Henkilöstöraportti 2012
1 Sisällys 1. Johdanto 2 1.1. Käsitteitä..... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 2.1. Henkilöstö toimialoittain 2008 2012. 4 2.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.3. Päätoimisuus. 5 2.4. Henkilöstön lukumäärä toimialoittain 5 2.5. Ikä- ja sukupuolirakenne (vakinaiset). 6 2.6. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain 2012 7 2.7. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen päättymissyy.. 7 2.8. Eläkkeelle siirtyminen. 7 3. Henkilöstökustannukset.... 9 3.1. Palkkakustannukset toimialoittain.. 9 3.2. Palkkakustannusten (ilman sotumaksuja) jakaantuminen.. 9 4. Työnteon keskeytykset... 10 4.1. Poissaolot 10 4.1.1. Poissaolot toimialoittain.. 10 4.1.2. Poissaolokalenteripäivät henkilöä kohti toimialoittain ja syyryhmittäin 10 4.1.3. Sairauspoissaolojen kehitys 11 4.1.4. Poissaolojaksojen pituus. 11 4.2. Poissaolokustannukset. 12 5. Työllistäminen. 13 5.1. Työllistetyt toimialoittain vuonna 2012 13 5.2. Työllistettyjen määrä vuosina 2007 2012. 14 5.3. Työllistämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset.. 14 5.4. Kesätyöpaikat 14 5.5. Muu työllistäminen. 15 6. Koulutus. 15 7. Terveydellinen toimintakyky... 16 7.1. Työterveyshuolto 16 7.1.1. Vastaanottokäynnit ja terveystarkastuskäynnit 16 7.1.2. Työ- ja työmatkatapaturmat 17 7.2. Henkilöstön työhyvinvointi... 18 7.2.1. Tyhy-toiminta 18 7.2.2. Virkistystoiminta 18
2 1. Johdanto Somero 2020 strategian yhtenä tavoitteena on työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen edistämällä työelämän laatua parantavia kehittämistoimenpiteitä sekä tukemalla henkilöstön koulutusta ja itsensä kehittämistä. Henkilöstöraportti antaa tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstökustannuksista, henkilöstön ikääntymisestä, poissaoloista, vaihtuvuudesta, työhyvinvoinnista ja henkilöstökoulutuksesta. Kunnan menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä sillä on. Tiedot kerätään vuosittain 31.12. tilanteen mukaan yhtenäisin käsittein. Näin varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus. Tärkeämpää kuin tarkastella yksittäisiä lukuja onkin seurata kehitystä eri vuosina sekä ennakoida tulevaa. Työturvallisuuskeskus julkaisee vuosittain Kunta-alan työolobarometrin, joka kuvaa työolojen muutoksia. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskuksella teettämään tutkimukseen, jossa haastateltiin 405 kunta-alalla työskentelevää henkilöä. Barometrin mukaan työpaikan varmuus on edelleen korkealla tasolla kunnissa. Vuonna 2012 kuntien työntekijät antoivat työelämän laadulle arvosanan 7,96, kun se vuotta aiemmin oli 7,92. Kuntatyöntekijät arvioivat työelämän muutossuuntia kielteisemmin kaikissa kysymyksissä kuin aikaisempina vuosina. Myös työ koettiin henkisesti ja fyysisesti aiempaa raskaammaksi. Kun sairauspoissaolopäivien keskiarvo lasketaan koko henkilöstön lukumäärästä, oli kuntasektorilla vuonna 2012 sairauspoissaoloja (oman sairauden takia) keskimäärin 8,4 työpäivää jokaista henkilöä kohden. Vuonna 2011 vastaava keskiarvo oli 10,6 työpäivää. Määrä on enemmän kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin (7,1 pv). Ero on 1,3 työpäivää vuodessa ja se on pienempi kuin edellisenä vuonna (2,7). Kunta-alalla sairauspoissaolojen kehityksen suunta oli vähenevä vuosina 2005 2008, mutta sen jälkeen suunta on ollut kasvava. Kehitys on ollut samansuuntainen kaikilla palkansaajilla. Kun sairauspoissaolojen keskiarvo lasketaan niiden osalta, jotka ovat olleet poissa työstä vähintään yhden päivän oman sairauden takia vuoden aikana, oli kunta-alan henkilöstön sairauspoissaolojen keskipituus 11,0 työpäivää vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna sekä miesten että naisten sairauspäivien määrä on vähentynyt. Kunta-alalla työskentelevillä naisilla sairauspoissaolopäiviä oli keskimäärin 9,5 (11,9 vuonna 2011) ja miehillä 3,3 päivää vuodessa (5,7 vuonna 2011). Kunta-alalla työskentelevillä miehillä oli sairauspoissaolopäiviä vähemmän kuin kaikilla työssä olevilla miehillä. Naisilla tilanne oli päinvastainen. Henkilöstön ammattitaidon parantaminen työnantajan kustantaman koulutuksen kautta oli kunta-alalla yleisempää (66 %) kuin yksityisellä sektorilla (51,5 %). Valtion työpaikoilla koulutus on yleisintä (69 %). Kunnissa käytettiin koulutukseen keskimäärin 4,13 työpäivää jokaista koulutukseen osallistunutta työntekijää kohti. Kunta-alalta siirtyy eläkkeelle 322 000 henkeä seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Se on 63,2 prosenttia nykyisistä kunta-alan työntekijöistä. Eläkepoistuma on suurin vuosina 2014 ja 2015, jolloin kumpanakin vuonna siirtyy eläkkeelle yli 17 000 henkeä. vuoteen 2020 mennessä yli kolmasosa ja vuoteen 2025 mennessä noin puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle.
3 1.1. Käsitteitä Raportin pohjana ovat valmiit henkilöstöhallinnon ohjelmasta tulostettavat raportit. Raportissa seurataan vuosittain mm. henkilöstömäärän kehitystä. Koska varsinaista henkilöstömäärää ei saada suoraan raporttiohjelmasta (sisältää aina myös sijaiset), on laskennassa käytetty pohjana palkanlaskentaan avattuja vakansseja. Vakanssi on toistaiseksi voimassa oleva virka- tai työsuhde. Tämän lisäksi henkilöstömäärään lasketaan kotona työskentelevät perhepäivähoitajat sekä työllistetyt, oppisopimustyöntekijät ja projektityöntekijät. Näillä perusteilla henkilöstön määrä lasketaan vuosittain, jolloin se on vertailukelpoinen edellisiin vuosiin. Yksikkökustannuksia laskettaessa on käytetty aina ko. raportissa olevaa henkilöstömäärää. Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä raportissa niitä kaupungin palveluksessa 31.12. olevia henkilöitä, joiden työaika on vähintään 19 tuntia viikossa ja joilla on säännöllinen palkanmaksupäivä. Sivutoimisia virka-/työsuhteita (alle 19 tuntia/viikko) ei sisälly tähän henkilöstöraporttiin. Nämä sivutoimiset henkilöt ovat pääasiassa kansalaisopiston tuntiopettajia. Rajaus on tehty sen takia, että vuoden mittaan kaupungin palveluksessa on henkilöitä, joiden palvelussuhde kestää vain vähän aikaa ja/tai joiden työaika poikkeaa huomattavasti normaalista. Henkilöstö voi olla joko vakinaisessa tai määräaikaisessa palvelussuhteessa kaupunkiin. Määräaikaisia ovat pääasiassa sijaiset. Eräissä tapauksissa määräaikainen henkilö voi olla kaupungin palveluksessa vakinaisesti eli hänellä on vakinainen tehtävä, josta hän on vapaalla hoitaakseen määräaikaisessa palvelussuhteessa esim. sijaisuutta. Lisäksi henkilöstö voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista. Poissaolotiedot on kerätty koko vuodelta, samoin henkilöstökustannukset ovat koko vuodelta. Tilastoissa on käytetty vertailulukuna Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän Tilastokeskuksella teettämiä Kunta-alan työolobarometrejä syksyltä 2011 ja 2012. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. Someron kaupungin palveluksessa oli tilastointipäivänä 31.12.2012 yhteensä 679 henkeä. Vastaava luku vuonna 2011 oli 650 henkeä. Lukuun sisältyvät myös kaikki sijaiset ja määräaikaiset, joten luku poikkeaa tuntuvasti todellisesta henkilöstöluvusta. Virallinen vertailukelpoinen henkilöstömäärä on tässä raportissa laskettu seuraavasti: Vakanssit (* Työllistetyt Projektityöntekijät Oppisopimustyöntekijät 2008 2009 2010 2011 2012 577 559 569 534 532 8 6 7 7 14 0 1 2 1 2 0 0 2 2 0 Yhteensä 585 566 580 544 548 * ) Vakanssit on laskettu 31.12. täytettynä olleiden virka/työsuhteiden perusteella (1 hlö/vakanssi).
4 2.1. Henkilöstö toimialoittain 2008 2012 Hallinto- ja taloustoimi sisältää keskushallinnon, elinkeinolautakunnan ja maaseutulautakunnan. Tekninen toimi sisältää teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan. Sivistystoimi sisältää vuonna 2008 myös vapaa-aikalautakunnan. Elinkeinolautakunta aloitti 2009 ja vapaa-aikalautakunta lakkautettiin 2009 alusta. Hallinto- ja taloustoimen henkilöstön vähennys johtuu maatalouslomituksen siirtymisestä Ypäjän kunnan hoidettavaksi 2011. 2.2. Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 2008 2009 2010 2011 2012 Vakinaiset 520 522 531 510 513 Määräaikaiset 158 157 145 140 166 Yhteensä 678 679 676 650 679
5 Vakinaisten osuus koko henkilöstöstä oli 76 %, määräaikaisten 22 % ja työllistettyjen 2 %. Luvut vastaavat kunta-alan keskiarvoa, joka oli vuonna 2011 vakinaisten osalta 76 % ja määräaikaisten osalta 22 %. Työllistettyjä oli koko kunta-alalla keskimäärin 2 %. 2.3. Päätoimisuus 2008 2009 2010 2011 2012 Kokoaikaisia 574 570 552 535 546 Osa-aikaisia 104 109 124 115 133 Yhteensä 678 679 676 650 679 Kokoaikaisten osuus henkilöstöstä oli Somerolla 80 % ja osa-aikaisten 20 %. Koko kuntaalalla kokoaikaisten osuus oli 85 % ja osa-aikaisten 15 %. Vakinaisesta henkilöstöstä oli 80 % kokoaikaisessa ja 20 % osa-aikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisesta henkilöstöstä kokoaikaisia oli 81 % ja osa-aikaisia 19 %. Henkilöstöstä oli osa-aikaeläkkeellä/osatyökyvyttömyyseläkkeellä 34 henkilöä. Osa-aikaisten määrä vakinaisesta henkilöstöstä 2008 2009 2010 2011 2012 Osa-aikaisia 67 78 87 89 102 2.4. Henkilöstön lukumäärä toimialoittain Seuraavassa taulukoissa on esitetty vakinaisten ja määräaikaisten työntekijöiden jakautuminen toimialoittain. Määräaikaiset sisältävät myös työllistetyt ja sijaiset. Vakinaiset 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja taloustoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 50 292 113 65 47 289 114 72 43 304 112 72 15 305 115 75 15 309 117 72 Yhteensä 520 522 531 510 513 Määräaikaiset 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja taloustoimi Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi 8 101 39 10 13 105 29 10 6 98 31 10 1 110 24 5 2 131 24 9 Yhteensä 158 157 145 140 166 Määräaikaisten osuus koko toimialan henkilöstöstä on suurin perusturvatoimessa, jossa se oli 29,8 %. Toiseksi eniten määräaikaisia oli sivistystoimessa 17 %.
