MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE HULEVEDEN HALLINNAN PERIAATTEELLISET ESIMERKIT

MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE 17.1.2012

Julkaisija: Toimittajat: Taitto: Kuvat ja piirrokset: Pohjakartat ja kaavat Vantaan kaupunki Ramboll Finland Oy, Nuotio Aino-Kaisa ja Hanna-Leena Ventin Ramboll Finland Oy, Nuoramo Aija Ramboll Finland Oy, Nuotio Aino-Kaisa Iskala, Tiina. 2010.Chelsea Flower Show 2009. Ideoita Suomalaisiin puutarhoihin. Iskala, Tiina.2011. Chelsean Puutarhanäyttely. Ideoita puutarhaan. Vantaan kaupunki

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 4 1.1 Työn tavoitteet ja sisältö 1.2 Työryhmä 6.4 Kaupunkipientalo -kortteli 6.4.1 Hulevesialtaat 6.4.2 Viherkatto 6.4.3 Tulvatilannetarkastelu 2 Lähtökohdat 5 2.1 Vantaan hulevesiohjelma 2.2 Muut lähtökohdat 3 Suunnittelualue ja sen nykytila 6 3.1 Suunnittelualue 3.2 Valuma-alueet ja -reitit 3.3 Maaperä ja pinnanmuodot 4 Suunnitellun maankäytön vaikutukset vesitalouteen 7 4.1 Tuleva maankäyttö ja sen vaikutukset 4.2 Tarkasteltavat esimerkkikorttelit ja kadut 4.3 Maankäytön aiheuttamat muutokset esimerkki kortteleissa 5 Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet korttelialueilla 9 5.1 Yleiset periaatteet 5.2 Suositeltavat menetelmät 6 Esimerkkikorttelien ja tonttien hulevesitarkastelu 12 6.1 Kerrostalokortteli 6.1.1 Viherkatot 6.1.2 Hulevesipainanteet 6.1.3 Ylimitoitetut sadevesiviemärit padotuskaivolla 6.1.4 Hulevesitynnyri 6.1.5 Tulvatilannetarkastelu 6.2 Pientalotontti A (575 m 2 ) 6.2.1 Läpäisevät päällysteet ja päällystetyn pinnan minimoiminen 6.2.2 Hulevesiallas 6.2.3 Kastelutynnyri 6.2.4 Viherkatto 6.2.5 Tulvatilannetarkastelu 6.3 Pientalotontti B (670 m 2 ) 6.3.1 Läpäisevät päällysteet ja päällystetyn pinnan minimoiminen 6.3.2 Hulevesiallas 6.3.3 Kastelutynnyri 6.3.4 Viherkatto 6.3.5 Tulvatilannetarkastelu 7 Hulevesien hallinnan tavoitteet ja periaatteet katualueilla 18 7.1 Yleiset periaatteet 7.2 Suositeltavat menetelmät 7.2.1 Lapäisevät päällysteet 7.2.2 Hulevesiä johtavat rakenteet 7.2.3 Imeytys, suodatus ja viivytysrakenteet 8 Katualueiden hulevesien käsittely 19 8.1 Tiikerinsilmän aukio 8.1.1 Hulevesiallas 8.1.2 Tulvatilannetarkastelu 8.2 Tiikerinsilmä 8.2.1 Nurmipainanne 8.3 Rubiinikehä, osa A 8.3.1 Hulevesiallas 8.3.2 Tulvatilannetarkastelu 8.4 Rubiinikehä, osa B 8.4.1 Hulevesiallas 8.5 Rubiinikehä, osa C ja aukio 8.5.1 Hulevesiallas 8.5.2 Tulvatilannetarkastelu 8.6 Rubiinikehä, osa D 8.6.1 Kouru 8.7 Tiikerinsilmänpolku 8.7.1 Kouru 8.8 Koillis-kaakkoissuuntainen kevyen liikenteen yhteys Tiikerinsilmän aukiolle 8.8.1 Kouru 8.9 Lumikvartsinpolku 8.9.1 Hulevesialtaat 8.9.2 Tulvatilannetarkastelu 8.10 Ruusukvartsinkatu 8.10.1 Hulevesialtaat 9 Johtopäätökset ja suositukset jatkosuunnitteluun 27 9.1 Korttelikohtaisten hallintamenetelmien vaikutus 9.2 Hulevesirakenteiden huolto ja ylläpito 9.3 Jatkotoimenpiteitä Liitteet 28 Hulevesisuunnitelma 1:1000 Ympäristösuunnitelma 1:1000 3

1 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Työn tavoitteet ja sisältö Suunnittelualueena on Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen (nro 230 600) alueelle sijoittuvan Vantaan asuntomessut 2015 asemakaavaehdotuksen (nro 231 000) suunnittelualue. Suunnittelualue on rajattu asuntomessukortteleihin 23135 ja 23136. Työn tavoitteena oli laatia huleveden hallinnan esimerkkejä seuraavissa valituissa kohteissa: pientalotontti kaupunkipientalokortteli kerrostalokortteli katualueet Kerrostalojen pysäköinti on järjestetty parkkitaloihin. Pientalojen autot pysäköidään pihassa. Kaupunkipientaloissa yksi auto pysäköidään pihassa ja toinen parkkitalossa. Huleveden hallinnan esimerkkien mitoitus Viivytysvaatimus 1 m 3 hulevettä / 100 m 2 tiivistä pintaa Tulvatarkastelu 30 mm ja 50 mm sateet vastaa 10 mm sadetta rankkuus 1 mm/min Työhön liittyvät suunnitelmat ja ohjeet: Työ on laadittu samanaikaisesti Marja-Vantaan keskustan katujen yleissuunnitelman kanssa. Marja-Vantaan asuntomessualueen hulevesien hallinnan yleissuunnittelu, FCG 30.12.2011. Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelma, Näkymä 30.6.2010 mennessä ja päivitys 4.4.2011. Marja-Vantaan keskusta-alueen vesihuollon yleissuunnitelma, Pöyry 31.8.2009. Vesihuollon runkolinjojen rakennussuunnitelma. Pöyry, 2010. Vesijohtoverkon yleissuunnitelma. Pöyry, 2011. Marja-Vantaan messualueen toiminnallisen puiston suunnittelu. Sito Marja-Vantaan design manuaali. WSP, 2011. Työ käynnistettiin 28.11 ja raporttiluonnos valmistui 15.12.2011 mennessä. 1.2 Työryhmä Hankkeen työryhmä oli seuraava: Vantaan kaupunki Marika Orava vesihuolto Lea Varpanen Marja-Vantaa projektin kaavoituspäällikkö Riikka-Maija Pihlaja asemakaavoitus Anna-Riitta Kujala asemakaavoitus Hanna Keskinen maisemasuunnittelu Laura Muukka maisemasuunnittelu Susanna Koponen liikennesuunnittelu Ramboll Finland Oy Aino-Kaisa Nuotio maisemasuunnittelu Hanna-Leena Ventin vesihuolto Aija Nuoramo raportointi, taitto Ramboll Finland Oy Marja-Vantaan keskustan katujen yleissuunnitelma Jyrki Oinaanoja alue- ja kunnallistekniikka Mikko Siukkola alue- ja kunnallistekniikka Katja Virtala maisemasuunnittelu Elina Kalliala maisemasuunnittelu 4 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

LÄHTÖKOHDAT 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Vantaan hulevesiohjelma Tämän työn yhtenä lähtökohtana on ollut Vantaan hulevesiohjelma. Hulevesiohjelman päätavoitteet on esitetty alla: 1. Hulevesien hallinnan parantaminen ja hulevesitulvien vähentäminen 2. Hulevesien laadun parantaminen ennen vastaanottavaan vesistöön laskemista 3. Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisääminen 4. Pohjaveden laadun parantaminen ja pohjaveden pinnantason säilyttäminen 5. Vesialueiden arvostuksen nostaminen ja huleveden hyödyntäminen positiivisena resurssina 6. Toimiva viranomaisyhteistyö ja tiedonkulun parantaminen hulevesiasioissa 7. Vantaan hulevesiin liittyvän toimintamallin kehittäminen. Hulevesiohjelmassa on määritelty hulevesien käsittelylle ja johtamiselle tärkeysjärjestys, miten tulee toimia. Prioriteetti järjestys on kuvattu alla: I Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan. = hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen Esimerkit: sadevesilammet, imeytyspinnat, läpäisevät päällysteet, luonnonmaasto 2.2 Muut lähtökohdat Yhtenä lähtökohtana tälle suunnitelmalle on ollut FCG:n laatima Marja-Vantaan keskusta-alueen tarkennettu hulevesisuunnitelma. Siinä on suunniteltu tulva-allas Marja-Vantaan keskustan koillisreunalle. Marja-Vantaan messualueen hulevedet johdetaan tähän tulva-altaaseen. Allas on mitoitettu oletuksella, että sinne johdettavia hulevesiä on viivytetty jo niiden syntypaikalla mitoituksella 1 m 3 viivytystä / 100 m 2 päällystettyä pintaa kohti. Hulevesien hallinnan taustalla on myös suunnittelualueen tulvaherkkä purkuvesistö, Vantaanjoki, jossa on myös luontoarvoja. Lähtökohtana on täten tasata virtaamat suunnittelualueilta nykytilanteen tasolle. II Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä. = suodattaminen maassa ja maan pinnalla Esimerkit: suodatuskentät, pintavalutuskentät, kasvillisuuspainanteet, (tarvittaessa tekniset hulevesisuodattimet) III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista. = viivyttäminen avouomissa Esimerkit: avouomastot, hulevesilammet ja kosteikot IV Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Kuva 1. Asemakaavaehdotus 17.1.2012 5

3 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA 3 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILANNE 3.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Marja-Vantaan alueella, Vanhan Nurmijärventien ja Riipiläntien väliin sijoittuvan Marja-Vantaan keskustan asemakaavaluonnoksen alueella. Asuntomessujen asemakaava nro 231 000 on osa luonnoksen aluetta ja sijoittuu sen koillisosaan. Suunnittelualue on nykyisellään metsittynyttä peltoaluetta, jossa on paljon sarkaojia. Suunnittelualue on luokiteltu luonnonmoninaisuuden kannalta oleelliseksi alueeksi. 3.3 Maaperä ja pinnanmuodot Maaperä asuntomessualueella on pääasiassa savea (kuva 2). Alueen kaakkoisreunassa on ollut hiekkaharju, josta on kaivettu hiekkaa, siten että tällä hetkellä kohdassa on hiekkamontut. Hiekkamontun reuna-alueilla voi vielä löytyä alueita, jossa maaperä on hiekkaa. Näillä alueilla on todennäköisesti edellytyksiä hulevesien imeyttämiseen. Imeytyskelpoiset alueet tulee kuitenkin varmistaa maaperä ja vedenjohtavuustutkimuksin. Pohjaveden pinta noudattelee loivapiirteisesti itään laskevan rinteen korkeustasoja. Pohjaveden taso on noin 2-3 metriä nykyisen maanpinnan alapuolella. 3.2 Valuma-alueet ja -reitit Suunnittelualueella ei ole nykytilanteessa sadevesiviemäreitä, vaan hulevedet virtaavat nykyisellään pääosin avouomia pitkin. Alueen hulevedet valuvat Koivupäänojaa pitkin edelleen Vantaanjokeen. Kuvassa 1. näkyy valuma-alueet nykytilanteessa. Kuva on osayleiskaavan hulevesisuunnitelmasta. Kuva 2. Päävaluma-alueet nykytilanteessa (numerointi osayleiskaavan hulevesisuunnitelman mukainen) (Lähde: FCG, muokattu) Kuva 3. Maaperäkartta Sr Si Lj Mr Hk Sa Tv T Kallio Sora Siltti Lieju Moreeni Hiekka Savi Turve Täyttö- ja/tai toiminta-alue 6 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

4 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET VESITALOUTEEN SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET VESITALOUTEEN 4 4.1 Tuleva maankäyttö ja sen vaikutukset Marja-Vantaa tulee olemaan merkittävä uusi asuin- ja työpaikkaalue pääkaupunkiseudulla. Sen on suunniteltu tarjoavan asuinmahdollisuuden 30.000 asukkaalle ja edellytykset 25.000 uudelle työpaikalle. Suunnittelualue tarkemmin sanottuna on Marja-Vantaan asuntomessualuetta. Asuntomessualue sijaitsee Marja-Vantaan keskustan koilliskulmassa ja on kooltaan noin 5-10 hehtaaria. (Kuva 3) Asuntomessut on tarkoitus pitää Vantaalla vuonna 2015. Suunnittelualue on rajattu messualueen kortteleihin 23135 ja 23136. Asemakaavan mukainen maankäyttö tulee lisäämään alueen hulevesivirtaamia, ellei näitä viivytetä. Marja-Vantaan läpi tulevaisuudessa kulkeva kehärata tulee muuttamaan nykyisten valuma-alueiden rajoja. Tämä ei kuitenkaan vaikuta messualueen hulevesien reitteihin. Aluetta rakennettaessa osavaluma-alueet kuitenkin muuttuvat rakennetun ympäristön pinnantasauksien myötä. Kuvassa 4 on esitetty aikaisemman asemaakaavaehdotuksen mukaiset osavaluma-alueet. Asemakaavaehdotus on muuttunut kuvassa olevasta, mutta siinä näkyy hulevesien tulva-allas, jonne suunnittelualueen hulevedet johdetaan. Nykytilanteessa alue on viivyttänyt tehokkaasti hulevesiä, kun alue on ollut metsää ja hulevedet ovat kulkeneet avo-ojissa. Rakentamisen myötä tämä alueen hulevesivirtaamat tulevat kasvamaan reilusti. Vastaanottava vesistö, Vantaanjoki on tulvaherkkää aluetta ja sinne tulevia virtaamia ei tule kasvattaa. Tästä syystä Marja-Vantaalla ja täten myös messualueella on tärkeää, että syntyviä hulevesivirtaamia pidätetään ja viivytetään niiden syntypaikoilla, jotta alueen vesitase muuttuisi mahdollisimman vähän nykytilanteesta. Suunnittelualue tulee jakautumaan kahteen eri osavaluma-alueeseen. Pieni osa messualueen hulevesistä johdetaan alueen itäreunaa pitkin avo-ojassa Marja-Vantaan keskustan itäosassa olevaan hulevesien tulva-altaaseen. Tulva-allas on mitoitettu sillä oletuksella, että hulevesien viivytystä on tehty jo korttelitasolla mitoituksella 1 m 3 hulevettä viivytetään / 100 m 2 päällystettyä pintaa. Suurin osa Messualueen hulevesistä johdetaan hulevesiviemäreitä pitkin Ruusukvartsin kadulla kulkevaan hulevesiviemäriin. Tulvatilanteessa osa hulevesistä johdetaan hiekkakuoppaan. Ruusukvartsin kadun alla kulkeva sadevesiviemäri purkaa hulevedet samaan tulva-altaaseen (kuva 4) kuin asuntomessualueen itäosan purkureitti. Tulva-altaasta hulevedet puretaan sadevesiviemäriä ja avo-ojaa pitkin Vantaanjokeen. Kuva 4. Asuntomessualue sijaitsee Marja-Vantaan koilliskulmassa. Lähde: Marja-Vantaan projekti Kuva 5. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 30.12.2011 (Lähde: FCG). Kuvaa on muokattu. 7

