} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa?"

Transkriptio

1 Jalostusta selkokielellä Vuokatin jalostuskurssi 2015 Pirkko Taurén Miten niin voidaan jalostaa? Eri yksilöiden välillä on eroja Sukulaiset muistuttavat enemmän toisiaan kuin yksilöt keskimäärin Geenit eli perintötekijät sijaitsevat solujen tumassa olevissa kromosomeissa naudalla 2 * 30 = 60 kromosomia Nisäkkäiden kromosomeissa arvioidaan olevan geeniä Geenit ohjaavat valkuaisaineiden valmistusta Jalostus on valintaa Eläinten lisääntymiskyky on suurempi kuin populaation ylläpitämiseksi on tarpeen. Voidaan suorittaa valintaa - itse asiassa on pakko suorittaa valintaa. Luonnonvalinta: sukuaan jatkavat ne eläimet, jotka menestyvät parhaiten vallitsevissa olosuhteissa. Jalostusvalinta: sukuaan jatkavat ne eläimet, jotka menestyvät parhaiten ihmisen asettamien kriteerien mukaan. Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset ominaisuudet Ominaisuuteen vaikuttavien geeniparien määrä voi vaihdella yhdestä satoihin. Kvalitatiiviset eli laatuominaisuudet Kvantitatiiviset eli määräominaisuudet yhden tai muutaman geeniparin säätelemiä ominaisuuteen vaikuttavia geenejä on paljon ympäristön vaikutus ilmiasuun vähäinen tai ei lainkaan yksittäisen geenin vaikutus pieni samaan suuntaan vaikuttavien voidaan seurata mendelistisiä periytymissääntöjä geenien yhteismäärä ratkaisee suurin osa kotieläinten tärkeistä yksilöt voidaan jakaa luokkiin tällaisten ominaisuuksien perusteella jalostettavista ominaisuuksista periytymisen selvittämiseksi tarvitaan sarvellisuus, väri, tautigeenit tilastotieteen sovelluksia kaikki tärkeät jalostettavat ominaisuudet Genetiikan termejä Geenien vaikutustavat Lokus Alleelit A a B } Vastinkromosomit B Homotsygotia Heterotsygotia D d F S DOMINOIVA A a e RESESSIIVINEN DOMINANSSI -lokuksen sisäinen yhteisvaikutus E I C EPISTASIA -lokusten välinen yhteisvaikutus ADDITIIVISET GEENIVAIKUTUKSET -jokainen yksittäinen geeni vaikuttaa ilmiasuun 1

2 Geenien vaikutustavat Dominoiva alleeli peittää muiden alleelien vaikutuksen DOMINANSSI = lokuksen sisäinen yhteisvaikutus dominanssi voi olla täydellinen tai epätäydellinen Resessiivinen alleeli peittyvä alleeli havaitaan ilmiasussa vain homotsygoottisena Kodominantit alleelit alleelien vaikutukset yhtä voimakkaat heterotsygootti yksilö on kahden homotsygootin välimuoto tai molempien alleelien vaikutukset tulevat esiin. Geenien vaikutustavat Epistasia lokusten välinen yhteisvaikutus Pleiotropia yksi geeni vaikuttaa moneen ominaisuuteen Penetranssi geenivaikutusten ilmenemisherkkyys ympäristötekijät ja yksilön muut geenit vaikuttavat ADDITIIVINEN GEENIVAIKUTUS jokainen yksittäinen geeni yhdessä tai useammassa lokuksessa vaikuttaa geenien kohdeominaisuuteen yksittäisten geenien vaikutus voidaan summata Ilmiasu = Fenotyyppi Ilmiasu = Perimän vaikutus + ympäristötekijöiden vaikutus Fenotyyppi = Genotyypin vaikutus + ympäristötekijöiden vaikutus Perimä ja ympäristö muovaavat eläimen Karja - ruokinta - hoito - olosuhteet - vuosi - koelypsykk Poikimakerta Poikimaikä PERIMÄ Lypsykauden vaihe Sattuma - mittavirhe - sairaus - tapaturma Poikimakk Tiineyden vaihe Jalostustyön vaiheet Eläinten tunnistaminen ja polveutumisen varmistus Valinta- ja paritusmenetelmät Jalostusarvojen laskenta Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset Eläinten tunnistaminen ja polveutuminen Ominaisuuksien valinta (mitä voi mitata) Ominaisuuksien periytyminen ja yhteydet Jalostustyön välttämätön lähtökohta! Geenit siirtyvät vanhemmilta jälkeläisille Sukulaisuussuhteiden tunteminen Sukulaisuussuhde puolittuu aina siirryttäessä sukutaulussa yksi sukupolvi taaksepäin, genomivalinta tuo lisätietoja sukulaisuuksista! Vanhempi jälkeläinen 0,5 = 50% Isovanhempi jälkeläinen 0,25 = 25% Isoisovanhempi jälkeläinen 0,125 = 12,5% jne. Täyssisaret 0,5 = 50% Puolisisaret 0,25 = 25% Jalostustustavoite 2

3 Ominaisuuksien mitattavuus Sukupuolirajoitukset? Mittaustapa? Mitattavissa uroksilta Mitattavissa laitteella Mitattavissa naarailta Arvioitava silmämääräisesti Ikärajoitukset? Mittaustarkkuus? Mitattavissa nuorelta eläimeltä Saadaan aina sama tulos Tulos vaihtelee mittauskerroittain Mitattavissa tuotannossa Mittaaja vaikuttaa tulokseen olevalta eläimeltä Tulos joudutaan arvioimaan Mitattavissa vanhalta eläimeltä Mittaamisen hinta??? Mitattavissa teurastetulta eläimeltä Periytymisaste, h 2 Periytymisaste = Additiivinen perinnöllinen muuntelu Kokonaismuuntelu (perinn. + ympäristöt.) Perinnöllisen vaihtelun osuus kokonaisvaihtelusta Pätee vain siihen populaatioon, jonka tulosten perusteella on arvioitu Lukuarvot: 0 h 2 1 tai 0 % h % Alhainen periytymisaste: h 2 0,2 Keskinkertainen periytymisaste: 0,2 h 2 0,4 Korkea periytymisaste: h 2 0,4 Periytymisasteen arvoon voi vaikuttaa pienentämällä ympäristötekijöiden aiheuttamaa vaihtelua tuloksissa Ominaisuuksien periytymisasteen arvioita Hedelmällisyysominaisuudet 0,05-0,15 Terveysominaisuudet 0,01-0,05 Vasikkakuolleisuus, poik.vaikeus 0,02 Luonne 0,10 Rakenneominaisuudet 0,22-0,74 Maito-, rasva- ja valkuaistuotos 0,20-0,40 Rasva- ja valkuaispitoisuus 0,40-0,50 Elopaino 0,40 Ominaisuuksien välinen vaihtelu Kovarianssi, xy Kertoo kahden ominaisuuden yhteisvaihtelun suunnan, mutta ei lineaarista voimakkuutta toisen ominaisuuden arvojen kasvaessa/pienentyessä myös toisen arvot kasvavat/pienentyvät positiivinen yhteys Toisen ominaisuuden arvot kasvavat ja toisen pienentyvä negatiivinen yhteys Korrelaatiokerroin, r On sama asia kuin kovarianssi, mutta kahden ominaisuuden välinen yhteys ilmaistaan suhteellisena lukuna Saa arvoja välillä -1 ja +1 Ominaisuuksien välinen vaihtelu Yhteys eri ominaisuuksien välillä - korrelaatio Toistumiskerroin Ilmaisee saman eläimen samasta ominaisuudesta tehtyjen mittausten voimakkuutta Geneettinen korrelaatio Valittaessa eläimiä yhden ominaisuuden suhteen ja samalla jossain toisessa ominaisuudessa tapahtuu huonontumista negatiivinen geneettinen korrelaatio Valittaessa eläimiä yhden ominaisuuden suhteen ja samalla jossain toisessa ominaisuudessa tapahtuu parantumista positiivinen geneettinen korrelaatio 3

4 Jalostustavoitteiden määrittäminen Mitä ominaisuuksia halutaan parantaa? Millainen painoarvo kullekin ominaisuudelle? Jalostustavoitteen on oltava täsmällisesti määritelty. Voi olla yksi tai useita ominaisuuksia. Jalostustavoitteen oltava kestävä, sillä kotieläinjalostus on pitkäjänteistä työtä: Sukupolvien välinen aika pitkä Tavoitteita ei saavuteta, jos niitä vähän väliä muutetaan Tavoiteominaisuuden oltava kohtuullisin kustannuksin mitattavissa. Jalostustavoitteiden määrittäminen Tavoiteominaisuudessa oltava perinnöllistä muuntelua! Jalostustavoitteeseen sisällytettävien ominaisuuksien väliset geneettiset korrelaatiot pitää ottaa huomioon Jalostustavoite voi olla biologinen taloudellinen poliittinen tai eettinen Jalostustavoite voi olla pohjoismainen tilakohtainen NTM (Nordic Total Merit) - jalostustavoite Punaiset rodut Holstein Ominaisuus NTM NTM paino korrel Ominaisuus paino korrel Tuotos 0,96 0,66 Tuotos 0,75 0,61 Kasvu 0,00 0,02 Kasvu 0,06 0,10 Hedelmällisyys 0,26 0,20 Hedelmällisyys 0,31 0,44 Poikimiset ISÄ 0,14 0,22 Poikimiset ISÄ 0,15 0,32 Poikimiset EISÄ 0,12 0,14 Poikimiset EISÄ 0,17 0,25 Utareterveys 0,32 0,40 Utareterveys 0,35 0,48 Sorkkaterveys 0,05 0,04 Sorkkaterveys 0,08 0,33 Muut sairaudet 0,12 0,28 Muut sairaudet 0,11 0,47 Koko 0,00-0,01 Koko 0,00-0,03 Jalat 0,09 0,16 Jalat 0,12 0,24 Utare 0,32 0,28 Utare 0,25 0,19 Lypsettävyys 0,10 0,18 Lypsettävyys 0,08 0,03 Luonne 0,03 0,14 Luonne 0,03 0,00 Kestävyys 0,07 0,57 Kestävyys 0,11 0,68 Vaihtelu eli muuntelu Ominaisuudessa eläinten välillä havaittava vaihtelu johtuu geneettisestä muuntelusta ympäristötekijöiden vaikutuksesta Geneettinen muuntelu on välttämätöntä, jotta jalostuksen keinoin voidaan saada muutoksia aikaan! Vaihtelun lähteet on voitava tunnistaa Systemaattiset ympäristötekijät Yhteisiä joillekin eläinryhmille: ikä sukupuoli poikima- ja syntymäkuukausi rotu Vaikuttaa kaikilla eläimillä samaan suuntaan Vaikutus toistuu kerrasta toiseen Vaikutus tuloksiin mahdollista ennustaa Eläinten tulokset voidaan korjata näiden tekijöiden suhteen ennen jalostusarvojen arvioimista Joidenkin ympäristötekijöiden vaikutus voidaan minimoida yhtenäistämällä ympäristö Satunnaiset ympäristötekijät Virhelähteitä, jotka vaikuttavat joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan vaikutus eri eläimillä erilainen vaikutus vaihtelee mittauskerroittain Vaikutusta tuloksiin mahdotonta ennustaa Eläinten tuloksia ei voida korjata ennen jalostusarvojen arviointia Jäävät tunnistamattomaksi virhevaihteluksi Vaikutusta voidaan vähentää käyttämällä toistettujen mittausten tai sukulaisilta saatujen tulosten keskiarvoa Satunnaista vaihtelua aiheuttavat: mittausvirhe tai sairastumiset rehujen laadun paikalliset vaihtelut ryhmän arvojärjestys 4

5 Jalostusarvon ennuste (indeksi) Jalostusarvo = Regressiokerroin * Korjattu fenotyyppiarvo Vertailuryhmän keskiarvo Kun ominaisuus mitataan samalta yksilöltä useasti tai käytetään sukulaisten tuloksia, on otettava huomioon: periytymisaste tulosten, jälkeläisten, sukulaisten jne. lukumäärä sukulaisuussuhteet Jos jalostusarvoon halutaan sisällyttää useita ominaisuuksia, on otettava huomioon: ominaisuuksien väliset yhteydet (korrelaatiot) ominaisuuksien suhteelliset taloudelliset arvot Jalostusarvon ennustaminen Jalostusarvo on ennuste yksilön perinnöllisestä tasosta Millaisia yksilön jälkeläiset keskimäärin ovat populaation keskiarvoon nähden Sen muodostavat: Additiivinen genotyyppiarvo Geenikombinaatiot (dominanssi ja epistasia) Systemaattiset ympäristötekijät Satunnaiset ympäristötekijät Maternaali- eli emovaikutukset Jalostusarvon ennustamiseen tarvitaan arvio ominaisuuden periytymisasteesta Valitse parhaat, karsi heikoimmat Eläimen sukutaulu kertoo, millainen sen odotetaan olevan. Sen oma tulos kertoo, millaiselta se näyttää. 68 % 95 % % 2.5 % 0.14 % Eläimen jälkeläisten tulokset kertovat, millainen se tosiasiassa on. Sukusiitos Yksilö on sukusiitetty mikäli sen vanhemmat ovat sukua toisilleen Homotsygoituminen on lisääntynyt Haitallisten resessiivisten geeniyhdistelmien todennäköisyys kasvaa Suotuisat dominanssivaikutukset ja/tai geeniyhdistelmien vaikutukset vähenevät Haitallisen sukusiitoksen rajana pidetään 10 %, kannattaa pyrkiä alle 6 % > ei serkusparituksia Jasu ilmoittaa sukusiitosasteen Ei ongelma ayrshirellä ja holsteinilla Ongelmallisempaa lsk:lla, isk:lla ja psk:lla Isk ja psk keskitetty jasu (EVA) Heteroosi Sukusiitoksen vastailmiö Heteroosi on siis risteytysjälkeläisten tulosten paremmuus prosenteissa vanhempien keskitasoon verrattuna Heteroosi-% riippuu siitä mikä eläinlaji, mitkä rodut tai mitkä sukusiitos- tai valintalinjat ovat kyseessä alhaisen periytymisasteen ominaisuudet sukusiitostaantuma suuri heteroosi korkea Keskinkertaisen periytymisasteen ominaisuudet sukusiitostaantuma keskinkertainen heteroosi keskinkertainen Korkean periytymisasteen ominaisuudet sukusiitostaantuma alhainen heteroosi alhainen 5

6 = Perinnöllinen edistyminen, G * Valinnan ankaruus * Perinnöllinen hajonta Sukupolvien välinen aika Eläimen todellisen jalostusarvon ja ennustetun jalostusarvon välinen korrelaatio Lukuarvo tai 0-1 Lypsyrotusonneilla jälkeläisarvostelu julkaistaan, kun arvosteluvarmuus on 75. Vanhempien jalostusarvojen perusteella lasketun odotusarvon varmuus 40. Arvosteluvarmuuteen vaikuttaa Ominaisuuden periytymisaste geneettisen vaihtelun osuus kokonaisvaihtelusta mittauksen tarkkuus arvostelumallin tarkkuus Yksilön omien havaintojen määrä Ominaisuuden toistumiskerroin Jälkeläisten havaintojen määrä Muiden sukulaisten havaintojen määrä Eläinten lkm Alhainen valinnan ankaruus eli pieni valintaero Eläinten lkm Valintaeron vaikutus Fenotyyppiarvo Valittujen keskiarvo Pieni valintaero Ankara valinta eli suuri valintaero Valittujen keskiarvo Suuri valintaero Fenotyyppiarvo Pieni perinnöllinen edistyminen Suuri perinnöllinen edistyminen Oletus: Periytymisaste 0,5 Perinnöllinen edistyminen, G G = Vanhempaispopulaatio Jälkeläispopulaatio * Valinnan ankaruus * Perinnöllinen hajonta Sukupolvien välinen aika Nuorsonnit Jälkeläisarvostellut sonnit Genomisonnit alhainen, odotusarvo korkea kohtalainen Valinnan ankaruus Sukupolvien välinen pitkä (5v.) lyhyt aika 6

7 7

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA MMT Markku Saastamoinen MTT Hevostalous Ypäjä Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajapäivät Tampere 10.10.2010 hevosjalostus = menetelmät, joilla kehitetään hevoskantaa

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit

NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit Esitellään million eri eläinryhmät saavat julkaisukelpoiset NAVjalostusarvot 3 ryhmää: Ryhmä 1 Kaikki ks-sonnit, joiden jalostusarvojen

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen 11 RISTEYTYKSET Merkintätapoja Mendelin säännöt Yhden alleeliparin periytyminen Monohybridiristeytys Multippelit alleelit Letaalitekijät Yhteisvallitseva periytyminen Välimuotoinen periytyminen Testiristeytys

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 2. helmikuuta 2012

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 2. helmikuuta 2012 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 2. helmikuuta 2012 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS Esitys on tehty vahvasti nautanäkökulmasta: Naudanjalostus on suurelta osin ollut hyvin järkiperäistä ja vailla tunteita, vain päämäärä on ollut tärkeä

Lisätiedot

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Esa Mäntysaari Professori, Biometrinen Genetiikka Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimus MTT Tänään: Eläinjalostus eristyisesti

Lisätiedot

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys.

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina Jukka Pösö Faba/NAV Terveysjalostus on haastavaa Terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia Erot eläinten välillä

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Elokuu 2017 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: Kansainväliset Interbull-jalostusarvot on julkaistu seuraaville roduille ja ominaisuuksille 8.8.2017: Jälkeläisarvostellut sonnit: Tuotos Rakenne Utareterveys

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet

Lisätiedot

Tuotantoeläinten jalostuksen työkaluja

Tuotantoeläinten jalostuksen työkaluja Tuotantoeläinten jalostuksen työkaluja Hämäläinen, Tuomo 2009 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Tuotantoeläinten jalostuksen työkaluja Tuomo Hämäläinen Maaseutuelinkeinot Opinnäytetyö 13. 11.

Lisätiedot

Uutisia - NAVin rutiiniarvostelu 2. toukokuuta 2013

Uutisia - NAVin rutiiniarvostelu 2. toukokuuta 2013 Uutisia - NAVin rutiiniarvostelu 2. toukokuuta 2013 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Ominaisuuksien periytymismekanismit ja geenitutkimuksen mahdollisuudet/haasteet. Anna-Elisa Liinamo yliopistonlehtori, Kotieläintieteen laitos

Ominaisuuksien periytymismekanismit ja geenitutkimuksen mahdollisuudet/haasteet. Anna-Elisa Liinamo yliopistonlehtori, Kotieläintieteen laitos Ominaisuuksien periytymismekanismit ja geenitutkimuksen mahdollisuudet/haasteet Anna-Elisa Liinamo yliopistonlehtori, Kotieläintieteen laitos Ominaisuuksien periytyvyys Ominaisuutta voi parantaa jalostuksella

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Huhtikuu 2016 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä 04.07.2002 MMM Katariina Mäki Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede Lonkka- ja kyynärniveldysplasian

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Joulukuu 2016 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Jalostusindeksien laskentaa

Jalostusindeksien laskentaa 1 / 8 Jalostusindeksien laskentaa Katariina Mäki Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä löytyvät BLUP-indeksit 38 rodun lonkka- ja/tai kyynärnivelen kasvuhäiriölle. BLUP-indeksi on tietyn aineiston

Lisätiedot

1. Muutoksia edelliseen (huhtikuu 2014) arvostelun jälkeen:

1. Muutoksia edelliseen (huhtikuu 2014) arvostelun jälkeen: Elokuu 2014 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Muutokset edelliseen arvosteluun verrattuna 2. Tuotos 3. Rakenne 4. Solut ja utareterveys 5. Kestävyys 6. Poikimaominaisuudet 7. Hedelmällisyys 8. Lypsettävyys

Lisätiedot

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle Katariina Mäki Useimmat koirien jalostettavista ominaisuuksista, kuten myös lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt, ovat periytymistavaltaan kvantitatiivisia eli määrällisiä.

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? 1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Huhtikuu 2017 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Elokuu 2016 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Oriin vaikutus tamman tiinehtymiseen

Oriin vaikutus tamman tiinehtymiseen Oriin vaikutus tamman tiinehtymiseen Jenni Sairanen Helsingin Yliopisto, Kotieläintieteen laitos. Jenni.Sairanen@helsinki.fi Esityksen pohjana väitöstutkimukseni osat: Sukusiitoksen ja muiden geneettisten

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Mitä geenitestin tulos kertoo? 3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Joulukuu 2014 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Suomenajokoirien BLUP-indeksit. MMT Anna-Elisa Liinamo Kotieläintieteen laitos, Helsingin yliopisto

Suomenajokoirien BLUP-indeksit. MMT Anna-Elisa Liinamo Kotieläintieteen laitos, Helsingin yliopisto Suomenajokoirien BLUP-indeksit MMT Anna-Elisa Liinamo Kotieläintieteen laitos, Helsingin yliopisto Asiaa Osa 1: Indeksilaskennan yleiset perusteet Mikä on indeksi ja mikä on BLUP Miksi niitä lasketaan

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Joulukuu 2015 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Elokuu 2015 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Tulevaisuuden lehmän kaava

Tulevaisuuden lehmän kaava Tulevaisuuden lehmän kaava Claus Langdahl Senior breeding manager VikingGenetics ProAgria Maitovalmennus 2019 The Nordic Total Merit (NTM) Tuotos Terveys ja hedelmällisyys Rakenne 13% >90 osa-indeksiä

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Kansainväliset interbull-indeksit on julkaistu seuraaville ominaisuuksille :

Kansainväliset interbull-indeksit on julkaistu seuraaville ominaisuuksille : Elokuu 2013 INTERBULL - indeksit Kansainväliset interbull-indeksit on julkaistu seuraaville ominaisuuksille 13.8.2013: Ominaisuus(ryhmä): Tuotos Rakenne Utareterveys Kestävyys Poikimaominaisuudet Hedelmällisyys

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 14. Useamman ominaisuusparin periytyminen 1. Avainsanat 2. Mendelin lait 3. Dihybridiristeytys 4. Mendelin tulosten taustaa 5. Tekijäinvaihdunta

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 1. marraskuuta 2016

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 1. marraskuuta 2016 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 1. marraskuuta 2016 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

INTERBULL - jalostusarvot

INTERBULL - jalostusarvot Huhtikuu 2015 INTERBULL - jalostusarvot Sisältö: 1. Tuotos 2. Rakenne 3. Solut ja utareterveys 4. Kestävyys 5. Poikimaominaisuudet 6. Hedelmällisyys 7. Lypsettävyys ja luonne 8. NTM 9. Muutoksia edellisen

Lisätiedot

Eläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet.

Eläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet. Eläinjalostus Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet. Jalostettavat ominaisuudet usein kvantitatiivisia. (usean geenin aiheuttamia)

Lisätiedot

Suomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus. Terhi Vahlsten, Faba osk.

Suomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus. Terhi Vahlsten, Faba osk. Suomenkarjan nykytilanne ja tulevaisuus Terhi Vahlsten, Faba osk. Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistys, ISK Perustamiskokous 3.9.1898 Yhdistyksen keskeinen toimintamuoto oli kantakirjaus Kirjattiin mm. tyyppi,

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ

PERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ EMONKASVATUS HISTORIAA Ensimmäinen kuvaus mehiläisemosta naaraana julkaistiin Espanjassa 1586. Englantilainen Charles Butler osoitti vuonna 1609, että kuhnurit ovat koirasmehiläisiä Jo vuonna 1568 Saksassa

Lisätiedot

LYPSYLEHMIEN REHUNKÄYTTÖKYVYN PARANTAMINEN JALOSTUKSEN AVULLA

LYPSYLEHMIEN REHUNKÄYTTÖKYVYN PARANTAMINEN JALOSTUKSEN AVULLA LYPSYLEHMIEN REHUNKÄYTTÖKYVYN PARANTAMINEN JALOSTUKSEN AVULLA Terhi Mehtiö ProAgria Maitovalmennus 7.9.2018 LUENNON SISÄLTÖ Tausta Jalostuksen haasteet Määrittely Kehitetyt ratkaisut Yhteenveto MIKSI REHUNKÄYTTÖKYKYÄ

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 12. elokuuta 2014

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 12. elokuuta 2014 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 12. elokuuta 2014 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

1. Muutokset edelliseen (elokuu 2013) arvosteluun verrattuna:

1. Muutokset edelliseen (elokuu 2013) arvosteluun verrattuna: Joulukuu 2013 INTERBULL - indeksit Sisältö: 1. Muutokset edelliseen arvosteluun verrattuna 2. Tuotos 3. Rakenne 4. Solut ja utareterveys 5. Kestävyys 6. Poikimaominaisuudet 7. Hedelmällisyys 8. Lypsettävyys

Lisätiedot

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto

Geenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät

Lisätiedot

Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista

Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista Jalostuspäivät 10.2.2016 Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista Asko Mäki Tanila Helsingin yliopisto Jalostuspäivät AMT 2016 1 Sillon tlee hyvä vuas, kom pyhämiäste ja joulun välill

Lisätiedot

Jalostuksen sähköinen oppimateriaali

Jalostuksen sähköinen oppimateriaali Elina Junikka & Taru Hietakangas Jalostuksen sähköinen oppimateriaali Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Elintarvike ja maatalous, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2(30) SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET 8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...

Lisätiedot

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä

Lisätiedot

Limousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen

Limousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen Limousin talvipäivä 30.1.2019 Mikkeli Saara Rantanen Liharotuaste kasvu ja lihakkuus sonneilla E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O P+ P P- 15, 14,13, 12, 11,10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 Akselin otsikko Vaihteluvälejä

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa 1 / 7 Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa Elina Paakala Koirarotujen perinnöllinen monimuotoisuus on ajankohtainen puheenaihe. Koiramme-lehdessä on aiheesta juttuja jokseenkin joka numerossa.

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Elisa Ikonen. Perinnöllisesti nupo lypsykarja - Kiinnostaako nupous karjanomistajia

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Elisa Ikonen. Perinnöllisesti nupo lypsykarja - Kiinnostaako nupous karjanomistajia KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Elisa Ikonen Perinnöllisesti nupo lypsykarja - Kiinnostaako nupous karjanomistajia Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2016

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja Lajien synnystä 151 vuotta. Darwin nuorena Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta. Evoluutio on dynaaminen prosessi, joka pohjautuu populaatiogenetiikkaan Darwinin suurin ansio oli luonnonvalinta adaptaation

Lisätiedot

Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56

Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56 Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56 - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat

Lisätiedot

Genetiikan perusteet 2009

Genetiikan perusteet 2009 Genetiikan perusteet 2009 Malli selittää, mutta myös ennustaa ja ennusteen voi testata kokeella. Mendel testasi F 2 -mallinsa tuottamalla itsepölytyksellä F 3 -polven Seuraava sukupolvi tai toinen, riippumaton

Lisätiedot

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 11.08.2015 SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen ratsuponi (SRP) Suomalainen ratsuponi on SRP kantakirjaan ensirekisteröity ratsuponi, joka polveutuu

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

Tarjouspaketti. +alv 24 %

Tarjouspaketti. +alv 24 % Tarjouspaketti 1200 +alv 24 % Asmo Julianan emä Korkiakosken Elena Alkioiden vanhempien tiedot löydät seuraavilta sivuilta. Alkiovaraukset ja lisätiedot Katarina Hägg, kahag@vikinggenetics.com tai puh.

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Amerikanakitojen geneettinen historia LUENNOITSIJA: SAIJA TENHUNEN

Amerikanakitojen geneettinen historia LUENNOITSIJA: SAIJA TENHUNEN Amerikanakitojen geneettinen historia LUENNOITSIJA: SAIJA TENHUNEN Kuka minä olen Perheessä aina ollut koiria Ensimmäinen oma koira 2004 (Akita) Useita vuosia yhdistystoiminnassa Agrologi valmistunut 2016,

Lisätiedot

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan populaatiorakenne biokemiallisen ja polymorfismin ja rungon mittojen perusteella

Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan populaatiorakenne biokemiallisen ja polymorfismin ja rungon mittojen perusteella KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE No 93 Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan populaatiorakenne biokemiallisen ja polymorfismin ja rungon mittojen perusteella Juha Kantanen Helsingin Yliopisto Kotieläinten jalostustieteen

Lisätiedot

Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus

Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit Jukka Pösö Faba Jalostus Lineaarinen rakennearvostelu arvostellaan rakennetta/liikkumista yksityiskohtaisesti esimerkkejä: korkeus jalka-asennot: vuohinen

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan

Lisätiedot

JALOSTUSTUTKIMUKSEN SUUNTIA JA TULOKSIA EUROOPASTA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

JALOSTUSTUTKIMUKSEN SUUNTIA JA TULOKSIA EUROOPASTA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus JALOSTUSTUTKIMUKSEN SUUNTIA JA TULOKSIA EUROOPASTA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus perinteisestä suorituskyvyn jalostustavoitteissa ja tutkimuksessa on painopistettä siirretty kestävyyteen, terveyteen,

Lisätiedot

Kvantitatiivinen genetiikka

Kvantitatiivinen genetiikka Kvantitatiivinen genetiikka - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat tottuneet määrällisen

Lisätiedot