SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN

Transkriptio

1 1 SEUDULLISET OHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISEEN Hirvensalmi, Kangasniemi. Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina, Suomenniemi

2 2 Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan: Laki toimeentulotuesta (1412/97) Asetus toimeentulotuesta (66/98) Toimeentulotuki, Opas toimeentulotukilain soveltajille, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM:n julkaisuja 2007:11). Myöntävällä viranhaltijalla on niin harkitessaan oikeus perustellusta syystä poiketa näistä ohjeista. PERUSTOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 a ja b) Perusosa (ToTuL 7 a) sisältää: - ravintomenot - vaatemenot - vähäiset terveydenhuoltomenot - henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot - asioimismatkoista aiheutuvat menot - sanomalehden tilausmaksu - televisiolupa - puhelimen käyttö - harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot - jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta. Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vastike sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut taikka kiinteistön hoitomenot. Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista osuus. Muut perusmenot (ToTuL 7 b) sisältää: - asumismenot (sis. asuntolainan korot) - taloussähkö - kotivakuutusmaksu - vähäistä suuremmat sairauskulut (huom. vähäiset ovat perusosalla katettavia). TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI (ToTuL 7 c) Täydentävänä toimeentulotukena otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat - muut kuin perustoimeentulotuessa huomioitavat asumisesta aiheutuvat menot (mm. muuttokustannukset, takuuvuokra) - lasten päivähoitomenot - henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot

3 3 ALENNETTU PERUSOSA (ToTuL 10 ) Perusosaa voidaan alentaa 20 %, jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt ilman perusteltua syytä tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, voidaan perusosaa alentaa 40 %. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Jos perusosaa alennetaan, sen yhteydessä on aina laadittava asiakkaan kanssa suunnitelma toiminnasta hänen itsenäisen suoriutumisensa edistämiseksi. Mikäli asiakas ei kehotuksista huolimatta toimi suunnitelman mukaisesti, voidaan perusosan alentamista jatkaa suoraan lopettamatta alentamista välillä. TULOT JA VARAT Tulona otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Myös varat huomioidaan (esim. säästöt, osakkeet, kesämökki). Tukeen eivät vaikuta omistusasunto, asunnon irtaimisto ja työvälineet. Tuloina ei huomioida (ToTuL 11 ): - kuntouttavan työtoiminnan toimintarahaa - työttömyysturvalaissa tarkoitettua ylläpitokorvausta - eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, äitiysavustusta - kuntien mahdollisesti lapsen syntymän johdosta maksamaa onnittelurahaa. Em. tuloja ei huomioida myöskään takautuvilta osin vaikka maksettava summa muodostuu huomattavaksi. Hakijan lasten talletustileillä olevia varoja, mikäli ne on saatu lahjoituksena (esim. rippilahjat) ei oteta tulona huomioon 800 euroon asti. Aikuisen tilin saldorajana voidaan pitää n Omaisuus (esim. kesämökki, maa- ja metsäomaisuus) realisoitava 3-6 kuukauden aikana. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, otetaan tulona huomioon ulosoton jälkeen jäävä osuus. Työttömyyspäiväraha/työmarkkinatuki jaetaan kuukausittaisiin eriin käyttämällä kerrointa 21,5 sen jälkeen, kun toimeentulotuen hakija on tosiasiassa saanut kaksi em. erää saman kuukauden aikana. ASUMISMENOT Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta paikkakunnan tason ja talouden koon mukaisesti. Enimmäisasumiskulut, sis. veden ja lämmityksen (polttopuut, sähkölämmitys ei käyttösähköä ja muita asumiskuluja): henkilömäärä neliöt ohjevuokra joustonvara

4 > Muina asumismenoina hyväksytään kohtuullisissa rajoissa: - puulämmitteisissä taloissa 2 kuutiota puita/kk - öljylämmitykseen keskimäärin litraa öljyä vuodessa asuntoneliötä kohti - sähkölämmitteisissä asunnoissa keskimäärin 1/3 osaa sähkölaskusta käyttösähköä ja 2/3 osaa lämmityssähköä - asuntolainan korkoja (avara- ja pankkilainat) huomioidaan enintään: - 1 henkilö 252 euroa/kk - 2 henkilöä 294 euroa/kk - 3 henkilöä 353 euroa/kk - 4 henkilöä 420 euroa/kk - 5 henkilöä 505 euroa/kk - 6 tai enemmän 589 euroa/kk Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot, edellyttäen että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä asuntolainojen korot huomioitu. TERVEYDENHUOLTO Pääsääntöisesti edellytetään käytettävän julkisia terveyshuollon palveluja. Yksityisestä terveydenhuollon palvelusta aiheutuvia kustannuksia voidaan huomioida silloin, kun erikoishoidon tarve, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä edellyttävät. Sairaalahoito: enintään 14 vuorokautta kestävä sairaalahoito ei vähennä perusosaa. Päiväsairaalan hoitopäivä vähentää perusosaa 30 %:lla hoitoon sisältyvien aterioiden perusteella. Fysikaalinen hoito järjestetään julkisen terveydenhuollon yksikössä tai julkisen terveydenhuollon osoittamassa yksikössä, pääsääntöisesti enintään yksi hoitosarja /vuosi. Hammashoito: pääsääntöisesti terveyskeskuksen hammashoidon palveluja käyttäen. Yksityinen hammashoito erillisen hintataulukon, jos on perusteltu syy käyttää yksityistä hammashoitoa. Hammasproteesit: Kokoproteesit, pohjaus ja korjaus hammasteknikon taksan mukaan. Suuret hammashoidon kustannukset jaetaan kolmen kuukauden ajalle normilaskelmassa. Silmälasit: sangat korkeintaan 70 euroa, linssit ilman erikoiskäsittelyjä. Silmälasit myönnetään pääsääntöisesti korkeintaan kolmen vuoden välein.

5 5 MUUT MENOT Välttämätön kodin irtaimisto halvimman hintaluokan mukaan. Välttämättömät lasten tarvikkeet: sänky, vaunut, rattaat Pesukone, mikäli taloyhtiössä ei ole käytettävissä pesukonetta Jääkaappi, mikäli asuntoon ei kuulu. Pölyimuri lapsiperheille, jossa allergia (lääkärintodistus). Ensimmäiseen omaan asuntoon muuttava tai pitkän asunnottomuuden jälkeen, enintään 135, sisältäen ruokailuvälineet, erilaiset tekstiilit, siivousvälineet yms. Kun hakija on ollut 2 vuotta yhtäjaksoisesti toimeentulotuen saajana voidaan myöntää 50 / joka vuosi täydentävän toimeentulotuen avustuksena. Romaninaisen vaatetus 450 e korkeintaan joka toinen vuosi tarpeen mukaan. - Hautauskustannukset: - arkku, kuljetukset paikkakunnan tason mukaiset kohtuulliset, tapauskohtaiset kustannukset - seurakunnan kustannukset: hautapaikkamaksu sekä haudan avaus- ja peittomaksu seurakunnan taksan mukaisesti. Lisäksi lähiomaisten (puoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset) hautajaisvaatteisiin ja kukkalaitteisiin (yhteensä enintään 50 ) voidaan myöntää avustusta, mikäli he ovat toimeentulotuen tarpeessa. Hautauskuluihin myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti vasta perunkirjoituksen jälkeen. Perukirjasta selviää pesän taloudellinen tilanne. Pääsäännöstä voidaan poiketa, jos vainaja on omaisten kirjallisen vakuutuksen ja sosiaalikeskuksessa olevan tiedon mukaisesti varaton. Tällöin hautaustoimistolle voidaan antaa maksusitoumus korkeintaan em. hautauksesta aiheutuvia kustannuksia varten. Jos perunkirjoituksessa selviää, että kuolinpesällä onkin varoja, on hautauskuluihin myönnetty toimeentulotuki kuolinpesän maksettava takaisin. Omaisten on ilmoitettava tämän takia etukäteen sosiaalikeskukseen perunkirjoituspaikka ja aika. Työmatkakustannuksista aiheutuvat menot vähennetään tuen hakijan tuloista. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan. OPISKELU Opiskelijoiden ensisijainen toimeentulolähde on opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Alle 21-vuotiaiden opiskelijoiden kohdalla huomioidaan myös vanhempien taloudellinen asema ja heidän tosiasiallinen kykynsä elättää opiskelevaa lastaan. Opiskelijan tosiasiassa saama elatus vanhemmiltaan on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Jos opiskelija asuu vanhemmiltaan tai muilta lähisukulaisiltaan vuokraamassa osakkeessa, hyväksytään asumiskustannuksiksi pelkkä yhtiövastike, kuten opintotuen asumislisää myönnettäessä.

6 6 MAAHANMUUTTAJAT Maahanmuuttajilta voidaan vaatia toimeentulotukihakemuksen liitteeksi tarvittaessa matkustusasiakirjat sen varmistamiseksi, että hän oleskelee pääsääntöisesti paikkakunnalla/suomessa. Maahanmuuttajalla on oltava voimassa oleva passi tai jokin muu asiakirja, jolla hän voi todentaa lupansa oleskella Suomessa. Jos matkustusasiakirjoista ilmenee, että maahanmuuttaja oleskelee säännöllisesti ulkomailla, häntä opastetaan toimimaan niin, ettei oleskelulla olisi vaikutusta hänen ensisijaisiin etuuksiinsa, mm. työttömyysturva. Jos opastuksesta huolimatta maahanmuuttaja oleskelee ulkomailla säännöllisesti, vähennetään Suomesta poissaolopäivät hänen perusosastaan. Satunnaiset korkeintaan 7 vrk/kk kestävät vierailut eivät vähennä perusosaa (Korkein hallintooikeus /3248). Jos säännöllisten ulkomailla oleskelujaksojen takia maahanmuuttaja ei saa ensisijaisia etuuksiaan (mm. työttömyysturvaetuudet) täysimääräisinä, voidaan hänen perusosaansa alentaa sillä perusteella, että hän on laiminlyönyt omasta elatuksestaan huolehtimista. Toimeentulotuen perusosan alentamisesta säädetään toimeentulotukilain 10 :ssä.