ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI/PERUSTURVA Perusturvalautakunta 25.2.2015 liite nro 1 TOIMEENTULOTUKIOHJE 2015 1.3.2015 alkaen
Sisällysluettelo 2 JOHDANTO SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen ja hakemismenettely. 3 Toimeentulotuen rakenne ja suuruus 4 Hakeminen. 4 Päätöksenteko, tiedoksianto ja muutoksenhaku. 5 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perusosa 5 Alennettu perusosa 5 Perusosa erityistilanteissa. 6 Muut perusmenot 6. Asumismenot. 6 Terveydenhuollon menot. 8 Lääkkeet 8 Silmälasit 8 Hammashoidon kustannukset 9 Sairaanhoidon asiakasmaksut... 9 Muut erityiset terveydenhuollon kustannukset. 9 Palveluasuminen ja kotona annettavan palvelun maksut.. 10 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Päivähoitomenot.. 10 Vakuusvuokra.. 10 Muuttokulut 11 Lasten tarvikkeet..11 Lasten harrastusmenot ja juhlat 11 Opiskeluun liittyvät menot.. 11 Kalusteet ja kodinkoneet 11 Lasten luonapito...11 Matkakulut.12 Hautauskulut.12 Romanivaatetus 13 Passit, henkilökortit, kansalaisuushakemukset...13 Edunvalvontapalkkio 13 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI.13 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARALLISUUS Ansiotulot.. 14 Työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki 14 Veronpalautukset ja jäännösvero..14 Ulosotto..15 Varallisuuden vaikutus.15 Opintotuki...15 Korvaukset 15 Vipit ja voitot..15 Tulot, joita ei huomioida laskelmassa...15 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ.16 TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN EUROMÄÄRÄT 2015...17
3 JOHDANTO Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa tietoa, miten toimeentulotukilakia sovelletaan Äänekoskella. Toimeentulotuen myöntäminen tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriön antamien soveltamisohjeiden mukaisesti (Opas toimeentulotukilain soveltajalle. Sosiaali- ja terveysministeriö 2013:4). Toimeentulotukiohje ohjaa myös toimeentulotukityötä tekeviä työntekijöiden päätöksentekoa. Tavoitteena on samansuuntainen harkinta toimeentulotuesta päätettäessä ja siten kuntalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Toimeentulotukiohjeen euromäärät ovat ohjeellisia, koska lain mukaan toimeentulotukea myönnettäessä tulee käyttää yksilökohtaista harkintaa. Tämän vuoksi ohjeissa ei myöskään voida käsitellä kaikkia toimeentulotukiasioita ja tapauksia. SÄÄNNÖKSET Laki toimeentulotuesta 1412/1997 (muutokset 2005/1218) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Hallintolaki 434/2003 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013:4 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Ensisijaisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloista tai varoistaan tai häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
Toimeentulotuen rakenne ja suuruus 4 Toimeentulotuen rakenne on määritelty toimeentulotukilain muutoksella (1218/ 2005). Toimeentulotuki jaettiin perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti. Toimeentulotuen tarkoitus on kattaa tukea tarvitsevan riittävän peruskulutuksen. Toimeentulotuen määrä on lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomion ensin perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaan tulot ovat sen suuruiset, että hän ei ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdolliseen täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Toimeentulotuki maksetaan tuen hakijalle käytettäväksi hänen ja hänen perheensä elatukseen. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, asiakaskäynnillä tai muulla toimeentulotukiviranomaisten hyväksymällä tavalla. Asiakaskäynnille varataan aika sosiaalityöntekijältä joko puhelimitse tai käyntien yhteydessä. Kiireellistä toimeentulotukiasiaa varten sosiaalitoimistoissa on päivystysaika joka arkipäivä. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita tarvitaan toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää käsittelyä tai se voidaan joutua hylkäämään. Perhekokoonpano tarkistetaan asiakkaan asioidessa. Tarvittaessa asiakkaan on todistettava henkilöllisyytensä. Asiakkaan jolla on Äänekoskella Poste Restante- osoite, tulee antaa selvitys siitä, kenen luona oleskelee. Poste Restante osoite kertoo vain sen minne posti lähetetään. Asiakkaan on haettava ensisijaiset etuudet mm. asumis- ja elatustuki, työttömyyspäivärahat, sekä opintotuki ja -laina. Toimeentulotuki on viimesijainen tuki. Mikäli asiakas ei ole eläkkeellä, sairaana yms. tulee työnhaun olla voimassa, vaikka oikeutta työttömyyspäivärahaan ei olisikaan. Pääsääntöisesti toimeentulotuki myönnetään hakemiskuukaudesta alkaen. Hakemuksen liitteenä tulee olla tiliotteet kaikista tileistä sekä muut päätöksenteossa tarpeelliset asiakirjat kuten vuokrasopimus (uudet asiakkaat) ja selvitykset/ tositteet asumisen ja terveydenhoidon menoista. Hakemuksen liitteineen asiakas varmentaa allekirjoituksellaan. Asiakas voi tulostaa tiliotteet myös sosiaalitoimistoissa olevilta asiakaspäätteiltä Laskut huomioidaan eräpäivän mukaisesti toimeentulotukilaskelmassa.