6 2.5. Ikä- ja sukupuolirakenne (vakinaiset) Kaupungin vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä oli 55-59 vuotiaat, joita oli 98 henkeä. Seuraavaksi eniten oli 45-49 vuotiaita 79 henkeä ja 40 44 vuotiaita 77 henkeä. Kaikkiaan yli 50 vuotiaita oli vakinaisesta henkilöstöstä 232 henkeä eli 45 %. 40-49 vuotiaita oli 156 henkeä eli 30 %. Alle 40 vuotiaita oli 126 henkeä eli 25 %. Kaikissa ikäryhmissä naisten osuus oli suurempi kuin miesten. Eniten miehiä oli 40-44 -vuotiaissa (12 henkeä) ja 55 59 vuotiaissa (11 henkeä). Naisia taas oli eniten 55 59 vuotiaissa (87 henkeä). Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 89 %. Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä on lähes neljä viidesosaa eli n. 80 %
7 2.6. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain 2012 Somerolla vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 47,3 vuotta. Miehillä se oli 47,9 ja naisilla 47,2 vuotta. Kunta-alalla työskentelevien vakinaisten henkilöiden keski-ikä oli 47,7 vuotta (vuonna 2011). Koko henkilöstön keski-ikä (sijaiset mukaan lukien) oli Somerolla 45 vuotta. Naisten keskiikä oli 44,8 vuotta ja miesten 45,2 vuotta. Kunta-alalla työskentelevän henkilöstön keskiikä oli koko maassa 45,6 vuotta (vuonna 2011). Naisten keski-ikä oli 45,5 vuotta ja miesten 45,7 vuotta. Miehiä Keski-ikä Naisia Keski-ikä Hallinto-taloustoimi 2 62,0 13 51,9 Perusturvatoimi 8 44,4 301 47,3 Sivistystoimi 24 45,8 94 46,2 Tekninen toimi 22 50,2 50 47,8 Yhteensä 56 47,9 458 47,2 2.7. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen päättymissyy ja %-osuus 2008 % 2009 % 2010 % 2011 % 2012 % Vanhuuseläke 3 0,6 9 1,7 10 1,9 14 2,7 13 2,6 Työkyvyttömyyseläke 2 0,4 4 0,8 3 0,6 2 0,4 2 0,4 Eronnut/erotettu 18 3,5 12 2,1 20 3,4 15 2,9 12 2,4 Kuolema 1 0,2 0 0 0 0 0 0 2 0,4 Yhteensä 24 4,6 25 4,8 33 6,2 31 6,1 29 5,7 Vuonna 2012 Someron kaupungin palveluksesta siirtyi eläkkeelle 15 henkilöä ja erosi 12 henkilöä. Yleisimmät vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen päättymisen syyt ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen ja irtisanoutuminen. Irtisanoutumisprosentti on vaihdellut viime vuosina 2,1 3,5 % välillä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut vuosittain ja vuonna 2012 vanhuuseläkkeelle siirtyi 2,6 % vakinaisesta henkilöstöstä. 2.8. Eläkkeelle siirtyminen Someron kaupungin palveluksesta eläkkeelle tai osittain eläkkeelle siirtyneet 2008 2009 2010 2011 2012 Vanhuuseläke 3 9 10 14 13 Työkyvyttömyyseläke 2 4 3 2 2 Osatyökyvyttömyyseläke 4 5 1 5 3 Osa-aikaeläke 2 2 4 3 3 Yhteensä 11 20 18 24 21 % vak.henkilöstöstä 2,1 3,8 3,4 4,7 4,2 Kokonaan eläkkeelle siirtyi vuosina 2008-2012 yhteensä 62 henkilöä eli n. 9 % koko henkilöstöstä. Vastaavasti osa-aikaeläkkeelle siirtyi 32 henkilöä eli n. 5 % henkilöstöstä.
