Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Transkriptio

1 KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuen käsittely Toimeentulotuen myöntäminen TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Ansiotulot Yrittäjät Opiskelijat Vangit Vähäiset tulot Veronpalautukset Varat Kertaluonteisten tulojen ja varojen huomioiminen PERUSTOIMEENTULOTUKI (MENOT) Perusosa (7 a ja 9 ) Perusosan alentaminen ToTuL Muut perusmenot Asumismenot Terveydenhuoltomenot Työmatkakulut TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (MENOT) Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Vuokravakuus Muuttokulut Kodin irtaimisto Lastenvaunut ja muut varusteet Lasten luonapito Romanivaatetus Perhejuhlat Hautauskustannukset Passin, kansalaisuus- ja matkustusasiakirjan hankinta Edunvalvojan palkkio Ulosotto EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 14

3 3 1 SÄÄNNÖKSET Laki toimeentulotuesta 1412/1997. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Hallintolaki 434/2003. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki ToTul 1, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulotulo. Toimeentulotuki on etuus, jolla viime kädessä taataan jokaisen oikeudeksi säädetty, perustuslain 19 :n 1 momentissa tarkoitettu, välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 1.2 Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotukea haetaan vakituisesta oleskelukunnasta kirjallisesti, sähköisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla viranomaisen hyväksymällä tavalla. Toimeentulotukihakemuksia käsitteleviä viranhaltijoita ovat mm. etuuskäsittelijät, sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Hakemuslomake ohjeineen on saatavissa perusturvatoimistoista sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen nettisivulta. Sähköisen hakemuksen voi jättää kirjautumalla nettisivulla olevan linkin kautta palveluun pankkitunnuksilla tai sähköpostitse osoitteeseen toimeentulotuki@kaksineuvoinen.fi. Uusille asiakkaille pyritään varaamaan aika ensimmäisen hakemuksen käsittelyä varten.

4 4 Hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa tiliote. Tiliotteina hyväksytään pääsääntöisesti vain pankkien viralliset tiliotteet ja katkeamattomat, verkkopankkitunnuksilla tulostetut tiliotteet, joissa on näkyvissä alku-ja loppusaldo, tilinumero ja tilinomistaja. Asiakkaan, jolla on Poste Restante -osoite, tulee aina selvittää, kenen luona hän oleskelee. Poste Restante -osoite kertoo vain sen, mihin henkilön posti toimitetaan. Selvitys asumisesta annetaan Asumis- ja oleskeluselvitys -lomakkeella. Lomakkeen täyttää asunnon haltija ja siinä näkyy oleskelun pituus. Jos asiakas majailee useiden eri henkilöiden luona, tulee hänen määritellä se paikka, jossa hän oleskelee suurimman osan ajasta. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaisille kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. 1.3 Toimeentulotuen käsittely Toimeentulotuki tulee käsitellä viivytyksettä. Päätös hakemukseen tehdään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Ensimmäinen käsittelypäivä on hakemuksen jättämisestä seuraava arkipäivä. Mikäli hakemus on puutteellinen ja joudutaan pyytämään lisäselvityksiä, hakemusten käsittelyaika lasketaan alkavan alusta lisäselvitysten toimittamista seuraavasta arkipäivästä. Kiireellisiin hakemuksiin päätös tehdään samana tai viimeistään seuraavana työpäivänä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Työntekijä arvioi hakemuksen kiireellisyyden. Toimeentulotukiasiakkaalle järjestetään mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun hän on sitä pyytänyt. 1.4 Toimeentulotuen myöntäminen Toimeentulotuen myöntää henkilön tai perheen oleskelukunta. Satunnainen ja lyhytaikainen oleskelu kunnan ulkopuolella ei poista vakinaisen oleskelukunnan myöntämisvastuuta. Hakijan oleskellessa toistaiseksi esim. palveluasumisyksikössä toisessa kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, missä palveluasumisyksikkö sijaitsee. Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti hakemiskuukaudelle. Erityisen painavista syistä voidaan tukea myöntää takautuvasti myös pidemmälle aikaa. Toimeentulotukihakemukseen annetaan aina kirjallinen päätös muutoksenhakuohjeineen. Päätös on perusteltava siltä osin, kun viranhaltija on hylännyt hakijan esittämät vaatimukset. Toimeentulotuen maksatus tapahtuu sen kuukauden aikana, jota toimeentulotuki koskee. Toimeentulotukea ei makseta etukäteen. Tuki maksetaan asiakkaan ilmoittamalle tilille tai sovitaan asiakkaan kanssa laskujen maksamisesta suoraan laskuttajille. 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Toimeentulotuki jakaantuu perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen sekä ehkäisevään toimeentulotukeen.