5 Pääsääntöisesti uudelle asiakkaalle tai sellaiselle vanhalle asiakkaalle, jolle ei ole laskettu toimeentulotukea useampaan kuukauteen, tehdään takautuvasti 2-3 kuukauden laskelmat. Jos joinakin kuukausina tulot ovat normilaskelmassa huomattavasti menoja suuremmat, arvioidaan tapauskohtaisesti, yksilöllisesti onko perusteita ja kohtuullista siirtää tulonylitys seuraavan kuukauden tuloksi. Toimeentulotuki lasketaan pääsääntöisesti kalenterikuukaudelle. Poikkeustapauksissa tuki voidaan laskea päiville. Päätöksenteko, tiedoksianto ja muutoksenhaku Toimeentulotukihakemus on käsiteltävä viivytyksettä, viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Asiakkaalle on annettava sekä kielteinen että myönteinen päätös tiedoksi kirjallisesti joko asiakaskäynnillä tai postitse hakijan nimellä. Viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea muutosta päätökseen perusturvalautakunnan yksilöjaokselta, jos hän 14 pv kuluessa päätöksestä sitä muutoksenhakuohjeen mukaisesti vaatii. Muutoksenhaku ohje on toimeentulotukipäätöksessä. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotukilain 7 a ja 7 b :n mukaisesti. Perusosan suuruudesta säädetään lain 9 :ssä. Toimeentulotuen perusosa on sidottu kansaneläkeindeksiin. Yksin asuvan perusosa on vuonaan 2015 485,50 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajan 534,05 euroa kuukaudessa. Perusosa Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot (49 %), vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä, harrastus- ja virkistystoiminnasta ja vastaavat muut jokapäiväisen elämän menot. Perusosa on laskennallinen summa eikä luettelo katettavista menoista tarkoita sitä, että perusosa tulisi riittää joka kuukausi kyseisiin menoihin. Asiakas käyttää perusosan kohdentamisessa omaa harkintaa. Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 % sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö ilman perusteltua syytä on kieltäytynyt yksilöidystä ja tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2) maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä on kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumisesta siinä sovittuihin, yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että kotoutumissuunnitelmaa ei ole voitu laatia;
6 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on ilman pätevää syytä kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen, kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt/joutunut keskeyttämään omasta syystään kuntouttavan työtoiminnan; 4) alle 25 -vuotiaan vailla ammatillista koulutusta olevan perusosaa voidaan alentaa, jos hän on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota taikka, jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25 -vuotias nuori on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta, niin että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen. Päätös alentamisesta voidaan tehdä kahdeksi (2) kuukaudeksi kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Alentamisen yhteydessä laaditaan asiakkaan kanssa suunnitelma toiminnasta, jolla edistetään hänen itsenäistä suoriutumistaan. Alentaminen voidaan tehdä vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1.momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 %, jos henkilö toistuvasti ilman perusteltua syytä kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on keskeyttänyt aktiivitoimenpiteen ilman perusteltua syytä ja on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota Perusosa erityistilanteessa Vankilassa oleville ja tutkintavangeille voidaan myöntää käyttörahaa 99 /kk. Tuen hakijan tulee esittää vankilan tilikortti ja ansiokortti sekä vankilan lausunto mahdollisuudesta työssäkäyntiin. Muut perusmenot Muita perusmenoja ovat jokapäiväiseen asumiseen liittyvät kohtuulliset menot kuten vuokra, vesi, taloussähkö ja kotivakuutus sekä vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot. Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset sekä vesimaksut asunnosta saunamaksu Kohtuullisina asumiskustannuksina (ml. vuokra, lämmitys, polttopuut max. 50 /kk, vesimaksu 25 /hlö/kk sekä asuntolainan korot) 1.3.2015 alkaen hyväksytään enintään:
Äänekoski ja Konginkangas Suolahti ja Sumiainen 7 henkilöitä euroa/kk henkilöitä euroa/kk 1 460 1 400 2 525 2 460 3 595 3 535 4 660 4 610 5 720 5 680 6 790 6 735 7 850 7 780 8 920 8 850 yli 8 henk. enint + 80 /h yli 8 henk. enint + 80 /h Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menoina huomioon. Osaomistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Omistusasunnossa huomioitavia asumismenoja ovat normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 25 /kk/hlö). asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisesta korosta aiheutuvat menot, edellyttäen että hakijalla on verotuksen ennakkopidätyksessä huomioitu asuntolainojen korot ja perhe asuu asunnossa sekä kiinteistön hoitomenot joita ovat taloussähkö, koti- ja palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous ja jätehuolto. Laskelmassa huomioidaan 1 kk osuus tai pitkäaikaisasiakkaalla koko lasku erääntymiskuukautena. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuutena ja toimeentulotuessa huomioidaan kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Kohtuullisia asumismenoja suuremmat asumismenot voidaan pääsääntöisesti huomioida enintään kolmen kuukauden ajan. Tänä aikana hakijan on haettava halvempaa asuntoa. Sähkö Äänekosken kaupungin alueella huomioidaan v. 2015 sähkökuluja seuraavasti: Lämmityssähkö sisältyy kohtuullisiin asumismenoihin. Taloussähköä huomioidaan kuukausilaskelmassa erääntyneen kohtuullisen laskun mukaisesti. Laskelmaan kohtuullisina menoina hyväksytään enintään: henkilöitä euroa 1 kk yksinasuva 40 yhteistalous 50 perhe 65 suurperhe (lapsia 4 +) 80
8 Kotivakuutus Kotivakuutuksesta huomioidaan menoksi kohtuullinen Irtaimiston kotivakuutus. Omistusasuntojen osalta huomioidaan myös palovakuutus. Vakuutuserittely on oltava mukana hakemuksessa. Terveydenhuollon menot Vähäiset terveydenhuoltomenot (3 % perusosasta on vuonna 2015 yksin asuvalla 14,56 /kk) sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän yli menevältä osalta sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkkeen jakokustannukset, lääkinnälliset tarvikkeet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menoina perustoimeentulotuen laskelmassa. Ensisijaisesti asiakkaan tulee käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluja (terveyskeskus, keskussairaala). Yksityisen terveydenhuollon käytöstä aiheutuvia menoja voidaan huomioida toimeentulotuessa vain erityisin perustin. Asiakkaan on esitettävä hoitavan lääkärin lausunto yksityisen hoidon tarpeen välttämättömyydestä sekä selvitys siitä, että hoitoa ei ole saatavissa julkisesta terveydenhuollosta. Lääkkeet Perustoimeentulotuessa hyväksytään menoksi lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuudet. Ilman reseptiä hankitut lääkkeet sisältyvät perusosaan, joten niihin ei erikseen myönnetä toimeentulotukea. Ensisijaisesti asiakkaat lunastavat lääkkeensä itse apteekista, minkä jälkeen omavastuu osuus otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa reseptin/ potilasohjeen ja apteekkikuitin mukaisesti. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumus lääkkeitä varten. E-pillerit ja muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menoina. Potenssilääkkeet, laihdutuslääkkeet ja tupakasta vieroituslääkkeet tai nikotiinivalmisteet hyväksytään menoksi, jos lääkäri on lausunnossaan todennut ne terveydentilan kannalta välttämättömäksi asiakkaan sairauden hoidossa. Toimeentulotukeen hyväksytään vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Huom. Asiakkaalla on oikeus Kelan lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä 610,00 vuonna 2015. Lisäkorvaus on 100 % ja omavastuuosuus 1,50 /ostokerta. Silmälasit Silmälasit voidaan huomioida toimeentulotuessa neljän vuoden välein, ellei näössä ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Silmälääkärin tai optikon lausunto silmälasien tarpeesta on toimitettava ennen lasien hankintaa. Yksityisen silmälääkärin palkkion omavastuuosuus voidaan huomioida laskelmaan menona.
9 Silmälaseista tulee olla hinta-arvio kaupungin kaikista silmälasiliikkeistä. Lasit voidaan hyväksyä laskelmaan halvimman tarjouksen mukaan, tarvittaessa kova pinta linsseihin. Kehyksiin huomioidaan enintään 100. Päätetyölaseihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea (työnantajan kustannettava mikäli välttämättömät). Mikäli toimeentulotukea silmälaseihin hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös 2-3 aiemmalta kuukaudelta sekä silmälasien hankinnan kiireellisyyttä. Hammashoidon kustannukset Hammashoidon kustannukset huomioidaan vain julkisessa terveydenhuollossa toteutetusta hoidosta. Hammastekniset/ hammasproteesin hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset huomioidaan menoina tositteita vastaan, mikäli asiakas on ohjattu hammasteknikolle julkisesta terveydenhuollosta. Sairaanhoidon asiakasmaksut Toimeentulotuessa huomioitavia sairaanhoidon asiakasmaksuja ovat julkisen terveydenhuollon poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut. Sairaalahoidosta tehdään 49 % perusosavähennys ravintomenoista 7 hoitopäivän ylimenevältä osalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palvelusta määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista asiakkaan maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai elatusvelvollisuutta. Maksualennusta on haettava ennen toimeentulotukea. Muut erityiset terveydenhuollon kustannukset Fysikaalisen hoidon kuluja voidaan huomioida erityistilanteissa ja ensisijaisesti pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkailla, mikäli muut perusteet täyttyvät. Fysikaalisen hoidon tarpeessa oleva asiakas ohjataan tarvittaessa ensisijaisesti terveyskeskuksen kuntoneuvolaan. Yksityisen antama fysikaalinen hoito voidaan korvata mikäli kuntoneuvolan antava ohjaus ja hoito ei ole riittävää. Tällöin tulee olla kuntoneuvolan tai lääkärin lausunto hoidon välttämättömyydestä. Fysikaalinen hoito huomioidaan harkinnan mukaan lähinnä työkyvyn ylläpitoon työssä tai koulutuksessa oleville sekä erityistilanteissa, kuten leikkauksen jälkihoito tai leikkauksen siirtäminen/välttäminen. Kelan korvaus tulee olla haettuna. Psykoterapian/lyhytterapian kulut voidaan huomioida toimeentulotuessa omavastuun osalta, kun julkisessa terveydenhuollossa on todettu välttämättömän hoidon tarve ja annettu lähete terapiaan. Menot huomioidaan Kelan korvauksen jälkeen omavastuun osalta pääsääntöisesti jälkikäteen maksutositteita vastaan. Menoina huomioidaan myös 1. arviointikerta. Julkisessa terveydenhuollossa syntyneet kustannukset hedelmättömyyshoidoista huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menoina. Päihdekuntoutuksen asiakasmaksu ja matkakustannukset voidaan tarvittaessa huomioida menoina, mikäli asiakas on saanut kaupungin päihdeklinikalta maksusitoumuksen kuntoutukseen.
10 Tervedenhuollon matkoista huomioidaan julkisen liikenteen maksujen mukaisina enintään Kelan korvauksen omavastuuosuus (matkakohtainen omavastuu v. 2015 16 / suunta). Kelan matkakulujen katto on v. 2015 272 /vuosi, tämän jälkeen Kela korvaa tarpeelliset matkat kokonaan. Matkakatto on kerrytettävä. Jos matkat toteuttaa omalla autolla, tapauksissa joissa kela hyväksyy vain julkisen liikenteen käytön, huomioidaan toimeentulotuessa polttoainekuluja 0.13 /km. Kela korvaa omavastuun jälkeen oman auton käytöstä 0.20 /km, mikäli ei ole mahdollisuutta julkisen liikenteen käyttöön. Palveluasuminen ja kotona annettavan palvelun maksut Kunnan järjestämässä palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijaista. Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluvaksi vähäistä suuremmaksi terveydenhuoltomenoksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää palvelun saamista. Maksut sellaisesta kotona annettavasta palvelusta, johon ei sisälly kotisairaanhoitoa, katsotaan täydentävään toimeentulotukeen kuluvaksi menoksi. Jos asiakas on itse hakenut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tulonsa ja varansa ovat riittämättömät elinkustannusten kattamiseen, menetellään palvelumaksujen huomioon ottamisessa toimeentulotuessa samoin kuin muiden yksityisten palvelujen kohdalla. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat 1) lasten päivähoitomenot, 2) ne asumisen menot, jotka eivät sisälly perustoimeentulotukeen (esim. vuokravakuus) sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Perheen tai henkilön erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, jatkuvaa pienituloisuutta, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä tarpeita. Päivähoitomenot Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut voidaan hyväksyä täydentävän toimeentulotuen laskelmaan tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on pitkäaikainen tai toistuva toimeentulotuen tarve, tulee hakea asiakasmaksulain mukaista vapautusta/alennusta päivähoitomaksusta. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida vain tilapäisesti ja asiakkaan tulee selvittää mahdollisuus kunnalliseen päivähoitoon. Vakuusvuokra Asunnon vuokravakuuten voidaan myöntää yhden kuukauden kohtuuvuokra henkilöluvun mukaan, jos asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen ja muutto on välttämätön. Toimeentulotuki vakuusvuokraan on pääsääntöisesti kertaluonteista. Vuokravakuus annetaan ensisijaisesti maksusitoumuksena vuokranantajalle.
