Perusturvalautakunta Hailuodon perusturvapalvelut. Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE ALKAEN

Transkriptio

1 Hailuodon perusturvapalvelut Sosiaalitoimi 1. TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE ALKAEN Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät saa kuitenkaan rajoittaa viranhaltioiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen tai muutoinkaan olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ohjeiden tarkoituksena on korostaa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kunnassa ja selkeyttää viranhaltioiden päätöksentekoa. 1. LAKITAUSTA Suomen perustuslain 19 :n 1 mom. turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säädökset ja ohjeistukset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Asetus toimeentulotuesta 66/1998 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Avioliittolaki 234/1929 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille2013:4 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve selvitetään, arvioidaan ja ratkaistaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen sekä taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan, sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään puolison sekä alaikäisten lasten ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuisuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidossa tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta).

2 2. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on pantava viivytyksettä täytäntöön. Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti hakijan vakituisesta oleskelukunnasta. Kiireellinen toimeentulotuen tarve arvioidaan siinä kunnassa, jossa hakija oleskelee kiireellisen avuntarpeen syntyhetkellä. Mikäli toimeentulotuen tarve syntyy hakijan ollessa laitoksessa tai muussa palveluasumisyksikössä (yksityinen/julkinen) määräaikaisessa asumismuodossa toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää hakijan vakituinen oleskelu/asuinkunta. Jos hakija on toistaisesti/pitkäaikaisesti laitoksessa tai palveluasumisyksikössä, toimeentulotuen myöntää se kunta, missä asumisyksikkö sijaitsee. Mikäli toimeentulotuen hakija tai hänen perheensä asuu vakituisesti tai oleskelee vakituisen luonteisesti kahden kunnan alueella, tulee toimeentulotukea hakea siitä kunnasta, minkä alueella oleskelusta aiheutuvat kustannukset ovat syntyneet. 18 vuotta täyttäneet, vanhempiensa luona asuvat henkilöt asioivat toimeentulotuessa itsenäisesti. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen arvioimiseen. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä ja hakemus voidaan joutua hylkäämään, mikäli pyydettyjä tietoja ei saada määräajassa. Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. 3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA MÄÄRÄYTYMINEN Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen ja harkinnanvaraiseen täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki sisältää pääosan toimeentulotuella katettavista menoista; perusosat, joiden suuruus säädetään laissa. Perusosalla katetaan ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuollon menot, henkilökohtainen ja kodin puhtaus, paikallisliikenteen, sanomalehden ja puhelinmaksut sekä virkistystoiminnasta aiheutuvat menot ja muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuviin menoihin. Erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten erityisiä harrastusmenoja. Täydentävässä toimeentulotuessa ei suljeta pois mitään menoja, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi.

3 3. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevän toimeentulotuen perusteista päättää kunta. Ehkäisevälle toimeentulotuelle ei ole tarkoituksenmukaista määrätä tarkkoja myöntämisperusteita eikä euromääräisiä rajoja, koska ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen perustuu aina yksilökohtaiseen harkintaan eikä sitä myönnetä kaavamaisesti. Tavoitteena on, että ehkäisevän toimeentulotuen osuus kaikista toimeentulotukimenoista on noin 3,3 % Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen perusteet: 1. käytetään toimeentulotukilain 1 ja 13 :ien osoittamassa tarkoituksessa 2. myönnetään pääsääntöisesti kertaluonteisena tai määräaikaisena avustuksena 3. käytetään osana suunnitelmallista sosiaalityötä 4. voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin - äkillisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen aiheuttamien vaikeuksien lieventäminen - ylivelkaantumisen estäminen ja katkaiseminen - henkilön/perheen kriisitilanne - asumisen turvaaminen - tuen saajan aktivoiminen 5. myönnettäessä päätökseen selvitys, millä tavoin ehkäisevän toimeentulotuen katsotaan edistävän asiakkaan selviytymistä 6. ehkäisevää toimeentulotukea voidaan käyttää tilanteissa, joissa ei synny oikeutta perus- tai täydentävään toimeentulotukeen 7. ehkäisevää toimeentulotukea ei pääsääntöisesti peritä takaisin Toimeentulotuki määräytyy toimeentulotukilaskelman perusteella. Toimeentulotuki on toimeentulotuesta annetun lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Toimeentulotuki myönnetään yleensä yhdeltä kuukaudelta. Tarpeen mukaan se voidaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhemmältä tai pidemmältä ajalta. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama ylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Toimeentulotukilaskelmassa huomioon otettavat tulot ja varat Toimeentulotukilain mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jolle ajalle toimeentulotuki määrätään. Tulot, tulonlähteestä riippumatta voidaan jaksottaa huomioitavaksi useammalle toimeentulotuen hakemiskuukaudelle, jos se katsotaan kohtuulliseksi huomioiden tulon kertaluonteisuus, käyttötarkoitus ja peruste, minkä vuoksi tulo on saatu. Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot, tulonlähteestä riippumatta. Huomioon otettavia tuloja ovat esim. palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Ansiotulot ovat aina ensisijaisia suhteessa toimeentulotukeen.