5 5 Perustoimeentulotuen tarkoitus on turvata henkilön ja perheen toimeentulo. Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Hakijan oikeus perustoimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Toimeentulotukilaskelmaan selvitetään perheen tulot, varat ja välttämättömät toimeentulotukilaissa määritellyt menot. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuviin menoihin. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttaa aina perheen kokonaistilanne ja päätös tuesta perustuu viranhaltijoiden tekemään tilannearvioon ja harkintaan. 3 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Pääsääntönä on, että toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten kaikki tulot siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden lopulla maksetut tulot huomioidaan seuraavan kuukauden tulona. Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloina huomioidaan siis eläketulot ja sosiaaliturvaetuudet. Tuloista huomioidaan laskelmaan verotuksen jälkeen käytettävissä oleva nettotulo. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Muut mahdolliset etuudet ja korvaukset ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. 3.1 Ansiotulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Ansiotuloista jätetään huomioimatta kotitaloutta kohti vähintään 20 prosenttia, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Nostetut palkkaennakot merkitään tuloksi virallisen palkanmaksupäivän mukaan. Pääsääntöisesti ansiotuloista vähennetään kulukorvaukset. Jos työtulo koostuu pääasiassa verottomista kulu- ja matkakorvauksista, katsotaan nämä tuloksi. Mikäli tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos etuuden maksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan todellisuudessa maksettu osa. 3.2 Yrittäjät

6 6 Yritystoiminnan tulisi turvata yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulo niin, ettei hän joudu turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuella avustaminen voi olla tilapäistä, mutta selvästi kannattamatonta yritystoimintaa (esim. yritystulo alle työmarkkinatuen) harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Yrittäjätulo selvitetään pääsääntöisesti vähintään kuluvalta tilikaudelta ja edelliseltä vahvistetulta tilikaudelta. Toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi yrittäjältä pyydetään toimeentulotukihakemuksessa tarvittavien liitteiden lisäksi yritystä koskevat selvitykset, kuten yrityksen tiliotteet, tulos- ja taselaskelma sekä selvitykset yritystuloista. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi tarvittava lomake on saatavissa perusturvatoimistosta. Toimeentulotukeen nähden ensisijainen aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaava etuus on starttiraha. Mikäli starttiraha on käytetty ja yrittäjä hakee toimeentulotukea, annetaan hakijalle enintään 6 kuukauden järjestelyaika saada yritystoiminta kannattavaksi tai tehdä tarvittavat toimenpiteet yrityksen lopettamiseksi. Mikäli yrittäjä kuitenkin haluaa jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa, voidaan yrittäjän perusosaa laskea ToTul 10 mukaisesti. Maatalousyrittäjällä tulojen laskentaperusteena ovat maatilatalouden tulot vähennettynä lopullisilla veroilla. 3.3 Opiskelijat Opiskelijan toimeentuloa turvaava etuus on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Näin ollen myös valtion takaama opintolaina on ensisijaista tuloa toimeentulotukeen nähden. Mikäli opiskelija saa vanhemmiltaan varoja, nämä otetaan tulona huomioon toimeentulotuesta päätettäessä. Käytännössä opintolaina jaksotetaan toimeentulotukilaskelmassa kuukaudelle tarkoitettua erää vastaavasti, esim. 400e/kk, riippumatta siitä, onko lainaa nostettu. Opintolaina on käytettävissä välisenä aikana. Opintolainan järjestelyvara-aika on enintään 1 kk. Maksuhäiriö ei ole aina este opintolainan valtiontakauksen saamiselle. Lainatakauksen voi saada erityisistä syistä, esimerkiksi, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika. Esimerkiksi näissä tilanteissa opiskelijan tulee toimittaa Kelaan selvitys erityisistä perusteista lainantakauksen uudelleen käsittelemiseksi. Toimeentulotuki ei voi olla opintojen ainoa rahoitusmuoto. Opintojen pitkittyessä siten, että Kelan opintoetuudet ovat päättyneet, perusosaa voidaan laskea 20 %, ja tilanteen pitkittyessä yli 6 kk 40 %. Mikäli opiskelija ei ole oikeutettu opintotukietuuksiin kesäajalla, hänen on ensisijaisesti haettava työtä kesäloman ajalle. Jos opiskelija hakee toimeentulotukea kesäajalle, eikä hän ole nostanut lukuvuoden aikana opintolainaa, nostettavissa oleva opintolaina tulee nostaa käyttöön kesäajan elämisen turvaamiseksi. Alle 18-v. opintolainan nostamista ei edellytetä. Lukion ja ammattioppilaitoksen kirjamenot otetaan tarvittaessa huomioon erityismenoina.

7 Opiskelijan opiskelupaikkakunnan asumiskustannuksia ei oteta kesäaikana huomioon, jos hän oleskelee muualla. 7 Opintolainan korkoja ei oteta toimeentulotuessa menona huomioon. Kelalta on mahdollista hakea korkoavustusta. 3.4 Vangit Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Suljettu vankila huolehtii vankien päivittäisestä ylläpidosta. Avolaitoksessa ammattityötä tekevä saa palkkaa. Valmentavaan työhön, koulutukseen tai muuhun vankilan järjestämään toimintaan osallistuvalle vankila maksaa toimintarahaa sekä suljetuissa että avolaitoksissa. Tutkintavangilla tai muussa erityistapauksessa ei ole aina mahdollisuutta osallistua työntekoon tai muuhun toimintaan, jolloin vanki ei myöskään saa toimintarahaa. Jos vangilla ei vankilan antaman selvityksen mukaan ole mahdollisuutta osallistua työtoimintaan ja kattaa käyttövarojaan vankilasta saamallaan taloudellisella tuella tai muilla varoilla, tulee erotus kattaa toimeentulotuella. Vankien käyttövaraan sovelletaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, 7 c. Vähimmäiskäyttövara on sidottu työeläkeindeksiin. Toimeentulotuen myöntää vangin kotikunta ja hakemuksen liitteenä tulee esittää vankilan tilikortti. Tarvittaessa tulee esittää myös aviopuolison tulo- ja menotiedot. Vankeinhoitolaitos ei vastaa niistä kustannuksista, jotka vangeille aiheutuvat hänen vapaudessa olevien olosuhteiden ylläpitämisestä ja yhteydenpidosta läheisiin. Toimeentulotuessa erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvina menoina voidaan pitää lasten tapaamisista aiheutuvia kuluja. Lyhyissä vankeustuomioissa tai tutkintavankeuden aikana huomioidaan asumismenot enintään 6kk:n ajalta (sama kuin Kelan myöntämä asumistuki). Haettaessa toimeentulotukea silmälaseihin ja hammasproteeseihin selvitetään, kattaako vankein-hoitolaitoksen terveydenhuolto kustannukset. 3.5 Vähäiset tulot Vähäisiksi katsottavat yhteensä alle 100 :n tulot, yksityispanot ja yksityishenkilöiden avustukset kuukaudessa jätetään laskelmassa huomioimatta. Alaikäisen nuoren lyhytaikaisia ansiotuloja (kesätulot) ei oteta huomioon. 3.6 Veronpalautukset Veronpalautukset huomioidaan tulona yksinäisellä 50 ja perheellisellä 100 ylittävältä osuudelta. Veronpalautuksen ulosmittauksesta on toimitettava tosite. 3.7 Varat Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Pääsääntönä on, että toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten kaikki tulot siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään.