11 Muuttokulut Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea ensisijaisesti pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille mikäli muutto on välttämätöntä esimerkiksi perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan vuoksi ja hakija ei saa muuttoon avustusta muualta. Kaupungin sisäiseen muuttoon/muuttoon lähialueella ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Kaupungista poismuuttoon voidaan myöntää toimeentulotukea irtaimiston kuljetukseen (esim. auton vuokra ja polttoainekulut). alle 50 km > 50 50-100 km > 100-150 yli 100 km > 150-250 Lasten tarvikkeet Lasten tarvikkeisiin voidaan myöntää samaan perheeseen kertaluonteisesti lastenvaunuihin/rattaisiin enintään 135 euroa ja pinnasänkyyn/lastensänkyyn (sis.patjan) enintään 85 euroa sekä turvakaukaloon/turvaistuimeen enintään 50. Ensisijaisesti tulee käyttää kierrätystarvikkeita. Lasten harrastusmenot ja juhlat Lasten harrastuksiin voidaan myöntää pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaina olleille tai muutoin pitkään pienillä tuloilla eläneille perheille avustusta enintään 200 /vuosi/ lapsi. Toimeentulotuki myönnetään tosiasiallisiin menoihin kuitteja vastaan. Tukea harrastusmenoihin myönnetään pääsääntöisesti esikoulu ja kouluikäisille, alle kouluikäisten harrastusmenot sisältyvät perusosaan. Pitkäaikaisilla toimeentulotukiasiakkailla voidaan huomioida lasten perhejuhlista (ristiäiset, rippijuhlat, ylioppilasjuhlat/ valmistuminen) aiheutuneina menoina enintään 80 laskelmassa. Opiskeluun liittyviä menoja Opiskelukuluja voidaan huomioida max. 200 /lukuvuosi toimeentulotukilaskelmassa. Menoja ovat mm. oppikirjat ja ammatillisessa koulutuksessa pakolliset työasusteet ja tarvikkeet. Opintoihin liittyvistä hankinnoista tulee toimittaa kuitit. Kalusteet ja kodinkoneet Välttämättömiin kodin hankintoihin voidaan myöntää avustusta henkilölle, jotka ovat olleet pitkään asunnottomina ja ovat olleet pitkäaikaisesti tai toistuvasti toimeentulotuen asiakkaina. Kalusteisiin voidaan myöntää yksinäiselle henkilölle enintään 150 ja perheille 250. Kalustehankinnat suoritetaan ensisijaisesti kierrätyskeskuksista. Pesukoneeseen voidaan myöntää toimeentulotukea 250 lapsiperheille ja henkilöille joilla oman pesukoneen hankinta on terveydellisistä syistä välttämätöntä eikä taloyhtiössä ole pyykkitupaa. Lasten tapaamiset ja luonapito Lapsen luonapidosta aiheutuvia kuluja voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeutetulle vanhemmalle lapsen todellisen luonapidon mukaan pääsääntöisesti enintään 4 vrk/kk. Hakijan on esitettävä tapaamissopimus/oikeuden päätös sekä luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi vakituisesti asuu. Menot huomioidaan jälkikäteen.
