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa. Kosken Osuuspankin hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Markku Toivonen ja varapuheenjohtajana Martti Nyhä sekä toimitusjohtajana Ilkka Harjunpää. Toimitusjohtajan sijaisena/varatoimitusjohtajana on toiminut Tiina Kuusniemi. Hallitus kokoontui vuoden aikana 17 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: 2016 erovuorossa Martti Nyhä, maanviljelijä, 2005 Markku Toivonen, maanviljelijä, 2005 2017 erovuorossa Mirja Rautavuori-Lehtinen, rehtori,1997 Jarmo Ruohonen, projektipäällikkö, 2010 2018 erovuorossa Pekka Niinistö, toimitusjohtaja, 2014 Seppo Sadeharju, maanmittausinsinööri, 2014 Sääntöjen perusteella Ilkka Harjunpää, toimitusjohtaja Vuonna 2015 erovuorossa olleet hallituksen jäsenet Antti Aho ja Eero Tuominen jäivät pois hallitustyöskentelystä. Antti Aho jäi pois ikäpykälän vuoksi ja Eero Tuominen omalla ilmoituksellaan.

14 Hallituksen varajäsenet: Jari Lahti, yksikönjohtaja, 2014 Kari Lammi, maanviljelijä, 2010 Hannu Levonen, maanviljelijä, 2005 Tuomas Sallinen, ammatinharjoittaja, 1988 Eveliina Salminen, liikkeenharjoittaja, 2009 Heikki Tuominen, maanviljelijä, 2005 Ossi Uusitupa, maanviljelijä, 2008 Hallintoneuvoston jäsenet: 2016 erovuorossa Alikärri Olli maanviljelijä 2002 Beranger Matti maanviljelijä 2006 Kirjavainen Merja liikkeenharjoittaja 2014 Kivikallio Elina sairaanhoitaja 2008 Knaapi Juha maanviljelijä 2014 Mäkinen Mauri maanviljelijä 1994 Penttilä Esa maanviljelijä 1987 Pietilä Heikki maanviljelijä 2002 Posti Hannu maanviljelijä 2002 Saari Pirkko yrittäjä 2009 Virtanen Raija ylihoitaja 2008 Yli-Liipola Jukka maanviljelijä 2006 2017 erovuorossa Iltanen Arja terveydenhoitaja 2014 Kanasuo Pekka toimitusjohtaja 2002 Kattelus Arto maanviljelijä 1975 Kattelus Terttu emäntä 1991 Kemppinen Hannu lehtori 2006 Laiho Jari kapteeni evp 2014 Nummela Olli-Pekka maanviljelijä 2008 Päärni Matti yrittäjä 2009 Ratamo Marja farmaseutti 2014 Tamminen Markku liikkeenharjoittaja 1991 Teinilä Saija maanviljelijä 2014 Virtanen Alpo autoilija 2014 Vuorenmaa Kalle maanviljelijä 2014 2018 erovuorossa Elo Rauno puhdistamonhoitaja 2002 Haavisto Anna-Maija sairaanhoitaja 2006 Hahko Virpi laatumestari 2002 Iltanen Heikki maanviljelijä 2014 Juuse Marja-Liisa maanviljelijä 2008 Kanasuo Petteri maanviljelijä 2008 Lintula Toni automekaanikko 2014 Mäkitalo Hannele emäntä 1994 Mänkäri Marjaana emäntä 2014 Rahkonen Raisa maanviljelijä 1986 Rasimus Kaija-Leena sairaanhoitaja 2002 Simola Mika tuotantojohtaja 2009 Tuomola Matti maanviljelijä 1994

15 Hallinnon tarkastustoimikunta: Tamminen Markku Juuse Marja-Liisa Jari J.Laiho Henkilökunta: Aho Anne Harjunpää Ilkka Heino Jaana Hiihtola Maarit Julla Vivian Kaitala Hannaleena Kaskela Kirsi Kunnas Taru Kuusniemi Tiina Linden Sari Lintula Sanna Mäensalo Katriina Peltola Petra Raikkonen Annakaisa Raunio Erja Ruohonen Eriika Sallanmaa Reija Sorvari Johanna palveluneuvoja toimitusjohtaja palveluneuvoja (määräaikainen 1.4.2015 alkaen) palveluneuvoja (määräaikainen 29.5.2015 saakka) palveluneuvoja (äitiyslomalla) konttorinjohtaja (21.9.2015 alkaen) palveluneuvoja palvelupäällikkö pankinjohtaja palveluneuvoja palveluneuvoja (äitiyslomalla) palveluneuvoja palveluneuvoja (äitiyslomalla) palveluneuvoja palveluneuvoja palveluneuvoja palveluneuvoja (määräaikainen 1.4.2015 alkaen) palveluneuvoja Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 17 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 15 ja osa-aikaisia 2 henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 2 henkilöllä. Pankin tilintarkastajina ovat toimineet Matti Rantanen, KHT ja Seppo Repo, KHT. Finanssivalvonta suoritti pankissa tarkastuksen 13.1. 15.1.2015. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Pekka Siltala. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on

16 annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. Pankin sisäinen, liiketoiminnasta riippumaton valvontatoimi todentaa vähintään kerran vuodessa, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää 50.000 euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt 14 % alle. Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita:

17 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Pankissa pidetään luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Näiden henkilöiden muuttuvat palkkiot ovat 25 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Maksettavien palkkioiden määrä, joiden maksamista on lykätty Pankissa ei ole lykätty palkkioiden maksamista. Tilikauden aikana maksetut uusien palkkionsaajien aloitusrahat ja maksetut erorahat sekä näiden maksujen saajien määrä Pankissa ei ole maksettu aloitusrahoja / erorahoja. Tilikauden aikana määriteltyjen erorahojen määrä, niiden saajien lukumäärä sekä suurin yhdelle palkkionsaajalle määritetty tällainen korvaus Pankissa ei ole maksettu erorahoja. Yli miljoonan euron palkkiot Pankin korkein palkkio ei ylitä 50 000 euroa. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta POP pankit omistavat vähemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP- Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Osuusmaksun, POP Osuuden ja lisäosuusmaksun ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 2995 kpl jäsenosuuksia.