8 3.8 Kertaluonteisten tulojen ja varojen huomioiminen 8 Kertaluonteiset tulot otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon. Kertaluonteisia tuloja ovat esimerkiksi: perintö, erorahat, tapaturmakorvaus, korvaus kivusta ja särystä, vakuutuskorvaukset, lahjoitus, vapaaehtoinen eläkevakuutus. Isommat kertaluontoiset tulot voidaan jaksottaa useammalle kuukaudelle. 4 PERUSTOIMEENTULOTUKI (MENOT) Menot huomioidaan siinä kunnassa, jossa ne erääntyvät maksettaviksi. Jos vakinaisia oleskelukunta on useita, myöntää toimeentulotuen se kunta, jossa menot ovat syntyneet. Menoina huomioidaan hakemiskuukauden aikana erääntyvät toimeentulotukeen oikeuttavat menot. 4.1 Perusosa (7 a ja 9 ) Perusosan sisältö määritellään lain 7 a :ssä: Perusosalla hakijan tulee kattaa seuraavat menot: ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruus määräytyy ToTuL 9 :n mukaan. Perusosan määrä on sidottu kansaneläke-indeksin kehitykseen. Kaikissa kunnissa sovelletaan samoja perusosien euromääriä. 4.2 Perusosan alentaminen ToTuL 10 Toimeentulotuen perusosan alentamisesta on säädetty toimeentulotukilain 10 :ssä. Toimeentulotuen hakija on ToTul 2 :ssä säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. Jos toimeentulotuen hakija on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen, perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla. Jos kieltäytyminen on toistuvaa, voidaan perusosaa alentaa enintään 40 prosentilla. Perusosan alentamisen perusteena käytetään esimerkiksi työvoimatoimikunnan antamaa työvoimapoliittista lausuntoa. Alentaminen koskee niin työssäolovelvoitteen saaneita kuin muitakin työttömiä. Perusosan alentamisen voivat aiheuttaa: tarjotusta työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta kieltäytyminen kieltäytymiset työnhakijaksi ilmoittautumisesta tai työnhaun uusimisesta kieltäytyminen aktivointisuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta (sisältää työ- ja toimintakyvyn arvioinnin) kieltäytyminen kuntouttavasta työtoiminnasta tai tämän keskeyttäminen perusteetta alle 25-vuotiaan, ammattikouluttamattoman työttömän kohdalla opintopaikan haun laiminlyönti (kevät, myös abikevät), ellei työllistymissuunnitelmassa tai vastaavassa ole muuta sovittu

9 maahanmuuttajan kieltäytyminen kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai sen toteuttamisesta. 9 Alentaminen voidaan tehdä ja sitä voidaan jatkaa kahden kuukauden jaksoissa edellyttäen, että perusteet ovat olemassa ja ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ei vaarannu. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Päätökseen kirjataan suunnitelman pääasiallinen sisältö, esimerkiksi se, että asiakkaan tulee hakeutua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. 4.3 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu; 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 4.4 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/ perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat mm.: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset. Kohtuullisina lämmityskuluina huomioidaan Kelan määrittämät kohtuulliset lämmityskulut: yksinasuvalla 41 /kk ja jokaista lisähenkilöä kohden 14 /kk vesi- ja jätevesimaksut asunnosta (korkeintaan 25 /henkilö) Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat kohtuulliseksi katsotut: normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) erikseen maksettavat asunnon/asumisen lämmityskustannukset 250/kk (sisältyy esimerkiksi sähkö, puu, öljy ja pelletti) vesi- ja jätevesimaksut kulutuksen mukaan asuntolainan tai perusparannuslainan korot taloussähkö koti- ja palovakuutus kiinteistövero jätehuolto ja nuohous Kohtuullisiksi katsottavat vuokran enimmäismäärät ovat: 1 henkilö enintään 450 euroa/kk 2 henkilöä enintään 550 euroa/kk 3 henkilöä enintään 630 euroa/kk 4 henkilöä enintään 700 euroa/kk

10 5 henkilöä enintään 750 euroa/kk 6 henkilöä enintään 50 euroa/lisää edelliseen jne. 10 Perustelluista syistä voidaan huomioida em. suuremmat asumismenot kolmen kuukauden ajalta. Asumismenoina huomioidaan ainoastaan yhden asunnon menot. 4.5 Terveydenhuoltomenot Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä aiheutuneet menot voidaan huomioida toimeentulotuessa ainoastaan erityistilanteessa. Lääkemenot Vähäiset terveydenhuoltomenot (3 % perusosasta) sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimentulotukilaskelmaan. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. Tukea tupakanvieroituslääkkeen hankintaan voidaan myöntää, mikäli se on määrätty sairaudenhoitoon. Viitehintajärjestelmän tultua voimaan toimeentulotukena korvataan vain halvimman lääkkeen mukainen omavastuuhinta. Poikkeuksena ne tapaukset, joissa lääkäri on merkinnyt vaihtokiellon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen omavastuuosuuksien ylittyessä. Sairaala- ja laitoshoidon maksut - poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut - päihdehuollon asiakasmaksu - lyhytaikaisen yhtäjaksoisen sairaalahoidon kestäessä yli kalenterikuukauden vähennetään perusosan ravinto-osuus - pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara - sairaalalaskujen puhelinkuluista vastaa asiakas itse - peruuttamattomien potilasaikojen laskuista, viivästyskoroista sekä perintäkuluista asiakas huolehtii itse Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin

11 11 kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perittämättä jättämistä sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Hammashoitokustannukset Hammashoidon kustannukset huomioidaan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon mukaan. Hammasproteesin hankintaa varten on toimitettava kustannusarvio hammashoitolasta tai hammaslaboratoriosta. Hammasproteesin hankinnasta aiheutuvat kohtuulliset menot huomioidaan kustannusarvion mukaisesti. Mikäli hammasproteesin hankintaan toimeentulotukea hakee muu kuin säännöllisen toimeentulotuen piirissä oleva asiakas, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta - kolmelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Silmälasit Pääsääntöisesti pitkäaikaisen (väh. 6 kk) toimeentulotuen tarpeen aikana silmälasit voidaan myöntää toimeentulotukena enintään joka kolmas vuosi, ellei painavat terveydelliset syyt muuta vaadi (lyhyempi uusimisväli erityisperustein.) Toimeentulotuen hakija toimittaa silmälaseista kustannusarvion, jonka perusteella päätös tehdään. Silmälasien hankintaan myönnetään maksusitoumus. Kehysten osuudeksi hyväksytään enintään 85 ja linsseihin hionta, ohentaminen sekä kovapinta. Fysikaalinen hoito Fysikaalinen hoito on pyrittävä järjestämään julkisen terveydenhuollon kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun hoito on perustelua (esim. työhön paluun nopeuttamiseksi) eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse. Ensisijaisesti asiakas ohjataan menemään terveyskeskuksen fysioterapeutille, joka antaa yksilökohtaista neuvontaa ja joka voi tarpeen mukaan suositella erilaisia maksuttomia kuntoryhmiä. Fysikaalinen hoito huomioidaan kerran vuodessa sekä enintään 5 kertaa. Muut terveyteen liittyvät hoidot ja kulut Psyko- ja lyhytkestoisen terapian omavastuuosuudet huomioidaan laskelmassa perusmenona. Painonpudotuksessa käytettävät ravintolisät katsotaan kuuluvan perusosalla katettaviin menoihin. 4.6 Työmatkakulut Kohtuulliset työmatkamenot vähennetään ansiotuloista. Työmatkamenot huomioidaan pääsääntöisesti julkisen liikenteen taksan mukaan. Työmatkamenot huomioidaan myös osa-aikatyössä käyvälle. Oman auton käytöstä huomioidaan 0,20 /km vain perustellusta syystä. Ensisijaisesti on haettava verottajalta ennakonpidätyksen tarkistusta, mikäli

12 työmatkakulut ovat tavanomaista suuremmat ja niitä ei ole huomioitu pidätysprosenttia määrättäessä. Kohtuullisina työmatkakuluina voidaan huomioida enintään 250 /kk TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (MENOT) Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä tarpeita. 5.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot huomioidaan laskelmassa menona. 5.2 Vuokravakuus Toimeentulotukeen oikeutetulle hakijalle tai henkilölle, jolla itsellään ei ole mahdollisuutta suoriutua vuokravakuudesta ja jos asunnon vaihtaminen on tarkoituksenmukaista ja perusteltua, voidaan myöntää maksusitoumus vuokravakuuteen. Maksusitoumus myönnetään kohtuulliseen, enintään kahden kuukauden vuokravakuuteen ja se annetaan pääsääntöisesti määräajalle. Erityistilanteissa voidaan vuokravakuus maksaa rahallisesti vuokranantajan tilille. Vuokranantaja palauttaa vuokratakuun vuokrasuhteen päätyttyä. Asiakkaalle tehdään perintäpäätös vuokravakuudesta. 5.3 Muuttokulut Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia ja hakija ei saa muuttoon avustusta esim. työvoimatoimiston kautta. Muuttokustannukset hyväksytään edullisimman vaihtoehdon mukaan. Hakijan on toimitettava kustannusarvio useammalta kuin yhdeltä muuttopalveluja tuottavalta yritykseltä. Muuttokustannuksiin eivät kuulu muuttolaatikot, tavaroiden pakkaaminen eikä yksityishenkilöille maksettu palkka. Useimmiten on edullisinta huomioida pakettiauton vuokraus ja polttoainekulut. 5.4 Kodin irtaimisto Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää tukea henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai on toimeentulotukeen oikeutettu nuori ensikodin perustaja. Lisäksi äkil-

