Hämeenlinnan luonnon suojellut kohteet ja lajit Ympäristöasiantuntija Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki
Hämeenlinnan luonnosta on koostettu tietoa luonto-oppaisiin
Lammin osalta ei vielä ole luonto-opasta Tarvitaan kooste uuden Hämeenlinnan luonnosta Kaikki oppaat netissä Niistä tehty myös PPT
Hämeenlinnan Natura-alueet
Hämeenlinnan ja Hattulan Natura-alueet Hattulan Natura-alueiden pinta-ala n. 1600 ha. Luvussa on pyritty huomioimaan vain Hattulan kunnan alueella olevien Natura-alueiden Hattulan puoleinen osuus. Hämeenlinnan Natura-alueiden pinta-ala 17 093 ha. Luvussa on mukana kaikkien Hämeenlinnan alueelle ulottuvien Natura-alueiden koko pinta-ala. Natura-alueet ovat pääosin vuodelta 2007 ja joidenkin osalta on tarkennuksia vuodelta 2012.
Esimerkkejä Natura-kohteista Hattula: Ilveskallion lehto, Lehijärvi, Saarnistonkorpi Hauho: Jokijärvi Hämeenlinna: Ahvenistonharju-Vuorenharju, Hattelmalanharju, Hattelmalanjärvi, Heinisuo Kalvola: Kalliomaan lehtoalue, Uurtaanjärvi, Muulinjärvi, Peurasuo Lammi: Evon alue, Ormajärvi-Untulanharju-Hiidenhoilo, Kaurastensuo-Kantosuo Renko: Paloniitynjärvi, Seitsemänlamminsuo- Korpilamminsuo, Lassilan keto Tuulos: Hevospierrettämän kylmänkukan ja kangasvuokon sekä risteymän esiintymisalue
Luonnonsuojelualueet (24, 25, 27 ) Luonnonsuojelu valtion ja yksityisten omistamilla alueilla käsitelty erikseen Valtion luonnonsuojelualueita ovat: 1) kansallispuistot; 2) luonnonpuistot; ja 3) muut luonnonsuojelualueet. Rauhoitussäännökset ja poikkeukset, hoito- ja käyttösuunnitelma, järjestyssääntö, merkitseminen, lakkauttaminen ja lievennykset, korvaukset Yksityismailla ELY-keskus perustaa maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella (joskus ilman) Alueen määräaikainen rauhoittaminen mahdollista
Hämeenlinnan ja Hattulan luonnonsuojelualueet Luonnonsuojelualueita on Hämeenlinnassa 107 kpl ja niiden pintaala on n. 993,5 ha, joka on Hämeenlinnan pinta-alasta (203152 ha) 0,49 %. Tämän on vähemmän kuin monissa muissa kaupungeissa. Esim. Vantaalla luku on 6,3 %; Lahti 2015 ls-alueiden ala 513 ha; osuus kunnan alasta 3,32 %. Hmlaan uusia alueita 2014 7 kpl, 2015 2 kpl (Honkalan luonnonsuojelualue Kanta-Hml ja Köminmetsän luonnonsuojelualue Hauholla) ja 2016 kaksi, Metsä-Tiitisen luonnonsuojelualue (yht. 37,4 ha) Kalvolaan ja Helisevän luonnonsuojelualue (1,9 ha) Lammille. Kanta-Hämeenlinnassa luonnonsuojelualueita on perustettu suhteellisesti enemmän kuin muissa kaupunginosissa. Hattulassa luonnonsuojelualueiden pinta-ala on n. 297 ha, joka on Hattulan pinta-alasta (42739 ha) 0,69 %. 50 kpl Tämä on enemmän kuin Hämeenlinnassa. Vuonna 2014 Hattulaan perustettiin yksi luonnonsuojelualue, samoin kuin v. 2015 (Pähkinän luonnonsuojelualue), v. 2016 ei uusia ls.alueita
Luontotyyppien suojelu (LSL ja LSA 4. Luku) luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia, ei saa muuttaa 1) luontaisesti syntyneet jalopuumetsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. ELY-keskus määrittelee rajat ja antaa päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille -> voimaan kartoitus jatkuu; vrt. metsälain mukaiset luontotyypit
Luontotyypit Luonnonsuojelulain suojaamat luontotyypit Hattula: 25 kpl, 45,93 ha Hml 70 kpl, 101,74 ha Hauho 18 kpl; 21,37 ha Kanta-Hämeenlinna 16 kpl; 22,17 ha Kalvola 3 kpl; 4,4 ha Lammi 25 kpl; 46,2 ha Renko 3 kpl; 4 ha Tuulos 4 kpl; 3,6 ha Lahti 23,6 ha LsLain mukaiset (ls.alueet + luontotyypit); osuus kunnan alasta: Hml 0,54 % Hattula 0,80 % Lahti 3,47 %
Luonnonmuistomerkit (23, 26 ) Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Rauhoittamisesta päättää se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee tai yksityismaiden kohdalla kunta (omistajan hakemuksesta tai suostumuksella). YMRALA huolehtii johtosääntönsä mukaan luonnonsuojelulaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä ja antaa lausunnot luonnonsuojelulakiin liittyvissä asioissa. Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön (10.12.2012) 10. kohta eli lautakuntien johtosääntö (12 ) ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen toimintasääntö (YMRALA 9.5.2012) delegoi edelleen luonnonsuojelulain tehtävät ympäristöasiantuntijalle (tai ympäristötarkastajalle). Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty. Lakkautetaan, jos rauhoitukselle ei enää perusteita; hankittava ELYkeskuksen lausunto.
Hämeenlinnan ja Hattulan luonnonmuistomerkit Hämeenlinnassa on 50 luonnonmuistomerkkiä Hattulassa on 33 luonnonmuistomerkkiä
Hämeenlinnan luonnonmuistomerkit Julkaisussa mukana kohteet, joiden rauhoitus oli voimassa; lisäksi esiteltiin yksittäisiä päättyneen rauhoituksen kohteita Kaikkiaan 51 eri päätöksellä rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä. Yksi päätös on voinut sisältää yhden tai useamman, yleensä lähekkäisen puun rauhoituksen, mutta joskus kohteita on koottu aika kaukaakin toisistaan. Eniten luonnonmuistomerkkipäätöksiä on tehty Hauholla, 20, sitten Hämeenlinnassa, 11, ja edelleen Kalvolassa seitsemän, Lammilla kuusi, Rengossa viisi ja Tuuloksessa yksi.
Hämeenlinnan luonnonmuistomerkit Yleisimmin suuria tai erikoisia puita; 46 kohteessa yhdessä on rauhoitettu kivi ja sillä kasvava mänty. Yksittäisten puiden (34) lisäksi puu- ja pensaskujia 2 kpl sekä muita puuryhmiä (>2 puuta) 10 kpl. Rauhoitettujen puiden määrä nousee 285 kpl:een Luonnonmuistomerkkinä rauhoitetut puulajit: hieskoivu 168, mänty 35, kuusi 16, kynäjalava 14, metsälehmus 11, rauduskoivu sisältäen visakoivun 10, pihlaja 9, euroopanlehtikuusi 8, kataja 7, siperianpihta 4, tammi 2, saarni 1 ja haapa 1. Hieskoivuja Tiirikkalan koivukujissa, mistä suuri määrä. Muutamia lajina rauhoitettuja puita, kuten kynä- ja vuorijalavia sekä saarni, on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä: vahvempi suoja Kiviä neljä: 1 Kanta-Hml kivi ja sillä kasvava puu, Hauho 2 ja Lammi 1. Lammilla yksi lähde ja siitä lähtevän puron alkuosa.
Hämeenlinnan luonnonmuistomerkit Luonnonmuistomerkkien rauhoitusinto on vaihdellut vuosikymmenittäin Luonnonmuistomerkkejä joudutaan nykyisin lakkauttamaan vuosittain. 2010-luvulla: 18 luonnonmuistomerkkipäätöstä: 6 rauhoituspäätöksiä, 12 rauhoituksen lakkautuspäätöksiä Lakkautustilanteessa suositellaan uuden luonnonmuistomerkin perustamista. Kuntalaisia kannustetaankin hakemaan luonnonmuistomerkkirauhoitusta luonto- ja vesivuoden 2016 tai Suomi 100 -vuoden kunniaksi. Voit tutustua luonnonmuistomerkkeihin jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet muistaen. Luonnonmuistomerkkien perustamispäätöksien määrä 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen Hämeenlinnan alueella sisältää Hauho, Kalvola, Renko, Lammin ja Tuulos 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosikymmen
Hämeenlinnan helmiä Ahvenisto Aulanko Heinisuo Kaivostenoja- Veittijärvenkorpi Kalliomaa Untulan harju Evo Hevospierettämänmäki
Ahvenisto Hämeenlinnan seudun luonto 10 Ahveniston teemanumero
Ahveniston luonto tarjoaa monipuoliset ekosysteemipalvelut Tuotantopalvelut Villimarjat ja sienet kerättävissä Kalastus ja metsästys kielletty luonnonsuojelualueella Tärkeä pohjavesivarasto, tekopohjaveden valmistus; talousvedeksi Järvivesi puhdasta ja vähähumuksista: uida voi ympäri vuoden Puun tuotanto mahdollista osittain Maa-ainesten otto kielletty Säätelypalvelut Mikroilmasto: laimentaa lämpötilan ääriarvoja ja vähentää tuulta Metsä sitoo pölyä ja ilman epäpuhtauksia sekä ylläpitää hyvää ilman laatua. Metsän puut sitovat hiilidioksidia ja varastoivat hiiltä. Luonnonsuojelualueen ansiosta hiilen varastot ovat pitkäaikaisia. Veden kierron säätely Pölytyspalvelujen mahdollistaminen Melun vähentäminen
Kulttuuripalvelut Ahveniston ekosysteemipalveluja Mielihyvää luonnon tarkkailusta ja ulkoilun ja kuntoilun positiiviset terveysvaikutukset; juoksu, uinti, hiihtäminen, ampuminen, pelit Turismi, ekoturismikohde: uima-allas, kiipeilypuisto Jyrkät harjun rinteet, syvä järvi, metsät ja kylmänkukat tarjoavat esteettisiä elämyksiä ja inspiraatiota. Voit nauttia maisemasta. Luontopolku ja sitä esittelevä lehtinen; Ahveniston teemanumero Helsinki 1952 Olympialaisten sivunäyttämö: uima-allas, maastojuoksulenkki Paikan identiteetti on vahva; Imagoetuja Hämeenlinnan kaupungille ei ole hyödynnetty kokonaan; Autourheilun negatiivinen vaikutus. Tukipalvelut Biodiversiteetti: Geneettinen diversiteetti: mm. harjumasmalo Lajidiversiteetti: pohjoiset lajit, harvinaiset ja uhanalaiset lajit Luontotyyppien monimuotoisuus: harjuluontotyypit, puolilehdot, suot, järvet Tärkeä ekologinen yhteys Poliittisessa päätöksenteossa usein arvot, joilla ei ole hintalappua, unohtuvat. Onneksi hämeenlinnalaiset tuntevat Ahveniston arvot ja ovat jopa valmiita taistelemaan niiden puolesta. Movie http://www.hameenlinna.fi/ahvenisto/
Kylmänkukan (Pulsatilla patens) tila Ahvenistolla Kylmänkukkien yksilömäärä V. 2016 55 kpl + uudet istutetut V. 2014 66 kpl V. 2012 61 kpl V. 2010 95 kpl Vuorenharjun kylmänkukkamäärää v. 2014 neljä versoa. Kukinta taantuminen näkyy kukkivien yksilöiden määrän selvänä vähentymisenä: V. 2001 38 kukkivaa yksilöä (84 kukkaa), V. 2010 10 kukkivaa yksilöä (14 kukkaa), V. 2012 11 kukkivaa yksilöä (22 kukkaa), V. 2013 8 kukkivaa yksilöä (16 kukkaa) ja V. 2014 7 kukkivaa yksilöä (9 kukkaa) V. 2016 ei kukkivia yksilöitä. Ikääntyvät kylmänkukat eivät ehkä pysty tuottamaan kukkia yhtä runsaasti kuin aiemmin. Varjostus haittaa. Hoitotoimia ja taimien istutusta Paahde-LIFE-hankkeessa
Vanakeltto (Crepis praëmorsa) Erittäin uhanalainen laji (EN), rauhoitettu ja erityisesti suojeltava Vain Ahvenanmaan Hammarlandissa ja Hämeenlinnassa Ahvenistolla ja Hakovuoressa
Muita kasviaarteita NT kissankäpälä (Antennaria dioica) NT sarjatalvikki (Chimaphila umbellata), NT kangasajuruoho (Thymus serphyllum) RT pussikämmekkä (Coeloglossum viride) Tunturikurjenherne (Astragalus alpinus) Idänkeulankärki (Oxytropis campestris)
Veittijärvenharjun Kaivostenojan kokonaisuus Hämeenlinnan valtakunnallisesti arvokas luontohelmi Hauholla Lehtoja, korpia, lähteitä, pikkujärviä ja virtavettä, harjuja, ketoa Kaivostenojan lehtokorpi, Veittijärven tervaleppälehto, Veittijärvenharju, Iilijärvi ja Veittijärvi; Impivaaran nummimainen keto Ruskeamullanharju-Orisäärenharju (64 ha) soidensuojelun täydennysehdotuksessa; ELY ehdottanut maanomistajalle suojelua. tihkupintoja; harvinaisia sammalia, harsusammal Harvinaista putkilokasvilajistoa: soikkokaksikko, herttakaksikko
Veittijärvi Kaivostenoja Kaivostenojan lehtokorpi Lajistossa metsälehmus, koiranheisi, herttakaksikko, lehtotähtimö, mustakonnanmarja, purolitukka, näsiä, kevätlinnunsilmä, lehtokorte, kevätlinnunherne, imikkä, velholehti, käenkukka sekä piukka- ja pitkäpääsaraa. lähteisyyttä Kasvillisuustyypit: lehtomainen kangas, lähteinen lehtokorpi, ruoho- ja heinäkorpi sekä pullosarakorpi. Veittijärven puron varsi Rinteillä puolilehtoa ja alavalla maalla lähteistä lehtokorpea, suokeltto rentukka vehka velhonlehti - korpea, hiirenporras isoalvejuurilehtoa, hieskoivuvaltaista ruoho- ja heinäkorpea Kaivostenojan ja Veittijärvenojan yhtymäkohdan tienoilla LsL tervaleppäkorpea. Metsälehmus, soikkokaksikko, maariankämmekkä Keskiravinteinen Roukanen on paikallisesti arvokas pienvesikohde; isovesiherne, kilpukka, liereä-, muta-, piukka- ja pullosara, valkopiirtoheinä, jokileinikki, leväkkö, luhtatähtimö ja isohierakka. Myllylampi Koskiympäristöä, kota, purolitukka, kevätlinnunsilmä, kangas- ja lehtokorte, lehtotähtimö ja keltavuokko
Veittijärvenharjun lähistö Veittijärvenharjun eteläpuolinen korpi on valtakunnallisesti arvokas Lähdelehtokorpea (CR), ruohokorpea (EN) ja aitokorpea (VU); tervaleppäkorpi mahd. LsL:n luontotyyppi Harajuuri, korpisara, korpialvejuuri, pitkäpääsara, suokeltto, purolitukka ja ketunlieko. Impivaaran heinävaltaista nummiketoa: tärkeä paahdeympäristön lajeille; huomionarvoisia: kangaskorte, hietaorvokki ja kanervisara. Soveltuisi uhanalaisille perhosille (jäkkäräverkkokoi (Digitivalva reticulella) CR ja kulopussikoi (Coleophora amellivora) EN). Kangaskiuru, töyhtötiainen
Heinisuo Valtakunnallisesti arvokas Natura-alue Kermikeidasta; neva (lyhytkorsineva), rämettä (tupasvillaräme) ja korpea (mustikkaja metsäkortekorpi); kuivatusojat tukittu. Tärkeä opetus- ja maisemakohde; pääsee parhaiten Suvipielisen kautta. Kasvilajistossa juolukkapaju, valkopiirtoheinä, rimpivihvilä, tupasluikka, villapääluikka, suovalkku, harjajuuri, suokorte, luhtakämmekkä ja korpihohtosammal (Herzogiella turfacea). Pesimälinnustossa mm. helmi-, (suo-) ja viirupöllö, metso, kapustarinta ja pohjantikka. Merkittävä myös hirvien oleskelualue; susi ja ahmakin liikkuvat alueella; liito-orava Heinisuon vanhat metsät 35 ha: toinen rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi; pääosa Heinisuostakin; mutta ei perustettu ls.- alueeksi
Kalliomaan Tulikallion alue Kalliomaan, Harjavanmäen ja Tulikallion selänteet Valtakunnallinen lehtojensuojeluohjelma- ja Natura 2000- kohde. Emäksisen kivilajin ansiosta kallioalue on kasvillisuudeltaan erittäin arvokas. Kalliomaan lehdossa kasvavat runsaina mm. metsälehmus ja pähkinäpensas. Monipuoliseen aluskasvillisuuteen lukeutuvat mm. hentokiurunkannus, lehtoleinikki, -orvokki, -tähtimö ja palsami, soikkokaksikko, velholehti, tesmayrtti sekä kaiheorvokki ja kotkansiipi. Lehdosta n. 14 ha on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Tulikallion alueella kasvaa noin 35 runkomaista metsälehmusta melko laajalla alueella. Alue on kehittymässä metsälain tarkoittamaksi luontotyypiksi.
Ormajärvi + Untulan- Hiidenhoilon harjualue: valtakunnallisesti arvokas luontotyyppikokonaisuus; kuuluvat Naturaan Untulanharjulla pähkinäpensaslehtoja jäätikköjokien kasaamalla ravinne- ja kalkkipitoisella lössimäisellä hietakerroksella. Untulanharju
Hevospierettämänmäki Natura-ohjelman täydennyskohde: Hevospierettämänmäki kylmänkukan (Pulsatilla patens), kangasvuokon (P. vernalis) ja niiden risteymäesiintymät suojeltu yksityismaiden luonnonsuojelualueena (3,3 ha) valkolehdokki, häränsilmä, kissankäpälä ja keltalieko luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu (jo v. 1952) erityisesti suojeltava laji, jonka esiintymispaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty erittäin uhanalainen laji (Rassi ym. 2010)(EN) Luontodir. liitteen II laji
Kiitos!