Mikäli lapsi on pitempiä jaksoja (esimerkiksi loma-ajat) etä -vanhemman luona, tulee vanhempien ensisijaisesti sopia keskenään kustannusten jaosta. Luonapito tulee huomioida elatussopimuksessa ja esimerkiksi lapsilisän maksamisesta etä -vanhemmalle. Mikäli kumpikin vanhemmista on oikeutettu toimeentulotukeen, voidaan lapsen perusosan ruokaraha jakaa luonapidon suhteessa vanhempien kesken. Matkakulut Toimeentulotukilain mukaan ansiotuloja ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Paikallisliikenteen maksu (I-vyöhykkeen seutulippu) sisältyy perusosaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot (0.13 /km) voidaan ottaa huomioon silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö on välttämätöntä esimerkiksi puuttuvien tai hankalien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvilla henkilöillä on oikeus saada työtoimintaan osallistumisesta aiheutuvista matkamenoista toimeentulotukena maksettavaa matkakorvausta. Matkakorvaus maksetaan halvimman matkustustavan mukaisesti. 12 Lasten tapaamisista aiheutuvat tosiasialliset ja toteutuneet matkat voidaan korvata edullisimman matkustustavan mukaan. Oman auton käytöstä korvataan 0.13 /km ja matkakulut jaetaan tasan vanhempien kesken. Oikeudenkäyntiin liittyviä matkoihin ei myönnetä toimeentulotukea riippumatta siitä onko kysymyksessä kantaja, vastaaja tai todistaja. Hautauskulut Toimeentulotukipäätös hautauskuluihin perustuu vainajan kuolinpäivän taloudelliseen tilanteeseen. Toimeentulotuki käsitellään perunkirjoituksen jälkeen. Menoina huomioidaan kohtuulliset, välttämättömät hautauskustannukset seuraavasti: Hautaustoimiston maksuun (esim. arkku, siirtokuljetus, kukkavihko) myönnetään enintään 600. Seurakunnan hautausmaksu ja hautasijamaksu huomioidaan kotipaikkakunnan seurakunnan taksan mukaisesti. Äänekosken seurakunnan taksat voi tarkistaa seurakunnan nettisivulta. Pesän varat (tiliotteet liitettävä hakemukseen) tulee selvittää hakemuksessa. Perunkirjoitus on esitettävä. Ennen päätöstä selvitetään maksaako työnantaja tai eläkelaitos hautauskuluja. Eläketurvakeskuksen sivuilta löytyy tietoja eläkelaitoksen korvauksista hautauskuluihin. Maksamattomia sairaalalaskuja ei huomioida laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesälle maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä tai tehdä perintäpäätös kuolinpesän varoista. Omaiset vastaavat itse sopimistaan hautajaiskuluista, mutta eivät vainajan veloista maksamatta jääneet vainajan laskut, mikäli perunkirjoitus on pidetty lain määräämässä ajassa (perintökaaren säädökset). Muistotilaisuuden järjestäminen kuuluu pääsääntöisesti vainajan omaisille.
Kukkavihkoon voidaan myöntää enintään 50 /talous, kun vainaja on lähiomainen (puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi) ja kyseessä on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas. 13 Jos henkilö on kuollut täysin varattomana ja on ollut pitkäaikainen toimeentulotuen asiakas, voidaan päätös toimeentulotuesta tehdä ennen perunkirjoitusta. Tällöin myönnetään maksusitoumukset hautaustoimistoon ja seurakunnalle. Romanivaatetus Romaninaisen kulttuurin mukaisia hamekustannuksia voidaan huomioida toimeentulotuessa enintään kahden vuoden välein 600. Maksusitoumus voidaan antaa ompelijalle, jolla on y-tunnus tai verokortti. Muu romanivaatetus sisältyy perusosalla katettaviin menoihin. Passi, henkilökortti ja kansalaisuushakemus Henkilöllisyystodistuksen (passi, henkilökortti) hankintaan voidaan myöntää kertaluonteisesti toimeentulotukea, mikäli sen hankinta on välttämätöntä esimerkiksi pankkipalvelujen käytön mahdollistamiseksi. Passi hyväksytään menoiksi maksettua kuittia vastaan ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa Suomessa. Toimeentulotukeen voidaan hyväksyä ensimmäinen Suomessa maksettavaksi erääntyvä passi. Passin hankintaan liittyviä matkakuluja ei huomioida toimeentulotuessa. Kansalaisuushakemus voidaan hyväksyä toimeentulotukeen menona maksettua kuittia vastaan, mikäli voidaan osoittaa, että kansalaisuuden saaminen edistää asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja perheen toimeentuloa. Edunvalvontapalkkio Edunvalvojan palkkio ja edunvalvontaan liittyvät maksut ja oikeudenkäyntikulut sekä maistraatin perimät maksut voidaan hyväksyä toimeentulotukilaskelmaan erääntymiskuussa. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta (toimeentulotukilaki 1 2 mom.). Ehkäisevän toimeentulotuen perusteista päättää kunta. Äänekoskella ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisin perustein henkilön tai perheen aktivointia tukeviin toimenpiteisiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. asumisen turvaamiseksi ylivelkaantumisen tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi. omatoimista suoriutumista edistäviin toimenpiteisiin
äkillisistä kriisitilanteista selviytymiseen 14 Ehkäisevä tuki on kertaluonteista ja sillä on tarkoitus auttaa henkilö tai perhe tilapäisen kriisin yli. Tukea myönnettäessä täytyy olla oletus, että perhe pystyy kertaluonteisen avun jälkeen selviytymään ongelmastaan itsenäisesti. Ehkäisevää tukea ei voida myöntää ulosottovelkojen tai lainojen lyhentämiseen tai sakkojen maksamiseen. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARALLISUUS Toimeentulotuessa huomioidaan henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot (toimeentulotukilaki 11 ). Näitä tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, eläketulot ja sosiaalietuudet. Tuloina huomioidaan laskelmaan verotuksen jälkeen käytettävissä oleva nettotulo. Ansiotulot Ansiotulosta jätetään huomioimatta etuoikeutettua tuloa 20 %, kuitenkin enintään 150 /kk/ tulonsaaja. Työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki Työttömyyden alkaessa maksetaan työttömyysturvaa ensimmäisen kerran työttömyyden jälkeen yleensä 10 päivän ja jatkossa 20 päivän jaksoissa. Työttömyys- ja ansiosidonnainen päiväraha kirjataan toimeentulotukilaskelmaan 21,5 päivän mukaan sen jälkeen, kun asiakas saa täyden korvauksen kaksi kertaa saman kuukauden aikana. 21.5 kertoimen käyttöönotosta on tiedotettava asiakkaalle etukäteen. Laskentatapa pidetään, vaikka työnhaku olisi ollut välillä työttömyyden jatkuessa poikki (esim. karenssi). Myöskään sairaus tai työllisyyskurssi ei katkaise laskentatapaa. Kun asiakas on aktiivitoimenpiteessä, tuloksi huomioidaan toimenpiteen aikana työmarkkinatuki 20 päivän mukaan. Työmarkkinatuen huomioiminen tulona tapauksissa, joissa asiakkaalla maksussa muuta kuin 20 pv (esim. asiakkaalta on vähennetty muutama päivä, koska ei ole uusinut työnhakua) laskelmassa huomioidaan todellinen työmarkkinatuen määrä (huom. kerroin 21.5). Perusosaa voidaan alentaa 20 %. Mikäli toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin toimeentulotukilain 10 :ssä säädetään. Veronpalautukset ja jäännösvero Veronpalautukset huomioidaan tuloina 100 euroa ylittävältä osalta yhden aikuisen taloudessa ja 170 ylittävältä osalta kahden huoltajan taloudessa. Jäännösveroa ei huomioida menona.
15 Ulosotto Jos tuloihin kohdistuu ulosotto, huomioidaan käytettävissä oleva nettotulo. Asiakkaan vapaaehtoisesti ulosottoon maksamaa summaa ei huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Päätettäessä toimeentulotuesta tulee ulosotossa olevat maksut selvittää. Varallisuuden vaikutus Henkilön ja perheen käytettävissä olevat varat tulee huomioida toimeentulotuessa (toimeentulotukilaki 12 ). Varoina ei huomioida käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä tarpeellisia työ- tai opiskelu välineitä. Todelliset varat, jotka ylittävät 200 huomioidaan laskelmassa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt ja arvopaperit huomioidaan toimeentulotuessa. Osakkeet ja sijoitusrahastot on realisoitava heti. Opintotuki Opiskelijan ensisijaisena etuutena huomioidaan opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina. Opintolaina on tarkoitettu opiskelukustannusten kattamiseen, eikä ole vaihtoehto toimeentulotuen kanssa. Opintolaina kirjataan tuloksi, vaikka lainaa ei ole haettu. Koska opintolainan nostoaika on 1.8. - 31.7. tulee toimeentulotuesta päätettäessä selvittää nostetut lainaerät. Opintolaina voidaan huomioida tuloksi myös kesäkuukausille. Korvaukset Yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (stipendit ja apurahat), vakuutuskorvaukset sekä rikosperusteiset korvaukset ovat toimeentulotuessa huomioitavia tuloja. Vipit ja voitot Tulona voidaan huomioida sellaiset yksityisiltä henkilöiltä otetut vipit ja lainat sekä pikavipit, joita ei ole maksettu lyhyen ajan (kuukausi) sisällä takaisin. Erilaiset lotto-, veikkaus- ja arpajaisvoitot otetaan tuloina huomioon. Tulot joita ei huomioida laskelmassa Työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta tai kuntoutusrahalain 24 :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ei huomioida tulona, koska se on tarkoitettu matka- ja ym. työssäkäynnin kuluihin. Äitiysavustusta, eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea eikä lapsen hoitotukea oteta tulona huomioon. Alaikäisen tuloista ei voi huomioida ruokakunnan laskelmaan kuin perusosan ja häneen kohdistuvien menojen määrä. Kertaluonteisia ja vähäisiksi katsottavia tuloja ei oteta huomioon jos ne yhteenlaskettuna ovat alle 50 kuukaudessa.
16 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ Asiakkaan hakiessa esim. Kelalta tai työttömyyskassasta jotain etuutta, mistä ei ole vielä tehty päätöstä, mm. asumistuki, SV lain mukainen päiväraha, eläke, liiton työttömyyspäiväraha, toimeentulotukea voidaan myöntää odotettavissa olevaa etuutta vastaan ja etuus periä sosiaalilautakunnalle (ToTuL 23 ). Ulkomailta maksettava eläke peritään Eläketurvakeskukselta
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 26.11.2014 5 / 2014 17 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuen perusosia korotetaan 1.1.2015. Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen (9 a ). Hallituksen keväällä tekemän kehyspäätöksen mukaisesti työeläke- ja kansaneläkeindekseihin tehdään 0,4 prosentin tarkistus vuoden 2015 alusta. Kansaneläkeindeksin pisteluvuksi vuodelle 2015 on vahvistettu 1637. Toimeentulotuen perusosa on sidottu kansaneläkeindeksiin, mutta toimeentulotuki nousee kuitenkin ensi vuonna täysimääräisesti (1,1 prosenttia). Toimeentulotukilain 9 :n muuttamisesta annettu laki (868/2014, voimaan 1.1.2015) säätää yksin asuvan henkilön perusosan suuruudeksi kuukautta kohti 447,24 euroa (vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa). Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja toimeentulotuen perusosien euromääriä. Yksin asuvan henkilön perusosan määrä on 485,50 euroa kuukaudessa 1.1.2015 lähtien. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 534,05 euroa. Perusosien määrät eri perheenjäsenten osalta on esitetty ohessa. Sosiaali- ja terveysministeriön käyttämät perusosien laskentaperiaatteet on esitelty STM Kuntainfossa 8/2013 (26.11.2013). Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2015 lähtien Kansaneläkeindeksi 1637, perusosan suuruus yksin asuvalla henkilöllä on 447,24 euroa vuoden 2011 kansaneläkeindeksin tasossa (pisteluku 1508) Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 485,50 16,18 Yksinhuoltaja 534,05 17,80 Muu 18 vuotta täyttänyt ja Avio- ja avopuolisot kumpikin 412,68 13,76 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 354,42 11,84 10-17-vuotias lapsi 10-17-vuotias 1. lapsi 339,85 11,33 10-17-vuotias 2. lapsi 315,58 10,52 10-17-vuotias 3. lapsi jne 291,30 9,71 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 305,87 10,20 Alle 10-vuotias 2. lapsi 281,59 9,39 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 257,32 8,58 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä
2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 ) 18 2. Alennettu perusosa Lain 2 a :ssä säädetään velvollisuudesta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin toimeentulotukilain 10 :ssä säädetään. Kyseinen lainkohta sisältää myös seuraukset siitä, että henkilö ilman perusteltua syytä kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai muista pykälässä säädetyistä toimenpiteistä, ja tämä on aiheuttanut toimeentulotuen tarpeen. Sosiaalija terveysministeriö on tiedottanut aiheesta Kuntainfossa 2/ 2014 (4.7.2014). Toimeentulotukilain mekaanisen soveltamisen välttämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö ei julkaise alennettujen perusosien euromääriä. Kuntainfot ovat luettavissa ministeriön verkkosivustolta. 3. Toimeentulotuen etuoikeutettu ansiotulo on muutettu pysyväksi ja tulonsaajakohtaiseksi Toimeentulotukilain 11 :ään tehdyn muutoksen (940/2014, voimaan 1.1.2015) johdosta tukea saavien on myös jatkossa mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Muutoksen tavoitteena on parantaa toimeentulotukea saavien työssäkäyvien asemaa sekä tehdä pienten ansiotulojen hankinnasta entistä mielekkäämpää. Etuoikeutettua ansiotuloa voi olla jatkossakin vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta. Mainittu 20 prosentin vähennys on vähimmäisarvo. Hallituksen esityksessä todetaan, että harkinnan mukaan tulojen vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä säännöksen perusteella voidaan käyttää suurempaakin vähennysprosenttia. Sen sijaan euromääräinen 150 euroa kuukaudessa on vähennyksen enimmäismäärä. Jatkossa ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen, kuten nykyisin. Etuoikeutettua ansiotuloa koskeva säännös on ollut voimassa määräaikaisena vuodesta 2002 alkaen, ja menettelyä on jatkettu neljästi. Tammikuun 1. päivänä voimaan tulevan lainmuutoksen myötä etuoikeutetun ansiotulon menettely on pysyvä osa toimeentulotukea. Lisätietoja: ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, p. 02951 63305 jaakko.ellisaari(at)stm.fi asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen, p. 02951 63302 raimo.karkkainen(at)stm.fi