4 4. Mikäli toimeentulotuen saaja jää esim. vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle, ja näistä syistä hänelle aiheutuu toimeentulotuen tarve, hakijalla ei pääsääntöisesti katsota olevan oikeutta toimeentulotukeen. Hänet ohjataan palaamaan työsuhteeseen. Tarvittaessa hakijan perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %. Mikäli toimeentulotuen hakija, jolla olisi oikeus elatusapuun, ei ohjauksesta huolimatta ole kolmen kuukauden aikana ryhtynyt toimenpiteisiin elatusavun saamiseksi, elatusapu huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa tuloksi. Pienet, satunnaiset tulot (esim. lahjoitus sukulaiselta tai satunnainen palkkio, enint. 2 kk) huomioidaan tulona toimeentulotuessa yli 100 euron ylittävältä osalta yksinäisellä ja 200 euron ylittävältä osalta perheellisellä. Laina huomioidaan tulona ja takaisinmaksu hyväksytään menoksi, mikäli laina on käytetty toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin (esim. vuokranmaksun turvaamiseen). Asiakkaan on pystyttävä näyttämään, että lainaraha on maksettu takaisin. Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaalle tulona yli 200 euron ylittävältä osalta. Jäännösvero vähennetään mahdollisesta puolison saamasta veronpalautuksesta. Ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai tulot ovat muutoin vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja arvioidaan tukea myönnettäessä pidemmältä aikaväliltä. Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki; opintolaina, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Täysi-ikäinen opiskelija voidaan velvoittaa nostamaan opintolainaa. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta toimeentulotuella. Yrittäjiltä vaaditaan aina erillinen yrittäjän tuloselvitys (selvitys yrityksestä saaduista tuloista), yrityksen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Yritystoimintaan kuuluvia kausiluonteisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle. Yrittäjää, jonka yritystoiminta jatkuu kannattamattomana, avustetaan yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan kohtuullisen elantona yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoimintansa. Vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä on valtion toimivaltaan kuuluva ylläpito vankilassa. Ellei vangilla ole käytettävissään tuloja tai varoja ja hänellä on perusosalla katettavia menoja, on perusteltua maksaa hänelle käyttövaroja laitoshoidossa olevan käyttövaran verran. Lyhyen tuomion ajan (enint. 6 kk) voidaan ottaa huomioon vangin asumiskulut, mikäli vangilla on oma/vuokra-asunto ja hän on ennen vankeusrangaistusta saanut siihen asumistukea. Tuloina ei oteta huomioon äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvaan liittyvää ylläpitokorvausta eikä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan saamaa toimintarahaa. Vastaavasti menoeriä, joita em. etuudet on tarkoitettu kattamaan, ei huomioida menoksi. Vähäisiksi katsottavia ansioita ei katsota tuloksi. Tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Ulosottoviranomaisen tekemää palkan, tai muun tulon ulosmittausosuutta ei huomioida tulona.

