Toimeentulotuen soveltamisohje alkaen

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI Toimeentulotuen soveltamisohje alkaen Sote-ltk

2 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Säännökset Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely 2 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 2.1 Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuen määräytyminen 3 3 PERUSTOIMEENTULOTUKI (menot) 3.1 Perusosa Muut perusmenot Asumismenot Kotivakuutus Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Sairaanhoidon asiakasmaksut Hammashoitokustannukset Silmälasit Fysikaalinen hoito 8 4 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (menot) 4.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Vuokravakuus Muuttokulut Kodin irtaimisto Lastenvaunut ja rattaat Lasten luonapito Lasten harrastusmenot Romanivaatetus Hautauskustannukset Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Edunvalvojan palkkio Passit ja kansalaisuushakemukset 10 5 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT 5.1 Tuloina otetaan huomioon Ansiotulot Vähäiset tulot Veronpalautukset Opintososiaaliset etuudet Varat Yrittäjät Starttiraha aloittavalle yritykselle 12 6 TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON 12 7 TOIMEENTULOTUEN OHJEELLISET EUROMÄÄRÄT 12

3 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 2 1 Säännökset Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000 Hallintolaki 434/2003 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta (493/1999) Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty perustuslain 19 :n 1 momentissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaisille kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään.

4 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 3 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 2.1 Toimeentulotuen rakenne Lainmuutoksella (1218/2005) toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat lasten päivähoitomenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen, kokonaistilanteen huomioon ottavaan harkintaan. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti. 2.2 Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotukilain 6 :n mukaan toimeentulotuen määrä on menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. 3 PERUSTOIMEENTULOTUKI (menot) 3.1 Perusosa Perusosa 7 a :ssä: Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruus säädetään lain 9 :ssä. Perusosan määriä tarkistetaan kansaneläkeindeksin muutosten perusteella. Perusosan suuruus on laskennallinen olettama eri henkilöryhmien vähimmäiskulutustasoa vastaavien, jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvien menojen suuruudesta. Yksin asuvan perusosa on vuonna ,20 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajan 528,22 euroa kuukaudessa. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

5 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN Muut perusmenot 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysiikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen. 2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavassa työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisen ja muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosalla katettavien menojen lisäksi perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot

6 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot ovat: - vuokra - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut asunnosta - saunamaksu yms. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat 1 henkilö enintään 440 /kk 2 henkilöä enintään 625 /kk 3 henkilöä enintään 770 /kk 4 henkilöä enintään 875 /kk 5 henkilöä enintään 945 /kk 6 + henkilöä enintään /kk Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra ja erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut otetaan menona huomioon. Osaomistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Talous- ja lämmityssähkönä huomioidaan Kohtuullisiksi katsottavat taloussähkö (sis.siirtomaksun) 1 henkilön talous 50 /kk 2 henkilön talous 60 /kk 3 henkilön talous 70 /kk 4 tai useamman henkilön talous 80 /kk Kohtuulliseksi katsottava lämmityssähkö (sis.siirtomaksun) 1 henkilön talous 100 /kk 2 henkilön talous 140 /kk 3-4 henkilön talous 180 /kk omakotitalo max. 200 /kk Vesimaksut pääsääntöisesti enintään 20 euroa /kk/henkilö.

7 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN Kotivakuutus Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: - normaali hoitovastike (ei rahoitus tai muu vastike) - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksut (vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin pääsääntöisesti enintään 20 euroa/henkilö/kk - asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa - kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm., taloussähkö koti- ja palovakuutus tontin vuokra kiinteistövero nuohous jätehuolto huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku erääntymiskuukautena. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Kotivakuutuksesta huomioidaan normilaskelmaan ainoastaan kotivakuutuksen kohtuullinen euromäärä. (Vakuutuskirja on aina esitettävä). Kotivakuutusmaksu kerros- ja rivitalossa 85 /vuosi ja omakotitalossa 250 /vuosi) Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Toimeentulotuen perusosaan sisältyvinä terveydenhuoltomenoina pidetään ilman lääkärin määräystä hankituista lääkkeistä ja lääkinnällisistä tarvikkeista aiheutuvia menoja ja muita vastaavia jokapäiväisen elämän aiheuttamia terveydenhuoltomenoja siltä osin kuin niiden määrä keskimäärin on vähäinen. Vähäisinä terveydenhuoltomenoina voidaan pitää edellä mainittuja lääkkeitä ja terveydenhuoltomenoja 15 euron verran kuukautta kohti. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeen vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisimman vaihtoehdon mukaan paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä 610,00 euroa vuonna Lisäkorvaus on 100 % 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta lääkettä kohti. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta. Omavastuuosuudet tarkistetaan vuosittain.

8 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN 7 Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Pääsääntöisesti yksityisen terveydenhuollon käytöstä aiheutuneita menoja ei huomioida toimeentulotuessa. Asiakkaan on esitettävä hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluita ole ollut saatavilla kiireellisen hoidontarpeen ilmetessä Sairaanhoidon asiakasmaksut Poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa maksukatto on 679,00 vuonna Se tarkistetaan vuosittain. - jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy yli 14 vrk, lasketaan normiin perusosa ravintomenojen osuus vähennettynä - pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15.n mukainen käyttövara (105 euroa/kk) menona perusosan sijaan. Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä sovelletaan myös muihin maksuihin Hammashoitokustannukset Silmälasit Hyväksytään julkisen hammashuollon kustannukset. Hammasproteesin hankinnasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositetta vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdeltakolmelta hakemista edeltäneeltä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Silmälasien hankinta otetaan huomioon tarvittaessa kolmen vuoden välein, ellei näössä ole tapahtunut oleellisia muutoksia (silmälääkärin tai optikon lausunto on toimitettava). Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta kolmelta

9 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN Fysikaalinen hoito hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Silmälasien hankinnassa hyväksytään 1-teholasit 85,00 ja moniteholasit 202,00 asti. Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset, pääsääntöisesti enintään 10 krt/vuodessa. 4 TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (menot) Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7a ja 7b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot, sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä tarpeita. 4.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut 4.2 Vuokravakuus Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuvan toimeentulotuen tarve, asiakasta ohjataan hakemaan sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 perusteella päivähoitomaksun perimättä jättämistä tai maksun alentamista. Asiakasmaksulain mukaan tämä tulee kyseeseen silloin, kun maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot huomioidaan laskelmassa menona. Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi vuokravakuus. Toimeentulotukea myönnetään maksusitoumus pääsääntöisesti kahden kuukauden suuruiseen kohtuuhintaisen vuokran vuokravakuuteen, jos hakija on oikeutettu toimeentulotukeen ja asunnon tarve on välttämätön. Toimeentulotukea myönnetään vuokravakuuteen pääsääntöisesti kertaluontoisesti. Jos asunnon vaihto on välttämätöntä esimerkiksi asunnon omistajan ottaessa asunnon omaan käyttöönsä, perhe muuttaa opiskelun tai työn takia toiselle paikkakunnalle tai toimeentulotuen saaja vaihtaa asunnon halvempaan, vuokravakuuteen voidaan myöntää maksusitoumus yhdelle kuukaudelle. Vuokravakuutta ei myönnetä määräaikaisiin vuokrasopimuksiin.

10 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN Muuttokulut 4.4 Kodin irtaimisto Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli muutto on välttämätöntä perhetilanteen, opiskelun tai työpaikan takia ja hakija ei saa muuttoon avustusta esim. työvoimatoimiston kautta. Välttämättömiin kodinhankintoihin voidaan myöntää avustusta henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana ja/tai on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas. Yksinäiselle henkilölle myönnetään 150 euroa ja perheelliselle 300 euroa (suositaan kierrätyskeskuksia). Kodinkoneisiin voidaan myöntää avustusta; pesukoneen hankintaan korkeintaan 300 euroa, jos kyseessä on lapsiperhe eikä taloyhtiössä ole pesukonetta. 4.5 Lastenvaunut ja rattaat 4.6 Lasten luonapito 4.7 Lasten harrastusmenot 4.8 Romanivaatetus Lastenvaunuihin voidaan myöntää enintään 150 euroa ja lastenrattaisiin 90 euroa. Turvaistuimeen voidaan myöntää 80 euroa. Lapsen luonapidosta aiheutuneita menoja voidaan hyväksyä toimeentulotukeen oikeutetulle vanhemmalle lapsen todellisen luonaolon mukaan. Tukea tapaamisiin myönnetään tavallisesti sen mukaan kuin kuluista on vanhempien kesken sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella sovittu tai tuomioistuimen päätöksellä määrätty. Asiakkaan on esitettävä kuluista selvitys. Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille 200 euroa/lapsi/vuosi tositteita tai maksusitoumusta vastaan. Romaninaisen hameen hankintaan voidaan hyväksyä toimeentulotukilaskelmaan enintään 480 euroa joka toinen vuosi. Toimeentulotukeen oikeutetulle on myönnetty hameen teettämistä varten maksusitoumus ompelijalle. Pääsääntönä edellytetään vuoden yhtäjaksoista asumista paikkakunnalla.

11 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset välttämättömät kustannukset siltä osin kuin vainajan tulot ja varat eivät riitä hautauskuluja kattamaan. Pesän varat tulee tarkistaa ennen päätöksentekoa. Perukirja tulee esittää ennen päätöksen tekemistä. Välttämättömiä hautauskustannuksia ovat: arkku, arkkuunlaitto, tarpeelliset kuljetukset ja hautausmaksu Opiskelusta aiheutuvat kustannukset 4.11 Edunvalvojan palkkio Opiskelusta aiheutuvat kustannukset katetaan pääsääntöisesti opintotuella. Toisen asteen oppilaitoksessa opiskelusta aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea esimerkiksi oppikirjojen ostoon, mikäli hakija / perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Edunvalvojan palkkio samoin kuin muut edunvalvontaan liittyvät maksut, esimerkiksi lupaasioiden käsittelymaksut, oikeudenkäyntikulut ja maistraatin perimät maksut voidaan hyväksyä laskelmaan Passit ja kansalaisuushakemukset Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi maksettua kuittia vastaan ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa. Kansalaisuushakemus hyväksytään menona maksettua kuittia vastaan. 5 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT Toimeentulotuen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista tuloista säädetään toimeentulotukilain 11 :ssä seuraavasti: tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. 5.1 Tuloina otetaan huomioon Huomioon otettavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat tulot. Tuloina huomioidaan siis eläketulot ja sosiaaliturvaetuudet. Tuloista huomioidaan laskelmaan verotuksen jälkeen käytettävissä oleva nettotulo.

12 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN Ansiotulot Vähäiset tulot Veronpalautukset Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Ansiotuloista jätetään huomioimatta 20 prosenttia kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa (etuoikeutettu tulo). Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos etuuden maksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa henkilön maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan todellisuudessa maksettu osa. Vähäisiksi katsottavat satunnaiset tulot yhteenlaskettuna alle 100 /kk jätetään huomioimatta laskelmassa. Veronpalautukset huomioidaan tulona 100 euroa ylittävältä osalta, mikäli ne ovat todellista tuloa eivätkä mene ulosottoon Opintososiaaliset etuudet Varat Opiskelijan ensisijaisena etuutena otetaan tulona huomioon opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina. Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat (toimeentulotukilaki 12 ). Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä, alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot eikä muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon laskelmassa. (Esimerkiksi osakkeet ja sijoitusrahastot on realisoitava heti). Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi.

13 NAANTALIN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN Yrittäjät Alle euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Muun kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 3 kuukautta. Myös yli euron hintaisen auton myyminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden (jos auto ei ole välttämätön esim. työsskäynnin tai perhetilanteen vuoksi). Tuloselvityksessä erotetaan yksityiset menot ja tulot yrityksen vastaavista. Apuna käytetään yrityksen tuloslaskelmaa ja tasetta. (Tarkemmat tiedot ministeriön opaskirjassa, s ) Starttiraha aloittavalle yritykselle Mikäli toimeentulotukiasiakas suunnittelee aloittavansa yritystoimintaa, kannattaa hänet aina ohjata hakemaan starttirahaa yritykselleen, koska tätä kautta hän turvaa paremmin toimeentulonsa yrityksen alkumetreillä. Mikäli asiakas ei ole tätä hakenut tai on jo starttirahansa käyttänyt, ja hän edelleen hakee toimeentulotukea, annetaan yrittäjille usein 3 6 kuukauden järjestelyaika saada yritystoimintansa kannattavaksi tai tehdä tarvittavat toimenpiteet yrityksensä lopettamiseksi. Mikäli yrittäjä tästä huolimatta jatkaa yritystään, voidaan hänen toimeentulotukeaan alentaa Toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti prosenttia kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että asiakkaalle laaditaan yhdessä asiakassuunnitelma tilanteen selvittämiseksi ja uusien suunnitelmien laatimiseksi. Perusosan alennusta ei voida tehdä muille perheenjäsenille kuin yrittäjälle itselleen. 6 TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON Tällaisia tuloja voivat olla; 1) vähäisiksi katsottavia ansiotuloja tai avustuksia, 2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c :n nojalla huomioon otettavat menot 3) tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja 4) äitiysavustuslain mukaista äitiysavustusta, kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukilain mukaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun lain mukaista lapsen hoitotukea 5) työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua ylläpitokorvausta sekä kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta eikä 6) kuntouttavassa työtoiminnassa olevan toimintarahaa.