4 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET VESITALOUTEEN 4.2 Tarkasteltavat esimerkkikorttelit ja kadut Tarkasteltavat esimerkkikorttelit on valittu siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin messualueen kortteleita yleisesti. Esimerkkikortteleiden 1, 2, 3, 4 ja tarkasteltavien korttelien sijainnit on esitetty kuvassa 5. 1 Pientalotontti A 2 Pientalotontti B 3 Kerrostalokortteli 4 Kaupunkipientalo -kortteli 4.3 Maankäytön aiheuttamat muutokset esimerkkikortteleissa Seuraavaksi on tarkasteltu valittujen esimerkkikortteleiden vaikutusta hulevesiin. Esimerkkikortteleiden tämänhetkiset valumakertoimet ja tulevan tilanteen valumakertoimet arvioitiin. Tulevan tilanteen valumakertoimia ei voitu vielä tietää tarkasti, koska tontin käyttöluonnokset olivat vasta karkealla tasolla, eikä esimerkiksi piha-alueilla käytetyiden päällystettyjenpintojen määrä ollut vielä tiedossa. Laskelmissa arvioitiin kullekin kohteelle valumakertoimet esimerkki toteutusratkaisuissa. Taulukossa 1 näkyy valumakertoimen muutos sekä kasvavat hulevesivirtaamamäärät kunkin esimerkkikorttelin kohdalla. Taulukko 1. Tonttien virtaamat nykytilanteessa sekä suunnitellussa tilanteessa mitoitussateella 150 l/(s*ha) Pientalotontti (A) 575 m 2 valumakerroin, nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) Esimerkkitapaus 0.10 0.44 0.90 3.80 1 4 Esimerkkitapauksessa piha-alueesta 37 % on päällystettyä pintaa. 2 Pientalotontti (B) 670 m 2 valumakerroin, nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) Esimerkkitapaus 0.10 0.37 1.00 3.70 Esimerkkitapauksessa piha-alueesta 25 % on päällystettyä pintaa. Kerrostalokortteli 6 365 m 2 valumakerroin, nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) Esimerkkitapaus 0.10 0.58 9.60 55.50 Esimerkkitapauksessa piha-alueesta 50 % on päällystettyä pintaa. Kaupunkipientalo -kortteli 4 244 m 2 valumakerroin, nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) Esimerkkitapaus 0.10 0.41 6.40 26.10 Esimerkkitapauksessa piha-alueista päällystettyä pintaa noin 46 %. 3 Katualueet valumakerroin, 10210 m 2 nykyinen valumakerroin, tuleva virtaama, nykyinen (l/s) virtaama, tuleva (l/s) 0.10 0.80 15.30 122.50 Kuva 6. Esimerkkikortteleiden sijainti. 8 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 5 5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 5.1 Yleiset periaatteet Hulevesiä tulee viivyttää niiden syntypaikoilla, jotta ongelmat eivät moninkertaistu alavirran puolella. Hulevesien hallinnalla pyritään siihen, että alueen vesitase ei merkittävästi muutu maankäytön muutoksesta huolimatta. Hulevesien hallinnan tavoitteena niiden syntylähteillä korttelialueella on hulevesien määrän ja laadullisen kuormituksen vähentäminen sekä hulevesien viivyttäminen korttelialueilla. Hulevesien syntylähteillä tehtävät toimenpiteet painottuvat hulevesien määrän vähentämiseen ja ehkäisyyn sekä pienten ja keskisuurten sateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien hallitsemiseen hajautetuin, luonnonmukaisen kaltaisin toimenpitein lähellä hulevesien syntypaikkaa luontevana osana korttelin rakentamisratkaisua. Hulevesienhallintaratkaisuissa on otettu huomioon messualueella tavoiteltu laadukas, vehreä ja luonnonmukainen yleisilme. Hulevesien määrää korttelialueilla vähennetään käyttämällä mahdollisimman paljon läpäiseviä päällysteitä ja monikerroksellista vettä hyödyntävää ja pidättävää kasvillisuutta. Lisäksi hulevesiä voidaan hyötykäyttää kastelu-, pesu-, tai huuhteluvetenä. Viherkatot ovat tehokas tapa vähentää hulevesivirtaamia. Ohutrakenteinen viherkatto pidättää laskennallisesti noin 50-60 % vuotuisista katolle kohdistuvista virtaamista (kuvat 10 ja 11). Suunnitteluratkaisuilla on keskeinen merkitys päällystettyjen alueiden määrään. Kolmikerroksisissa taloissa sekä kerrostaloissa (jos ei läpitalon huoneistoja) pelastusreittien huolellisella suunnittelulla on keskeinen merkitys päällystettyjen pintojen määrään. Pelastusreitit, joiden leveys on vähintään 3,5 metriä (kaarteissa tätä enemmän) tulee olla päällystettyä kovaa pintaa, samoin kuin pelastuspaikat ainakin pelastusajoneuvon tukijalkojen osalta. Päällystemateriaaleissa tulee suosia vettä läpäiseviä päällysteitä. Kuvassa 7 on esimerkkikuva nurmireunaisesta betonikiveyksestä. Tonttialueilla liikennöinti suunnitellaan siten, että pelastusreittejä voidaan hyödyntää liikennöintiin ja vältytään ylimääräisiltä päällystetyiltä reiteiltä. Pelastustiet on kuitenkin aina oltava vapaina pelastuskäyttöön. Seuraavilla sivuilla on esitetty hulevesien hallintajärjestelmien tyyppi- ja viitekuvia. 5.2 Suositeltavat menetelmät Hulevesien hallinnan suositeltavia menetelmiä korttelialueilla ovat esimerkiksi hulevesipainanteet, imeytyskaistat, viherkatot, vettäläpäisevät pinnat, rakennetut hulevesialtaat ja maanalaiset hulevesien viivytysratkaisut. Enemmän tilaa vaativia biopidätys- ja suodatusalueita eli ns. sadepuutarhoja voidaan rakentaa suuremmilla pihoilla (kuva 9). Rakennetuista hulevesialtaista on esimerkkikuvia sivulla 11 (kuva 12). Hulevesiä on suositeltavaa johtaa maanpinnan päällä avo-ojissa ja pintakouruissa niin paljon kuin mahdollista. Tällöin hulevesiä saadaan johdettua hulevesialtaisiin ja muihin viivytysratkaisuihin. Tonteilla voidaan joutua turvautumaan osittain myös maanalaisiin viivytysrakenteisiin. Tällaisia ovat mm. hulevesikasetit, maanalaiset säiliöt tai ylimitoitettu sadevesiputkiston ja padottavankaivon yhdistelmä. Maanalaiset viivytysjärjestelmissä voi ongelmaksi tulla korkeustasot. Maanalaisissa hulevesien viivytysjärjestelmissä tulee aina tarkistaa, että järjestelmästä päästään purkamaan vedet sadevesiviemäriin tai muuhun vastaavaan. Hulevesien imeyttävissä ja viivyttävissä ratkaisuissa tulee huomioida Suomen rakentamismääräykset. Hulevesialtaiden tulee olla vähintään kolmen metrin etäisyydellä rakennuksesta ja maan pinnan kaltevuuden tulee olla kolmen metrin matkalla vähintään 5% rakennuksesta poispäin, jotta hulevedet eivät ohjaudu rakennuksen perustuksiin. Muussa tapauksessa rakennuksen perustusten tulee olla vesieristettyjä. Lisäksi hulevesiaihe voidaan tiivistää vettä läpäisemättömäksi niillä osuuksilla, joissa kolmen metrin etäisyysvaatimus rakennukseen ei täyty. Hulevesien imeyttäminen edellyttää yleensä maaperältään vähintään kohtuullista läpäisevyyttä. Marja-Vantaan keskustan messualueella maaperä on pääasiassa savea. Tällaiseen maaperään hulevesien imeyttäminen ei onnistu. Hulevesien imeyttäminen on mahdollista Marja-Vantaan keskustan savipitoisilla alueilla, vain kun rakenne varustetaan salaojilla, jolloin se toimii osittain imeyttävänä ja osittain suodattavana. Imeytysrakenne vaatii esimerkiksi sepelikerroksen tai muun vettä läpäisevän kerroksen. Hulevesiä imeyttävien rakenteiden pohjasta tulee olla riittävä etäisyys pohjaveteen (suositus on noin metri). Tämä vaatimus täyttyy Marja-Vantaan keskustan alueella, jossa pohjaveden pinta on noin 2-3 metrin syvyydessä maan pinnasta. Kortteleiden pysäköintialueiden ja liikennöityjen alueiden päällysteiltä tulevat hulevedet sisältävät yleensä paljon kiintoainesta ja siihen sitoutuneita haitta-aineksia, joten ne on syytä ohjata pintavalutuksen tai nurmipintaisen painanteen kautta varsinaiseen hulevettä pidättävään, suodattavaan tai imeyttävään rakenteeseen. Kuva 7. Katujen tasausluonnos ja tasauksen mukaiset valuma-alueiden rajat. 9

5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA Kuva 8. Nurmisaumainen betonikiveys toimii läpäisevänä päällysteenä. (Lähde: Rudus) Kuva 10. Esimerkki biopidätysalueen rakenteesta. Rakennetta käytettiin STORM- WATER-tutkimuksen koelysimetrien rakenteena. Tutkimuksessa selvitettiin biosuodatinten toimintaa suomalaisissa olosuhteissa. (Lähde: Helsingin yliopisto STORMWATER-tutkimus) Kuva 9. Tyyppikuva biosuodatuksen toiminnasta ja johtamis- ja ylivuotojärjestelyistä. Kuva 11. Tyyppikuva viherkaton rakenteesta ja toiminnasta. Vesi imeytyy kasvualustaan ja johtuu hitaasti salaojakerrosta myöten vesikouruihin. Mahdollinen imeytymätön vesi valuu vesikouruun kasvillisuuden pintaa pitkin. 10 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELUT 6 Kuva 12. Kasvualustasta ja katon kantavuudesta riippuen viherkatolla voi olla runsastakin kasvillisuutta ja istutuksia tai katto voi olla yksinkertainen vihreä sammal-maksaruohokatto. Vasemmalla autotallin katto Espoossa, oikealla Gävlen kirjasto Ruotsissa. (Lähde: Vegtech Ab) Kuva 13. Hulevesiä voidaan hyödyntää vesiaiheina tiiviissäkin ympäristöissä. 11

6 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELU 6 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELU Hulevesien korttelikohtaisessa tarkastelussa on käytetty asemakaavaehdotuksen pohjaa, joka on päivätty 15.12.2011. Viivytystarpeiden mitoitus Viivytystarpeet on laskettu mitoituksella 1 m 3 huleveden viivytystilavuus / 100 m 2 päällystetty pinta. 6.1 Kerrostalokortteli Kerrostalokortteli Viivytystarve (m 3 ) Esimerkkitapaus rakennus 1 6.2 rakennus 2 6.2 rakennus 3 7.7 rakennus 4, viherkatto 0 piha-alue (kivituhka) 11.4 piha-alue (asfaltti) 16.2 Yhteensä 31.5 (36.3) Kerrostalokorttelin suurimman hulevesien viivytystarpeen muodostaa piha-alue, jos se on päällystetty vettä läpäisemättömällä pinnalla. Hulevesimääriin voidaan vaikuttaa korttelitasolla huomattavasti pintamateriaalien valinnoilla. Leikkipaikan turva-alustana pihalla voidaan esimerkiksi käyttää vettä läpäisevää turva-alustaa ja osa päällysteistä korvata esimerkiksi nurmisaumaisella betonikiveyksellä. Lumikvarsinpolun puolella pensasaidalla aidatut piha-alueet kallistuvat Lumikvartsinpolun suuntaan. Vain oleskelupaikoilla käytetään päällystettyä pintaa ja muutoin suositaan monikerroksellista kasvillisuutta kuten maanpeiteperennoja ja yksittäisiä pensaita. Niiltä osin kuin hulevedet eivät imeydy etupihoille, niiden sallitaan valua Lumikvartsinpolun hulevesialtaisiin. LUMIKVARTSINPOLKU Esimerkkitonttiratkaisussa hulevesivirtaamien tasaus on hoidettu hulevesipainanteilla, viherkatoilla, ylimitoitetulla sadevesiviemäreillä ja mahdollisesti yhden pyörävaraston osalta räystään alle sijoitettavalla säiliöllä. Taulukossa 2 on eritelty kerrostalokorttelin taloyhtiökohtaiset hulevesien viivytystarpeet. Laskelmissa on oletettu, että kerrostalokorttelin sisäpihalla sijaitsevan leikkipaikan pintamateriaali on vettä läpäisevää. RUUSUKVARTSINKATU 12 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELUT 6 Taulukko 2. Kerrostalokorttelin taloyhtiöiden hulevesien viivytystarpeet. Taloyhtiöt 1 2 3 4 Kattovesien tasaustarve 6.2 6.2 7.7 0 Piha-alueen tasaustarve Kivituhkapiha 2.3 2.4 3.4 3.3 Asfalttipiha 3.3 3.4 4.8 4.7 Hulevesien viivytystarve yhteensä 8.5 m 3 8.6 m 3 11.1 m 3 3.3 m 3 9.5 m 3 9.6 m 3 12.5 m 3 4.7 m 3 6.1.1 Viherkatot Kerrostalokorttelin matalimmalle talolle on ehdotettu viherkattoa. Tämä antaisi korkeampiin taloihin vehreän näkymän. Ohutrakenteiset viherkatot ovat yleensä kasvillisuusmatoista toteutettuja kattoja. Kattoviheralueet voivat olla myös rakennettuja yhtenäisiä altaita, joissa esimerkiksi hyötykasvien viljeleminen ja kasvattaminen on mahdollista. 6.1.4 Hulevesitynnyri Pyörävarastojen vieressä olevalle viljelypalstalle saataisiin kerättyä sadevettä kasteluvedeksi esimerkiksi pyörävaraston räystään alle sijoitetulla tynnyrillä. Tynnyristä ylivaluvat vedet johdettaisiin hulevesipainanteeseen pinnantasausten ja kourujen avulla. Tynnyri tulisi välillä tyhjentää, jotta tynnyrin vesi vaihtuisi, ja viivytystilavuutta olisi käytössä uusia sateita varten. 6.1.5 Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 95 m 3 50 mm 158 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) kerrostalokorttelin alueelle kertyvä vesimäärä on 158 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 30 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 128 m 3 vettä. Kuvassa 13 (s. 19) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Kuvassa esitettyjen lammikoiden vesikerroksen paksuus on kerrostalokorttelissa keskimäärin 8 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tontin rakennukset tulee olla korkeammalla kuin muu piha-alue. Tällöin tulvatilanteessa lammikot eivät vahingoita rakennuksia. Viherkattoa on ehdotettu myös pyörävarastojen katoille. Kerrostalokorttelin piha-alueelle ei mahdu juurikaan nurmikkoalueita, joten pyörävarastojen katot tuovat sopivasti lisämahdollisuuksia kasvillisuuden käyttämiselle. 6.1.2 Hulevesipainanteet Kerrostalojen kattovedet ja piha-alueen hulevedet johdetaan aina kuin mahdollista hulevesipainanteisiin, jotka on muotoilu siten, että sateenaikana näille alueille muodostuu hallittu vesipinta, joka sateen loputtua tyhjenee. Esimerkkitontin ratkaisussa on ehdotettu 7 kappaletta pieniä hulevesipainanteita, joiden tilavuus on 1-3 m 3 ja yhteistilavuus on noin 12 m 3. Kerrostalokorttelin hulevesien viivytystarve on 32 m 3, joten maan päällisillä hulevesipainanteilla, ei saada täytettyä kokonaan viivytysvaatimusta. 6.1.3 Ylimitoitetut sadevesiviemärit padotuskaivolla Viherkattojen ja hulevesipainanteiden lisäksi kerrostalokorttelin hulevedet johdetaan pois sadevesiviemärissä, joka on tarvittavalta matkalta ylimitoitettu. Sadevesiviemärin loppupäähän tulee kaivo, josta lähtee pieni purkuputki tai vaihtoehtoisesti kaivoon tulee jokin muu padottava rakenne. Padotuskaivo padottaa hulevesiä ylimitoitettuun sadevesiviemäriin ja tontilta lähtevä hulevesivirtaama täyttää tarvitun viivytystarpeen. 13

5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 6.2 Pientalotontti A (575 m 2 ) Pientalotontti Viivytystarve (m 3 ) Esimerkkitapaus rakennus 0.9 piha-alue (sis. autopaikan) 1.8 autotalli, viherkatto 0 Yhteensä 2.7 Allas varustetaan ylivuotokaivolla, josta vedet ohjataan kadun hulevesikouruun. Altaan pohja salaojitetaan ja salaoja johdetaan tontin hulevesikaivoon ja siitä edelleen kadun viemäriin. (ks. kuva 8, sivulla 10) Tontin päällystetyiltä pinnoilta sadevedet ohjataan hulevesikourun kautta hulevesialtaaseen. 6.2.3 Kastelutynnyri Rakennuksen kattovesille varataan kastelutynnyri, jonka vesiä hyödynnetään tontin kasvillisuuden ja kasvimaan kasteluun. Tynnyri voidaan varustaa ylivuodolla (esim. kraana tynnyrin ylälaidassa) ja johtaa vedet hulevesialtaaseen. Tynnyriä on tyhjennettävä aina sadetapahtumien välillä, jotta tilavuus riittää uutta sadetapahtumaa varten. 6.2.4 Viherkatto Autotallin katto rakennetaan viherkattona. Ohutrakenteinen viherkatto pidättää laskennallisesti noin 50-60 % vuotuisista katolle kohdistuvista virtaamista. 6.2.5 Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 8.1 m 3 50 mm 13,5 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) pientalotontin A alueelle kertyvä vesimäärä on 13.5 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 2.7 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 10.8 m 3 vettä. Kuvassa 13 on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Kuvassa 13 esitetyn lammikon vesikerroksen paksuus pientalotontilla A on keskimäärin 6 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tontin rakennukset tulee olla korkeammalla kuin muu piha-alue. Tällöin tulvatilanteessa lammikot eivät vahingoita rakennuksia. 6.2.1 Läpäisevät päällysteet ja päällystetyn pinnan minimoiminen Tontin pihasuunnitteluratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi käsiteltävien ja viivytettävien hulevesien määrään. Vettä läpäisemättömien päällysteiden pinta-alat pyritään minimoimaan. Pienellä tontilla päällystetyn alueen määrään voidaan eniten vaikuttaa yhdistämällä auton kääntöpaikka ja rakennuksen sisäänkäyntialue. Lisäksi käytetään vettä läpäiseviä päällysteitä kuten kivituhkaa ja nurmisaumaista kiveystä. Istutusalueiden reuna-alueet voidaan toteuttaa pieninä painanteina, joissa nurmialuilta tulevat sadevedet voivat viipyä ilman että siitä on haittaa istutetulle kasvillisuudelle. 6.2.2 Hulevesiallas Tontin hulevesille rakennetaan tontin sisäänkäynnin yhteyteen hulevesien imeytys/viivytysallas, jonka maksimisyvyys on 0,4 metriä. Allas voi olla ilmeeltään luonnonmukainen luonnonkivillä reunustettu allas, jossa on käytetty hulevesikasvillisuutta. Allas voi olla myös esim. betonirakenteinen allas, mikäli se sopii paremmin tontin ilmeeseen. 14 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELUT 6 6.3 Pientalotontti B (670 m 2 ) Pientalotontti Viivytystarve (m 3 ) Esimerkkitapaus rakennus 0.9 piha-alue (sis. autopaikan ja terassin) 1.4 Yhteensä 2.3 6.3.2 Hulevesiallas Tontille rakennetaan hulevesiallas vastaavaan tapaan kuin tontilla A. 6.3.3 Kastelutynnyri Kastelutynnyriin ohjataan kattovesiä vastaavasti kuin tontilla A. 6.3.4 Viherkatto Autotallin katto rakennetaan viherkattona vastaavaan tapaan kuin tontilla A. 6.3.5 Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 6.9 m 3 50 mm 11.5 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) pientalotontin B alueelle kertyvä vesimäärä on 11.5 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 2.3 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 9.2 m 3 vettä. Kuvassa 13 on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Kuvassa 13 esitetyn lammikon vesikerroksen paksuus on pientalotontilla B keskimäärin 5 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tontin rakennukset tulee olla korkeammalla kuin muu pihaalue. Tällöin tulvatilanteessa lammikot eivät vahingoita rakennuksia. 6.3.1 Läpäisevät päällysteet ja päällystetyn pinnan minimoiminen Vettä läpäiseviä päällysteitä suositaan kuten pientalotontilla A. Tonttien etupihat liittyvät päällystetyllä pinnalla Tiikerinsilmän aukioon. Rakennukset ovat seitsemän metrin etäisyydestä katualueen reunasta. Rakennusten etupihat kivetään yhtäläisellä nurmisaumaisella kiveyksellä (nurmisaumainen Golf-kivi). Etupihat voidaan poikkeuksellisesti kallistaa aukion suunnalle. Kivetylle etupihalle istutetaan 1-2 rungollista puuta. Puita varten tulee olla kantavaa kasvualustaa vähintään 25 m 3 puuta kohti. Kiveysalue rajataan halkaisijaltaan 1,5 metriä olevalla lattareunuksella ja puiden tyvialue istutetaan maanpeitekasveilla. 15

5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 6.4 Kaupunkipientalo -kortteli Kaupunkipientalo -kortteli Viivytystarve (m 3 ) Esimerkkitapaus rakennus 1 (4 kpl), viherkatto 0 (ilman viherkattoa 0.7/rak.) rakennus 2 (2 kpl), viherkatto 0 (ilman viherkattoa 0.6/rak.) rakennus 3 3.5 rakennus 4 3.4 piha-alue, kivituhka 5.5 parkkialueet, nurmikivi 4.3 Yhteensä 16.7 6.4.1 Hulevesialtaat Kaupunkipientalokorttelissa maan pinta laskee koillisesta länteen päin Kvartsijuonenkujaa kohti. Kvartsijuonenkuja toimii yhtenä alueen tulvareiteistä. Tasausluonnoksen mukaan maanpinnan tasaus tulee muuttumaan nykytilanteesta. Nykytilanteessa Kaupunkipientalokorttelin kohdalla maanpinta laskee lännestä koilliseen. Yhdistettyjen kaupunkipientalojen kattovedet, sekä osa Kaupunkipientalokorttelin keskellä sijaitsevan nurmisaumaisen kivipäällystetyn parkkialueen hulevesistä johdetaan ritiläkantisen kourun avulla erillistalojen väliin rakennettavaan laajempaan hulevesialtaaseen. Tähän altaaseen hulevesiä johdetaan lisäksi tontin itäosasta käytävän reunaan rakennetussa avopainanteessa / kourussa. Hulevesialtaasta vedet johdetaan painanteessa Kvartsijuonenkujan sadevesiviemäriin tai avo-ojaa pitkin hiekkamonttuun. Rakennuksen välillä painannetta voidaan laajentaa laajemmaksi alueeksi. Huomioitavaa on, että hulevesiaiheen tulee olla vähintään 3 metrin päässä rakennuksen seinälinjasta. Rakennusten kohdalla tilaa ei ole käytettävissä näin paljon ja tästä syystä rakennusten vieressä hulevedet johdetaan joko syvemmässä avokourussa tai esimerkiksi bentoniittimatolla eristetyssä nurmipainanteessa. Hulevesiallas varustetaan ylivuotokaivolla, josta vedet johdetaan kadun sadevesiviemäriin. Kaupunkipientalo -korttelin keskellä on sadevesikaivo, jonka kautta hulevedet johdetaan pois tontilta poikkeustilanteessa, esim. jos hulevesikourut ovat jäässä. Käytäviltä hulevedet johdetaan kourun avulla avopainanteisiin ja hulevesialtaisiin. 6.4.2 Viherkatto Korttelissa olevien matalampien erillistalojen ja autokatosten katot rakennetaan viherkattoina. Ohutrakenteinen viherkatto pidättää laskennallisesti noin 50-60 % vuotuisista katolle kohdistuvista virtaamista. 16 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 5 6.4.3 Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 40.1 m 3 50 mm 83.5 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) kaupunkipientalokorttelin alueelle kertyvä vesimäärä on 83.5 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 16.7 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 66.8 m 3 vettä. Kuvassa 13 (s. 19) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Kuvassa 13 esitettyjen lammikoiden vesikerroksen paksuus piirustuksessa esitetyillä alueilla on kaupunkipientalokorttelissa keskimäärin 7 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tontin rakennukset tulee olla korkeammalla kuin muu pihaalue. Tällöin tulvatilanteessa lammikot eivät vahingoita rakennuksia. 17

5 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KORTTELIALUEILLA 7 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET KATUALUEILLA 7.1 Yleiset periaatteet Hulevesiä tulee viivyttää katualueilla vastaavasti kuin korttelialueillakin niiden syntypaikoilla, jotta ongelmat eivät moninkertaistu alavirran puolella. Hulevesien hallinnalla pyritään siihen, että alueen vesitase ei merkittävästi muutu maankäytön muutoksesta huolimatta. Hulevesien hallinnan tavoitteena niiden syntylähteillä katualueella on hulevesien määrän ja laadullisen kuormituksen vähentäminen sekä hulevesien viivyttäminen sadetapahtuman aikana siten, että vähitellen sadevedet ohjataan laajempiin imeytys- ja viivytysaltaisiin. Hulevesien syntylähteillä tehtävät toimenpiteet painottuvat hulevesien määrän vähentämiseen ja ehkäisyyn sekä pienten ja keskisuurten sateiden aiheuttamien hulevesivirtaamien hallitsemiseen hajautetuin, luonnonmukaisen kaltaisin toimenpitein lähellä hulevesien syntypaikkaa luontevana osana kadun rakentamisratkaisua. Katualueilla hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn liikenne ja kapea katutila tuovat rajoituksia. Hulevesiä voidaan vähentää kuitenkin käyttämällä mahdollisimman paljon läpäiseviä päällysteitä, mikä on mahdollista esimerkiksi pysäköintipaikoilla. Lisäksi hulevesiä voidaan viivyttää ja suodattaa erotuskaistoille rakennettavissa altaissa, jotka on varustettu sekä ylivuodolla että salaojalla. Kouruja ja avopainanteita pitkin hulevesiä voidaan kuljettaa katualueilla oleville aukioille, joissa hulevesien viivyttämiseen on enemmän tilaa käytettävissä. Kohdissa, joissa hulevesikouru menee katualueen poikki, käytetään ritiläkantista kourua. Rankkasateita varten katualueiden tulvareittien on oltava kunnossa. 7.2 Suositeltavat menetelmät Katu alueiden päällysteiltä tulevat hulevedet sisältävät paljon kiintoainesta ja siihen sitoutuneita haitta-aineksia, joten viivyttävän, suodattavan ja imeyttävän rakenteen tulee olla sellainen, että sen kunnossapito ja ajoittainen puhdistaminen on helppoa. Hulevesien imeyttäminen edellyttää yleensä maaperältään vähintään kohtuullista läpäisevyyttä. Hulevesien imeyttäminen on mahdollista Marja-Vantaan keskustan savipitoisilla alueilla vain, kun rakenne varustetaan salaojilla, jolloin se toimii osittain imeyttävänä ja osittain suodattavana. Hulevesiä imeyttävien rakenteiden pohjasta tulee olla riittävä etäisyys pohjaveteen (suositus on noin metri). Tämä vaatimus täyttyy Marja-Vantaan keskustan alueella, jossa pohjaveden pinta on noin 2-3 metrin syvyydessä maan pinnasta. Hulevesien imeyttävissä ja viivyttävissä ratkaisuissa tulee huomioida Suomen rakentamismääräykset. Hulevesialtaiden tulee olla vähintään kolmen metrin etäisyydellä rakennuksesta ja maan pinnan kaltevuuden tulee olla kolmen metrin matkalla vähintään 5% rakennuksesta poispäin, jotta hulevedet eivät ohjaudu rakennuksen perustuksiin. Muussa tapauksessa rakennuksen perustusten tulee olla vesieristettyjä. Lisäksi hulevesiaihe voidaan tiivistää vettä läpäisemättömäksi niillä osuuksilla, joissa kolmen metrin etäisyysvaatimus rakennukseen ei täyty. 7.2.1 Läpäisevät päällysteet Erotuskaistoilla ja pysäköintipaikoilla voidaan käyttää läpäiseviä päällysteitä kuten nurmisaumaista golfkiveä, harvasaumaista luonnonkiveä tai erilaisia kivituhka- ja sorapintoja. 7.2.2 Hulevesiä johtavat rakenteet Hulevesiä voidaan johtaa kadun reunatukea, avokourua, ritiläkansista kourua tai erilaista avopainannetta pitkin hulevesien käsittelyyn tarkoitettuun altaaseen. 7.2.3 Imeytys, suodatus ja viivytysrakenteet Hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja altaita voidaan rakentaa erotuskaistoille tai katuaukioille. Vesiä johdetaan altaaseen esimerkiksi reunatuessa olevasta aukosta tai reunatukeen liitetyn kitakaivon kansiston kautta. Katujen hulevesien käsittelyrakenteet varustetaan ylivuotoputkella, jonka kautta vedet ohjautuvat sadevesiviemäriin sekä salaojalla, joka varmistaa altaan tyhjentymisen seuraavaa sadetapahtumaa varten. Suodattavissa rakenteissa kasvillisuudella on merkitystä sekä hulevesien puhdistamisessa että sen määrän vähentämisessä. Katualueilla käytettävän hulevesikasvillisuuden tulee kestää sekä kadun käytöstä johtuvaa kulutusta että kuivia ja ajoittain kosteita kasvuolosuhteita. 18 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY 8 8 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY Katualueet Tasaustarve (m 3 ) Esimerkkitapaus katualueet 100 Tulvatilanne Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 300 m 3 50 mm 500 m 3 Kuva 14. Tulvatarkastelut. 19

6 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELU 8.1 Tiikerinsilmän aukio Tiikerinsilmänaukio Tasaustarve (m 3 ) katualueet 55 m 3 8.1.1 Hulevesiallas Aukio rakennetaan muodoltaan koveraksi siten, että alin kohta on aukion keskellä. Aukion keskelle rakennetaan hulevesiallas, johon johdetaan aukion hulevedet. Hulevesiä johdetaan avokourussa (esim. nupukivikouru) myös ympäröiviltä raiteilta tulevat vedet. Aukion viereisten tonttien etupihat voidaan kallistaa aukion suunnalle siten, että niiden hulevedet, jotka eivät imeydy nurmisaumaiselta kiveysalueelta, valuvat aukion hulevesialtaaseen. Hulevesialtaan syvyys on noin 0,4 metriä ja altaan kivireunukset upotetaan aukion pinnan tasoon. Osassa hulevesiallasta käytetään vettä hyödyntävää ja puhdistavaa kosteikkokasvillisuutta sekä luonnonkivi- ja sepelipintoja. Kosteikkokasvillisuuden alue voidaan tiivistää siten, että vaativimpien kosteikkokasvien osalla on aina vettä. Hulevesiallas varustetaan ylivuotoputkella ja pohja salaojalla. Altaan tulee ainakin osittain tyhjentyä sadetapahtumien välillä, jotta varmistetaan riittävä tilavuus seuraavan sadetapahtuman ajaksi. taan siten, että otetaan huomioon myös sen toiminnallisuus ja esteettisyys, eikä ainoastaan viivytystarvetta. 8.1.2 Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 165 m 3 50 mm 275 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) katualueilta, joiden hulevedet johdetaan pintakouruja pitkin Tiikerinsilmän aukion hulevesialtaaseen, kertyvä vesimäärä on 275 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 41 m 3 vettä, joten aukiolle lammikoituu tällöin noin 234 m 3 vettä. Kuvassa 13 (s. 19) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tulvatilanteessa hulevedet ohjautuvat aukiolta kadun pintoja pitkin Kvartsijuonenkujan suuntaan. Hulevesialtaan turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Altaan ympärillä voi olla rungollisia puita ja esim. kivipaaseja, jotka rajoittavat liikennöintiä ja toimivat samalla istuimina. Suunnitelmakartassa esitetty hulevesialtaan viivytyskapasiteetti on noin 40 m 3. Tämä ei kata altaaseen johdettavien hulevesimäärän teoreettista viivytystarvetta (55 m 3 ). Aukion hulevesiaihe mitoitte- 20 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY 8 8.2 Tiikerinsilmä 8.3 Rubiinikehä, osa A 8.2.1 Nurmipainanne Tiikerinsilmäkadun itäreunassa ajoradan ja tontin välissä on 4 metriä leveä tila viherkaistalle, jonka reunassa on nupukivikouru hulevesien kuljettamista varten. Kaavassa kaistalle on esitetty puurivi. Kadun ylin kohta on kadun pohjoispäässä Tiikerinsilmän aukion rajauksessa. Tiikerinsilmäkatu toimii tulvareittinä. Rubiinikehä, osa A Tasaustarve (m 3 ) katualueet 17 m 3 8.3.1 Hulevesiallas Kadun ylin kohta on kadun länsipäässä Lipputien liittymässä. Katu laskee kohti Rubiinikehän aukiota. Ajoradan molemmin puolin on 3,5 metriä leveät erotuskaistat, joihin on osoitettu pitkittäispysäköintiä. Pysäköinti on erotettu ajoradasta madalletulla reunatuella. Tonttiliittymien jälkeen erotuskaistalle rakennetaan +0.012 korkealla reunatuella rajatut 3,0 metriä leveät ja syvimmältä kohdaltaan 0,4 metriä syvät hulevesialtaat, joihin vesi ohjataan reunatukilinjaan asennetun hulevesikansiston (kitakaivon kansisto) kautta. Jalkakäytävän puolella hulevesialtaan viereen jätetään 0,5 metriä leveä ero- tuskaista. Altaiden reunoilla käytetään mattomaisena istutettavia heiniä, jotka kestävät sekä kosteita että kuivia olosuhteita. Altaan pohja verhoillaan luonnonkivillä. Allas varustetaan ylivuotokaivolla ja altaan pohja salaojalla. Toinen hulevesiallaspari voidaan rakentaa ennen aukioon erotuskaistan päähän, erityisesti jos alueelta ei menetetä vaadittavien näkemäalueiden takia pysäköintipaikkoja. Hulevesialtaiden takia kadulta jää rakentamatta yhteensä neljä autopaikkaa. Hulevesialtaiden päälle on mahdollista laiturimaisena rakenteena toteuttaa esimerkiksi polkupyörille telineet. Laiturirakennetta on mahdollisuus hyödyntää myös pöytä-/penkkipaikkoina. TIIKERINSILMÄ Kuva 15. Detalji Rubiinikehältä, osalta A 21

8 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY 8.3.2 Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 51 m 3 50 mm 85 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) Rubiinikehän osalta A kertyvä vesimäärä on 85 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 17 m 3 vettä, joten kadulle lammikoituu tällöin noin 68 m 3 vettä. Kuvassa 13 (s. 19) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. 8.4 Rubiinikehä, osa B 8.4.1 Hulevesiallas Rubiinikehän osassa B katu laskee edelleen itään Tiikerisilmän suuntaan. Tällä katuosuudella 3,5 metriä leveä erotuskaista on vain kadun länsipuolella. Erotuskaistan päähän voidaan rakentaa vastaava hulevesiallas kuin Rubiinikehän osalla A, varsinkin jos ei menetetä autopaikkoja. AUKIO Kuva 16. Leikkaus Rubiinikehältä, osalta A 22 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY 8 8.5 Rubiinikehä, osa C ja aukio Rubiinikehällä osalla D on nupukivikouru, jota pitkin hulevesiä johdetaan Tiikerinsilmäaukion hulevesialtaaseen kadun tasauksen mukaan. Tiikerinsilmäpolun toisessa reunassa on nupukivikouru vastaavaan tapaan kuin Rubiinikehällä osalla D. Neliön muotoinen aukio Tasaustarve (m 3 ) aukio 2 m 3 8.5.1 Hulevesiallas Rubiinikehän osien A ja C risteyksessä on nelikulmainen aukio, johon on suunniteltu samanlaista hulevesiaihetta kuin Lumikvartsinpolulle (katso kpl 8.9). Tähän hulevesialtaaseen johdetaan hulevesiä aukiolta ja läheisiltä katualueilta mahdollisuuksien mukaan. Katualueiden hulevesien viivytyksessä aukiolla on sama tilanne kuin Tiikerinsilmän aukion hulevesialtaassa. Hulevedet johtuvat tästä vielä eteenpäin hiekkakuopassa sijaitsevaan hulevesien viivytysalueeseen. Aukion hulevesiaihe mitoitetaan siten, että otetaan huomioon myös sen toiminnallisuus ja esteettisyys, ei ainoastaan viivytystarvetta. Hulevesialtaassa voi viivyttää tarvittaessa ja mahdollisuuksien salliessa myös viereisen rakennuksen kattovesiä. 8.6 Rubiinikehä, osa D Kouru Rubiinikehän osassa D pituuskaltevuudet vaihtelevat katujaksoittain. Tällä katuosuudella ei ole tilaa hulevesiä käsitteleviin rakenteisiin. Ajoradan leveys on 5, 0 metriä ja ulkokehällä erotuskaistan leveys on 0,5 metriä ja sisäkehällä 1,5 metriä. Sisäkehän erotuskaistalle, johon katu kallistetaan, rakennetaan nupukivinen hulevesikouru, jossa hulevesiä johdetaan Tiikerinsilmän aukiolle. Talviaikainen hulevesien poistuminen varmistetaan sadevesikaivojen ja -viemäreiden avulla. Katualuetta rajaa ulkokehällä tontin puolella oleva lohkokivimuuri ja sisäkehällä leikattu pensasaita. Kourun ja pensasaidan väli noppakivetään. 8.5.2 Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 27 m 3 50 mm 45 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) Rubiinikehän osalta C ja neliön muotoiselta aukiolta kertyvä vesimäärä on 45 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 9 m 3 vettä, joten kadulle lammikoituu tällöin noin 36 m 3 vettä. kuvassa 13 (s. 19) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. Tulvareitti kulkee SRubiinikehää ja Kvartsijuonenpolkua pitkin hiekkamontulle. SAVUKVARTSINKEHÄ, OSA D Kuva 17. Leikkaus Rubiinikehältä, osalta D. 23

8 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY TIIKERINSILMÄNPOLKU 8.7 Tiikerinsilmänpolku Tiikerinsilmänpolku on itä-länsi -suuntainen kevyen liikenteen väylä Tiikerinsilmän aukion molemmin puolin. 8.7.1 Kouru Raitti rajautuu vaihdellen raitin molemmille puolille tontin rajoille toteutettaviin istutusalueisiin. Raitin pohjoisreunalle rakennetaan raittia ja istutusalueita rajaava nupukivikouru, jota pitkin hulevedet ohjataan Tiikerinsilmän aukion hulevesialtaaseen. Raitin toisella reunalla olevat istutukset voidaan rajata nupukivireunuksella, joka tässä tapauksessa ei tarvitse olla kourumainen rakenne. Raitin istutuksina ovat liito-oravien kulkureitiksi tarkoitetut suurena istutettavat rungolliset lehtipuut ja maanpeitekasvillisuus. Soikion muotoiset istutusalueet on muotoiltu kuperaksi. 8.8 Koillis-Kaakkois suuntainen kevyen liikenteen yhteys Tiikerinsilmän aukiolle 8.8.1 Kouru Raitin vesiä on mahdollista ohjata kourun (tai reunatuen) avulla vastaavaan tapaan kuin itä-länsisuuntaisella raitilla. 24 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY 8 8.9 Lumikvartsinpolku Lumikvartsinpolku Tasaustarve (m 3 ) katualueet 15 m 3 8.9.1 Hulevesialtaat Lumikvartsinpolun ylin kohta pituussuunnassa on raitin keskellä, josta raitti kallistuu molempiin suuntiin. Poikittaissuunnassa Lumikvartsinpolun alin kohta on raitin keskellä. Raitin vedet ohjataan raitin keskellä olevan kourun avulla hulevesialtaisiin, jotka muotokieleltään ovat soikiomaisia kuten Tiikerinsilmänpolun istutusalueet. Soikion muotoisten lehdyköiden hulevesialtaiden toinen reuna voi olla korotettu muuri ja toinen reuna 0-tasossa oleva muuri. Tällöin maan pinta saadaan muotoilluksi siten, että muuriin viereiset istutukset tulevat kaltevalla pinnalla hyvin esille eivätkä istutettavat puut kärsi liiasta märkyydestä. Altaan pohjan syvyys lehdykän toisessa reunassa on -0,4 metrin syvyydellä. Maan pintaa nostetaan altaan 0-tasossa olevan reunuksen luona, jolloin altaassa voi olla eri veden korkeuksia hyödyntäviä kasveja. Osa altaan pohjasta voi olla luonnonkivi tai sepelipintaa. Hulevesiaiheen yli voi olla astinkiviä ja lehdykässä luonnonkiviä myös istuskelua varten. Altaan turvallisuutta (joutumista altaaseen) parannetaan raitille istutettavilla puilla sekä pöytä/tuoli-ryhmillä. Raitti toimii pelastusreittinä, joten raitilla tulee olla vapaata tilaa pelastuspaikaksi. Altaat varustetaan salaojaputkella, jotta varmistetaan niiden tyhjentyminen seuraavaa sadetapahtumaa varten. 8.9.2 Tulvatilannetarkastelu Sade Vesimäärä (m 3 ) 30 mm 30 m 3 50 mm 45 m 3 Tulvatilanteessa (50 mm sade) Lumikvartsinpolulta kertyvä vesimäärä on 45 m 3. Tulvatarkastelussa oletetaan, että hulevedet eivät pääse purkautumaan alueelta, vaan kaikki alueelle satanut vesi jää alueelle. Hulevesien viivytysjärjestelmiin mahtuu noin 15 m 3 vettä, joten pihalle lammikoituu tällöin noin 30 m 3 vettä. kuvassa 13 (s. 15) on tulvatarkastelu piirustus, johon on merkattu oletettuja lammikoitumisalueita tulvatilanteessa. Lammikoiden vesikerroksen paksuus piirustuksessa esitetyillä alueilla Lumikvartsinpolulla on keskimäärin 7 cm. Todellisuudessa lammikoiden reunoilla vesikerroksen paksuus on pienempi kuin lammikoiden keskellä. Hulevesipainanteiden kohdalla tämä tarkoittaa, että vesipinta on tämän verran vettä täynnä olevan painanteen yläpuolella. Todelliset lammikoitumisalueet määräytyvät pinnantasauksen mukaan. Tarkka pinnantasaus ei ollut vielä tässä vaiheessa tiedossa, joten tulvatarkastelu tehtiin karkeilla oletuksilla. 25

8 KATUALUEIDEN HULEVESIEN KÄSITTELY 8.10 Ruusukvartsinkatu 8.10.1 Hulevesialtaat Ruusukvartsin katu laskee Rubiininaukiolta Lumikvartsinkadulle. Ajoradan molemmin puolin on 3,5 metriä leveät erotuskaistat, jotka toimivat myös pitkittäispysäköintipaikkoina. Kadun päähän erotuskaistalle on mahdollista rakentaa vastaavat hulevesialtaat kuin Rubiinikehän osalla A. Erotuskaistan päissä altaat eivät vaadittavien näkemien takia vie pysäköintipaikkoja. 26 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE

9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN 9 9.1 Korttelikohtaisten hallintamenetelmien vaikutus Laadittujen selvitysten ja esimerkkitarkastelujen perusteella katualueilla ja tonttikohtaisilla toimenpiteillä voidaan tehokkaasti tai melko tehokkaasti hallita pienten ja keskisuurten sateiden aiheuttamaa hulevesivirtaamaa. Kortteleiden maankäyttöratkaisut, rakentamistehokkuus ja rakentamisen tyyppi sekä korttelien olosuhteet vaikuttavat merkittävästi korttelikohtaiseen hallintaan soveltuvien menetelmien valintaan ja tehokkuuteen. 9.3 Jatkotoimenpiteitä Yleisten alueiden suunnittelun yhteydessä tulee huomioida tonttikohtaisten hulevesien käsittelyyn tarvittavat varaukset. Tonttikohtaisessa suunnittelussa hulevesienhallinnan suunnittelu tulee tehdä samanaikaisesti muun suunnittelun yhteydessä. Hulevesien hyötykäytön mahdollisuudet tulisi huomioida tonttikohtaisessa suunnittelussa. Yksinkertaisinta ja tehokkainta hulevesien hallinta on väljemmin rakennetuissa pientalokortteleissa, joissa muodostuvien hulevesien määrän ja virtaaman kasvu on vähäisempää verrattuna tehokkaammin rakennettuihin korttelialueisiin. Hulevesien käsittelyratkaisut voidaan ilmeeltään toteuttaa omaleimaisina ja ne parhaimmillaan tukevat tontin muuta rakennettua ympäristöä. Kerrostalokorttelin yhteisiltä alueilta ei ole helposti osoitettavissa riittäviä tiloja laajoille, hulevesiä kootusti viivyttäville ja käsitteleville rakenteille. Tämän vuoksi erityisen tärkeää on korttelialueiden hyvä suunnittelu, joka mahdollistaa toimintojen järkevän keskittämisen sekä hyvän, toimivan kokonaisuuden sekä riittävien piha-alueiden muodostumisen. Hulevesien hallinnan kannalta erityisen tärkeitä toimenpiteitä ovat läpäisemättömien pintojen määrän ja syntyvien hulevesivirtaamien aktiivinen vähentäminen sekä hulevesien hallintatoimenpiteiden toteuttaminen jo pienilläkin asuntopihoilla. Käsiteltävien virtaamien määrän vähentäminen sekä virtaamien käsittely hajautetusti pieninäkin toimenpiteinä helpottavat hulevesien hallintaa. 9.2 Hulevesirakenteiden huolto ja ylläpito Hulevesirakenteiden huolto- ja ylläpitotoimenpiteet on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa ja niihin on osoitettava selkeät vastuutahot sekä varattava riittävät resurssit. Huollon ja ylläpidon tarpeet ja merkitys kasvavat, mitä laajemmasta ja teknisemmästä hulevesirakenteesta on kyse. Rakenteiden huollon ja ylläpidon laiminlyönti voi parhaimmillaan aiheuttaa riskejä tai vahinkoja ympäröiville rakennuksille ja rakenteille. Yhteisten alueiden hoito ja ylläpito tulee vastuuttaa ammattimaisesti ylläpidosta vastaavalle taholle. 27

6 ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELU 28 MARJA-VANTAAN KESKUSTA, MESSUALUE HULEVESISUUNNITELMA 17.1.2012 RAMBOLL

ESIMERKKIKORTTELEIDEN JA TONTTIEN HULEVESITARKASTELUT 6 YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 17.1.2012 RAMBOLL 29