5 5. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta tuloksi siltä osin kuin ne ylittävät hänen perus- ja lisäosalla huomioon otettavat menot. Henkilön ja puolison ansiotuloista vähennetään vähintään 20:tä prosenttia, kuitenkin enintään 150:tä euroa/ansiotulonsaaja. Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, opiskeluun tai ansiotoimintaan tarvittavaa irtaintaimistoa. Muun kiinteän omaisuuden realisointiajaksi määritellään 6 kk. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen), voidaan toimeentulotukea myöntää tilapäisesti ja tehdä myönnetystä toimeentulotuesta perintä. Käytettävissä olevat säästöt huomioidaan yksinäiseltä henkilöltä 200 e ylittävältä osalta, 65-v täyttäneeltä yksinäiseltä henkilöltä 700 e ylittävältä osalta ja pariskunnalta 1400 e ylittävältä osalta. Perustoimeentulotuessa huomioitavat menot Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a ja 7 b :ien mukaisesti. Perustoimeentulotukea laskettaessa menot koostuvat perhekokoonpanon mukaisista normitetuista perusosista sekä muista tarpeellisen suuruisina huomioonotettavista menoista. Perusosien suuruus tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti. Perusosaa voidaan alentaa 1-20 % ja/tai % esim. silloin kun toimeentulotuen hakija ilman perusteltua syytä kieltäytyy yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa. Muut perusmenot huomioidaan tarpeellisen suuruisina: 1. asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2. taloussähköstä aiheutuvat menot 3. kotivakuutusmaksu 4. vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot Asumismenojen tarpeellisuutta arvioitaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon, tulotasoon ja tarpeisiin. Lisäksi huomioidaan kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin huomioitavia asumismenoja voidaan kohtuullistaa. Kohtuullisiksi katsottavat ohjeelliset vuokrat/asuntolainan korko 1 henkilö enintään 550 e/kk 2 henkilöä enintään 600 e/kk 3 henkilöä enintään 680 e/kk 4 henkilöä enintään 750 e/kk 5 henkilöä enintään 830 e/kk 6 henkilöä enintään 100 euroa lisää edelliseen jne. toveriasunnossa asuvat enintään 300 e/kk/henkilö

6 6. Sosiaalityöntekijä voi hyväksyä harkinnalla korkeamman vuokratason erityisin perustein, esim. jos asiakas tapaa alaikäisiä lapsiaan. Asuntolainan korkoja huomioidaan enimmillään puolet perhekoon mukaisesta vuokrasta. Omistus- ja osaomistusasunnosta ei huomioida rahoitusvastiketta. Kohtuulliset lämmityskulut Sähkölämmitys. Perhe- ja asunnonkoon suhteen kohtuullisesta sähkölaskusta 80 % lämmitykseen. Öljylämmitys. Satunnaisasiakkaalta edellytetään laskutus kk-erissä. Puulämmitys. Enintään 7 m3/talvikausi Kohtuulliset vesimaksut enintään 20 e/kk/henkilö Koti- ja palovakuutus vuokra-asunnossa enintään 60 e/vuosi, omistusasunto enintään 200 e/v. Edellytetään laskun jaksottamista 3-4 kk:n eriin. Kiinteistön hoitomenoina hyväksytään tontinvuokra, kiinteistövero, nuohous ja jätehuolto Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot Vähäiset, ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhoitomenot (3 % perusosasta) sisältyvät perusosaan. Tämän ylittävältä osalta sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet, hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. Terveydenhoitomenot hyväksytään ensisijaisesti julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä lääkkeistä. Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan terveydenhoitomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri toisin määrää. Silmälasien kehyksistä huomioidaan enintään 80 e. Linssit ilman käsittelyjä todellisten kustannusten mukaan. Kustannusarvio silmälaseista oltava vähintään kahdesta liikkeestä. Julkisessa terveydenhuollossa syntyneet hedelmällisyyshoidon kustannukset huomioidaan menoksi. Lääkärin määräämät potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. Tupakanvieroitus- ja laihdutuslääkkeistä pyydetään lääkärin tarkempi selvitys. Kelan kuntoutuksena myöntämän terapian omavastuuosuudet huomioidaan, samoin katkaisuhoito- ja päihdekuntoutuksen asiakasmaksut. Yli seitsemän vuorokautta laitoshoidossa olevan, toimeentulotuen hakijan perusosasta vähennetään seitsemän hoitopäivää ylimeneviltä hoitopäiviltä ravinto-osuutta 6 e/vrk. Täydentävässä toimeentulotuessa huomioitavat menot Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon toimeentulotukilain 7 :n mukaan tarpeellisen suuruisena erityismenot. Täydentävään toimeentulotukeen kuuluvia menoja ovat: 7.

7 - muut kuin 7a ja 7b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot - yhden kuukauden takuuvuokra, pääsääntöisesti määräaikaisena maksusitoumuksena - muuttokustannukset kunnasta muutettaessa perustellusta syystä enintään 500 e, kunnan sisällä muutettaessa 100 e tositteita vastaan - lasten kunnallinen päivähoito-, aamu- ja iltapäiväkerho maksut. Jos asiakkaalla on toistuva toimeentulotuen tarve, ohjataan hänet hakemaan asiakas-maksuista annetun lain mukaista vapautusta maksuihin - lastenvaunut, rattaat, yhdistelmävaunut ja muut lasten tarvikkeet lastenvaunut 120 e, rattaat 85 e, yhdistelmävaunut 220 e, muut lasten välttämättömät tarvikkeet 100 e - tapaavalle vanhemmalle huomioidaan lapsen luonapidosta lapsen päivänormin mukainen euromäärä - lasten erityisistä harrastuksista enintään 200 e/v - huonekalut ja kodinkoneet erityisellä perusteella (hakija ollut pitkään asunnoton tai hänellä ei ole lainkaan koti-irtainta). yksinasuva enintään 300 e. avio/avopari enintään 400 e. avio/avopari jolla lapsia enintään 500 e. yksinhuoltaja enintään 500 e lisäksi erikseen voidaan myöntää perhekohtaisen tarveselvitykseen perustuen koti-irtaimistoon tai kodinkoneisiin avustusta edullisimman vaihtoehdon mukaisesti enintään: jääkaappi 150e, pölynimuri 50 e, pyykkikone 300 e ellei taloyhtiössä ole konetta, mikroaaltouuni 40 e, lastensänky 50 e, aikuisten sänky 80 e ja vastaaviin välttämättömiin hankintoihin kierrätyshintatason mukaisesti - hautausavustus kokonaisuudessaan enintään 700 e, jos kuolinpesä perukirjan mukaan varaton - lähiomaisen merkkitapahtumaan osallistuvalle henkilölle/perheelle 100 e (esim. muistovihko+vaatetus, häälahja+vaatetus, vuosimerkkipäivä). - romanihame enintään 600 e joka toinen vuosi, muu romaninaisen vaatetus sisältyy perusosaan - tuettujen perhelomien omavastuuosuudet - bussikortti tai avustus polttoaineeseen tarvittaessa kuukaudeksi, jos aloittaa työn tai koulutuksen - työmatkakustannuksina huomioidaan todellisten kilometrien ja polttoaineen kulutuksen mukaan laskettuna - passin uusiminen ja kansalaisuushakemus - pääsykoemaksu ja -matka ensimmäiseen opiskeluun pyrkivälle pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella - opintolainan korot huomioidaan, ellei hakija saa opintotukikeskuksen korkoavustusta, koron erääntymiskuukautena niiden kuukausien osalta, jolloin hakijalla on ollut oikeus toimeentulotukeen Täydentävän toimeentulotuen menokohdat eivät kaikilta osin ole automaattisia, vaan edellyttävät aina tilannekohtaista kokonaisharkintaa sekä erityisiä perusteluja, jotka tulee aina kirjata päätökseen. Menojen tulee johtua perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista. Tarkoituksena on turvata hakijan/perheen toimeentuloa ja edistää itsenäistä suoriutumista. 8.

8 Ulkopaikkakuntalaiset/pakolaiset/maahanmuuttajat - turistien ja tilapäisesti maassa olevien on mahdollista saada enintään kiireellinen toimeentulotuki - oleskeluluvan saaneet ovat samassa asemassa kuin muut toimeentulotuen hakijat - turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen myöntää tarvittaessa vastaanottokeskus - pakolaiset saavat normaalin toimeentulotuen, valtio korvaa kustannuksia - paikkakunnalla vakituisesti asuva voi saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa vaikka hänellä ei olisi voimassaolevaa oleskelulupaa Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta (TOTUL 20 ). Perintää koskeva päätös on tehtävä tukea myönnettäessä - jos toimeentulotukea on myönnetty ennakkona tulevaa etuutta vastaan sinä aikana, kun tuensaajan muu etuushakemus on käsittelyssä ( esim. eläke, työttömyysturva, elatusapu, asumistuki, opintotuki) - jos tuensaajalla on sellaisia tuloja, varoja, omaisuutta tai oikeus sellaiseen etuuteen, joka tukea myönnettäessä ei ole vielä hänen käytettävänään - jos tuensaaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta ja perheensä elatuksesta - jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta - jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin