Valtiohallinnon siirtyminen SEPA:an (Single Euro Payments Area)

VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus Ohje 1(13) 9.4.2009 Dnro 234/03/2009 Valtiohallinnon siirtyminen SEPA:an (Single Euro Payments Area) Ohje tilivirastoille ja palvelukeskuksille

2(13) SISÄLLYSLUETTELO TILIVIRASTOT JA TALOUSARVION ULKOPUOLISET RAHASTOT... 3 1 YLEISTÄ... 3 1.1 SEPA- PALVELUIDEN SISÄLTÖ... 3 1.2 KANSAINVÄLINEN TILINUMERO JA PANKKIOSOITE IBAN & BIC... 4 1.3 SEPA- TILISIIRTO... 4 1.3.1 Pankkiviite... 4 1.4 SEPA SUORAVELOITUS... 5 1.5 SEPA- MAKSU- JA AUTOMAATTIKORTTI... 5 1.6 MAKSUAINEISTOJEN TIEDOSTOMUOTO... 5 1.7 MAKSUAINEISTOJEN TIEDONSIIRTOKANAVA... 6 1.8 SEPA PALVELUIDEN AIKATAULU... 6 2 SEPA:N MERKITYS VALTIOLLE JA MUUTOSVAATIMUKSET ERI SOVELLUKSILLE... 6 2.1 HANKINNASTA MAKSUUN- PROSESSI... 6 2.1.1 Rondo, ostolaskujenkäsittely... 7 2.1.2 Ostoreskontrat... 7 2.1.3 Maksaminen... 8 2.1.3.1 Web Service tiedonsiirtoyhteys... 8 2.1.3.2 Maksuliikeohjelmistot... 8 2.1.3.3 Maksupäätteet... 9 2.2 TILAUKSESTA PERINTÄÄN PROSESSIIN... 9 2.2.1 Laskutussovellus... 9 2.2.2 Myyntireskontra... 10 2.2.3 Suoraveloitukset... 10 2.3 PALKANLASKENTASOVELLUKSET... 11 2.4 ELÄKKEIDENMAKSUSOVELLUS... 12 2.5 MUUT SOVELLUKSET... 12 3 PROJEKTISUUNNITELMA JA VALTIOKONTTORIN INFORMOINTI... 12 4 LISÄTIETOJA... 13

3(13) Tilivirastot ja talousarvion ulkopuoliset rahastot Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/92) 40 :n mukaan Valtiokonttori antaa tarkempia määräyksiä tilivirastojen maksuliikkeen hoitamisesta. Edelleen 40 :n 3. momentin mukaan Valtiokonttori antaa tarvittavat määräykset ja ohjeet maksuliikkeessä ja palkanlaskennassa käytettävistä järjestelmistä. Edellä mainitun talousarvioasetuksen kohdan perusteella Valtiokonttori ohjeistaa tilivirastoja SEPA:n käyttöönottoa koskien. Tämä ohje ei koske yliopistoja, jotka siirtyvät budjettitalouden ulkopuolelle vuoden 2010 alusta. 1 Yleistä Single Euro Payments Area (jäljempänä SEPA) on Euroopan yhtenäinen maksualue, jota eurooppalaiset pankit, European Payment Council (jäljempänä EPC), Euroopan keskuspankki (jäljempänä EKP) ja Euroopan komissio (jäljempänä EK) ovat olleet luomassa. SEPA:n tavoitteena on muuttaa euroalue täysin integroiduksi, paikalliseksi maksualueeksi. Tavoitteena on, että yhtenäisellä euromaksualueella kuluttajat, yritykset ja muut talouden toimijat maksavat ja vastaanottavat euromääräisiä maksuja samoin perusehdoin, samoin oikeuksin ja samoin velvollisuuksin riippumatta siitä, missä päin maksualuetta maksaja ja saaja ovat. SEPA- alue kattaa 31 maata, joihin kuuluvat EU 1 - ja muut ETA 2 - maat sekä Sveitsi. 1.1 SEPA- palveluiden sisältö Yhtenäisellä euromaksualueella on yhteiset maksuvälineet (pankkien määrittelemät säännöt ja standardit): 1 EU-maat : Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro 2 ETA maat : Islanti, Lichtenstein, Norja

4(13) Kansainvälinen tilinumero ja pankkiosoite IBAN & BIC SEPA- tilisiirto SEPA- suoraveloitus Korttimaksut 1.2 Kansainvälinen tilinumero ja pankkiosoite IBAN & BIC Maksun saajan tunnistetietona on ollut jo vuoden 2007 alusta alkaen pakollista IBAN-muotoisen tilinumeron ja BIC- koodien käyttö kaikissa EU/ETA-alueen euromääräisissä rajat ylittävissä maksuissa. Näiden maksujen osalta SEPA vahvistaa jo käytössä olevan menettelyn. Merkittävä muutos SEPA:an siirryttäessä sen sijaan on, että IBAN-tilinumero ja BIC-koodi tulevat käyttöön myös kotimaan maksuliikenteessä (esimerkki liite 1). 1.3 SEPA- tilisiirto 1.3.1 Pankkiviite SEPA- tilisiirtolomakkeella (liite 2) tulee olla siirtymäajan aikana paikka sekä kansalliselle tilinumerolle että IBAN- tilinumerolle ja BIC- koodeille. Pankkiviitekäytännöstä on myös olemassa standardi yleiseurooppalaisella tasolla. Kansainvälinen viitestandardi (ISO 11649 Creditor Reference) on julkaistu ISO:n (Kansainvälinen standardisoimisjärjestö, International Organization for Standardization) toimesta 16.3.2009. Suomalaisilla pankeilla on tämän hetkisen tiedon mukaan valmiudet uusimuotoisen viitteen käyttöön vasta vuoden 2010 jälkeen koskien kotimaan laskutusta. Valtiokonttori ilmoittaa tilivirastoille myöhemmin, milloin ja miten kansainvälistä viitestandardia voi alkaa käyttää kansainvälisessä laskutuksessa. Kansainvälinen viitestandardi (RF-Viite) muodostuu 25 merkistä siten että kaksi ensimmäistä merkkiä ovat RF ja sen jälkeen kaksi tarkistusnumeroa ja viitteen perusosa, joka voi olla maksimissaan 21 merkkiä. Tarkistusnumerot lasketaan ja tarkistetaan käyttäen samaa algoritmia kuin IBAN- tilinumerossa. Suomalaiset maksustandardit (LM02, LM03) eivät tue RFviitettä Suomessa toimivien pankkien kesken on kuitenkin sovittu, että nykykäytännön mukainen pankkiviitteen esittämistapa tilisiirrolla (maksusanomalla) toimii ainakin vuoden 2010 loppuun saakka.

5(13) 1.4 SEPA suoraveloitus 1.5 SEPA- maksu- ja automaattikortti 1.6 Maksuaineistojen tiedostomuoto SEPA -suoraveloitus poikkeaa merkittävästi suomalaisesta suoraveloituksesta. Seuraavassa merkittävimmät poikkeukset: Valtakirja maksajan ja laskuttajan välillä maksaja antaa valtakirjan laskuttajalle, laskuttajan velvollisuutena on säilyttää valtakirjat maksajan pankilla ei ole velvollisuutta tarkistaa valtakirjan tietoja tai olemassaoloa, mutta voi tarjota esim. valtakirjan tarkistusta lisäpalveluna valinnaisena palveluna on kehitteillä sähköinen valtakirjan käsittely internetissä Maksajalla on oikeus jo toteutuneen suoraveloituksen palautukseen kahdeksan viikon ajan maksupäivästä laskettuna ellei suoraveloitusta koskevaa ilmoitusta ole lähetetty asiakkaalle vähintään neljä viikkoa ennen veloituspäivää Suoraveloitus voi olla myös kertaluonteinen Suoraveloituksessa tulee käyttöön uusi xml-sanomastandardi ISO 20022 Yritysten välisille suoraveloituksille on oma valinnainen palvelu. SEPA:n tavoitteena on varmistaa maksukorttien laaja kelpoisuus. Maksukortin haltijan tulee voida käyttää maksukorttiaan koko SEPA- alueella. SEPA koskee sekä korteilla maksamista että korteilla tehtäviä käteisnostoja. Korttimaksamisen turvallisuuden takaamiseksi SEPA -maksukortit ovat EMV sirullisia. Vuoden 2008 aikana suomalaiset pankit tarjoavat SEPA - maksukortteja asiakkaille nykyisten pankkikorttien rinnalla. Päätökset SEPA kortteihin ja -palveluihin liittyen tehdään pankkikohtaisesti. Käytännössä SEPA kortteja voivat olla luottokorttien (Credit Card) lisäksi myös pankkikorttityyppiset kortit (Debit Card). Asiakkaan ja pankin välisessä tiedonsiirrossa otetaan käyttöön uusi standardoitu maksusanoma C2B (Customer-to-Bank). Sanoma korvaa nykyiset käytössä olevat maksusanomat ja perustuu Xml-standardiin. Suomessa C2Bsanomalla korvataan seuraavat pankin maksupalvelut: Laskujen maksupalvelu (LMP) Toistuvaissuoritus (palkat ja eläkkeet, TS) Ulkomaan maksut (LUM2)

6(13) 1.7 Maksuaineistojen tiedonsiirtokanava Pankit uudistavat tiedonsiirtokäytännön SEPA- ajan maksamiseen. Pankkiyhteysohjelmistojen SEPA-versio mahdollistaa uuden Web Servicesyhteyden palvelun mahdollistaviin pankkeihin. Web Services: korvaa vähitellen pankkien Patu ja VPN- ratkaisut tarjoaa uusia suojausvaihtoehtoja tuo tietoturvan uudelle tasolle (PKI- avaimet ja varmenteet). Pankit rakentavat parhaillaan Web Services palveluaan. Käyttöönoton aikataulusta sekä käyttöönottoihin liittyvistä menettelyistä tullaan tilivirastoille tiedottamaan erikseen. 1.8 SEPA palveluiden aikataulu SEPA- palveluiden käyttöönotto tulee tapahtua korttimaksujen ja tilisiirron osalta siirtymävaiheen aikana. Siirtymävaihe kestää vv. 2008 2010. 2 SEPA:n merkitys valtiolle ja muutosvaatimukset eri sovelluksille Ohje on laadittu prosessi- näkökulmasta. Ensin ohjeistetaan hankinnasta maksuun- prosessiin (ostolaskujen käsittely) liittyvien sovellusten muutostarve, sitten tilauksesta perintään prosessiin (myyntilaskujen käsittely) liittyvien sovellusten muutostarve ja lopuksi käsitellään rekrytoinnista eläköitymiseenprosessiin liittyvien sovellusten muutostarve. 2.1 Hankinnasta maksuun- prosessi

7(13) Ensimmäisen kerran SEPA vaikuttaa hankinnasta maksuun prosessissa siinä vaiheessa, kun toimittaja lähettää tilivirastolle laskun. Lasku voi tulla joko SEPA- muotoisena tai ns. vanhassa muodossa jo siirtymäkauden (2008 2010) aikana. Kun lasku tulee valtion laskujen välityspalvelun toimittajaksi valitun Itella Information Oy:n (myöhemin Itella) käsittelyyn, siirretään lasku Rondoon, laskujen kierrätys- ja arkistointijärjestelmään. 2.1.1 Rondo, ostolaskujenkäsittely Rondossa on ollut jo vuoden 2007 alusta alkaen SEPA toiminnallisuus, joka on otettu käyttöön kaikilla Rondo asiakkailla. Rondossa tapahtuva toimittajarekisterin tarkistus toimii, oli kysymyksessä sitten vanha- tai uusimuotoisilla tilinumeroilla toimiva reskontra. Tilivirastolla voi kuitenkin olla tarve parametrointiin riippuen siitä, tapahtuuko verkkolaskujen vastaanoton yhteydessä toimittajan tunnistaminen OVT-tunnuksen vai pankkitilin perusteella. Sama koskee toimittajatietojen yhteydessä olevaa pankkitiliä. Parametrointitarpeesta saa lisätietoa RondoHelpistä, puh.0103021820 tai email help.rondo.fi@logica.com. 2.1.2 Ostoreskontrat Valtion yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä otetaan käyttöön vuosien 2010 2015 aikana. Keskitetysti hankittavassa tietojärjestelmässä on SEPA toiminnallisuus. Tämän vuoksi tilivirastojen ei tule päivittää SEPAtoiminnallisuudella niitä reskontria, jotka sisältyvät keskitettyyn tietojärjestelmähankkeeseen. Tilivirastot muuntavat ostoreskontrista lähtevän aineiston SEPA muotoon (XML muotoinen aineisto sekä pankkitilinumerossa IBAN ja BIC- koodi) käytössä olevalla maksuliikeohjelmistollaan. Valtion tilivirastojen käytössä olevat maksuliikeohjelmistot (Basware Maksuliikenne sekä OpusCapita Rahaliikenne) päivitetään SEPA toiminnallisuuteen syksyn 2009 aikana. SEPA- toiminnallisuus pitää sisällään SEPA muuntimen. Ohjelmistotoimittajien edustajat ottavat yhteyttä päivityksestä ja sen aikataulusta tilivirastoon kevään/kesän 2009 aikana. Mikäli maksuliikeohjelmisto on jokin muu kuin Baswaren tai OpusCapitan toimittama ohjelmisto ja sovelluksessa ei ole SEPA muunninta, joutuu tilivirasto tällaisessa tapauksessa päivittämään reskontran SEPA toiminnallisuuteen. Ns. substanssireskontrien osalta, joita ei tulla korvaamaan yhteisellä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmällä, tulee tiliviraston ottaa yhteyttä

8(13) sovellustoimittajaan ja vaatia sovellukseen tehtäväksi versiopäivitys SEPA toiminnallisuuden (XML- aineistomuotoa sekä pankkitilinumerossa IBAN ja BICkoodi) varmistamiseksi. Muutokset tulee tehdä viimeistään 31.5.2010 mennessä. Päivityksen/uuden keskitetysti kilpailutetun reskontran käyttöönoton yhteydessä sovellustoimittaja huolehtii siitä (ellei tilivirasto toisin päätä), että vanhan reskontran toimittajatiedot muunnetaan SEPA- muotoon. 2.1.3 Maksaminen 2.1.3.1 Web Service tiedonsiirtoyhteys Web Service- tiedonsiirtoyhteys on kansainvälisiin standardeihin perustuva tiedonsiirtomenettely. Menettely on pankkien Cash Management -palveluissa käytetty uusi yhteys- ja turvakäytäntö, jonka määritykset ovat saatavilla Finanssialan Keskusliiton verkkosivuilta (www.fkl.fi). WebService tulee korvaamaan nykyisin käytössä olevan Patu-tiedonsiirtokanavan. Web service- tiedonsiirtokanava mahdollistaa uusien XML- pohjaisten aineistojen saumattoman tiedonsiirron. Myös nykyiset kotimaiset maksuliikenneaineistot voidaan välittää pankkiin/pankista ko. tiedonsiirtoyhteyttä hyödyntäen. WebServicen käyttöön sisältyy uusi tunnistautumistekniikka, joka perustuu PKI:hin (Public Key Infrastructure, järjestely, jolla julkisen avaimen menetelmää käyttäen tieto suojataan avoimissa tietoverkoissa) ja varmenteisiin. Valtio tulee ottamaan Web service- tiedonsiirtoyhteyden maksuaineistojen välittämisessä käyttöön 31.5.2010 mennessä. Valtiokonttori ohjeistaa tilivirastot tiedonsiirtokäytännöstä ja aikatauluista heti, kun tiedonsiirto on kuvattu ja hyväksytty käyttöönotettavaksi. 2.1.3.2 Maksuliikeohjelmistot Valtiolla on kaksi päätoimittajaa maksuliikeohjelmistoilla. OpusCapita sekä Basware. Molemmilla on jo nyt olemassa SEPA toiminnallisuus. Vuoden 2011 alusta alkaen pankin ottavat vastaan ainoastaan SEPAmuotoista aineistoa. Valtion tavoiteaikataulu on, että viimeistään 06/2010 kaikki tilivirastot lähettävät pankkiin ainoastaan SEPA- muotoista aineistoa.

9(13) Valtiokonttori on käynyt neuvottelut kunkin ohjelmistotoimittajan kanssa tavasta, joilla SEPA ohjelmistopäivitys tehdään. Päivitetyn version kustannukset on ilmoitettu maksuliikkeen extranetissä. Ne virastot, joilla maksatusohjelmistona on muu kuin jompikumpi yllä mainituista ohjelmistoista tai joiden maksuliikeaineiston lähetyksestä pankkiin vastaa esim. sovellustoimittaja, huolehtivat itse siitä, että ohjeessa mainittu tavoiteaikataulu ja menettely toteutuu. Lisää maksuliikeaineiston välityksestä SEPA- muodossa löytyy Finanssialan keskusliiton sivuilta: http://www.fkl.fi/asp/system/empty.asp?p=2854&vid=default&sid=653129859 422650&S=1&A=closeall&C=31890 2.1.3.3 Maksupäätteet Valtiokonttori on ohjeistanut tilivirastoja ottamaan maksupäätteissään EMV toiminnallisuuden käyttöön (Maksukortteihin liitettävän siruominaisuuden vaikutuksia tilivirastojen tulojen käsittelyyn, 1.7.2005, Dnro 211/03/2005).. Ohjeen mukaan tilivirastojen maksupäätteissä tuli olla huomioitu EMVtoiminnallisuus vuoden 2005 loppuun mennessä. Muutoin tilivirasto päättää itse, mitä maksuvälineitä se näkee toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi hyväksyä. 2.2 Tilauksesta perintään prosessiin 2.2.1 Laskutussovellus Tilauksesta perintään prosessissa SEPA vaikuttaa siinä vaiheessa, kun lasku lähetetään maksajalle. Lasku välitetään Itellan kautta. Laskutusohjelmistoon tulee päivittää SEPA -toiminnallisuus siten, että laskuun sisältyvä tilisiirtolomake täyttää SEPA:n asettamat vaatimukset. Tilivirastojen ei tule päivittää omia laskutussovelluksiaan SEPA toiminnallisuuteen, mikäli laskutussovellus korvataan uuteen keskitetysti hankittuun taloushallintojärjestelmään sisältyvällä laskutussovelluksella. Siihen saakka, kunnes keskitetysti hankitun taloushallintojärjestelmän laskutussovellus on otettu käyttöön tilivirastoissa, huolehtii Itella laskun ja siinä olevan tilisiirtoosion saattamisesta SEPA - muotoon. Itella tekee tämän muunnon ilman erillistä pyyntöä tilivirastolta, eikä tästä aiheudu kustannuksia tilivirastolle. Tiliviraston tulee varmistaa, että sen siirtyminen laskujen välityksen osalta Itellan asiakkaaksi on tapahtunut ennen 31.12.2010.

10(13) 2.2.2 Myyntireskontra 2.2.3 Suoraveloitukset Niiden tilivirastojen, joilla on käytössä muu kuin keskitetysti hankitun taloushallintojärjestelmän sovelluksella korvattava laskutussovellus, tulee ottaa yhteyttä sovellustoimittajaan ja vaatia sovellukseen tehtäväksi tarvittavat päivitykset SEPA toiminnallisuuden varmistamiseksi. Muutokset tulee tehdä mielellään vuoden 2009 aikana, kuitenkin viimeistään 31.5.2010 mennessä. Muutosta toteutettaessa tulee ottaa huomioon myyntireskontra ja laskutussovelluksen liittymät siihen. Tiliviraston tulee lisäksi varmistua siitä, että järjestelmästä mahdollisesti tulostuva lasku pitää sisällään uuden muotoisen tilinumeron/tilisiirtolomakkeen. Finanssialan Keskusliitto (jäljempänä FK) valmistelee parhaillaan IBAN muotoisen tilinumeron sisällyttämistä viivakoodiin. Uusi viivakoodi-standardin versio julkaistaan päätöksen jälkeen FK:n tilisiirto-opaassa (Tilisiirto opas löytyy Finanssialan Keskusliiton sivuilta, www. fkl.fi). Myyntireskontriin tarvitaan muutoksia siinä tapauksessa, että reskontrasta tulostuu lasku tai maksukehotus. Tällöin laskussa tai maksukehotuksessa tulee olla SEPA muotoinen tilinumero sekä näiden yhteydessä mahdollisesti olevan tilisiirtolomakkeen tulee noudattaa SEPA muotoa (liite 2). Tilivirastojen ei tule tehdä erillistä SEPA päivitystä myyntireskontriin, mikäli myyntireskontra korvataan keskitetysti hankittavalla taloushallinnon myyntireskontrasovelluksella. Siihen saakka, kunnes keskitetysti kilpailutettu sovellus on otettu käyttöön tilivirastoissa, huolehtii Itella laskun/maksukehotuksen ja siinä olevan tilisiirto-osion saattamisesta SEPA - muotoon. Itella tekee tämän muunnon ilman erillistä pyyntöä tilivirastolta, eikä tästä aiheudu kustannuksia tilivirastolle. Tiliviraston tulee varmistaa, että sen siirtyminen laskujen välityksen osalta Itellan asiakkaaksi on tapahtunut ennen 31.12.2010. Niiden reskontrien osalta, joita ei korvata keskitetyllä hankinnalla, tulee tiliviraston ottaa yhteyttä sovellustoimittajaan ja vaatia sovellukseen tehtäväksi tarvittavat päivitykset SEPA toiminnallisuuden (SEPA muotoinen tilinumero ja SEPA- tilisiirtolomake) varmistamiseksi. Muutokset tulee tehdä viimeistään 31.5.2010 mennessä. SEPA suoraveloitus tuo mukanaan merkittäviä muutoksi nykyiseen käytäntöön. Näistä muutoksista on kerrottu kohdassa 1.4. Muuttuneesta menettelystä johtuen Valtiokonttori suosittelee, että tilivirastot korvaavat SEPA suoraveloituksen mahdollisimman laajasti verkkolaskulla (sähköinen lasku). Tilivirastot joutuvat kuitenkin joissakin tapauksissa säilyttämään suoraveloituksen. Tällaisissa tapauksissa tiliviraston tulee suunnitella etukäteen, miten valtakirjat hankitaan asiakkaalta ja miten ne säilytetään.

11(13) Lisäksi tulee huomioida, miten menetellään, jos asiakas peruu jo maksamansa suorituksen. Suoraveloitusta ei voi kuitenkaan perua, mikäli veloitus on jo tapahtunut ja tieto suoraveloituksesta on lähetetty asiakkaalle neljä viikkoa ennen veloituspäivää. Ohjeen laatimishetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan useimpien pankkien valmiudet SEPA muotoiseen suoraveloitukseen ovat olemassa vasta vuoden 2010 loppupuolella. Osittain tämän vuoksi ja osittain siksi, että kansalliselle suoraveloitukselle ei ole asetettu takarajaa, tilivirastojen kannattaa jatkaa nykymuotoisen suoraveloituksen käyttöä (ellei voida korvata e-laskulla) siihen saakka, kunnes asiasta on saatu lisäinformaatiota. Valtiokonttori tulee pitämään tilivirastot ajan tasalla suoraveloitukseen liittyvästä uudesta tiedosta. 2.3 Palkanlaskentasovellukset Tilivirastojen ei tule päivittää omia palkanlaskentasovelluksiaan SEPA toiminnallisuuteen (aineisto XML-muotoista sekä pankkitilinumero SEPA muotoa (IBAN ja BIC- koodi)), mikäli palkanlaskentasovellus korvataan uudella keskitetysti hankittavalla henkilöstöhallinnon palkanlaskentasovelluksella. Tilivirastot muuntavat palkanlaskentasovelluksista lähtevän aineiston SEPA muotoon (XML muotoinen aineisto sekä pankkitilinumerossa IBAN ja BIC- koodi sekä käytössä erillinen Sala-koodi) käytössä olevalla maksuliikeohjelmistollaan (koskee tapauksia, joissa palkanmaksuaineisto lähetetään tiliviraston maksuliikeohjelmistolla). Maksuliikeohjelmistot (Basware sekä OpusCapita) päivitetään SEPA toiminnallisuuteen syksyn 2009 aikana. Ohjelmistotoimittajien edustajat ottavat yhteyttä päivityksestä tilivirastoon kesän 2009 aikana. Mikäli maksuliikeohjelmisto on jokin muu kuin Baswaren tai OpusCapitan toimittama ohjelmisto ja sovelluksessa ei ole SEPA muunninta, joutuu tilivirasto tällaisessa tapauksessa päivittämään palkanlaskentasovelluksensa SEPA toiminnallisuuteen (koskee myös tapauksia, joissa aineisto lähetetään suoraan sovelluksen käyttöpalvelusta). Päivityksen/uuden keskitetysti kilpailutetun palkanlaskentasovelluksen käyttöönoton yhteydessä sovellustoimittaja huolehtii siitä (ellei tilivirasto toisin päätä), että vanhan palkanlaskentasovelluksen tilinumerot muunnetaan Niiden tilivirastojen, joilla on muu, kuin keskitetysti hankittava palkanlaskentasovellus, tulee ottaa yhteyttä sovellustoimittajaan ja vaatia sovellukseen tehtäväksi tarvittavat päivitykset SEPA toiminnallisuuden varmistamiseksi. Muutokset tulee tehdä mielellään vuoden 2009 aikana, kuitenkin viimeistään 31.5.2010 mennessä.

12(13) Teetettäessä sovellusmuutosta tulee muistaa varustaa palkka-aineisto erityisellä SALA-koodilla. Toinen tärkeä muutos on, että enää ei anneta maksupäivää vaan eräpäivä. Eräpäivällä tarkoitetaan palkkojen katteen veloituspäivää. Merkitsemällä eräpäivä palkanmaksupäivää edeltävälle pankkipäivälle, on suoritus palkansaajalla palkanmaksupäivänä riippumatta palkansaajan pankista. Mikäli palkanmaksupäivä olisi esimerkiksi 15. päivä ja se olisi lauantai, tulisi eräpäiväksi merkitä jo 13. päivä, jotta palkat olisivat saajilla perjantaina 14. päivä. 2.4 Eläkkeidenmaksusovellus 2.5 Muut sovellukset Eläkesovellukseen tulee päivittää SEPA toiminnallisuus siten, että SEPA:n asettamat vaatimukset (aineisto XML-muotoista, pankkitilinumero SEPA muotoa (IBAN ja BIC- koodi)) täyttyvät. Lisäksi teetettäessä sovellusmuutosta tulee muistaa varustaa aineisto erityisellä SALA-koodilla. Toinen tärkeä muutos on, että enää ei anneta maksupäivää vaan eräpäivä. Eräpäivällä tarkoitetaan eläkkeiden katteen veloituspäivää. Merkitsemällä eräpäivä maksupäivää edeltävälle pankkipäivälle, on suoritus eläkkeensaajalla eläkkeenmaksupäivänä riippumatta eläkkeensaajan pankista. Mikäli eläkkeenmaksupäivä olisi esimerkiksi 15. päivä ja se olisi lauantai, tulisi eräpäiväksi merkitä jo 13. päivä, jotta eläkkeet olisivat saajilla perjantaina 14. päivä. Valtiokonttorin vakuutus-toimiala vastaa muutosten teettämisestä ja sekä siitä, että muutokset on tehty viimeistään 31.5.2010. Tiliviraston tulee huolehtia siitä, että kaikki ne sovellukset, jotka sisältävät maksatukseen liittyvää tietoa ja joita ei korvata keskitetysti hankittavalla talousja henkilöstöhallinnon järjestelmällä tai uudella sovelluksella viimeistään vuoteen 2015 mennessä, saatetaan SEPA- toiminnallisuuden piiriin viimeistään 31.5.2010 mennessä. Mikäli sovellus uusitaan tai sen käyttö päättyy ennen vuotta 2015, on mahdollista, että vuoden 2014 loppuun asti käytetään konversiossa maksuliikeohjelmistoa. 3 Projektisuunnitelma ja Valtiokonttorin informointi Tiliviraston tulee projektoida SEPAan siirtyminen. Ohjeen liitteenä on pohja projektisuunnitelmalle (liite 3). Projektisuunnitelma tulee laatia ja lähettää kopio suunnitelmasta Valtiokonttoriin 15.5.2009 mennessä osoitteeseen maksuliike@valtiokonttori.fi. Valtiokonttori vahvistaa tilivirastolle projektisuunnitelmassa kaavaillut aikataulut 5.6.2009 mennessä. Vahvistuksen tavoitteena on poistaa liialliset päällekkäisyydet, jotta myös

13(13) maksuliikeohjelmistotoimittajien resurssit ovat riittävät. Maksuliikeohjelmistoihin tarvittavien päivitysten asentaminen voidaan aloittaa 1.9.2009 alkaen. 4 Lisätietoja Lisätietoja antavat: Keijo Kettunen, p. +358 9 7725 408, email keijo.kettunen@valtiokonttori.fi Arja Nieminen, p. +358 9 7725 402, email arja.nieminen@valtiokonttori.fi Kristiina Seppälä, (myynti- ja ostolaskut) p. +358 50 430 5391, email: kristiina.seppala@valtiokonttori.fi Tero Kekäläinen, Nordea Pankki Suomi Oyj, p. +358 9 165 56490, email: tero.kekalainen@nordea.com Mikko Ruokoniemi Pohjola Pankki p. +358 010 252 2819, mikko.ruokoniemi@pohjola.fi Sari Aaltonen, Sampo Pankki Oyj, p. +358 10 546 7324, email: sari.aaltonen@sampopankki.fi RondoHelp, puh.0103021820 tai email help.rondo.fi@logica.com. Matti Luoto, Basware Oyj, email matti.luoto@basware.com Seija Simola, OpusCapita Oy, email seija.simola@opuscapita.com Toimialajohtaja Mikko Kangaspunta Maksuliikepäällikkö Keijo Kettunen LIITTEET Esimerkki IBAN muotoisesta tilinumerosta (liite 1) Lasku- ja tilisiirtolomake- malli (liite 2) Projektisuunnitelma- Tiliviraston siirtyminen SEPA- toiminnallisuuteen malli (liite 3)

Liite1 Esimerkki IBAN muotoisesta tilinumerosta ja BIC - koodista: Suomalainen IBAN: FI21 1234 5600 0007 85, missä FI = Suomen ISO-maakoodi 21 = tarkistenumerot 123456 = pankkitunnus, konttorinumero ja tililaji 0000078 = tilinumeron juokseva osa 5 = tilinumeron tarkiste Ruotsalainen IBAN: SE35 5000 0000 0549 1000 0003, missä SE = Ruotsin ISO-maakoodi 35 = tarkistusnumerot 500 = pankki ja konttorinumero 5491000000 = tilinumero 3 = tarkistenumero. BIC koodeja NDEAFIHH HELSFIHH OKOYFIHH AABAFI22 DABAFIHH HANDFIHH ESSEFIHX DABAFIHX DNBAFIHX TAPIFI22 SWEDFIHH SBANFIHH = Nordea Pankki = Aktia (säästö- paikallisosuuspankit) = Osuuspankkien keskuspankki (OKO) = Ålandsbanken = Sampo Pankki = Handelsbanken = Skandinaviska Enskilda Banken = Danske Bank = DnB NOR Bank = Tapiola Pankki = Swedbank. =S-Pankki

TILISIIRTO. GIRERING Yrityksen nimi LASKU Liite 2 Osasto Laskun päivämäärä Yhteyshenkilö Asiakas/Maksaja Laskun numero Asiakkaan Y-tunnus Eräpäivä Toimitus Huomautusaika Viivästyskorko Maksuehdot Tuotenimike Määrä Yksikkö Yksikköhinta Alv. % Yhteensä euroa Arvonlisäveroton hinta yhteensä 0,00 Arvonlisävero yhteensä Viitenumero Lasku yhteensä euroa 0,00 Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer Yrityksen virallinen nimi Osoite Puhelin Faksi Pankki www-osoite PL/Postiosoite Katuosoite Mallilan Pankki Y-tunnus xxxxxxx-x Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka (XX) XXX XXX (XX) XXX XXX tilinumero xx Kotipaikka xxxxxxx IBAN xxxxxx BIC xxxxxxxx IBAN MAKSAJA BETALAREN BIC Saaja Mottagare Maksajan nimi ja osoite Betalarens nam och adress Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Från konto nr Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag Euro Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas endast till mottagare I Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit. PANKKI BANKEN