8 Vuosittain vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt ja on parina viimeisenä vuonna ollut jo hiukan yli 2 % vakinaisesta henkilöstöstä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 3 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneitä on ollut enemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä. Vuonna 2012 10 henkilöä jatkoi työtään henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen. Kevan tilaston mukaan Someron kaupungin vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle (KuELeläkkeelle) siirtyneiden keski-ikä oli 59,8 vuotta vuonna 2011. Esim. vuonna 2000 se oli 57,5 vuotta. Työntekijä voi jäädä vanhuuseläkkeelle valintansa mukaan 63 68 vuoden iässä. Ennen vuotta 1960 syntyneellä työntekijällä, joka on aloittanut kuntapalvelunsa ennen vuotta 1993, on henkilökohtainen eläkeikä. Jos työntekijä on valinnut vanhan ammatillisen eläkejärjestelmän, jossa vanhuuseläke on alle 63 vuotta, hän voi jäädä vanhuuseläkkeelle tässä alemmassa iässä. Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vuosina 2013 2025 Yllä oleva kaavio on Kevan ennuste Someron kaupungin työntekijöiden eläkepoistumasta. Ennuste sisältää myös arvion työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä. Suurin eläkepoistuma osuu vuosille 2017 ja 2018, jolloin vanhuuseläkkeelle siirtyisi n. 20 henkeä kumpanakin vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle on arvioitu siirtyvän vuosittain keskimäärin 6 henkilöä. Ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä Someron kaupungin työntekijöistä siirtyy eläkkeelle 277 henkeä, mikä on n. 50 % nykyisestä työntekijämäärästä. Seuraavassa kaaviossa on Kevan ennuste eläkepoistumasta prosentteina henkilöstöstä. Pylväikössä on vertailtu Someron kaupungin eläkepoistumaa koko kunta-alan vastaaviin prosentteihin. Suurimmat poikkeamat Someron eläkepoistumassa on arvioitu vuosille 2013 2018. Tällöin eläkepoistuma ylittäisi selvästi kunta-alan prosentin, poikkeuksena vuosi 2016, jolloin Someron eläkepoistuma on näyttäisi olevan alle kunta-alan poistuman.
9 Kunta-alan eläkepoistuma, % 3. Henkilöstökustannukset 3.1. Palkkakustannukset toimialoittain Maksetut palkat Henkilösivukulut Yhteensä 29,2 % Hallinto- ja taloustoimi 806 254 235 426 1 041 680 Perusturvatoimi 11 402 434 3 329 511 14 731 945 Sivistystoimi 5 279 565 1 541 633 6 821 198 Tekninen toimi 2 050 541 598 758 2 649 299 Yhteensä 19 538 793 5 705 328 25 244 121 Palkkakustannukset sisältävät kaikki vuoden aikana maksetut palkat, lomarahat ja lomakorvaukset, mutta ei kokouspalkkioita. Perusturvatoimen osuus palkkakustannuksista on 58 %, sivistystoimen 27 %, teknisen toimen 11 % ja hallinto- ja taloustoimen 4 %. 3.2. Palkkakustannusten (ilman sotumaksuja) jakaantuminen 2011 2012 Varsinainen palkka 13 865 133 72,8 % 14 196 237 72,7 % Lisä- ja ylityöt 178 098 0,9 % 158 836 0,8 % Työaikakorvaus 724 520 3,8 % 806 819 4,1 % Lomaraha/-korvaus 1 098 603 5,8 % 1 132 864 5,8 % Poissaolokustannukset 2 495 097 13,1 % 2 473 188 12,7 % (josta sairauspoissaolokust.) (655 425) (574 612) Muut kustannukset 688 908 3,6 % 770 849 3,9 % 19 050 359 100 % 19 538 793 100 %
10 Varsinaisen palkan osuus on luonnollisesti suurin eli n. 73 %. Poissaolokustannusten osuus on n. 13 %. Lomarahojen ja lomakorvausten osuus on 5,8 %. Muihin kustannuksiin luetaan mm. opettajien ylituntipalkkiot, lääkäreiden toimenpidepalkkiot, päivystyskorvaukset, käyntipalkkiot ja yksityiset asiantuntijapalkkiot. Näiden osuus oli n. 4 % kaikista maksetuista palkoista. 4. Työnteon keskeytykset 4.1. Poissaolot 4.1.1. Poissaolot toimialoittain Seuraavassa taulukossa on esitetty kaupungin henkilöstön poissaolokalenteripäivät toimialoittain ja syyryhmittäin. Laskelmassa ovat mukana poissaolojaksojen väliin jäävät arkipyhät ja viikonloput. Henkilöstölle kertyi poissaolopäiviä yhteensä 51 420 (ilman vuosilomapäiviä yhteensä 28 926). Palkallisten sairauspoissaolojen osuus kaikista poissaoloista oli 17,9 % (20,9 % vuonna 2011). Poissaolopäivät sisältävät kaikki vuonna 2012 työssä olleet henkilöt. Näin ollen henkilöstön lukumäärä tässä laskelmassa on 731 henkilöä. Oma Lapsen Perhevapatus Koulu- Vuosi- Muut sairaus sairaus. loma Hallinto- ja taloustoimi 19 5 0 10 759 162 Perusturvatoimi 6 931 294 6 924 357 16 522 6 167 Sivistystoimi 874 92 2 018 167 1 739 1 255 Tekninen toimi 1 405 26 639 94 3 474 1 487 Yhteensä 9 229 417 9 581 628 22 494 9 071 %-osuus 17,9 % 0,8 % 18,6 % 1,2 % 43,7 % 17,6 % Sairaus = palkallinen sairausloma Perhevapaat = äitiys- ja isyysvapaat, hoitovapaat, muut perhevapaat Muut = opintovapaat, vuorotteluvapaa, palkaton sairausloma, työtapaturmat, virkavapaat, lomautus sekä yksityisasioiden hoito 4.1.2. Poissaolokalenteripäivät henkilöä kohti toimialoittain ja syyryhmittäin Oma Lapsen Perhe Koulutus Muut Yht. Sairaus sairaus vapaa Hallinto- ja taloustoimi 1,1 0,3 0,0 0,6 51,2 53,1 Perusturvatoimi 14,6 0,6 14,6 0,8 47,9 78,5 Sivistystoimi 6,2 0,7 14,3 1,2 21,2 43,6 Tekninen toimi 14,3 0,3 6,5 1,0 50,6 72,7 Yhteensä 12,6 0,6 13,1 0,9 43,2 70,3 Kaiken kaikkiaan poissaolopäiviä/työntekijä kertyi 70,3. Tästä sairauspoissaolojen osuus oli 12,6 päivää (ed. vuonna 14,1 päivää) työntekijää kohti ja lomien osuus 30,8 päivää (29,7 päivää vuonna 2011).
11 Poissaolotyöpäivät oman sairauden takia Somerolla verrattuna koko kunta-alaan: 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Somero 8,7 9,4 9,0 8,9 10,6 9,7 Kunta-ala 10,8 9,3 8,5 8,4 10,6 8,4 Keskiarvo kaikkia kunnan/kunta-alan työntekijöitä kohti Kunta-alan työpaikoilla oltiin vuonna 2012 keskimäärin 8,4 työpäivää vuodessa poissa oman sairauden takia. Somerolla vastaava luku oli 9,7 työpäivää. Kuntasektorilla sairauspoissaolojen kehityksen suunta oli laskussa vuoteen 2010 saakka, mutta vuonna 2011 suunta kääntyi jälleen nousuun. Somerolla kasvu pysähtyi vuonna 2008, mutta alkoi jälleen nousta vuonna 2011. Vuonna 2012 sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohden laski ollen silti suurempi kuin koko kunta-alan keskiarvo. Sairauspoissaolotyöpäivien keskiarvo poissaolijaa kohti 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Somero 13,7 14,2 12,9 13,0 15,6 14,4 Kunta-ala 16,1 14,3 12,9 12,2 15,3 11,9 Keskiarvo niiden osalta, jotka ovat olleet poissa työstä vähintään yhden päivän oman sairauden takia Sairauspoissaolojen määrä (työpäivää) poissaolijaa kohti oli kuntasektorilla 11,9 päivää vuonna 2012, kun se vuotta aikaisemmin oli 15,3 päivää. Somerolla vastaava luku vuonna 2012 oli 14,4 päivää (vuonna 2011 15,6 päivää). Työministeriön työolobarometrin mukaan vuonna 2012 sellaisia työntekijöitä, jotka eivät olleet päivääkään vuoden aikana poissa oman sairauden takia, oli 30 %. (31 % vuonna 2011). Somerolla vastaava luku on 32,6 prosenttia (vuonna 2011 32 %). 4.1.3. Sairauspoissaolojen kehitys Seuravassa taulukossa on palkallisten sairauspoissaolojen kehitys eri vuosina kalenteripäivää/hlö. Henkilölukumäärässä on mukana kaikki vuoden aikana kaupungin palveluksessa olleet työntekijät (myös ne, joilla ei ole sairauspoissaolopäiviä). Toimiala 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja taloustoimi 14,1 10,8 10,9 10,7 2,4 1,1 Perusturvatoimi 13,1 14,5 14,3 13,8 15,5 14,6 Sivistystoimi 6,9 5,7 6,0 5,1 8,1 6,2 Tekninen toimi 12,8 15,8 12,5 14,4 18,2 14,3 Yhteensä pv/hlö 11,7 12,5 12,0 11,8 14,1 12,6 4.1.4. Poissaolojaksojen pituus Kaupungin työterveyshuolto on tehnyt ohjeet sairauslomakäytännöstä. Ohjeistuksessa sanotaan mm: Jos kalenterivuoden aikana sairauslomapäiviä kertyy yli viisitoista (15) useammasta eri sairausjaksosta, niin seuraavan kalenterivuoden aikana vaaditaan jokaisesta sairauslomapäivästä hoitajan tai lääkärin todistus.
12 1 3 päivää 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja taloustoimi 36 48 61 45 17 12 Perusturvatoimi 640 621 664 723 832 747 Sivistystoimi 122 156 155 135 131 165 Tekninen toimi 81 83 85 84 92 95 Yhteensä henkilöä 879 908 965 987 1 072 1 019 4 10 päivää 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja taloustoimi 27 21 26 30 1 0 Perusturvatoimi 203 202 245 234 277 260 Sivistystoimi 31 39 33 28 43 35 Tekninen toimi 31 42 26 28 41 37 Yhteensä henkilöä 292 304 330 320 362 332 Edellä olevista taulukoista ilmenee sairauspoissaolojen pituus ja poissaolokertojen lukumäärä toimialoittain. Esim. perusturvatoimessa on ollut 1-3 päivän sairauspoissaoloja 747 kpl. Luvuissa esiintyy sama henkilö useamman kerran Poissaolokertojen lkm 2009 2010 2011 2012 (Palkallinen) 1-3 pv 965 987 1 072 1 019 4 10 pv 330 320 362 332 11 60 pv 115 112 124 114 61 90 pv 6 5 9 6 91 180 pv 5 1 4 6 181 365 pv 0 1 0 0 1 421 1 426 1 571 1 477 Yhteensä kaikkia poissaolokertoja oli 1 477 kpl. Poissaoloista n. 70 % on 1-3 päivän poissaoloja. Vuonna 2012 tilaston mukaan 1 päivän poissaoloja oli 471 kpl (483 kpl vuonna 2011), kahden päivän poissaoloja 318 kpl (377 kpl) ja kolmen päivän poissaoloja 230 kpl (212 kpl). Neljän ja viiden päivän poissaoloja oli vielä n. 100 kpl, mutta tämän jälkeen tapausten määrä laskee jo alle 30. 4.2. Poissaolokustannukset Kaikkien poissaolojen palkkakustannukset vuonna 2012 olivat 2 353 043 euroa. Luku sisältää myös loma-ajan kustannukset. Kun lukuun lisätään sosiaalivakuutusmaksut (29,2 %) ja vähennetään saadut henkilöstökorvaukset (337 889 euroa) saadaan kokonaiskustannuksiksi 2 702 854 euroa. Tämä on 3 697 euroa/työntekijä (731 työntekijää). Vuonna 2011 vastaava luku oli 3 785 euroa/työntekijä.
13 Poissaolokustannukset toimialoittain ja kustannusten osuus toimialan palkoista 2011 2012 Hallinto- ja taloustoimi 81 311 10,2 % 84 234 10,5 % Perusturvatoimi 1 695 335 15,3 % 1 650 981 14,5 % Sivistystoimi 283 889 5,5 % 289 103 5,5 % Tekninen toimi 347 036 17,3 % 328 725 16,0 % Yhteensä 2 407 571 12,6 % 2 353 046 12,0 % Poissaolokustannusten keskimääräinen osuus palkoista oli vuonna 2012 12 % % ja vuonna 2011 hieman suurempi 12,6 %. On huomattava, että sivistystoimen pieneen prosenttiosuuteen vaikuttaa taas se, että opettajille ei makseta varsinaista vuosiloma-ajan palkkaa. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset (ilman henkilösivukuluja) 2007 466 255 2008 517 055 2009 510 444 2010 541 390 2011 655 425 2012 574 612 Lisäksi tulee ottaa huomioon, että sairauden ja perhevapaiden johdosta tapahtuvat poissaolot aiheuttavat monessa tapauksessa työnantajalle kaksinkertaisen palkan maksun. KVTES:n mukaan viranhaltijalla/työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta. Äitiysvapaan ajalta palkka maksetaan 72 ensimmäisen arkipäivän osalta. 5. Työllistäminen 5.1. Työllistetyt toimialoittain vuonna 2012 Henkilöstömenot ( ) Työssäoloaika kk Henkilötyövuosia Henkilöitä (6 kk) Perusturvatoimi 228 206 122 10 20 Tekninen toimi 32 243 13 1,1 2 Sivistystoimi 6 180 3 0,25 0,5 Yhteensä 266 629 138 11,3 23 Keskimääräinen yhden henkilön työllistämisjakso on ollut puoli vuotta. Työssäoloaika on laskettu kuukausina ja jaettu sen jälkeen 6 kuukaudella. Henkilö on saattanut aloittaa työsuhteen jo edellisen vuoden puolella ja jatkaa vielä vuoden 2012 tai 2013 puolella. Tällöin ajaksi lasketaan vain vuoden 2012 puolella olevat kuukaudet. Näin laskettuna kaupunki työllisti puoleksi vuodeksi keskimäärin 23 henkilöä. Henkilötyövuosia kertyi n. 11.
14 5.2 Työllistettyjen määrä vuosina 2007 2012 (6 kk:n jakso) 5.3. Työllistämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset (euroa) Työllistämisestä aiheutuneet kokonaiskustannukset vuonna 2012 olivat n. 267 000 euroa, josta n. 204 000 euroa on kuntouttavassa työtoiminnassa. Työllistetyt henkilötyövuosina toimialoittain 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja taloustoimi 0,7 0,2 0 0,8 0 0 Perusturvatoimi 6,0 6,4 6,1 7,6 9,7 10 Sivistystoimi 1,0 0,8 0,8 0,8 0 0,2 Tekninen toimi 0,3 1,8 0,4 0 0,4 1,1 Henkilötyövuosia 8,0 9,2 7,3 9,2 10,1 11,3 5.4. Kesätyöpaikat Someron kaupunki järjesti vuonna 2012 kesätyöpaikan yhteensä 39 nuorelle. Työaika vaihteli 3 5 viikkoon. Eniten, eli 19 nuorta työllistettiin 5 viikoksi, 16 nuorta 4 viikoksi ja 4
15 nuorta 3 viikoksi. Palkkakustannukset sotuineen olivat yhteensä 32 010 euroa. Työpaikkoina olivat Palvelutalo Tervaskanto, vuodeosastot, päiväkodit, terveyskeskuksen pesula, kotihoito, kehitysvammatyö, keittiö- ja siivoustyöt, maanmittaus ja puistotyöt. Perusturvatoimi työllisti 21 nuorta, tekninen toimi 18 nuorta. Lisäksi kaupunki tuki yrityksiä, jotka työllistivät nuoren vähintään neljän viikon ajaksi. Tukea maksettiin yhteensä 4 200 euroa 21 nuoren työllistämisestä. Tuki oli 200 euroa/työllistetty nuori. 5.5. Muu työllistäminen Työtoiminnassa asiakkaita oli yhteensä 67 (vuonna 2011 57).Lisäksi yksikössä oli 16 palkkatukityöntekijää, 5 yhdyskuntapalvelun suorittajaa ja 3 muulla sopimuksella olevaa. Pääasiallisessa toimintamuodossa eli kuntouttavassa työtoiminnassa oli 60 asiakasta (vuonna 2011 42). Asiakkaiden sijoituspaikkoina olivat työtoiminnan yksikkö (54 henkilöä), kaupungin muut toimintayksiköt (3 henkilöä) ja yhdistykset (3 henkilöä). Kuntouttavassa työtoiminnassa toimintapäiviä kertyi 5 079, kun niitä edellisenä vuonna oli 3 636. 6. Koulutus Koulutuspäiviä kirjattiin vuonna 2012 yhteensä 626, joka on 3 päivää osallistujaa kohti. Koulutuspäivien lukumäärä suhteutettuna vakinaisen henkilöstön lukumäärään saadaan koulutuspäiviä henkilöä kohti 1,1. Koulutusajan palkkakustannukset olivat henkilöstömenoineen n. 74 000 euroa, joka on 0,3 % maksetuista palkoista. Koulutuskustannuksiin ei sisälly matkakorvauksia, koska niitä ei ole erikseen tilastoitu. Lisäksi tulevat vielä kurssimaksut. Kaikista kunta-alan työntekijöistä 66 % osallistui ainakin johonkin työnantajan maksamaan koulutukseen vuonna 2012. Somerolla 38 % (2011, 40 %) työntekijöistä osallistui koulutukseen. Toimialoittain suurinta koulutukseen osallistuminen kunta-alalla on sosiaali- ja terveystoimessa 72 % ja sivistystoimessa 65 %. Somerolla koulutukseen osallistui vakituisesta henkilöstöstä perusturvatoimessa 37 %, sivistystoimessa 40 %, hallinto- ja taloustoimessa 37 % ja teknisellä toimella 40 %. Kunnissa käytettiin koulutukseen keskimäärin 4,13 työpäivää jokaista koulutukseen osallistunutta työntekijää kohti vuonna 2012 (2011, 4,6 päivää), Somerolla vastaava luku on 3,0 päivää (2011, 3,1 päivää). Koulutukseen osallistuminen ja koulutuspäivät osallistujaa kohti Osallist. lkm Koulutuspäiviä Pv/osall. Vakin. hlöstö %/vakin. hlöstö Hallinto- ja taloustoimi 6 10 1,7 16 37,5 Perusturvatoimi 123 357 2,9 329 37,4 Sivistystoimi 50 165 3,3 125 40,0 Tekninen toimi 31 94 3,0 78 39,7 Yhteensä 210 626 3,0 548 38,3
16 Edellä tilastoitujen lisäksi järjestettiin opetustoimen veso- ja täydennyskoulutuspäiviä vuonna 2012 seuraavasti: 10.-17.3. EA1 kurssi henkilökunnalle. Järjestäjänä Someron kansalaisopisto. 8.8. Opetushenkilökunnan suunnittelupäivä. Luento: Koulu keskellä kylää vai kylä keskellä koulua? 1.-2.10. EA1 kurssi henkilökunnalle. Järjestäjänä Someron kansalaisopisto. 6.10.,14.11. Oppilas- /opiskelijahuollon kehittäminen työryhmänä koulutus. ja 5.12. 14.11. Luento: Narsismi yhteiskunnallisena ongelmana. 26.11. Wilma koulutus opettajille Kirkonmäen koululla. Opintovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 15 henkilöä. Taulukossa on henkilöiden lukumäärä eritelty opintovapaan pituuden mukaan. alle 50 pv 51 100 pv 101 150 pv 200 250 pv yli 250 pv 3 5 3 3 1 7. Terveydellinen toimintakyky 7.1. Työterveyshuolto Someron kaupunki on jaettu työterveyshuollon toimintaa varten yksiköihin, joille on laadittu oma työterveyshuollon toimintasuunnitelmansa, jonka mukaisesti toteutetaan ehkäisevää työterveyshuoltoa työpaikkakäyntien ja terveystarkastusten sekä mahdollisten työyksikkötoimintaan osallistuvien toimenpiteiden muodossa. Työterveyshuolto kattaa kaiken sairaanhoidon pitkäaikaissairaanhoidosta akuuttisairaanhoitoon. Erikoissairaanhoito ei sisälly työterveyshuollon toimintaan. 7.1.1. Vastaanottokäynnit ja terveystarkastuskäynnit 2008 2009 2010 2011 2012 Käynnit lääkärillä 1 789 1 860 1 473 1 343 509 Käynnit terveydenhoitajalla 140 217 248 224 286 Laboratoriotutkimukset 2 338 2 564 2 437 1 983 1 631 Radiologiatutkimukset 155 181 60 84 84 Käynnit yhteensä kpl 4 422 4 822 4 218 3 634 2 510 Kustannukset yhteensä, 71 243 113 059 96 050 89 995 56 676 Kelan korvaus, 36 360 36 576 58 833 51 021 28 338 Kela korvaa hyväksytyistä kustannuksista noin puolet. Korvaus on kirjattu aina menoja seuraavan vuoden tuloksi.
17 Vuoden 2012 tilastoinnissa on virhe. Atk-ohjelman vaihtuessa käynnit eivät ole enää kirjautuneet automaattisesti. Siinä vaiheessa kun virhe on havaittu, tilastoa ei enää ole voitu korjata. Käynnit työterveyslääkärillä ovat tilastoituneet oikein, mutta muun sairaanhoidon ja terveydenhuollon lääkärissä käynneistä puuttuu n. 900 käyntiä. 7.1.2. Työ- ja työmatkatapaturmat Työtapaturmia - Korvauspäiviä Työmatkatapaturmia - Korvauspäiviä Ammattitauteja - Korvauspäiviä Työpaikan ulkopuolella - Korvauspäiviä Tapaturmia yhteensä - Korvauspäiviä yhteensä 2008 2009 2010 2011 2012 41 32 44 33 21 570 347 143 412 41 4 6 5 5 8 8 47 0 5 21 1 2 0 1 0 0 50 0 0 0 1 1 0 5 0 0 9 0 3 0 47 578 41 453 49 143 44 420 29 62 Korvauspäivät ilmoittavat niiden päivien lukumäärän, joilta on maksettu päivärahaa (päivärahaa maksetaan mikäli työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta) Vuonna 2010 tapaturmien lukumäärä on kasvanut, mutta korvauspäivät vähentyneet. Vuonna 2011 tapaturmien määrä on laskenut, mutta korvauspäivien määrä kasvanut. Vuonna 2012 tapaturmien, mutta varsinkin korvauspäivien lukumäärä on oleellisesti vähentynyt. Tapaturmat ja niistä aiheutuneet korvauspäivät eriteltyinä toimialoittain Tapaturmat 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja taloustoimi 7 7 5 1 0 Perusturvatoimi 27 27 29 34 21 Sivistystoimi 5 3 8 3 3 Tekninen toimi 8 4 7 6 5 Yhteensä 47 41 49 44 29 Hallinto- ja taloustoimeen sisältyy maaseutulautakunta ja elinkeinolautakunta. Tekniseen toimeen sisältyy tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Korvauspäivät 2008 2009 2010 2011 2012 Hallinto- ja taloustoimi 151 38 40 0 0 Perusturvatoimi 236 404 79 414 41 Sivistystoimi 117 0 6 0 0 Tekninen toimi 74 11 18 6 21 Yhteensä 578 453 143 420 62
18 7.2. Henkilöstön työhyvinvointi 7.2.1. Tyhy-toiminta Henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävään toimintaan (TYHY) oli varattu vuoden 2012 talousarviossa 50 000 euroa. Tästä n. 35 000 euroa varattiin työyksiköiden tyhytoimintaan. Yhtä työntekijää kohden määrärahaa oli varattu 65 euroa. Määräraha varattiin keskitetysti kaupunginhallituksen alaisuuteen ja tyhy-toimintaa koordinoi kaupungin johtoryhmä. Työyksiköille varattu määräraha jaettiin vakanssien suhteessa ja rahan käytöstä päätti kunkin yksikön esimies. Rahojen käytön tuli kohdistua koko työyhteisöön tai suureen osaan sen työntekijöitä. Tyhy-toimintarahat käytettiin työyhteisön hyvinvointiin yhdessäolon merkeissä. Tyhy-päivää vietettiin pääasiassa ohjatun liikunnan ja erilaisten hoitojen merkeissä. Myös saaristoristeilyt ja teatteri olivat suosittuja. Yleensä päivä päättyi ruokailuun. Kunkin yksikön esimies laati lopuksi raportin toiminnasta ja sen kustannuksista. Kaiken kaikkiaan yksiköt käyttivät tyhy-toimintaan n. 31 000 euroa. Osallistujia oli yhteensä 423 työntekijää eli n. 80 % henkilöstöstä. Lisäksi kaupunki on kustantanut kaupungin työntekijöille kaksi ilmaista elokuvaesitystä Bio Jukolassa (toisen kevätkaudella ja toisen syyskaudella). Elokuvissakäyntejä oli 357 kpl. Kaupunki oli mukana myös Lounais-Someron kyläyhdistyksen järjestämässä Kävele Pariisiin tapahtumassa. Kävelyyn osallistui 11 kaupungin työntekijää, joiden osallistumismaksun kaupunki maksoi. 7.2.2. Virkistystoiminta Henkilöstön yhteistyöryhmä vastaa vuosittain mm. pikkujoulun ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä kaupungin henkilökunnalle. Talousarviossa oli varattu määrärahaa menoihin 13 350 euroa ja tuloihin 1 270 euroa. Toteutuneet menot olivat 14 337 euroa ja tulot 3 360 euroa. Ylitys johtuu edellisen vuoden kuntokorttilaskusta. Henkilökunnalla oli mahdollisuus ostaa tuettuun hintaan Someron Liikunta ry:n kuntokortteja ja lippuvihkoja kevätkauden ajan. Syksyn ajan henkilöstölle ei ollut tarjolla em. lippuvihkoja, johtuen siitä, että valmistunut uimahalli siirtyi uudenlaisiin laitteisiin ja rannekkeisiin. Syksyn aikana kehiteltiin henkilöstölle uutta järjestelmää ja päädyttiin sporttipassiin, joka käy moneen paikkaan ympäri maata. Toiminta siirtyi tyhy-toiminnan alaisuuteen. Henkilöstöltä saatujen toiveiden mukaisesti järjestettiin mm. keilausta. Käytössä oli useampi rata ja se saavutti suuren suosion. Kesäkuussa järjestettiin päiväretki Saariston rengastielle. Retki oli niin suosittu, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Samanlaisia retkiä toivottiin myös vuodelle 2013. Henkilöstön yhteistyöryhmä järjestää jo perinteeksi muodostuneet pikkujoulut. Niiden suosio oli jälleen suuri ja osallistujia olikin liki 200. Pikkujoulut järjestettiin Someron seurahuoneella ja ohjelmassa oli ruokailun lisäksi Stand up-komiikkaa, tanssia ja arvontaa.