Perusturvalautakunta / LIITE 90

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta / LIITE 90

2 HAUKIPUTAAN KUNTA 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Toimeentulotuen myöntämisperusteet on käsitelty perusturvalautakunnassa Ohjeistus on päivitetty perusturvalautakunnassa sekä Tällä ohjauksella korvataan em. soveltamisohje. SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄNNÖKSET OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY TOIMEENTULOTUKILAIN MUUTOKSET TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA TOIMEENTULOTUKI TULEVAA ETUUTTA VASTAAN (TOTUL 23) JA PERINTÄ (TOTUL 21) TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEENTULOTUESSA ANSIO- JA ELÄKETULOT JA MUUT SATUNNAISET TULOT JÄLKIKÄTEEN HUOMIOON OTETTAVAT TULOT VÄHÄISET TULOT VERONPALAUTUKSET / JÄÄNNÖSVERO TYÖTTÖMYYSTURVA VARAT TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TULOYLIJÄÄMÄN SIIRTÄMINEN TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON OPISKELIJAT YRITTÄJÄT PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT PERUSOSA LUKIEN, JOKA ON NORMITETTU (LAKI TOIMEENTULOTUESTA 7 A JA 9 ) POSTE RESTANTE OSOITTEESSA ASUVAT ALENNETTU PERUSOSA MUUT PERUSMENOT ASUMISMENOT VÄHÄISTÄ SUUREMMAT TERVEYDENHUOLTOMENOT TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT PÄIVÄHOITOMENOT JA ILTAPÄIVÄKERHON MAKSUT LASTENVAUNUT JA RATTAAT SEKÄ LASTEN SÄNKY LASTEN LUONAPITO LASTEN HARRASTUSMENOT HUONEKALUT JA KODINKONEET DIGISOVITIN MATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT MENOT VUOKRAVAKUUDET JA VUOKRAENNAKOT MUUTTOKUSTANNUKSET ROMANIVAATETUS HAUTAJAISKUSTANNUKSET... 22

3 HAUKIPUTAAN KUNTA OPINTOLAINAN KOROT JA MUUT OPISKELUSTA AIHEUTUVAT KULUT PASSIT JA KANSALAISUUSHAKEMUKSET ERITYISRUOKAVALIO EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 mom. turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Asetus toimeentulotuesta 66/1998. Hallintolaki 434/2003. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 504/1975. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2003: Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja ruokakuntakohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta).

4 HAUKIPUTAAN KUNTA 3 Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla voimaan tulleen lain mukaan toimeentulotukiasiat on käsiteltävä kunnassa viivytyksettä voimaan tulleen lain 1202/2007, 14 a :n mukaan toimeentulotukiasia on käsiteltävä kunnassa siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on pantava viivytyksettä täytäntöön. Sen estämättä, mitä 1 mom. säädetään, päätös hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta koskevan hakemuksen johdosta on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään sanotun kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on tuolloin kulunut enemmän kuin 7 arkipäivää. Jos hakemus koskee myöhäisempää aikaa kuin hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta, päätös on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä, kuitenkin viimeistään 7 arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Asiakkaan suostumuksella päätös voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ennen määräajan päättymistä. Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava sosiaalityöntekijälle tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. 2 TOIMEENTULOTUKILAIN MUUTOKSET 2.1 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotuki myönnetään yleensä yhdeltä kuukaudelta. Tuki voidaan

5 HAUKIPUTAAN KUNTA 4 kuitenkin toimeentulotukilain 15.1 :n mukaan myöntää ja maksaa kuukautta lyhemmältä tai pidemmältä ajalta. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Perustoimeentulotuen laskelman osoittaessa tuloalijäämää täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei tarvitse erikseen tehdä, vaan täydentävän toimeentulotuen päätöksessä eritellään ne menot, joihin täydentää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n perusteella. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja/tai täydentävää toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (asumismenot ja terveydenhuoltomenot), voidaan näihin menoihin myöntää lisää toimeentulotukea uudella päätöksellä tai maksaa perustoimeentulotuen ns. fraasipäätöksellä ilman erillistä laskelmaa. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen takautuvasti, takautuvasta toimeentulotuesta voidaan tehdä erityisistä syistä perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma ja päätös silloin kun hakijalla on toimeentulotuesta annetun lain 15 :n 4 mom. mukaisia perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen oikeutettuja toteennäytettyjä menoja. 2.2 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan (ToTuL 23) ja perintä (ToTuL 21) Myönnettäessä perustoimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja/tai perinnällä - tehdään perintäpäätös perustoimeentulotuesta Myönnettäessä perustoimeentulotukea ja täydentävää toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja/tai perinnällä - tehdään perintäpäätös sekä perustoimeentulotuesta että täydentävästä toimeentulotuesta Myönnettäessä pelkkää täydentävää toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja/tai perinnällä - tehdään perintäpäätös täydentävästä toimeentulotuesta 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEEN- TULOTUESSA 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Mikäli hakija jää esim. vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeen-

6 HAUKIPUTAAN KUNTA 5 tulotukeen. Tarvittaessa voidaan alentaa perusosaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella (Laki toimeentulotuesta 1412/2001, 10 ). Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukeen lakiin ajalle tehtyä väliaikaismuutosta (L 49/2005, 11 3 mom.) Sosiaali- ja terveysministeriön kuntatiedotteen 12/2006 mukaan kokeilua jatketaan vuoden 2008 loppuun. Em. lakimuutoksen perusteella vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden jätetään tulona huomioimatta toimeentulotukea. Kokeilun ansiosta toimeentulotukea saavan asiakkaan on mielekästä hankkia pieniä ansiotuloja. Kokeilun keskeisenä tavoitteena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tuloa huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteenä. Pykälän 15 mom. mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tästä pääsäännöstä on tarpeen poiketa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen, esim. erorahan, loppukorvauksen työsuhteen päättyessä, perinnön tai suuren työsuorituspalkkion. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Opiskelijoiden osalta opintolaina on tarkoituksenmukaista jaksottaa kuukausittaiseksi tuloksi Vähäiset tulot Pienet satunnaiset tulot (esim. lahjoitukset sukulaisilta tai satunnainen palkkatulo) huomioidaan tulona toimeentulotuessa 100 euroa ylittävältä osalta yksinäiseltä ja 200 euroa ylittävältä osalta perheelliseltä (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 11 2 mom. 1. kohta) Veronpalautukset / jäännösvero Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 100 euron ylittävältä osalta yksinäiseltä ja 200 euron ylittävältä osalta perheelliseltä. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi. Muissa tapauksissa veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista.

7 HAUKIPUTAAN KUNTA Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatuki huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja arvioidaan tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. 3.2 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esim. siten että säästöistä voidaan vähäinen osa (100 euroa yksinäiselle ja 200 euroa perheelliselle) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Tämän jälkeen arvioidaan mahdollinen perusosan alentaminen. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä (Laki toimeentulotuesta 20 ja 21 ). 3.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräytymisen ajankohtana, jos se on tulot kertaluonteisuus tai sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esim. perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta.

8 HAUKIPUTAAN KUNTA 7 Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Jos perustoimeentulotukilaskelma tai perustoimeentulotukilaskelman pohjalta tehty täydentävän toimeentulotuen laskelman osoittavat tuloylijäämää siirretään palkka- ja yritystulosta, veronpalautuksesta sekä sosiaalietuudesta johtuvaa ylijäämää enintään 2 kuukautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Mikäli hakijat saavat huomattavan (yli 2000 euroa) kertaluontoisen summan, voidaan tuloylijäämää siirtää pitempään kohtuullisharkintaan käyttäen (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 2 mom.). Takautuva sosiaalietuus (esim. asumistuki, työmarkkinatuki, eläke), jota ei ole peritty ja joka tulee henkilölle maksuun, huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta tulona huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perustella. Asiakkaan tulee toimittaa kopio hakemuksesta ja hoitotukipäätös hakemuksensa liitteeksi. Vähäisiksi katsottavia ansioita ei katsota tuloksi (ks pienet satunnaiset tulot). Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Kansaneläkelaitoksen suorittama etuuden takaisinperintä sellaiselta ajanjaksolta, jolla ei ole ollut oikeutta toimeentulotukeen, voidaan ottaa huomioon laskelmassa vain, mikäli takaisinperintä ei vaaranna asiakkaan välttämätöntä toimeentuloa. Asiakasta ohjataan neuvottelemaan Kelalle maksettavan takaisinmaksuerän kohtuullistamisesta. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi (yli 6 kk), ohjataan asiakas ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko hänelle myöntää niin sanottuja vapaakuukausia. Asiakasta tulisi ohjata myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Ulosmittauksen osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa ulosottolain 4 luvun 6 a 1 mom. mukaan silloin kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia oleellisesti vähentynyt. Ulosmittaus voidaan keskeyttää ainoastaan ulosmittauksen 1 vuoden keston jälkeen.

9 HAUKIPUTAAN KUNTA 8 Keskeytys voidaan myöntää enintään 3 kuukauden ajaksi ilman velallisen suostumusta. Ennen asiakkaan ohjaamista ulosottoviranomaisen puoleen on syytä neuvotella mahdollisuudesta saada ulosmittauksen rajoittamista tai keskeytystä. Tarkemmin asiasta löytyy tietoa osoitteesta Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaat lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta tuloksi siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan perus- ja lisäosalla huomioon otettavat menot. 4 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Myös valtion takaaman lainan muodossa suoritettava tuki on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajalle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nostettaisi ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Käyttämätön lainaosuus huomioidaan hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevina varoina/kuukausi kokonaisuudessaan laskelmaan kohdassa muut tulot, johon mainitaan mistä tulossa on kysymys. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Vanhempien tosiasiallinen maksukyky tulee selvittää siltä osin kuin opintoetuuksia on alennettu. Mahdollinen maksukyky/-vara voi vähentää toimeentulotuen tarvetta tältä osin, mikäli se kohtuulliseksi harkitaan. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tosiasiallisena tulona. Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (= toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta. Vain erityisen sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi. Itsenäisesti asuvan alle 18 vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukainen vanhempien elatusvastuu tulee aina selvittää. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus, voidaan

10 HAUKIPUTAAN KUNTA 9 nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille enintään kaksi kuukautta. Perusteluna todetaan, että hakija saa elantonsa muutoin kuin ensisijaisten etuuksien avulla. Opintolaina on nostettavissa asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksissa ei ole haetut, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5 asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. Lisäksi tulee aina ohjata hakemaan takausta opintojen loppuajalle. Hakijaa tuetaan pääsääntöisesti perustoimeentulotuella enintään 3 kk täysimääräisesti seuraavissa erityistilanteissa: hakijan aloittaessa opiskelunsa tietäen, ettei mahdollisesti tule saamaan maksuhäiriöiden vuoksi opintolainan valtiontakausta myönnetystä lainantakauksesta huolimatta pankit eivät myönnä opintolainaa tai muutakaan korvaavaa rahoitusta opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet kohtuuttomasti hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia eikä ole varmistanut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa (esim. uusi ammattitutkinto, aikuislukio, avoin yliopisto tmv.) toimeentulotukea myönnetään enintään yhdelle kuukaudelle Mikäli opiskelija ei ole viranhaltijan nimenomaisesta viranhaltijapäätökseen kirjatusta kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa (3 kuukautta) saanut järjestettyä opintotukietuuksia korvaava rahoitusta opinnoilleen tai hakeutunut toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin, niin tällöinkään opiskelijaa ei voida jättää täysin ilman toimeentulotukea. Tällöin perusosaa voidaan alentaa (enintään 20 %) 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Perusosan alentamispäätös voidaan tehdä myös kirjallisessa menettelyssä. Perusosan alentamispäätös voidaan jättää tekemättä sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan yhdessä asiakkaan kanssa tekemän sosiaalityön suunnitelman perusteella sellaisten ensimmäistä ammattiin valmistavaa tutkintoa opiskelevien osalta, jotka eivät tosiasiallisesti voi saada opintotukilain mukaista lainan valtiontakausta tai valtiontakauksen perusteella opintolainaa. Tällaisten asiakkaiden osalta vaaditaan oppilaitoksessa vahvistettu henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka eteneminen tarkistetaan kolmen kuukauden välein. Sosiaalityön suunnitelmaan perustuvat toimeentulotuen jatkopäätökset voidaan tehdä kirjallisessa menettelyssä enintään 3 kuukautta kerrallaan. Opiskelijaa on aina ohjattava/neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus/neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. Opiskelijat joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamisesta ennen toimeentulotuen myöntämistä.

11 HAUKIPUTAAN KUNTA 10 Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. Jos yksin asuva toimeentulotuen saaja lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, jonne ei ole mahdollista kulkea päivittäin, voidaan Haukiputaalla olevan asunnon kustannuksia huomioida ainoastaan erityisin sosiaalisin perustein korkeintaan 3 kuukautta. Haukiputaan ammattioppilaitoksessa opiskelevien koulumatkat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Mikäli hakija opiskelee Oulussa ja asuu Haukiputaalla niin Kelan korvauksen jälkeen vähennetään 36 euroa, joka sisältyy perusosaan ja loppuosa huomioidaan laskelmassa menoksi. Mikäli opiskelijat (aikuisopiskelijat) eivät saa Kelan korvausta, niin laskelmaan huomioidaan perusosaan sisältyvän euromäärän jälkeinen euromäärä menoksi. 5 YRITTÄJÄT Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työ tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (L toimeentulotuesta 10 ) ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan (L toimeentulotuesta 2 2 mom.). Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti ei yleensä ole tarkoituksenmukaista. Lyhytaikaisesti tuen myöntäminen voi olla perusteltua. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjiltä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän tuloselvityslomake (selvitys yrityksestä saaduista tuloista) sekä lisäksi yrityksen tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, yrityksen tiliotteet ja/tai välitilinpäätös, yrityksen tai yrittäjän viimeisimmät veroilmoitukset, palkkailmoitukset, työvoimaviranomaisen/kelan lausunnot, pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennysaikataulu ja korkokanta tms. yrittäjän ja yrityksen taloudellista tilannetta kuvaavat selvitykset. Yrittäjältä tulee aina pyytää todistus henkilökohtaiseen käyttöön tulleista varoista viimeisen 6 kuukauden ajalta, jonka perusteella voidaan arvioida kuukausittaiset tulot yrityksestä. Yritystoimintaa arvioitaessa voidaan tarvittaessa käyttää asiantuntija-apua esim. veroviranomaisia ja kunnan pääkirjanpitäjän asiantuntemusta (huomioiden salassapitomääräykset ja/tai asiakkaan suostumus).

12 HAUKIPUTAAN KUNTA 11 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 6.1 Perusosa lukien, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 ) Kansaneläkeindeksi 1436 Tuen saaja euroa/kk euroa/pv Yksin asuva ja yksinhuoltaja 399,10 13,30 - alennettu (-20 %) 319,28 10,64 - alennettu (-40 %) 239,46 7,98 Muu 18 vuotta täyttänyt (avio- ja avopuolisot, kumpikin) 339,24 11,31 - alennettu (-20 %) 271,39 9,05 - alennettu (-40 %) 203,54 6,78 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 291,34 9,71 - alennettu (-20 %) 233,08 7,77 - alennettu (-40 %) 174,81 5, vuotias lapsi 1.lapsi 279,37 9,31 2.lapsi 259,42 8,65 3.jne. lapsi 239,46 7,98 Alle 10-vuotias lapsi 1.lapsi 251,43 8,38 2.lapsi 231,48 7,72 3.jne. lapsi 211,52 7,05 Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastusja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

13 HAUKIPUTAAN KUNTA Poste restante -osoitteessa asuvat Poste restante -osoitteessa asuvat menettävät etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä kirjallinen selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Perusosa määritellään yhdessä asuvan mukaan, mikäli hakija ei pysty luotettavasti osittamaan asuvansa/oleskelevansa tosiasiallisesti yksin Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 %:lla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 mom. tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 %:a: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 mom. tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 mom. tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 mom. tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toi-

14 HAUKIPUTAAN KUNTA 13 meentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitava, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentaminen tulee jättää kokonaan tekemättä. Sosiaalityöntekijä/-ohjaajan yhdessä asiakkaan kanssa laatiman suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä toimeentulotukipäätös, jossa perusosaa on alennettu, voidaan tehdä kirjallisen hakemuksen perusteella kirjallisessa käsittelyssä aina 2 kuukautta kerrallaan. Perusosan alentamisesta luovutaan heti kun syyt, joiden perusteella alentaminen on tapahtunut, poistuvat. Asiakas, jolle tehdään perusosan alentaminen, tulee olla aktiivisten sosiaalityön toimenpiteiden piirissä. 6.2 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Lisäosa, jolla katetaan tarpeen mukaan muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot ja muut henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Toimeentulotuen lisäosalla katettavat menot otetaan yleensä huomioon todellisen suuruisena. Menojen tarpeellisuuden arvioinnissa voidaan soveltaa kohtuullisuusharkintaa. Yleensä lähtökohtana kohtuullisuusharkinnassa on paikkakunnalla vallitseva yleinen kustannustaso. Lisäosan mukaisina menoina voidaan poikkeuksellisesti ottaa huomioon myös toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista

15 HAUKIPUTAAN KUNTA 14 asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole todellista mahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi tai sosiaalityöntekijä /-ohjaajan harkinnan perusteella asunnon vaihtaminen perheen sosiaaliset olosuhteet huomioon ottaen on kohtuutonta. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3kk) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismenoja voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta saunamaksu Kohtuullisiksi katsottavat ohjeelliset vuokrat lämmityskustannuksineen Asunnon kohtuullista vuokraa huomioidessa tulee ottaa huomioon perheen koko ja rakenne (onko kyseessä puolisot, vanhempi + lapsi, jne.), sekä perheen kokonaistilanne. 1 henkilö enintään 410 euroa/kk 2 henkilöä enintään 475 euroa/kk 3 henkilöä enintään 565 euroa/kk 4 henkilöä enintään 640 euroa/kk 5 henkilöä enintään 725 euroa/kk 6 henkilöä enintään 810 euroa/kk 7 henkilöä enintään 895 euroa/kk 8 henkilöä tai enemmän enintään 980 euroa/kk toveriasunnossa asuvat enintään 265 euroa/henkilö Vuokraa voidaan korottaa enintään 20 euroa/henkilö/kk, mikäli vuokra ylittää kohtuullisen vuokran tason, mutta vuokraan sisältyy vesimaksu. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osa-omistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Vesimaksu enintään 20 euroa/henkilö/kk. Sähkölämmitysasunnossa sähkölaskusta 80 % on lämmityksen osuus ja taloussähkön osuus on 20 %.

16 HAUKIPUTAAN KUNTA 15 Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta taloussähkön osuus on 20 % ja lämmityssähkön osuus 80 %) vesimaksut - vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 20 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista) asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. taloussähkö koti- ja palovakuutus tontin vuokra *) kiinteistövero *) nuohous jätehuolto öljy (lämmitykseen) *) *) huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena, poikkeuksena öljy, josta huomioidaan menona aina 1kk osuutta vastaava summa. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät ovat seuraavat: - kerros- tai rivitaloasunnon (sekä vuokra- että omistusasunnon) kotivakuutus enintään 53 euroa/vuosi - omakotitalon koti- ja palovakuutus - omistusasunto enintään 175 euroa/vuosi - vuokra-asunto enintään 53 euroa/vuosi

17 HAUKIPUTAAN KUNTA Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot (3 % perusosasta = vuoden 2008 tasolla n. 11,97 euroa/kk) sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmaan. Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeeseen myönnetään toimeentulotukea, joihin ei tule Kela-korvausta myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä Kelan maksukaton. Lisäkorvaus on 100 % 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta lääkettä kohti. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelalta. Mahdollisesta viikottaisesta hausta aiheutuvat ylimääräiset menot huomioidaan toimeentulotuessa menona. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (OYS, TK jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoidon tarpeen ilmetessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Muihin kuin vähäisinä pidettäviin terveydenhuoltomenoihin sisältyvät seuraavat menot: 1) Lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuus 2) Poliklinikka- ja sairaalamaksut 3) Hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa tai Kelan korvaamina yksityislääkärissä 4) Lääkärin tai optikon määräämät silmälasit / piilolinssit 5) Lääkäripalkkioiden omavastuu, jos palveluja ei ole mahdollista saada julkisen terveydenhuollon kautta 6) Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset Menoksi ei hyväksytä puhelinkuluja eikä viivästyskorkoja.

18 HAUKIPUTAAN KUNTA 17 Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa; - poliklinikka ja sairaalamaksut - jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittää 10 vrk, ruokaetuna huomioidaan toimeentulotukea vähentävänä 6 euroa/vrk ja päiväsairaalassa olevalle 3 euroa/vrk muissa tuloissa, joissa mainitaan mikä tulo on kyseessä - pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (80 euroa/kk) menona perusosan sijaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksukyvyn periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta sovelletaan myös muihin maksuihin, jos siihen on syytä huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole saatavilla. Mikäli tuen saaja on käyttänyt yksityisiä palveluja, meno voidaan ottaa huomioon sen suuruisena kuin se olisi ollut julkisia palveluja käytettäessä. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (proteesikustannuksia ei laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmissa) normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Silmälasit / piilolinssit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmissa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhoitomenona 3 vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko mää-

19 HAUKIPUTAAN KUNTA 18 rää silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä, liitteeksi silmälääkärin tai optikon määräys. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 80 euroa ja linssit ilman käsittelyä todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään kustannusarviot hankittavista silmälaseista, joista ilmenee käsittelemättömien linssien hinta kolmesta eri optikkoliikkeestä. Vaihtoehtoisesti voidaan myöntää myös toimeentulotukea piilolinsseihin vastaava summa kuin silmälaseihin myönnettäisiin. Linssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien / piilolinssien hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasi/piilolinssikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä ellei sen hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen ohjataan asiakasta ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. Hedelmättömyyshoito Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotukilaskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) muut henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.

20 HAUKIPUTAAN KUNTA 19 Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimittaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 a :n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja. Elatusapua ei pääsääntöisesti hyväksytä menona täydentävässä toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Täydentävässä toimeentulotuessa huomioitavat menot huomioidaan menona tarpeellisen suuruisena. Sosiaalityöntekijän tulee tutkia tarve esimerkiksi kotikäynnein tai muulla tavalla. 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti enintään 3 kk ajan. Asiakasta tulee ohjata hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa ja tämä tulee myös kirjata asiakkaan tietoihin. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 pykälän nojalla lasten päivähoidosta määrätty maksu on jätettävä perimättä/sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä, edellyttäen toimeentulotuen hakijan hakevan ensisijaisesti kunnan järjestämiä päivähoitopalveluja (L toimeentulotuesta 1412/1997 1, 2, 6, 7 ja 13, KHO 2006:80 päätös /2191). Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. 7.2 Lastenvaunut ja -rattaat sekä lasten sänky Lastenvaunut ja -rattaat myönnetään perheelle vain kerran. Rattaisiin myönnetään enintään 85 euroa, lastenvaunuihin enintään 120 euroa ja vaihtoehtoisesti yhdistelmävaunuihin 220 euroa sekä lapsen sänkyyn Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan 60 % lapsen päivänormista, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmal-

