III Perinnöllisyystieteen perusteita

Samankaltaiset tiedostot
Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Mitä (biologinen) evoluutio on?

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:

Evoluutioekologia

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Symbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

S Laskennallinen systeemibiologia

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.

III Perinnöllisyystieteen perusteita

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Periytyvyys ja sen matematiikka

Molekyylievoluutio. (753327A, S), 4 op syksy Photo Marie-Hélène Müller

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, Pasi Hellstén

Symbioosi 2 VASTAUKSET

VASTAUS 2a: Ruusukaijasten väri

Perinnöllisyyden perusteita

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Kasviekologian luennot

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Kvantitatiivinen genetiikka

Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Genetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin.

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Geenitekniikan perusmenetelmät

Luku 21. Evoluution perusteet

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Steven Kelly & Mia+Janne

Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Urokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen.

Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner. Lataa

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa?

Koiran periytyvä persoonallisuus

Virkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala. Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

Lataa Homo generosus - Tor Nörretranders. Lataa

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Lataa Ihmislajin synty - Juha Valste. Lataa

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Symbioosi 2 TEHTÄVÄT

Panu Oulasvirta Alleco Oy

EVOLUUTION MERKITYKSISTÄ JA NIIDEN TUOTTAMASTA YMMÄRRYKSESTÄ ERITYISTARKASTELUSSA GEENIEN JA KULTTUURIN RINNAKKAISEVOLUUTIOTEORIA

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

Molekyylipopulaatiogenetiikka

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Monogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs.

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa

52746 Geneettinen analyysi

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä

Evolutiivinen stabiilisuus populaation

Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa

Viljelypaketti. Suomen Akvaarioliitto ry

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

Mustaruoste uhkaa romahduttaa maailman vehnäsadot jälleen

Ajankohtaista HIVlääkeresistenssistä. Inka Aho

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Jokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.

mendelististä genetiikkaa joukoissa: Hardyn ja Weinbergin "laki" Selektio, sattuma

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Positional cloning. Pedigreessä etenevä ominaisuus kartoitetaan ensin karkeasti ja sitten tehdään yhä tarkempaa työtä molekyylimarkkereilla.

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle

DNA sukututkimuksen tukena

Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Transkriptio:

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua aiheuttavat tekijät 5. Luonnonvalinta 6. Yksilöiden kelpoisuus 7. Sattumat muuttavat evoluution kulkua 8. Tehtävät 9. Kuvat

Avainsanat: Geenipooli Alleelifrekvenssi Geenivalinta Yksilövalinta Sukulaisvalinta Muuntelu Suuntaava valinta Stabiloiva valinta Hajottava valinta Fitness eli kelpoisuus Sattuma

Evoluutio muuttaa geenipoolia Geenipooli: populaation jokaisen yksilön geenien alleelit pysyy luonnossa harvoin pitkään samana. Alleelifrekvenssi eli alleelien yleisyys Synteettisen evoluutioteorian mukaan lajinkehitys on muutosta alleelifrekvensseissä.

Mihin valinta kohdistuu? Geenivalinta yksittäinen geeni on valinnan kohteena. Haitallinen ominaisuus voi estää yksilön lisääntymisen, menestystekijä aiheuttaa valintaedun Yksilövalinta kohdistuu yksilön koko fenotyyppiin. Yksilön kelpoisuus, lisääntymismenestys alleelien osuus populaation seuraavassa sukupolvessa Sukulaisvalinta osa yksilöistä ei lisäänny itse, vaan auttaa lähisukulaisia esimerkiksi poikasten hoidossa

Yksilön muuntelua aiheuttavat tekijät Koska lajin elinympäristön olosuhteet muuttuvat, tulee lajienkin muuttua. Laji ei voi muuttua, jos siinä ei esiinny perinnöllistä muuntelua: 1. Mutaatiot 2. Sukusolujen synty 3. Crossing over 4. Sukusolujen kohtaaminen

Luonnonvalinta Genotyypin alleeliyhdistelmä + ympäristön vaikutus fenotyyppi. Luonnonvalinta suosii fenotyyppien niitä ominaisuuksia ja ominaisuuksien yhdistelmiä, jotka tuovat kantajalleen valintaetua muihin nähden. Valinta voi olla: suuntaavaa, joka suosii toista ääripäätä edustavia yksilöitä, tasapainottavaa, jolloin suositaan keskiarvotyyppiä, hajottavaa, jolloin molemmat ääripäät menestyvät parhaiten.

Yksilöiden kelpoisuus Hyvän fenotyypin saaneella yksilöllä on hyvä fitness eli kelpoisuus: Yksilö säilyy hengissä lisääntymisikään asti. Onnistuu lisääntymään tehokkaasti. Syntyy paljon jälkeläisiä, jotka perivät hyviksi osoittautuneita alleeleita ja lisääntyvät myös itse. Määrällisten ominaisuuksien periytyessä osalla jälkeläisiä on parempi tai huonompi ja valtaosalla yhtä hyvä fitness kuin vanhemmillaan. Hyvät alleelit ja alleeliyhdistelmät populaation geenipooli muuttuu paremmin ympäristöönsä soveltuvaksi.

Sattumat muuttavat evoluution kulkua Dominoivat, kelpoisuutta heikentävät alleelit voivat peittää eriperintäisten yksilöiden hyvät resessiiviset alleelit. Yhden geenin hyvä alleeliyhdistelmä ei riitä parantamaan kantajansa fitnessiä, jos kaikki muut geenit ovat huonommin sopeuttavia alleeleja. Hyviä alleeleja häviää jatkuvasti populaation geenipoolista. Perustajanvaikutus. Pullonkaulailmiö. Evoluution suunta voi vaihtua aikaisemmasta (ympäristön muuttuessa pitää sopeutua uudenlaisiin valintapaineisiin).

Seksuaalivalinta Seksuaalivalinta on tärkeä luonnonvalinnan osaalue. Seksuaalivalinnan vuoksi monilla eläimillä kauniita ja upeita koristeita esim. riikinkukon pyrstö. Yksilöt, jotka ovat terveydeltään ja geeneiltään hyviä, pystyvät käyttämään resursseja ns. seksuaaliornamenttien tuottoon. https://www.youtube.com/watch?v=hu5tqxukdw

Tehtävät 1. Käsitekartta 2. Kahden populaation geenipoolit 3. Luonnonvalinta (YO-tehtävä K-08)

1. Käsitekartta Laadi käsitekartta, jossa esitetään evoluutioon johtavat tekijät. Käytä apuna kappaletta Evoluutio muuttaa geenipoolia.

2. Kahden populaation geenipoolit Kahden populaation geenipooleja tutkittiin kolme kertaa kymmenen vuoden välein. a) Kumpaan populaatioista kohdistuu luonnonvalintaa? Perustele. b) Miksi kummassakin populaatiossa eri fenotyyppien määrät vaihtelevat?

3. Luonnonvalinta (YO-tehtävä K-08) a) Kumpaan luonnonvalinta kohdistuu, fenotyyppiin (ilmiasuun) vai genotyyppiin (perimään)? Perustele päätelmäsi. b) Useiden lintulajien koiraat ovat huomiota herättävän värikkäitä, naaraat puolestaan vaatimattoman värisiä. Selitä, miten luonnonvalinta on johtanut näin suuriin eroihin sukupuolten välillä.