13 13 lisessä kriisitilanteessa tai muussa perustellusta syystä. Yksinäiselle henkilölle voidaan myöntää enintään 200 ja perheelliselle 300 (suositaan kierrätyskeskuksia sekä kirpputoreja). Yksittäiset kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Pyykinpesukoneen hankintaan voidaan myöntää korkeintaan 300 ja ensisijaisesti lapsiperheille. Osamaksu pyykinpesukoneesta huomioidaan samansuuruisena. 5.5 Lastenvaunut ja muut varusteet Lastenvaunuihin myönnetään enintään 200, yhdistelmävaunuihin 250 ja lastenrattaisiin 100, vauvansänkyyn ja -patjaan 90 sekä nuorisosänkyyn Lasten luonapito Lapsen oikeus on pitää yhteyttä siihen vanhempansa, jonka luona hän ei asu. STM:n suosituksen mukaisesti etävanhemman menoina otetaan huomioon asiakaskohtaisesti harkiten lapsen perusosaa vastaava määrä tapaamispäiviltä. Perjantai-illasta sunnuntai-iltaan luonapidon ajasta huomioidaan kaksi vuorokautta. Luonapidosta aiheutuvat matkat vanhemmat vastaavat puoliksi, pääsääntöisesti käytetään julkisia kulkuneuvoja. Matkakuluina oman auton käytöstä voidaan huomioida 0,20 /km. Tapaamisten toteutumisesta ja mahdollisista matkakuluista on esitettävä selvitys. Huostassa olevan lapsen tai avohuollon tukitoimenpitein sijaishuoltoon sijoitetun lapsen kotilomien ajalta sijaishuoltopaikka/lastensuojelu maksaa ruokarahaa vanhemmille ja huostaanottanut kunta korvaa lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuneet matkakulut. 5.7 Romanivaatetus Romaninaisen hameen hankintaan hyväksytään toimeentulotukilaskelmaan 420 kahden vuoden välein. Käytäntönä on ollut, että toimeentulotukeen oikeutetulle on myönnetty hameen teettämistä varten maksusitoumus ompelijalle. Muihin romaninaisen vaatteisiin tai romanimiehen pukuun ei toimeentulotukea myönnetä, koska niiden katsotaan sisältyvän perusosaan. 5.8 Perhejuhlat Perhejuhliin ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Erityisestä syystä voidaan toimeentulotukea myöntää euroa esimerkiksi hautajaisista, häistä, ylioppilasjuhlista tai ristiäisistä aiheutuneisiin kustannuksiin. 5.9 Hautauskustannukset Kuolinpesän ollessa varaton, on kuolinpesällä mahdollisuus hakea toimeentulotukea välttämättömiin ja kohtuullisiin hautauskustannuksiin, hakemuslomakkeita on saatavissa perusturvatoimistosta. Hakemuksen perusturvatoimistoon voi toimittaa sen jälkeen, kun perunkirja on tehty. Hakemuksen liitteeksi tulee perunkirjan lisäksi liittää mm. hautaustoimiston lasku sekä muut mahdolliset selvitykset. Hautakivestä, muistotilaisuudesta, lehti-ilmoituksista ym. aiheutuneet kustannukset eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otetaan sekä kuolinpesän että lesken tulot ja varat.

14 14 Perunkirjaan merkittyjen varojen (myös realisoitavissa olevan omaisuuden) katsotaan olevan ensisijassa hautauskustannuksiin käytettäviä. Pesänhoitajan tuleekin maksaa varoista ensisijaisesti välttämättömät hautauskulut. Kuolinpesän varat ovat hautauskustannusten maksamisen jälkeen käytettävissä muihin kuolinpesän laskuihin. Kuolinpesän ollessa varaton tai ylivelkainen on muihin maksamattomiin laskuihin mahdollista hakea laskuttajilta vapautusta pesän varattomuuden perusteella. Hautausavustuksena voidaan myöntää toimeentuloon oikeutetulle korkeintaan Mahdollisuuksien mukaan käytetään maksusitoumusta Passin, kansalaisuus- ja matkustusasiakirjan hankinta Passin/matkustusasiakirjan ja oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kustannukset voidaan hyväksyä toimeentulotukimenona poliisilaitoksen maksukuitin mukaan maksukuukautena silloin, kun ne ovat välttämättömät asiakkaalle hänen ensisijaisten etuuksien hakemista varten tai ovat pakollisia Suomessa oleskellessa. Pelkästään ulkomaille matkustamista varten hankintakuluja ei hyväksytä. Kansalaisuuden hakemisesta aiheutuneet kulut voidaan ottaa huomioon vain erityisistä syistä. Erityisiä syitä voivat esimerkiksi olla hakijan kansalaisuudettomuus tai jos kansalaisuus merkittävästi edistää hakijan itsenäistä suoriutumista Edunvalvojan palkkio Pitkäaikaisella toimeentuloasiakkaalla edunvalvojan palkkio ja maistraatin perimät tilintarkastus- maksut voidaan hyväksyä laskelmaan Ulosotto Omaehtoinen säännöllinen velkojen maksu ulosottoon huomioidaan kuittien perusteella 50 /kk. Velkajärjestelyjä ei huomioida laskelmassa. 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevällä toimeentulotuella tuetaan odotettavissa olevista toimeentulo-ongelmista selviämistä, edesautetaan omatoimista suoriutumista ja ansiomahdollisuutta sekä ehkäistään syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Tuen myöntämisellä pyritään saamaan muutos asiakkaan tai perheen tilanteeseen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää aina yksilökohtaista harkintaa ja on pääsääntöisesti kertaluontoista. Ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan auttaa tuen tarpeessa olevaa selviytymään odotettavissa olevista toimeentulo-ongelmista ja ajautumasta tilan-

15 15 teeseen, jossa hän joutuisi pitkäänkin turvautumaan toimeentulotukeen. Sitä voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa asiakas ei ole oikeutettu saamaan perus- tai täydentävää toimeentulotukea. Ehkäisevää toimeentulotukea käytetään ensisijaisesti asumisen turvaamiseen ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseen, erityisesti lapsiperheiden tukemiseksi. Esimerkiksi ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen vuokrarästeihin vaatii aina yksilökohtaista harkintaa ja arviota asumisesta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. vuokrarästin suuruuteen, vuokrarästin maksusuunnitelmaan sekä siihen, voidaanko rästin maksamisella turvata asuminen nykyisessä asunnossa tai tulisiko asumista turvata muulla keinoin. Lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä tulee yhdessä asiakkaan kanssa laatia suunnitelma, jonka avulla saadaan aikaan muutos ja turvataan vuokrien maksu jatkossa niin, ettei rästiytyminen uusiudu. Suunnitelmaan voi kuulua esimerkiksi asumistuen kääntäminen maksuun suoraan vuokranantajan tilille, välitystilin käyttöönotto, edunvalvojan hakeminen tai hakeutuminen talous- ja velkaneuvontaan tai muihin tarpeellisiksi arvioituihin palveluihin.

16 16 7 ERITYISTILANTEITA 7.1 Itsenäisesti asuvat alaikäiset Alaikäisen elatuksesta vastaavat ensisijaisesti lapsen vanhemmat. Mikäli alaikäinen asuu perustellusti ja välttämättömistä syistä muualla kuin vanhempiensa luona tulee ensisijaisesti laatia elatussopimus vanhempien kanssa. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä vanhemmilta, mikäli he ovat laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa. 7.2 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonne ja sen edellytykset selvitetään toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä. Oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa, katsotaanko hakijan asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen toimeentulotukilain 2 :n perusteella. Toimeentulotukeen on aina oikeus EU/ETA-alueen kansalaisilla, joilla on oikeus pysyvään oleskeluun Suomessa sekä EU-alueen ulkopuolelta tulevilla kansalaisilla, mikäli heillä on voimassaoleva P-tunnus oleskeluluvassa. Tilanteet, joissa ulkomaalaiselta ei edellytetä omia varoja ovat esimerkiksi turvapaikan saaneet, paluumuuttajat, Suomen kansalaisen puoliso ja muu omainen, oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella ja hänen perheenjäsenensä, ihmiskaupan uhri, yksilöllinen inhimillinen syy oleskelulupapäätöksessä ja maasta poistamisen estyminen Aktivointisuunnitelma Alle 25-vuotiaalle nuorelle on laadittava aktivointisuunnitelma, kun hänen pääasiallinen toimeentulonsa on viimeisen neljän kuukaudenajan perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. 25 vuotta täyttäneelle silloin, kun hänen pääasiallinen toimeentulonsa on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen