Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö 2010 ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA k-m2 UUTTA ASUNTORAKENTAMISTA ERI VÄESTÖNKASVU- JA RAKENNEVAIHTOEHDOISSA T= tiivistävä, H=hajaantuva/harva AS1 = trendiennuste 2040, AS2 = kuntien nykyiset strategiat, AS3 = raideliikenne +67 000 as. Miljoonat 5,50 5,00 4,50 4,00 Nykyinen asuntorakennuskanta 5,5 milj. k-m2 + 67 000 as. Nykyhetken MAL-kaavoitusvalmius 2,4 milj. k-m2 UL:n huomioima kaavoitusvisio 4,2 milj. k-m2 (sisältää myös asemanseudut) 3,50 3,00 2,50 2,00 + 16 000 as. + 25 000 as. korkeat korttelit pienkerrostalot "vanhat kaupungit" tiivis okt väljä okt "kylät" 1,50 1,00 0,50 0,00 T:AS1 T:AS2 T: AS3 H: AS1 H: AS2 H: AS3 TIIVISTÄVÄ JA HARVA PP raportti OHRY 2.12.2010 (korj. s.18-22 13.12.2010) Koonnut ja toimittanut MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää 1
Taustaa 1 MALe SELVITYS- JA OHJELMAKOKONAISUUS MALe ohjelmakokonaisuus 2010 Raportit MALe esite Kehityskuva, rakennemalli ja MALe strategia Asuntopoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma Taustaselvitykset 1. Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet MALe teemoittain 2. Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit 3. Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman tilastoanalyysit 4. Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu - kyselytutkimus 5. Kuntakuvailut ja muuttajaikkunat (vain netissä) Kaikki raportit, kartat, taustaselvitykset ja aikataulut nettisivulla: www.länsi.fi/koko > MALe Nettisivulta löytyy myös runsaasti työhön liittyvää esittelymateriaalia. Mikä MALe? MALe lyhenteellä tarkoitetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen elinvoimaa luovaan yhteensovittamiseen tähtäävää kaupunkiseutujen yhteistyötä. Kaupunkiseutuyhteistyö on osa PARAS -lain velvoittamaa yhteistyötä (VN 2007), joka pääkaupunkiseudun lisäksi koskettaa 16 pakollista ja kahta vapaaehtoista kaupunkiseutua Suomessa. Länsi-Uusimaa on mukana vapaaehtoisena kaupunkiseutuna. Kaupunkiseutusuunnitelmia arvioiva, eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmä vieraili Länsi- Uudellamaalla 10.3.2010. Vuodesta 2010 kaupunkiseutuyhteistyön rahoitus on siirtynyt osaksi KOKO ohjelmaa (Työ- ja elinkeinoministeriön Koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Kuntarahoitukselle on saanut 50% Makera- ja aluekehitysohjelmatukea Uudenmaanliiton kautta. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö kuuluu myös vuonna 2010 perustettuun Valtakunnalliseen MAL -verkostoon. Länsi- Uusimaa on ollut mukana kahdessa teemaryhmässä: 1. Hajarakentamisen seudullinen hallinta / maankäyttöpolitiikka 2. Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko Valtakunnallisen MAL -verkoston tiedotussivu löytyy Tampereen kaupunkiseudun nettisivulta > MAL-verkosto http://www.tampereenseutu.fi/koko_ja_mal/mal-verkosto/ Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö on ollut erityisen tärkeää yhteisen näkemyksen luomisessa seudun kehitystavoitteista suhteessa Uudenmaanliitossa käynnissä olevaan Maakuntakaavan uudistukseen. MALe -työssä laadittiin mm. yhteinen lausuntomuistio kuntien käyttöön. 2
Taustaa 2 MALe TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUSTAPA Työn tavoitteet Uusimman tiedon ja Suomen tavoitteiden tuominen Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyön käyttöön Kehitystekijöiden näkyväksi tekeminen Valmisteluaineiston tuottaminen Yhteisten tavoitteista ja periaatteista sopiminen Yhteistyön ja hankkeiden käynnistäminen Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet: Kuntakierrokset I ja II, Aloitus- ja työseminaari Kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja VAT:ien tavoitteet UL:n maakuntakaavan uudistustyö Uusin tieto, analyysit ja kokemukset Virkamiesryhmätyöt, luottamushenkilöiden työseminaarit, työryhmä, pienryhmä Ohjelmien tavoitteet, keinot, periaatteet, linjaukset sekä toimenpide-ehdotukset ja suositukset Raportointi MALe nettisivu on elävä raportti Selvitykset, kartat, muistiot ja esitykset käytettäväksi heti nettiin Valmiit pp -esitysmateriaalit Raportointi aihekortteina Nostetaan esille vain olennaiset ja ajankohtaiset asiat Vuorovaikutuskokemus Vuorovaikutukseen olisi tarvittu enemmän aikaa: 1. Perusselvitysten tulosten esittelylle ei varattu tarpeeksi aikaa ja tilaisuuksia 2. Ryhmätyösessioita pidettiin liian vähän 3. Neljän tason ohjaustyöryhmät tuottivat esittely- ja hallintopainotteisen prosessin Yhteistyö vaatii paljon yhteistä aikaa, jota juuri nyt uudelleenjärjestäytyvissä kunnissa on niukalti. Perusselvityksiin ja kyselyihin vastaaminen vaatii paljon myös kuntien omaa panosta. 3
Taustaa 3 MALe YHTEISTYÖN OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön organisoituminen ja ohjaus 2009-2010 MALe työn toteutus MALe työ koostuu yhteisen tulevaisuuskuvan, rakennemallin ja Male - strategian työstämisestä, sekä sitä toteuttavan Maankäyttöpoliittisen ohjelman ja Asuntopoliittisen ohjelman laadinnasta. MALe yhteistyötä varten palkattiin vuoden 2009 alusta kaksivuotinen koordinaattori, joka on valmistellut kokonaisuuden ja siinä tuotetut raportit yhteistyössä ohjausryhmän, pienryhmän ja teemakohtaisiin ryhmätöihin kutsuttujen kuntien asiantuntijoiden kanssa. Poliittisella tasolla työtä on seurannut ja ohjannut KOKO ohjausryhmä (OHRY) sekä kaupunginjohtajista koostuva toimintaryhmä (TORY). Luottamushenkilöille ja ohjausryhmälle (OHRY) on järjestetty kolme työseminaaria. Työn selkärangan muodostaa kaksi kuntakierrosta, joissa kuntien avainhenkilöiden kanssa on kerätty aineisto kuntien lähtökohdista ja tavoitteista MALe -ohjelmatyön ja -yhteistyön näkökulmista. Vuorovaikutus 2009-2010 tilastoina: Katso työohjelmat, aikataulut, ryhmien jäsenet, seminaarit, raportit ja isot kartat sekä MALe -työtä sivuavat liikennehankkeet nettisivulta: www.länsi.fi/koko > MALe 9 työryhmän kokousta 7 pienryhmän kokousta esitys 5 ohjausryhmän kokouksessa (OHRY) ja 2 toimintaryhmän kokouksessa (TORY) 6 virkamiesryhmätyötä 3 luottamushenkilöille suunnattua työseminaaria 1 excursio (Hiilineutraaliin Uuteenkaupunkiin) 2 kuntakierrosta = 18 kuntatapaamista 4
ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2010 Sisällys 1. Miksi yhteinen asuntopoliittinen ohjelma? 6 2. Asuntopolitiikan haasteet 8 3. Kenelle rakennamme? 10 4. Asuntorakentamisen tunnuspiirteet 14 5. Asumisen mitoitus mikä skenaario on realistinen? 19 6. Miten ikääntyvien asukkaiden haasteeseen vastataan? 24 7. Hajarakentamisen suuntaaminen 31 8. Kovat energiatehokkuustavoitteet 32 9. Yhteiset hankkeet 33 LIITE: 34 Aluetehokkuusesimerkkejä ja asumisen kehittämisvisioita 5
1. Miksi yhteinen asuntopoliittinen ohjelma? KEHITYS NÄKYVÄKSI ENNAKOINTI TUOTTAA SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ 1. Länsi-Uudenmaan kunnista yhdelläkään ei ole asuntopoliittista ohjelmaa. - Miten silloin voidaan varautua esimerkiksi vanhenevan ikärakenteen hyvinvointia ja pärjäämistä edistäviin asuinympäristöihin ja asuntotuotantoon? Varautumattomuus tuottaa kerrannaisvaikutuksia, jotka näkyvät muuttoliikkeessä ja palvelumenoissa. 2. Yhteinen asuntopoliittinen ohjelma tekee ensin näkyväksi koko alueen kehityksen tunnusluvut ja eri kuntien roolit kehitysmahdollisuuksissa. Näin luodaan ensimmäinen pohja yhteisen keskustelun syntymiselle asumisen kaikkia koskettavista haasteista. HAASTEIDEN KANSSA EI TARVITSE OLLA YKSIN 1. Länsi-Uudellemaalle kohdistuva haja-rakentamispaine erityisesti taajamien lievealueilla varaa alueita ja vaikeuttaa taajamien laajentumista tulevaisuudessa. Kehityksen ohjaamiseen tarvitaan yhteisiä ponnistuksia kuten kilpailukykyistä asuntotarjontaa mielenkiintoisissa kohteissa sekä suunnittelu- ja päätöksenteko-ohjeita. YHDESSÄ ENEMMÄN 1. Energiatehokkaaseen rakentamiseen ja peruskorjaukseen sekä aluekokonaisuuksien lähielämän suunnitteluun voidaan vastata innovatiivisella rakentamisella ja elinkeinotoiminnalla. Asuntopoliittisella ohjelmalla nostetaan esille näitä tarpeita ja kohteita, joihin kuntien toimijat voivat yhdessä tarttua. 2. Haasteisiin vastaamisessa ja kehityksen ohjaamisessa voivat pienet kunnat säästää mutta myös hakea resursseja yhteisiin selvityksiin, ohjeistuksiin ja kehityshankkeisiin. 6
1. Lähtötilanne on huono: Yhdelläkään kunnalla ei ole asuntopoliittista ohjelmaa TAVOITE: Kunnat päättävät laatia asuntopoliittiset ohjelmat, joissa 1. lisätään houkuttelevaa keskusta-asumista senioreille, perheille ja nuorille aikuisille parantamalla uustuotannon hintahallintaa, lisäämällä vuokra-asuntoja ja monipuolistamalla asuntotuotantoa. 2. suunnitellaan toimet erityisesti ikääntyvän väestönosan asumistarpeisiin vastaamiseen. 3. suunnitellaan energiatehokkaan rakentamisen tarvitsemat keinot tiedotuksessa, rakennusvalvonnassa ja rakentamistapaohjeissa. Seuraavissa kappaleissa perustellaan asuntopoliittisen ohjelman sisällön painopisteet sekä annetaan lähtötietoja, ratkaisuesimerkkejä ja tavoitteita asuntopoliittisen ohjelman laadintaan. 7
2. Asuntopolitiikan haasteet ja tavoitteet Asuntopoliittisen ohjelman tavoitteet VAT:tien ja kestävän kehityksen näkökulmista: 1. työpaikkaomavaraisuutta lisäävä ja pendelöintiä vähentävä asuntorakentaminen 2. joukkoliikennettä, erityisesti raideliikennettä tukeva asuntorakentaminen 3. haja-asumisen kanssa kilpailukykyisen taajama-asumisen kehittäminen ja lisääminen 4. ikääntyvän väestön asumiskierron helpottaminen ja elinkaariasumiskokonaisuuksien tarjoaminen 5. lähielämää tukeva asuntoalueiden ja kortteleiden lähiympäristön ja tilojen kehittäminen 6. rakennusten energiatehokkuuden parantaminen 8
2. Asuntopolitiikan haastesalkku: 1. Lähielämän eli joukkoliikenteen ja kevyiden kulkumuotojen edistäminen onnistuu parhaiten taajamissa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden I haaste yhdyskuntiemme kehitykselle on elämäntapamme autoriippuvuuden vähentäminen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien lisääminen. Tämä koskettaa asunto-ohjelmaa erityisesti tuotantojakauman ja sen sijoittumisen kohdalla. Millaisella asumisella kunnat kilpailevat? 2. Muuttajille on tarjottava kunnallistaloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja Länsi-Uudellemaalle muutetaan entistä enemmän PKS:lta väljempään asuntoon ja ympäristöön. Miten laadukkaiden asuntojen ja tonttien tarjontaa lisätään niin, että muuttoliike voi jatkua vaarantamatta taajamien kasvusuuntia ja lisäämättä kunnallistaloudellista rasitusta. 3. Kilpailu asukkaiden muuttuessa edellyttää uudenlaista asuntotarjontaa ja joustavuutta Seniorien, maahanmuuttajien ja nuorten aikuisten uudet elämäntavat edellyttävät uusia muotoja ja joustavuutta asuntojen hallintamuodoilta, tilajärjestelyiltä, varustelulta ja rahoitusmahdollisuuksilta. Myös ns. tavallisten perheiden arvot ja elämänlaatutavoitteet ovat muutoksessa. Esimerkiksi tonttien täydennysrakentamisen helpottaminen tuo uusia asumismahdollisuuksia ja asukkaita vanhoille alueille. 4. Iäkkäiden asukkaiden elinvoiman ylläpito tarvitsee uusia, sosiaalisempia asumismalleja Erityisesti iäkkäiden asukkaiden lisääntyminen tuottaa kysyntää aluekokonaisuuksien tasolla. Palveluasuntojen ja senioriasuntojen muodostamat kokonaisuudet, esteetön ympäristö ja päivittäisten palvelujen kävelyetäisyys ovat uusia tavoitteita. Keskustojen kerrostaloasunnoista on jo pulaa. 5. Rakennusvalvonnalla ja rakentamisen ohjauksella on keskeinen rooli CO 2 päästötalkoissa Rakennusten energiankulutus vastaa 40% CO 2 päästöistä. Vuonna 2010 voimaantulleisiin ja 2012 tiukentuviin rakennusten energiatehokkuusnormeihin vastaaminen uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa on valtava haaste, joka koskettaa kaikkea rakentamista ja sen ohjausta kunnissa: erityisesti rakennusvalvonnan resurssit ja asiantuntemus ovat koetuksella. 9
3. Kenelle rakennamme? Katso erillinen tilastoanalyysiraportti väestön, muuttoliikkeen, maahanmuuton ja pendelöinnin ilmiöistä Länsi-Uudenmaan VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS Tilastokeskuksen trendiennuste 2008 130 000 120 000 110 000 100 000 Kuntien varautuminen n. 130 000 as. vuoden 2030 tienoilla Omavaraislaskelma pitää väestön nykyisenä: Trendiennusteen +16 000 asukasta merkitsee n. 22 000 asukasta muuttovoittoa 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2009 2010 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 85-75 - 84 65-74 20-64 0-19 2037 2038 2039 2040 JAKAUMA?: > 7 000 yli 65 v. > 15 000 keski-ikäisiä ja nuoria aikuisia JOISTA?: > 5 000 luovaa luokkaa > 5 000 white movea > 5 000 ulkomaalaista Liikennehankkeiden max mitoitus 67 000 as. merkitsee *3 - ketä? LISÄKSI: keskimääräisen asumisväljyyden on ennustettu kasvavan vielä 20%, joten uuden asunnon tarvitsee n. 20 000 nykykannassa asuvaa asukasta 10
Miten trendi pidetään yllä? Ketä ratahankkeiden maksimivisiossa asuisi? VÄESTÖENNUSTEITA 2009-2040 (Tilastokeskus 2009) 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 +TRENDIENNUSTE OMAVARAISKEHITYS VÄKI 2009 15 000 10 000 5 000 0-5 000 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå 11
Työvoimapula ja palvelutarpeen kasvu - Mistä muuttajat? ASUKAS- JA TYÖNTEKIJÄPOHJAN KEHITYS Työvoimapula: MUUTTOLIIKE PKS:laisten muutto pendelirenkaalle Terveys- ja ja hyvinvointipalvelukysynnän kasvu Muuttoliike keskustoihin tai tai kotiseudulle Kesämökkeilyn ympärivuotisuus ja ja 2-asuminen Hallinnossa vuodesta 2010 2010 lähtien voimakas eläkkeelle jääminen, jo jo nyt nyt havaittavissa Miesvaltaisilla aloilla teollisuudessa Maatalouden matalapalkkatyö Hoiva-ala ja ja sen sen lisääntyvä palvelutarve? Samaan aikaan rakenteellista työttömyyttä (perustyö siirtymässä halvempiin maihin) ja syrjäytymistä kantaväestössä: konfliktipintaa VÄESTÖRA- KENTEEN IKÄÄNTYMINEN Muun Suomen valuminen Etelä- Suomen elinkeinoihin Työperäinen maahanmuutto 12 Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö / M.Vuorenpää 30.10.09
Luovaa luokkaa ja vaihtoehtoehtoihmisiä houkuttelevat kohteet ovat Länsi-Uudenmaan olennainen potentiaali Nykyinen rakennuskanta: Vanhat ruukkimiljööt ja muu teollisuushistorian rakennuskanta: Fiskars, Billnäs, Tammisaari, Mustio, Hanko, Lohjan Virkkala,, Kalkkipetterin alue, Karkkila Myös Karjalohjan kulttuuritaustat ja Nummi-Pusulan maalaismiljööt Sammatin Steiner-filosofiapalvelujen vetovoima Karkkila aikamme aleksiskiven kotipaikkana Ikääntyvän väestönosan asumiskierron mahdollistaminen tuo markkinoille vanhaa rakennuskantaa näillä alueilla Uusi rakentaminen: Ryhmärakentamista Lähelle juna-asemia pienellä pihalla varustettua mutta tiivistä, yhteisöllistä Digiajan teknologian, yksityisyrittäjien ja etätyön tarvitseman infran, tilojen ja kohtauspaikkojen tarjoaminen: kohteiden markkinointi! Identiteetit osana asumisvalintaa puitteet on aktivointi koko alueen profiilin kohoaminen Maalla mutta ei niin maalla että pelottaa. Vanhat identiteetit joihin sijoittua / rakennettu ympäristö identiteetin luojana: vanhat kartanokeskukset ja linnat, vanhat työläisasuntoalueet, Kalkkipetterin alue (myös yrityksille) Nummen kirkonkylä valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Kosketus maaseutuun elämystasolla Ruokapiirit ja tuottajien läheisyys / luomu Esimerkkejä: Linnanniityn ekokylän yhteisöllinen konsepti: yhteistilat, viljelypalstat Svarvarsin 85ha OYK: useamman sukupolven perheyritys luomua, hevosia, terapiaa, tukityöllistämisen hyödyntäminen Sammatin ekokylä 13
4. Asuntorakentamisen tunnuspiirteet ASUNTORAKENNUSKANNAN KEHITYS 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Siuntio Raasepori Nu-Pu Lohja Karkkila Karjalohja - Karislojo Inkoo - Ingå Hanko - Hangö 1 000 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 14
RAKENNUSKANNAN VUOTUINEN KASVU (rakentaminen) 2000-luvulla LU-MAL-alueella k-m 2 120 000 Asuntorakennuskannan kasvu on ollut 120 000 k-m2/v. 2000-luvulla 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot 0 1 k-m 2 / v. 4 Milj. k-m 2 ERILLISPIENTALOKANNAN KEHITYS KUNNITTAIN 3,5 3 2,5 2 1,5 Raasepori Nummi-Pusula Lohja Siuntio Karkkila Karjalohja Inkoo Hanko 1 0,5 0 1980 1985 1990 1995 2000 2002 2005 2007 2008 15
Keskeinen kysymys: Keskimääräisen asumisväljyyden kasvuun vaikuttavat useat taustamuuttujat, joihin suunnittelulla ei voida vaikuttaa oikein suunnattu tarjonta hillitsee hintakehitystä ja houkuttelee hyviä muuttajia KESKIMÄÄRÄISEN ASUMISVÄLJYYDEN KASVUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: 1. Väestörakenteen vanheneminen 70,0 60,0 ASUMISVÄLJYYDEN KEHITYS lapset muuttaneet pois, mutta asutaan yhä hankitussa kodissa yksin asuvien ikäihmisten määrän kasvu: suuri osa omakotitaloissa, mutta keskustoissa ja palvelutalossakin asumisväljyys tulee kovaksi / as. k-m2 / as. 50,0 40,0 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi-Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå 2. Kauemmin ja useammin yksin asuminen nuorilla aikuisilla 3. Lasten hankkiminen myöhemmin 4. Elintason yleinen nousu (ml. lainapolitiikka) ja perijäsukupolven asuntovarallisuus 5. Omakotiasuminen kerrostaloon verrattuna 30,0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 6. Etätyöskentely 7. Asuntotuotannon kokojakauma ja tarjonta vaikuttaa aika vähän, koska rakennuskannan vuotuinen lisäys on niin vähäinen: sen sijaan vääränlainen tuotanto synnyttää kysyntäpiikkejä, hinnannousua ja hakeutumista kehyskuntiin 16
Rakennuskannan lisäyksen jakautuminen vanhoille ja uusille asukkaille 1990-2008 - keskimääräisellä asumisväljyydellä laskettuna 600 000 500 000 400 000 k-m 2 300 000 uusille asukkaille välyyden kasvuun 200 000 100 000 sisältää myös tyhjäksi ja kakkosasunnoiksi muuttuvan asuntokannan: vaihetelee kunnittain 0 Hanko - Hangö Inkoo - Ingå Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Lohja - Lojo Nummi- Pusula Raasepori - Raseborg Siuntio - Sjundeå Rakennuskannan lisäys 1990-2008 = 18v. 17
Kaavavarantoinventaario - perustuu päivitettävään excel -taulukkoon ja kuntakohtaisiin karttoihin (MALe nettisivulla) - tutustu tarkemmin mitoituslaskentaan Tilastoanalyysiraportissa HYVÄN KAAVALLISEN VALMIUDEN ALUEILLA AS.POT. k-m2 HANKO 1 086 54 300 RAASEPORI 6 586 329 300 INKOO 330 16 500 SIUNTIO 7 282 364 100 LOHJA 20 998 1 049 900 KARJALOHJA 430 21 500 NUMMI-PUSULA 306 15 300 KARKKILA 280 14 000 YHT: 37 298 1 864 900 KAAVAVARANTOMALe - karttainventaario ja UL:n kaavavarantoselvitys ASUMINEN UUSI MAL-pot M ALe - VALM IUS KARTOISSA 2010 korjattuna UL:n AK-ilmoituksilla KAAVAKOHTEET: AK+YK VAHVISTETUT MUUT SUUNNITELMAT MALe -valmius AK-Iilmoittamatta MALe-valmiuteen UL:n koko pot-mal-e pot vahvistetut ja vireillä olevat ASEMAKAAVAT / UL 2009 ILM. UUDENMAAN LIITOLLE- UL asemakaavapot VISIOT arvio asukkaita k-m 2 /as. yht. k-m 2 arvio asukkaita h-m 2 /as. v. 2025 yht. k-m 2 arvio asukkaita yht. k-m 2 HANKO 1 086 50 54 300 822 55 54 600 90 6 000-300 300 54 600 6 000 RAASEPORI 6 586 329 300 11 871 56 797 700 13 052 877 100-468 400 468 400 797 700 877 100 Tammisaari 4 128 50 206 400 Pohja 1 474 50 73 700 Karjaa 984 50 49 200 SIUNTIO 7 282 50 364 100 2 817 53 180 000 4 304 275 000 184 100 364 100 90 900 INKOO 330 50 16 500 0 59 0 3 788 269 925 16 500 16 500 253 425 NUMMI-PUSULA 306 50 15 300 900 57 61 200 2 499 170 000-45 900 45 900 61 200 170 000 KARJALOHJA 430 50 21 500 243 62 18 000 203 15 000 3 500 21 500 11 500 KARKKILA 280 50 14 000 749 54 48 512 789 51 150-34 512 34 512 48 512 51 150 LOHJA 20 998 50 1 049 900 6 639 52 414 264 15 385 960 013 635 636 1 049 900 324 377 Kaavavarannon huomiointi asumisen mitoitusskenaarioissa: 1: vahvistetut asemakaavat (UL 2009): 1,6 milj. k-m 2 2: lähiajan muu valmius (MALe): 0,8 milj. k-m 2 3: visiot (UL 2009 yht. MALe): 1,8 milj. k-m 2 yht: 4,2 milj. k-m 2, josta lähiajan kaavallinen valmius 1,93 milj. k-m 2 YHTEENSÄ: 37 298 50 1 864 900 24 040 1 574 276 40 110 2 624 188 290 624 2 414 012 1 784 452 4 198 464 4 198 464 839 736 549 112 839 736 lähiajan valmius 18
5. Asumisen mitoitus mikä skenaario on realistinen? Asumisen mitoituksessa tarkastellaan rakentamistarpeita kolmessa eri väestönkasvuvaihtoehdossa: 1. tilastokeskuksen trendiennuste + 16 000 as. 2. Kuntien strategiat yht. (eri toteutusvuodet) + 40 000 as. 3. ratahankkeiden maksimipotentiaali + 67 000 asukasta Loppuun on koottu hyviä mitoitusesimerkkejä ja miljöitä havainnollistamaan eri tyyppisiä alueita, aluetehokkuuksia ja laadukkaan asumisen erityyppisiä mahdollisuuksia. Mitoitustaulukkoa voidaan käyttää myös yksittäisen kunnan kaavalaskentaan muuttamalla lähtöarvot kuntakohtaisiksi, jonka jälkeen skenaarioita voi muodostaa punaisia muuttuja-arvoja vaihtamalla. ASUMISEN MITOITUS koko Länsi-Uusimaa = 8 kuntaa LU-MAL-yhtesityö 8.12.2010 suunnittelujakso 32 vuotta 2040 2008 LÄHTÖTILANNE KAAVAVARANTO asuntokantväljyys asumis- 3: visioita 2: + lähiajan (mm.asem toteutus- k-m 2 asukkaita rak./v. 1: vahv. Ak* valmius at) aste % 1 + 2 YHT: AO AK YHT. 105 252 5 516 099 52 120 000 1 574 276 839 736 1 784 452 80 1 931 210 1 738 089 193 121 % nyk. yht: 4 198 464 35 % 90 % ASUKASLISÄYS + AS1 %/v. + AS2 %/v. + AS3 %/v. AS1 AS2 AS3 3-1 16 000 0,45 25 000 0,67 67 000 1,55 121 252 130 252 172 252 51 000 % nyk. 15 % 16 263 24 % 25 074 64 % 66 930 YHT: 2040 RAKENTAMISTARVE asumisvälj yyden kasvu% k-m 2 asuntorakennuskanta k-m 2 uutta rakentamis ta uutta kaavoitettavaa asumisväljyys k-m 2 % nyky- k-m 2 asukkaita rak./v. kannasta AS1 121 252 20 63 7 625 562 2 109 463 65 921 178 253 3 % = tilastokeskuksen trendiennuste AS2 130 252 20 63 8 191 574 2 675 475 83 609 744 265 13 % = kuntien strategiat (vaihtelevia tavoitevuosia) AS3 172 252 15 60 10 381 588 4 865 489 152 047 2 934 280 53 % = ratahankkeiden maksimipotentiaali 19
Tiivistävällä tuotantojakaumalla kaikkien ratahankkeissa osoitettujen asemanseutujen mukanaolo tarkoittaisi 2 800 ha uutta maata asuntokaavoitukseen. Jos pitäydytään tilastokeskuksen asukastrendiin 170 ha riittää ja kuntien strategiat toteutetaan 700 ha:lla uutta kaavaa. TUOTANTOTAVOITTEET JA MAA-ALUETARPEET TIIVISTÄVÄ ASUNTOALUETYYPPIEN MITOITUS - UUTTA RAKENNUSKANTAA JA MAATA Esim. (sis. myös toimitilat) Hangon taajama on n. 1 500 ha "vanhat pienkerros korkeat TAVOITE "kylät" väljä okt tiivis okt kaupungit" talot korttelit e a 0,03 0,07 0,15 0,22 0,3 1 % 10 20 30 20 15 5 100 % T:AS1 210 946 421 893 632 839 421 893 316 419 105 473 2 109 463 k-m 2 T1: sis.kv. 703 603 422 192 105 11 2 036 ha uutta rakentamista T1: kaavoitus 59 51 36 16 9 1 172 ha uutta kaavaa T:AS2 267 547 535 095 802 642 535 095 401 321 133 774 2 675 475 k-m 2 T2: sis.kv. 892 764 535 243 134 13 2 582 ha uutta rakentamista T2: kaavoitus 248 213 149 68 37 4 718 ha uutta kaavaa T: AS3 486 549 973 098 1 459 647 973 098 729 823 243 274 4 865 489 k-m 2 T3: sis.kv. 1 622 1 390 973 442 243 24 4 695 ha uutta rakentamista T3: kaavoitus 978 838 587 267 147 15 2 831 ha uutta kaavaa KAAVAVARANNON LAADUN VERTAUS TAVOITTEESEEN arvio laadusta 70% AO 30% AO 100% AK Lohjan taajama on n. 3 600 ha Tuotantojakauma-tiivistävä: Kylämäistä 10% Väljää okt 20% Tiivistä okt 30% Vanhaan malliin 20% Pienkerrostaloalueita 15% Korkeita kortteleita 5% varanto 1 216 662 521 427 193 121 1 931 210 k-m 2 AS1-210 946 794 769-111 412-421 893-123 298-105 473 k-m 2 + jää yli AS2-267 547 681 567-281 216-535 095-208 200-133 774 k-m 2 - liian vähän AS3-486 549 243 564-938 220-973 098-536 702-243 274 k-m 2 ASUNTOINA asuntotuotannon keskikoko YHT 300 250 200 120 100 100 k-m 2 AS1 703 1 688 3 164 3 516 3 164 1 055 13 290 kpl AS2 892 2 140 4 013 4 459 4 013 1 338 16 855 kpl AS3 1 622 3 892 7 298 8 109 7 298 2 433 30 653 kpl TONTTIKOKO 25 % yleisiin alueisiin talokoko: 20 100 huoneistoa / talo AS 7 500 2 679 1 000 409 5 000 7 500 m 2 Nykyinen rakentamistahti on ollut 120 000 k-m 2 / v. Raideliikenteen maksimivisio edellyttäisi 150 000 k-m 2 / v. rakentamista. 20
Esimerkki väljemmästä tuotantojakaumasta Väljempi tuotantojakauma mukailee nykytrendiä, maaseudulle suuntautuu 30% uudisrakentamisesta. Uuden kaavan tarpeet lähes kaksinkertaistuisivat. TUOTANTOTAVOITTEET JA MAA-ALUETARPEET HARVA ASUNTOALUETYYPPIEN MITOITUS - UUTTA RAKENNUSKANTAA JA MAATA TAVOITE "kylät" väljä okt tiivis okt "vanhat kaupungit" pienkerros talot korkeat korttelit ea 0,03 0,07 0,15 0,22 0,3 1 Esim. (sis. myös toimitilat) % 30 30 20 10 9 1 100 % Hangon taajama on n. 1 500 ha Lohjan taajama on n. 3 600 ha H: AS1 632 839 632 839 421 893 210 946 189 852 21 095 2 109 463 k-m 2 H1: sis.kv. 2 109 904 281 96 63 2 3 456 ha uutta rakentamista H1: kaavoitus 178 76 24 8 5 0 292 ha uutta kaavaa H: AS2 802 642 802 642 535 095 267 547 240 793 26 755 2 675 475 k-m 2 H2: sis.kv. 2 675 1 147 357 122 80 3 4 383 ha uutta rakentamista H2: kaavoitus 744 319 99 34 22 1 1 219 ha uutta kaavaa H: AS3 1 459 647 1 459 647 973 098 486 549 437 894 48 655 4 865 489 k-m 2 H3: sis.kv. 4 865 2 085 649 221 146 5 7 971 ha uutta rakentamista H3: kaavoitus 2 934 1 258 391 133 88 3 4 807 ha uutta kaavaa KAAVAVARANNON LAADUN VERTAUS TAVOITTEESEEN arvio laadusta 70% AO 30% AO 100% AK varanto 1 216 662 521 427 193 121 1 931 210 k-m 2 AS1-632 839 583 823 99 534-210 946 3 269-21 095 k-m 2 + jää yli AS2-802 642 414 020-13 668-267 547-47 672-26 755 k-m 2 - liian vähän AS3-1 459 647-242 985-451 671-486 549-244 773-48 655 k-m 2 ASUNTOINA asuntotuotannon keskikoko YHT 300 250 200 120 100 100 k-m 2 AS1 2 109 2 531 2 109 1 758 1 899 211 10 618 kpl AS2 2 675 3 211 2 675 2 230 2 408 268 13 467 kpl AS3 4 865 5 839 4 865 4 055 4 379 487 24 490 kpl TONTTIKOKO 25 % yleisiin alueisiin talokoko: 20 100 huoneistoa / talo 7 500 2 679 1 000 409 5 000 7 500 m 2 Tuotantojakauma-väljä: Kylämäistä 30% Väljää okt 30% Tiivistä okt 20% Vanhaan malliin 10% Pienkerrostaloalueita 9% Korkeita kortteleita 1% 21
Raideliikennehankkeiden maksimipotentiaalin hyödyntäminen merkitsisi toisen Länsi-Uudenmaan rakentamista seuraavan 30 vuoden aikana. k-m2 UUTTA ASUNTORAKENTAMISTA ERI VÄESTÖNKASVU- JA RAKENNEVAIHTOEHDOISSA T= tiivistävä, H=hajaantuva/harva AS1 = trendiennuste 2040, AS2 = kuntien nykyiset strategiat, AS3 = raideliikenne +67 000 as. Miljoonat 5,50 5,00 4,50 4,00 Nykyinen asuntorakennuskanta 5,5 milj. k-m2 + 67 000 as. Nykyhetken MAL-kaavoitusvalmius 2,4 milj. k-m2 UL:n huomioima kaavoitusvisio 4,2 milj. k-m2 (sisältää myös asemanseudut) 3,50 3,00 2,50 2,00 + 16 000 as. + 25 000 as. korkeat korttelit pienkerrostalot "vanhat kaupungit" tiivis okt väljä okt "kylät" 1,50 1,00 0,50 0,00 T:AS1 T:AS2 T: AS3 H: AS1 H: AS2 H: AS3 TIIVISTÄVÄ JA HARVA 22
Kyliin tai hajalleen sijoittuvan asuntorakentamisen nykytrendin jatkaminen (10% 30% vie 70% maa-aluetarpeesta vaikka asukkaita ja kerrosalaa sijoittuu alle 30%. Lisäksi joukkoliikenteen kehittämisen väestöpohja jää saavuttamatta. ha UUDEN ASUNTOMAAN KAAVOITUSTARVE TIIVISTÄVÄSSÄ JA HARVASSA VAIHTOEHDOSSA T= tiivistävä, H=hajaantuva/harva AS1 = trendiennuste 2040, AS2 = kuntien nykyiset strategiat, AS3 = raideliikenne +67 000 as. 5 000 4 500 Hangon taajama noin 1 500 ha Lohjan taajama noin 3 600 ha 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 + 67 000 as. korkeat korttelit pienkerrostalot "vanhat kaupungit" tiivis okt väljä okt "kylät" 1 500 1 000 + 25 000 as. 500 + 16 000 as. 0 T1: kaavoitus T2: kaavoitus T3: kaavoitus H1: kaavoitus H2: kaavoitus H3: kaavoitus 23
6. Miten ikääntyvien asukkaiden haasteeseen ja muuttoliikkeeseen vastataan? 24
Yli 75-vuotiaiden määrä kolminkertaistuu: Miten rakennetulla ympäristöllä ja asuntotarjonnalla tuetaan terveyttä, vireyttä ja omaehtoista pärjäämistä? LÄNSI-UUDENMAAN PALVELUASUMIS- JA RYHMÄKOTIPAIKKOJEN TARVE YLI 75-VUOTIALLE (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus) trendiennuste 2008 1 800 1 600 n. 90% kotona 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2009 2010 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 tehostettu palveluasuminen n. 5-6% ikär. = avohoidon ympärivuorkautinen tukiasuminen muistisairaiden ryhmäkodeissa (vanhainkodeissa) ja laitohoidossa n. 3% ikär. 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 25
Noin 8000 nykyisessä rakennuskannassa asuvan asukkaan ikääntymishaaste asuntokierto Suuri osa ikääntyy omakotitaloissa ja haja-asutusalueella (katso paikkatietoanalyysikartta aiheesta MALe -nettisivulta). Nyt lähes puolet ikääntyy yksin, erityisesti miehistä. entä 20-vuoden kuluttua? Kaksi tavoitetta: 1. Asumisen mahdollistaminen keski-iän kodissa mahdollisimman pitkään 2. Mahdollisuus muuttaa läheiseen kylään tai keskustaan: pienempään asuntoon, helppohoitoisempaan asumiseen, lähemmäksi palveluja ja muita asukkaita TARVITAAN: edullisia vuokra-asuntoja ja muuta edullista asuntotuotantoa asunnonvaihtoon ja muuttamaan auttamispalveluja, vanhan asunnon tyhjennyspalveluja tiedotusta uusista asumismahdollisuuksista 26
Yli 65-vuotiaiden määrän kasvun vaikutuksia v. 2030-2040 Kaupunkikuva elävöityy: Kasvanut seniorien määrä lisää asukasryhmiä, joilla on enemmän vapaa-aikaa, jolloin kaupunkimaisten palvelujen (kahvilat, kauneushoitolat, kuntosalit ym.) kysyntä kasvaa samalla kun senioriväestöä on muuttanut keskustoihin Golfin kysyntä kasvaa: Seniorien asuntokysyntä kohdistuu lähelle harrastusmahdollisuuksia, esim. Pohjan kirkonkylään Kakkosasuntoja muuttuu pysyviksi asunnoksi: esim. Hangossa ja Tammisaaressa Mahdollisuus eheyttämiseen ja tiivistämiseen: Pihapiirien uudisrakennusten kysyntä kasvaa, kun halutaan muuttaa lähelle lastenlapsia. Markkinoille pitäisi kehittää pienten, senioreille soveltuvien omakotitalojen malleja, jopa siirrettäviä. Toteutumisen edistäminen edellyttää MUUTOKSIA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN (esim. Lohjalla) ja kaavallista uusajattelua (esim. rintamamiestalotontit). Vantaan Itä- Hakkila on hyvä esimerkki kehityksestä. Yhteisöllisyys, monipuolisuus ja palvelujen saavutettavuus korostuvat: Palvelujen, päivittäistavaroiden, apteekin ja terveyskeskuksen läheisyys korostuvat sijoittumisessa asukkaan itsenäisyyden ja kunnan palvelukysynnän odotusarvon kannalta Hyvät liikkumismahdollisuudet myös joukkoliikenteellä Sijoittuminen taajamiin lisää mahdollisuutta liikkua jalan ja pysyä omatoimisena pidempään Tiivis ja matala rakentaminen (max 2 kerrosta), esim. Kiviniemen ranta. Yhteisöllisiä taloja, jolloin saadaan synergiaa palveluihin ei yksipuolisesti vain asumista ja senioreille suunnattua. Potentiaalisia kohteita senioreille suunnatun elinkaariasumisen uudisrakentamiseen: Lohjan keskusta Lohjan Moisionpellon reservipotentiaali: asukasrakenteeltaan sekoittunut alue Taajamaradan asemien seudut: pääsee hyvin liikkumaan ja matkustelemaan Yleisesti taajama-alueille, ei erillisiin kohteisiin Siuntion hyvinvointikeskuksen yhteyteen, esim. yksityisiä vanhuspalveluja 27
Vanheneva väestönosan asumistarpeisiin varautumislaskelmat Vanhenevan väestön asumishaaste tulee olemaan mittava investointi, mutta myös olennainen kilpailutekijä Oheen on laskettu erityisryhmien asumisen tarpeita valtakunnallisten mitoitustavoitteiden mukaisesti seuraavien 30 vuoden aikajänteellä. Nykytilanne ei kuvaa nykytilanteen tarjontaa vaan laskennallista tarvetta. Asuntotuotantosuunnittelun lähtökohta ja varautuminen Länsi-Uudellamaalla vuoteen 2040: Yli 65-vuotiaita 30% asukkaista väestön trendiennusteessa Tehostetun palveluasumisen piirissä: 1 170 asukasta Muistisairaiden ryhmäkodeissa: 640 asukasta Muistihäiriöisiä kotona: 2 300 ja näistä noin 50% asuu yksin nykytrendin mukaan Asumiskiertoa 20%:lle yli 65-vuotiaista = 7 500 ikäihmiselle uusi asunto keskustaan Erityisasumisen tarpeet ovat niin mittavat, että ne tulisi ottaa yhteisen kehitystyön kohteeksi Länsi-Uudellamaalla. Miksi keksiä samaa pyörää joka kunnassa erikseen? Toinen haaste on asumiskierron edistäminen keskustoihin, lähelle palveluja, kolmas erityisesti yksin elävien vanhusten itsenäisen pärjäämisen ylläpito. Rakennetun ympäristön merkitys terveyttä ylläpitävänä laatutekijänä tulee konkreettisesti esille ja sillä on hinta, joka tulisi laskea esim. erilaisille palveluverkostovaihtoehdoille. 28
Vuonna 2040 ainakin 1 200 asukasta tarvitsee tehostettua palveluasumista ja 640 asuu muistisairaiden ryhmäkodeissa. - Millaisia kokonaisuuksia rakennetaan? Laskentataulukko on saatavilla myös kuntien omaan käyttöön. 29
Karjalohjalla, Nummi-Pusulassa, Hangossa ja Raaseporissa yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa yli kolmannekseen asukkaista. Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä ei trendiä voi muuttua, koska väestö vanhenee myös metropolialueella ja vielä voimakkaammin muualla Suomessa. Liiteosan asumismalleissa on esimerkkikortti Hämeenlinnassa positiivisen vastaanototon saaneesta Keinusaaren loppukaaren korttelista. 30
7. Hajarakentamisen suuntaaminen Hajarakentamisen ohjaustarvetta ja keinoja on tarkasteltu Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa. Rakentamisen leviämistä ja nykyisten asukkaiden sijaintia kuvataan useassa paikkatietoanalyysissä Teemakarttojen analysointiraportissa. Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu tutkimus kiteyttää, mitä haetaan: 1. PKS:n omakotitarjontaa halvempia neliöitä 2. Luontoa, rauhaa ja turvallista ympäristöä lapsille 3. Isoa tonttia ja paljon erilaisia neliöitä 4. Myös luksusta, jota muualta ei saa 5. Maaseutuasuminen myös yllätti pimeydellään, työläydellään ja palvelujen kaukaisuudella 6. Jotkut olivat erittäin tyytyväisiä ja halusivat jopa vielä enemmän maalle Muuttajat olivat huomattavasti perusväestöä korkeammin koulutettuja siis haluttuja muuttajia. Asuntopoliittisin keinoin haja-rakentamisen suosioon vaikutetaan laadukkaalla ja kilpailukykyisellä asuntorakentamisella taajamissa, lähellä palveluja ja joukkoliikennettä. Asuntopoliittisen ohjelman liitteenä on MALe - ryhmätyöskentelyyn osallistuneiden näkemys hyvistä asuntoalueiden kehitysvaihtoehdoista ja malleista. Hyviä malleja on esitelty urbaanista merenrantavisiosta maaseututaajamien täydennysrakentamiseen sekä keskustan loft-tiivistämisestä ekokyliin. Asumiskierron tukeminen keskustoihin on myös yksi tapa hillitä uusien hajaasumispaikkojen kysyntää: tällöin vanhenevan pariskunnan / asukkaan kiinteistö vapautuu maaseutuasumista haluaville nuorille perheille tai vireille eläkeläisille. Katso pp -tiivistelmä tutkimuksesta MALe nettisivulla. 31
8. Energiatehokkuustavoitteet Rakennukset kuluttavat n. 40% energiasta ja aiheuttavat n. 30% hiilidioksidipäästöistä. EU-energiatehokkuusdirektiivi: Kaikkien uudisrakennusten on oltava lähes 0-energiarakennuksia vuoteen 2020 mennessä. Suomessa uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykset kiristyvät lisää 20% vuoden 2012 alussa. Uudessa tavoitteessa rakennuksen energiantuotantomuoto otetaan mukaan energiatehokkuuslaskelmiin. Rakennuksen energiatehokkuuteen eli E-lukuun lasketaan: lämmöneristys sisäilmasto ja ilmanvaihto energiankulutus primäärienergialähteen vaikutukset Rakennuksen energiankulutuksesta vähintään 25% on tuotettava uusiutuvilla energiamuodoilla kuten aurinkokeräimillä, tuulella tai maalämmöllä, jos rakennus ei ole kaukolämmön piirissä. Haasteena 20-20-20 päästövähennystavoitteet Katso ERA 17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 tavoitteisto MALe -nettisivulta tai www.era17.fi. ERA17 -tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi nollaenergiarakentamiseen siirtymistä HETI! Asiantuntijoiden mukaan energiainvestoinnit maksavat jo nyt itsensä takaisin 3-5 vuodessa. Energiatehokkuusrakentaminen on innovatiivinen ala, jossa edelläkävijät voivat houkutella tiedostavia asukkaita, yrittäjiä ja luoda uutta elinkeinotoimintaa. Energiatehokkuusvelvoite koskee niin uudisrakentamista kuin peruskorjaustakin. Kuntia peräänkuulutetaan energiasaneeraukseen omissa kiinteistöissään (myös hyvä esimerkkivaikutus). Muutoksiin varautuminen säästää: Erityisesti rakennusten energiatuotantomuotoa valitessa tulee valita vaihtoehto, jossa energiatuotantomuotoa pystytään vaihtamaan 50 vuoden käyttöaikana (esim. vesikiertoisen lattialämmitykseen vaihdettava energialähde) Lisää aiheesta: www.ymparisto.fi/energiatehokkuusdirektiivi 32
9. Yhteiset hankkeet ehdotuksia haasteiden näkökulmasta H4: Elämän loppukaaren korttelit ja kylät (mukana palvelutuottajia ja tulevia asukkaita) H5: Energiatehokkaan peruskorjauksen ohjeistus (esimerkkikohde, josta opetusvideo rakennusvalvonnan tarpeisiin ja ehkä koko Suomeen) H3, H1: Loft tiivistäminen omakotialueilla vaikutukset, arkkitehtuuri, mallit, case kohteet, prototyyppi ja tuotanto - löytyykö paikallisia yrittäjiä mukaan? syntyykö uusia yrityksiä? H3, H1, H2: Vanhojen teollisuusrakennusten/alueiden ekologinen ja toiminnallinen saneeraus eli uusien, (kansainvälisten) monitoimijaympäristöjen synnyttäminen (tulevia yrittäjiä ja asukkaita mukana suunnittelussa, ekotehtaat vrt. ekokylät) H1: Asumisen lähiympäristö ja yhteydet: taajaman jalankulun- ja pyöräilyn sujuvuusanalyysi, tulevaisuuden visio ja perusparannussuunnitelma (mukana erityisesti koululaisia ja eläkeläisiä, näyttely) H1, H2: Uuden (vanhan) asemanseudun elämä, toiminnalliset yhteydet ja energiaomavaraisuus, juuri Länsi-Uudellamaalla H3, H5: Ekokylien tai energiaomavaraisten asuntoalueiden kehitys ja aluerakentamiskohteet H5: Energiatehokkuutta parantaviin innovaatioihin ja muutoksiin erikoistuneen yritysneuvojan ja avustushakemusavustajan palkkaaminen MUU? KOHDE OSALLISTUJAT RAHOITUS KÄYNNISTYS 33
LIITE: ALUETEHOKKUUSESIMERKKEJÄ JA ASUMISEN KEHITTÄMISVISIOITA Aluetehokkuusesimerkkejä: Länsi-Uudenmaan urbaaneimmat ympäristöt 1. LOFT -tiloja nykyisille AO -tonteille 2. Hämeenlinnan keinusaari: Yhteinen kortteli elinkaaren loppumetreille 3. Arktinen megapolis Oulussa 4. Nummen kirkonkylän täydennysrakentaminen 5. Siuntion asemanseutu 800 uudelle asukkaalle 6. Vihdin ekokylä Linnanniittu 7. Kruunuvuorenrannan aluerakentamiskohde valloittaa rantaa yhteiseen kaupunkielämään 34
Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyö ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA LIITE: ALUETEHOKKUUSESIMERKKEJÄ JA ASUMISEN KEHITTÄMISVISIOITA 3.6.2010 MAL -asumisen ryhmätyö ja MAL koordinaattori VAIN PP- ESITYKSIIN!
ALUETEHOKKUUSESIMERKKEJÄ Länsi-Uudenmaan urbaaneimmat ympäristöt 36
1 LOFT-tiloja nykyisille AO -tonteille LOFT -tyyppinen pieni rakennus, yksiö tontin takaosaan, vanhaan talousrakennukseen tai sen katolle. Elämänkaaren ja tarpeiden mukana muuttuvaa tilaa: studioita tai työtiloja, aikuistuvien nuorten sivuasuntoja, eläkkeelle siirtyneet vanhemmat samaan pihapiiriin jne. Lisää tiiviyttä olevilla OKT-alueilla, joilla on paljon käyttämätöntä rakennusoikeutta tai sitä voidaan lisätä. Sopii myös maatalouden pihapiireihin. MIKÄ LOFT? Suomessa LOFT -asuntoidea on lähtenyt liikkeelle halusta saada markkinoille erikoisempia asuntoja, koska yhä suurempi osa asukkaista elää muuta kuin ydinperhevaihetta, jolle nykyinen asuntotuotanto on suunnattu. LOFT -ratkaisut sopivat erityisen hyvin vanhojen tehdasrakennusten muuttamiseen asumiskäyttöön, kuten Tikkurilan vanha silkkitehdas ja Talin radiotehdas, mutta myös uusia kerrostaloja on rakennettu LOFTeiksi mm. Arabianrantaan ja Sörnäisiin. LOFT -asunnoissa omistaja itse viimeistelee tilaratkaisun, rakentaa haluamansa väliseinät ja hankkii keittiökalusteet. Usein vain märkätilat on tehty valmiiksi. Tilat ovat yleensä korkeita, 5m, mikä mahdollistaa erilaiset parviratkaisut. Myös ikkunat ovat suuria. Näin rakennetut asunnot ovat olleet neliöhinnaltaan edullisempia. Kiinteistömaailman mukaan kyseessä on suoranainen villitys, ja asunnot menevät kaupaksi nopeammin kuin muut. 37
38
2 Hämeenlinnan Keinusaari: Yhteinen kortteli elinkaaren loppumetreille Päivi Saloranta, Hämeenlinnan kaupunki Palvelukeskus Keinukamari Keinuhovi ja Keinukorento Asuintalo Keinutuoli As Oy Keinukulma Keinusaaressa palvelutalon kanssa samaan kortteliin sijoitettiin myös senioriväestölle suunnattua asuntotuotantoa, jolloin toisen puolison siirryttyä palvelutaloon toinen voi asua lähellä omassa kodissa. Yhteinen korttelipiha on ollut oletettua vilkkaammassa käytössä ja saanut kehuja asukkaiden kohtauspaikkana. Myös vanhainkoti olisi sopinut samaan kokonaisuuteen. 39
3 ARKTINEN MEGAPOLIS OULUSSA Aalto yliopisto, TKK, YKS ammattikurssi Uuden, erittäin tiiviin 40 000 asukkaan kaupunginosan yleiskaava ja toiminnallinen visio avaa uusia näkökulmia myös nykyisten kaupunkien tiivistämiseen sekä viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kehittämiseen Alueen suunnittelussa käytettiin Problem - based Learning -skenaariosyklimenetelmää Lähtökohdat: Verkottunut ja nauhamainen liittyminen muuhun rakenteeseen, ei pistemäinen lähiö Ekologinen ote, uudet energialähteet, kl- ja jl-reitistöt ja parkit, pikaraitiotie, kauppa kävelyetäisyydellä, lähipalvelut ja katutason elävyys, liikuntaesteettömyys Tavoitteena työpaikkaomavaraisuus ja työpaikan sijainti kävelyetäisyydellä merinäköala, veden tuominen lähelle taloja, vaihtelevat puistot massiivisten kerrostalojen välissä, vihertävät talot Merenrannat yleistä puistoa jonka virkistysreitit, kahvilat, ravintolat ja muut palvelut ovat myös alueen ulkopuolisille Asuntotuotannossa sosiaalinen ja hallintamuotoon perustuva kirjo VAIN PP- ESITYKSIIN! 40
Alue on liitetty kattavalla kevyen liikenteen verkostolla Oulussa 60-luvulta saakka pitkäjänteisesti rakennettuun kyven liikenteen verkostoon. Arktisesta korkeudesta huolimatta Oulussa on Suomen korkeimmat pyöräilymäärät. Toinen pääliikkumismuoto on pikaraitiotie, joka keskusta-alueella kulkee myös kauppakeskusten ja rakennusten sisällä. VAIN PP- ESITYKSIIN! MITOITUS: Alue = 136 ha Rakennettu alue = 35 ha Rakennuskanta = 3,1 milj. k-m 2 Rakennusten keskimääräinen korkeus 10 kerrosta e=2,13 Keskustan e=7,3 41
4 Nummen kirkonkylän täydennysrakentaminen - Kihintöyryyn 7 uutta AO tonttia Tonttikoko 2000 3150 m 2, rakennusoikeus 300 k-m 2 + 50 k-m 2 Monipuoliset lähipalvelut ja hallinnon palvelut kävelyetäisyydellä = arkiliikkuminen jalkaisin mahdollista Täydennysrakentaminen lisää kirkonkylän palvelujen kannattavuutta Haaste ja vetovoima - Nummen kirkonkylän korkea rakennushistoriallinen status: viehättävä, kumpuileva, puistomainen miljöö ja peltoaukean kulttuurimaisema Uusi rakentaminen täydentää ja vahvistaa maisemarakenteessa kirkonkylän rakennettua ympäristöä e = 0,13 42
5 Siuntion asemanseutu 800 uudelle asukkaalle 17 ha, 53 000 k-m 2, e=0,32, 2-4 kerroksisia asuintaloja ja palveluja Asemakaava tehty asukasyhteistyönä Energiaohjelma tekeillä (Motiva) Rakentamisen ja ympäristön laadusta pidetään huolta: Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje, Siuntion kuntakeskuksen ulkoympäristön laatuohjeistus Rakennuttajana Asuntosäätiö, tontinluovutuskilpailu Tarvitaan uusia keinoja joukkoliikenteen mahdollistamiseksi uusilla alueilla: ennakoiva joukkoliikennemaksu (lippu joukkoliikennemahdollisuuteen) tai infran kehitysmaksu yhteistyö palveluliikenteen kanssa 43
Alue vastaa VATtien hengessä hyvin voimistuvaan muuttovirtaan PKS:lta - se tarjoaa pendelöijille raideliikennevaihtoehdon ja lapsiperheille lähellä sijaitsevat palvelut 44
6 Vihdin ekokylä Linnanniittu Tutustu myös Sammatin ekokylään Lohjalla. Linnanniitun suunnittelu on aloitettu yli 10 vuotta sitten Osuuskuntavetoisesti eli tulevat asukkaat ovat mukana alusta asti. Osuuskuntaan liittyvän on hyväksyttävä rakentamistapaohjeet, joissa ekologisia kriteereitä. Osuuskunnan jäsenet ovat olleet laatimassa ohjeita. Tavoitteena tontit, joita voi jakaa monella tavalla asukkaiden elinkaaren tarpeiden mukaan. Rakennusoikeuden lisäksi 40 m 2 on varattu viherhuoneille ja talousrakennuksille. Ryhmä- ja kimpparakentamisella hankitaan massaetuja rakennuskustannuksiin. Yhteisöllisyyttä lisäävien tilojen ja meidän kylä tunteen kehittäminen on tärkein tavoite. Se lisää ekologista motivaatiota, oppimista ja toimintaa. Yhteisöllisyydelle tärkeä tila on KYLÄTALO (joka toimii myös senioritalona). Tontin hinnan yhteydessä kerätään alkupääomaa kylätalon rakentamiseen. Yhteisö aikoo tuottaa myös PERUSPALVELUJA, joita se voi tarjota kunnalle. Toinen ekologisuuden painopiste on rakennusten energiapihiyden lisäksi pyrkimys vähähiiliseen ja omavaraiseen energiantuotantoon. Aiheesta on tehty erillinen selvitys ja omalle lämmöntuotannolle on varattu tontti. Osuuskunnalla on ollut oma puuhamies ja alueen kehittämisellä osa-aikainen projektipäällikkö. Ongelmana omakotialueen asukasvetoisessa kehittämisessä on ollut alkurahoituksen löytyminen asukkaiden vuorovaikutuksen järjestämiseen ja energiatehokkaiden rakentamisratkaisujen keräämiseen. 28 ha 25 000 k-m 2 e = 0,09 noin 500 asukasta Linnanniittu sijaitsee 2 km:n päässä Nummelan keskustasta. Lohjan rata parantaisi alueen ekotasetta ja saavutettavuutta erinomaisesti. Alueelle on sallittu, mutta ei pakko, rakentaa jopa 3 kerroksisia omakotitaloja. 45
7 Kruunuvuorenrannan aluerakentamiskohde valloittaa rantaa yhteiselle kaupunkielämälle VAIN PP- ESITYKSIIN! Lähde: Kruunuvuorenranta, Osayleiskaavaehdotuksen selostus, Hki, KSV 30.10.2008 Laajasalon öljysatama muuttuu noin 7 500 asukkaan ja 700 työpaikan kaupunginosaksi, josta suora ratikkayhteys Helsingin keskustaan. 143 ha maata, e=0,3 375 000 k-m 2 asumista, as.välj. 50 k-m 2 /as. 50 000 k-m 2 toimitilaa 46
Veden läheisyys tekee tehokkaastakin rakentamisesta haluttua ja mielenkiintoista - se tuo arvostetun maiseman lisäksi virkistäviä kulkureittejä ja toimintamahdollisuuksia kodin välittömään läheisyyteen, myös talvella VAIN PP- ESITYK- SIIN! VAIN PP- ESITYK- SIIN! 47
Rantaviivaa mukailee yhtenäinen kevyen liikenteen reitistö, jonka varressa on laitureita, puistoja, ravintoloita, uimarantoja, vuokrasaunoja ja kulttuuripalveluja raitiovaunulla ja vesibussilla saavutettavissa VAIN PP- ESITYKSIIN! Vastaavanlaiseen rakentamiseen löytyy hyviä potentiaaleja Länsi-Uudeltamaalta ja erityisesti Lohjanjärven rannoilta läheltä palveluja. Toinen hyvä esimerkki on Kuopion 14 000 asukkaan uusi Saaristokaupunginosa Kallaveden rannalla. Yli 10 kerroksiset pistetalot rakennetaan aivan kanavan 48 rantaan, mutta muu rakentaminen on pientalovaltaista.