21 HAUKIPUTAAN KUNTA 20 ta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan tapaamissopimuksen mukaisesti. Mikäli matkakuluista ei tapaamissopimuksessa ole sovittu, niin matkakulut huomioidaan edullisimman kulkuneuvon mukaan tapaavalle vanhemmalle. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu 4-6 vrk/kk ja puolet loma-ajoilta) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta ellei erityisistä, erikseen perustelluista syistä muuta johdu. 7.4 Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleelle perheelle (vähintään vuoden kestänyt, toistuva asiakkuus) tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille 100 euroa/lapsi/vuosi tositteita vastaan. 7.5 Huonekalut ja kodinkoneet Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten voidaan huomioidaan kertaluonteisesti alkuavustuksena: yksin asuva enintään 250 euroa aviopari/avopari enintään 340 euroa aviopari/avopari, joilla lapsia enintään 420 euroa yksinhuoltaja enintään 420 euroa pyykinpesukone, jos taloyhtiössä ei ole pesukonetta enintään 280 euroa (pääsääntöisesti lapsiperheille) Alkuavustus, voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai / ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas ja jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että heillä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Avustusta voidaan myöntää myös pitkään asunnottomana olleille. Lisäksi voidaan myöntää seuraaviin kodinkoneisiin avustusta toimeentulotuen pitkäaikaisja toistuvaisasiakkaille kertaluontoisesti: - jääkaappi 120 euroa, ennen tuen myöntämistä tulee kuitenkin selvittää mahdollisen vuokranantajan velvollisuus tämän hankkimiseen -pölynimuri 50 euroa -mikroaaltouuni 40 euroa (vain lapsiperheille) Digisovitin

22 HAUKIPUTAAN KUNTA 21 Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen 331/2006 ( ) mukaan: Digisovittimen hankinnasta toimeentulotuella ei ole laissa säädetty yksiselitteisesti. Toimeentulotukea saavan asiakkaan digisovittimen hankinta rinnastetaan television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankintaan. Nämä kaikki kuuluvat täydentävän toimeentulotuen menoryhmään. Hallinto-oikeudet ovat katsoneet, ettei kunnalla ole velvollisuutta myöntää erikseen toimeentulotukea television hankintaan. Televisiota ei ole pidetty toimeentulotukilaissa tarkoitettuna välttämättömänä menona. Kouvolan hallinto-oikeus katsoi vuonna 2005 antamassaan ratkaisussa, ettei digisovitin ole henkilön toimeentulon ja itsenäisen selviytymisen kannalta välttämätön meno. Oikeus toimeentulotukeen syntyy, jos asiakkaan käytettävissä olevat tulot ja varat ovat pienemmät kuin toimeentulotukilain mukaan määritellyt menot. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Täydentävän toimeentulotuen myöntämistä harkittaessa henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Yleensä toimeentulotuen asiakas voi säästää digisovittimen hankintaan tarvittavat rahat vähitellen. Digisovittimen hankintakustannusten korvaaminen toimeentulotuella riippuu asiakkaan tilanteesta, jota tarkastellaan tapauskohtaisesti. Erityistilanteessa digisovittimen hankintaan voi saada toimeentulotukea. Jos esimerkiksi liikuntarajoitteinen henkilö on ollut pitkään toimeentulotuen asiakkaana, televisio voi olla hänelle tärkeä ikkuna ulkomaailmaan. Myös pitkäaikaisesti asiakkaana olleiden lapsiperheiden kohdalla tuen myöntäminen voisi tulla kyseeseen. Nykyinen käytäntö, jossa sosiaaliviranomainen arvioi tuen myöntämisen tapauskohtaisesti, on tarkoituksenmukainen. Sosiaali- ja terveysministeriössä ei tällä hetkellä ole valmisteilla ohjeita siitä, missä tilanteissa digisovittimen hankinta tulisi ottaa toimeentulotukea myönnettäessä menona huomioon. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä hallinto-oikeuksien tulkintojen mukaan digisovitinta ei myönnetä toimeentulotukena, koska digisovitin ei ole henkilön toimeentulon ja itsenäisen selviytymisen kannalta välttämätön meno. 7.6 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Verottajan hyväksymiä työmatkamenoja oman auton käytöstä huomioidaan takautuvasti tositteiden mukaisesti, kuitenkin enintään 0,20 euroa/km. Myös kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvia matkakuluja huomioidaan menona edullisimman matkustustavan mukaan. Työssäkäynnistä aiheutuvia muita menoja voivat olla mm. työvaatteista ja työvälineistä aiheutuvat menot ja niitä voidaan harkinnalla huomioida enintään 100 euroa / vuosi.