MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 1
1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia palveluja, luomalla muita toimintaedellytyksiä sekä vahvistamalla kunnan asemaa maaseutukuntien palvelukeskuksena ja osana Turun seutukuntaa. Henkilöstö on tärkein voimavara, jonka avulla kunnan toiminta-ajatusta toteutetaan. Kunnalle hyväksyttiin vuoden 2014 talousarvion yhteydessä päivitetty kuntastrategia, jossa edelleen yksi neljästä tärkeästä painopistealueesta on tavoitteisiin sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta ja kriittisenä menestystekijänä henkilöstöstrategian mukainen toiminta. Kuntastrategia päivitetään, kun uusi valtuustokausi alkaa kesäkuussa 2017. Kunnan strategisia tavoitteita tukevat henkilöhallinnon tavoitteet on kirjattu kunnanvaltuuston 15.12.2008 hyväksymässä henkilöstöstrategiassa, jossa tärkeimmiksi tavoitteiksi on asetettu johtamiskulttuurin kehittäminen, henkilöstön osaaminen ja ammattitaito, positiivinen työnantajakuva sekä henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi. Henkilöstöstrategia päivitetään kuntastrategian yhteydessä. Kunnassa on käytössä toimintamalli, jonka avulla esimiehet seuraavat henkilöstön työkykyä ja sairauspoissaoloja. Tavoitteena on puuttua työkyvyn alenemiseen ja sairauspoissaoloihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi kunnassa on käytössä työterveyshuollon kanssa yhteistyössä laadittu varhaisen tuen -malli. Mallilla työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto noudattavat yhdessä toimenpiteitä, joilla ylläpidetään, edistetään ja tuetaan työkykyä sekä työhön paluuta mahdollisilta pitkiltä sairaslomilta. Työterveyshuollon edustajat ovat säännöllisin väliajoin kunnan johtoryhmässä keskustelemassa sairauspoissaoloista ja niiden taustalla olevista syistä ja muista työterveyshuoltoon liittyvistä asioista. Kunnan työterveyshuollon palvelut on ostettu tammikuun 2017 loppuun saakka Perusturvakuntayhtymä Akselista ja helmikuun 2017 alusta Mehiläinen Oyj:stä. Laadukkaan palvelutuotannon ja kilpailukykyisten kuntatyöpaikkojen turvaamiseksi on tärkeää kehittää määrällisiä ja laadullisia henkilöstöresursseja. Kehittämisen lähtökohdaksi tarvitaan tietoa henkilöstöön liittyvien tekijöiden nykytilasta ja kehityksestä. Henkilöstötilinpäätöksellä pyritään edistämään tätä arviointia. Uusien työntekijöiden ja viranhaltijoiden rekrytointiprosessin helpottamiseksi kunnassa otettiin syksyllä 2016 käyttöön Kuntarekry-ohjelma, jolla työpaikkahakemukset voi jättää sähköisesti. Henkilöstötilinpäätöksen aineisto on kerätty henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä AGSraportointiohjelmalla sekä taloushallinnon ohjelmistoista. Lisäksi tietoa on kerätty mm. vakuutusyhtiön tilastoista. 2
2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA IKÄRAKENNE Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä on vuoden viimeisenä päivänä voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärä. Vuoden 2016 viimeisenä päivänä kunnan palveluksessa oli 320 viran- ja toimenhaltijaa, joista 248 oli vakituisessa palvelussuhteessa ja 72 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakituisen henkilöstön määrä on sama kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Suurin osa määräaikaisista on opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Määräaikaisten määrä on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kyseessä on yhden päivän poikkileikkaustieto, joten ero voi olla suurikin. Vähenemisen taustalla ei ole mitään suurta toiminnallista tai rakenteellista muutosta. palvelussuhde 31.12. miehet naiset yhteensä muutos % edellisvuodesta Vakinaiset 48 200 248 0,0 Määräaikaiset 8 64 72 14,3 - joista työllistettyjä 0 1 Yhteensä 56 264 320 2,9 Kuntatyönantajien mukaan kunta-alalla työskenteli 422 000 henkilöä lokakuussa 2015. Henkilöstömäärä on suurimmillaan vuonna 2011, jolloin kunta-alalla työskenteli 441 000 henkilöä. Henkilöstömäärä on siis vähentynyt viime vuosina ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan tulevinakin vuosina. Vaikka kokonaishenkilöstömäärä on vähentynyt, on vakinaisen henkilöstön määrä kasvanut. Suurin osa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin. Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti. Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti. Vuoden 2016 tietoja ei ole saatavilla. Henkilöstömäärä palvelussuhteen luonteen mukaan osastoittain: vakituiset % osaaikaiset *) % määräaikaiset % työllistetyt % oppisopimus % yhteensä % hallinto-osasto 15-6,3 1-50,0 2 0,0 17-5,6 sivistysosasto 168 1,8 30 25,0 55 7,8 223 3,2 tekninen osasto 65-3,0 11 37,5 14 40,0 1 100,0 80 3,9 yhteensä 248 0,0 42 23,5 71 12,7 1 0 320 2,9 %-osuus 77,5-2,8 13,1 20,1 22,2 9,5 0,3 0,0 % -sarake on muutos edelliseen vuoteen. *) sisältyy muihin lukuihin 3
Henkilöstön ikärakenne Mynämäessä vakituisen henkilöstön keski-ikä on 47,2 vuotta (edellisenä vuonna 47,8 vuotta). Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta (45,3). Määräaikainen henkilöstö on nuorempaa kuin vakituinen henkilöstö, joten koko henkilöstön keski-ikä on alempi. Vakituinen henkilöstö Koko henkilöstö Ikä vuosina Lukumäärä % -osuus Ikä vuosina Lukumäärä % -osuus alle 30 9 3,6 30-39 45 18,1 40-49 88 35,5 50-59 74 29,8 60-64 31 12,5 65 ja yli 1 0,4 Yhteensä 248 Keski-ikä 47,2 alle 30 26 8,1 30-39 64 20,0 40-49 106 33,1 50-59 86 26,9 60-64 36 11,3 65 ja yli 2 0,6 Yhteensä 320 Keski-ikä 45,8 Koko maan kuntasektorin vuoden 2016 tietoja ei ole saatavilla. Vuonna 2015 koko kunnallisen vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 (47,8) vuotta ja koko henkilöstön keski-ikä oli 45,8 (45,7) vuotta. Koko maassa määräaikaisten keski-ikä oli 38,3 (38,1) vuotta. Vuoden 2016 tietoja ei ole saatavilla. Henkilötyövuodet Henkilömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyjä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä Muutos % edellisvuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 54,93 228,6 283,53-4,5 Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 x (osaaikaprosentti/100). Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus on vakituisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. 4
Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 5 2,0 Päättyneet palvelussuhteet 10 4,0 Päättyneissä vakituisissa palvelussuhteissa suurin osa on eläkkeelle jääneitä. Eläköityminen Eläköityminen lukumäärä keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet KuEL:n piiriin kuuluvat 4 62,8 VaEL:n piiriin kuuluvat (opettajat) 2 60,3 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 1 Työkyvyttömyyseläkkeet 2 Eläkemaksut KuEL-maksu ja VaEL-maksu ovat palkkaperusteisia eläkemaksuja. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kunnan palvelussa ennen vuotta 2005. Varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle (määräaikainen työkyvyttömyyseläke). Eläkemaksut euroa %-osuus palkkakustannuksista edellisenä vuonna KuEL-maksu 1 436 351 14,4 14,1 VaEL-maksu (opettajat) 354 742 3,6 4,3 Eläkemenoperusteinen maksu 959 836 varhe-maksu 63 428 0,6 0,7 3. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Alla olevassa taulukossa on ilmoitettu koulutukset (osallistujien määrä ja päiviä/osallistuja), joihin on ollut mahdollista hakea lakisääteisestä koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutuskorvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä voi olla enintään kolme työntekijää kohti. Vuonna 2016 työttömyysvakuutusrahastolta saatiin noin 10.900 euroa koulutuskorvausta. 5
Osaamisen kehittäminen osallistujien määrä päiviä/ osallistuja kustannukset euroa/v Ammatillinen henkilöstökoulutus 279 2,2 80 640 Opintovapaalla oleva henkilöstö 3 Yhteensä 2,2 80 640 Osaamisen kehittäminen sisältää koulutuksen menot (päivärahat, kurssimaksut ja matkaja majoituskustannukset). Menot eivät sisällä koulutuksen ajan palkkoja. Menoista ei ole vähennetty työttömyysvakuutusrahaston koulutuskorvausta. Korvaus vähennetään kunnan maksamasta työttömyysvakuutusmaksusta. 4. PALKANKOROTUKSET JA PALKKAUKSEN RAKENNE Vuonna 2016 palkkoja tarkistettiin 1.2.2016 alkaen seuraavasti: Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin kuuluvien yleiskorotus oli 0,47 %. Lisäksi tehtiin tekstimuutoksia. Kustannusvaikutus koko sopimusalalla oli keskimäärin 0,64 % riippuen kunnan henkilöstörakenteesta. Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) sopimusmuutokset koostuivat keskitetysti sovituista palkantarkistuksista sekä tekstimuutoksista, joista osan tarkoitus on muuttaa määräyksen soveltamista ja osan selkeyttää sopimuksen soveltamista. Kustannusvaikutus on keskimäärin 0,49 % OVTES-henkilöstön palkkasummasta. Työnantajakohtaisesti kustannusvaikutus voi poiketa merkittävästi keskimääräisestä. Tähän vaikuttavat mm. kunnan henkilöstörakenne sekä henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen taso Teknisten virka- ja työehtosopimuksen (TS) yleiskorotus oli 0,47 %. Kustannusvaikutus koko sopimusalalla oli 0,57 % riippuen kunnan henkilöstörakenteesta. Tuntipalkkaisten työehtosopimuksen (TTES) sopimuskorotusten (1.1.2016 alkaen) kustannusvaikutus oli 0,72 % riippuen kunnan henkilöstörakenteesta. Paikallista järjestelyerää ei jaettu millään sopimusalalla. Palkkauksen rakenne keskimäärin ja keskiansio Alla olevassa taulukossa on sopimusaloittain palkkauksen rakenne keskimäärin 31.12.2016 palvelussuhteessa olleiden palkoista (% kokonaisansioista). Henkilökohtaisten lisien osuus on laskettu tehtäväkohtaisesta palkasta. KVTES:n mukaan henkilökohtaisiin lisiin on käytettävä 1,3 % tehtäväkohtaisista palkoista. TS:n mukaan henkilökohtainen lisä voi olla enintään 30 % henkilön tehtäväkohtaisesta palkasta. Kokonaisansio keskimäärin ja keskiansiot on laskettu kokoaikaisessa palvelussuhteessa 31.12.2016 olleiden kokonaispalkoista. TS:n ja TTES:n piirin kuuluvien osalta esitetään 6
pienen henkilömäärän takia vain kokonaisansiot keskimäärin. Kokonaisansiot ja keskiansiot sisältää lisä- ja ylityökorvaukset keskiarvona koko vuonna maksetuista lisistä. KVTES Opetusala (OVTES) Tekniset (TS) Tuntipalkkaiset (TTES) Tehtäväkohtainen palkka 91,1 77,7 84,7 Palveluaikaan sidotut lisät 5,4 12,6 5,9 Henkilökohtainen lisä * 2,2 4,5 Muut säännöllisen työajan lisät 0,2 9,7 Lisä- ja ylityökorvaukset ** 1,1 5,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kokonaisansio keskim. euroa/kk *** 2 431 3 782 3 118 13,87 Miesten keskiansio euroa/kk 2 458 4 133 Naisten keskiansio euroa/kk 2 430 3 639 5. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Palkkasumman alentuminen edelliseen vuoteen verrattuna johtuu pääasiassa siitä, että eläkkeelle jääneiden opettajien tilalle palkattiin määräaikaisia opettajia, jotka pääsääntöisesti olivat nuorempia joille ei ole kertynyt vuosisidonnaisia lisiä ja heidät palkattiin vain lukukauden ajaksi. Myös teknisen toimen henkilöstömenot laskivat. Sairauslomien määrä on lisääntynyt 6,1 % edelliseen vuoteen verrattuna, joten myös terveysperusteisten poissaolojen kustannukset ovat lisääntyneet. Lisätietoa sairauslomista on kohdassa Terveysperusteiset poissaolot. 7
Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit 2016 Muutos% ed. vuoteen Työvoimakustannukset yhteensä, josta 1. Palkat yhteensä, 9 939 583-1,5 josta - vuosiloma-ajan palkat 679 707-8,0 - terveysperusteisten poissaolojen 125 797 28,6 palkat, netto (Kela-korvaukset vähennetty) - perhevapaiden palkat, brutto, Kela-korv sis edelliseen 59 988 51,7 - muut lakisääteisten/sopimusperusteisten 81 967-16,9 poissaolojen palkat 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaali- 3 509 084-1,2 vakuutusmaksut 3. Muut - rekrytointikustannukset lehti-ilmoitus ym. kuluja - vuokratyövoiman kustannukset 0 4. Henkilöstöinvestoinnit - työterveyshuolto, netto 49 700 5,2 - koulutus ja muu kehittäminen 46 466 25,3 - kuntoutus, kaikki on palkatonta - muut yhteensä (mm. tyky-toiminta, suojavaatteet, sähköpöydät) 43 809 64,0 6. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Taulukoissa esitetään erikseen opettajat ja muu henkilöstö. 8
Muu henkilöstö kuin opettajat työpäivät % teoreett. säännöllisestä vuosityöajasta euroa* % palkkakustannuksista Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = teoreettinen säännöllinen vuosityö- 53 047 aika (työpäiviä) Vähennetään työpäivinä: - vuosilomat ja muut lomat 5 858 11,0 651 623 6,9 - terveysperusteiset poissaolot 2 543 4,8 193 142 2,1 - perhevapaat 1 041 2,0 18 512 0,2 - koulutus 417 0,8 28 646 0,3 - muut palkattomat poissaolot 2 853 5,4 - vapaana annetut työaikakorvaukset 187 0,4 14 236 0,2 + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt **) 327 = Tehty vuosityöaika 40 475 * Kela-korvausta ei ole vähennetty. ** Sisältää päivystyksen. Tunnit on muutettu työpäiviksi käyttäen 38,25 h viikkotyöaikaa. Opettajat työpäivää % teoreett. säännöllisestä vuosityöajasta Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika 18 158 (työpäiviä) euroa * % palkkakustannuksista Vähennetään työpäivinä: - terveysperusteiset poissaolot 314 1,7 43 444 1,1 - perhevapaat 826 4,5 27 373 0,7 - koulutus 133 0,7 19 120 0,5 - muut palkattomat poissaolot 498 2,7 = Tehty vuosityöaika 16 387 * Kela-korvausta ei ole huomioitu 7. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Sairauspoissaolot yhteensä ovat lisääntyneet 6,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Nousu johtuu pääasiassa vakavista pitkäaikaissairauksista ja puhtaanapidossa tyypillisistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista. 9
Kunnassa on käytössä varhaisen puuttumisen malli, jossa sairauspoissaoloihin ja niiden syihin puututaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työterveyshuollon kanssa käydään ns. kolmikantaneuvotteluja, joissa selvitetään mm. keinoja työhön palaamiseen tai eläkkeelle hakeutumiseen. Sairauspoissaoloprosentti on 5,2 %. Vuonna 2015 sairauspoissaoloprosentti oli 5,2 %. Sairauspoissaoloprosentti on laskettu kaavalla: sairauspoissaolot kalenteripäivinä/koko henkilöstön 31.12. säännöllinen työaika% Terveysperusteiset poissaolot, koko henkilöstö kalenteripäivät euroa * % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv 840 86 259 0,6 4-29 pv 1 827 167 192 1,2 30-60 pv 231 36 900 0,3 61-90 pv 143 6 516 0,0 91-180 pv 381 20 337 0,2 yli 180 päivää 366 0,0 Yhteensä 3 788 317 204 2,4 Keskimäärin/henkilötyövuosi 13 1 106,32 Em. poissaoloista erikseen - työtapaturmat 45 3 288 0,0 - työmatkatapaturmat 0 - ammattitaudit tai -epäilyt 0 * Kela-korvausta ei ole vähennetty palkkasummista. Työtapaturmat ja työmatkatapaturmat Vakuutusyhtiön tilaston mukaan vuonna 2016 sattui 17 työtapaturmaan (11edellisenä vuonna), joista 40:stä vakuutusyhtiö maksoi korvauksia. Tapaturmista 4 (3) oli oppilaan tai hoitolapsen henkilökunnalle aiheuttamia. Ohimenevät korvaukset olivat yhteensä 6.253,96 euroa. Pysyviä korvauksia ei aiheutunut. Työmatkatapaturmia sattui 2, joista kummastakaan vakuutusyhtiö ei maksanut korvauksia. Vuonna 2015 sattui 11 työtapaturmaa ja 2 työmatkatapaturmaa. 8. TYÖTERVEYSHUOLLON KÄYNNIT JA KUSTANNUKSET Mynämäen kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden työterveyshuollon palvelut ostettiin 31.1.2017 saakka. Perusturvakuntayhtymä Akselilta. Helmikuun 2017 alusta työterveyshuollon palvelut ostetaan Mehiläinen Oyj:ltä. Työterveyshuollon sopimus sisältää työterveyshuollon (työpaikkaselvitykset, tiedotus ja ohjaus, terveystarkastukset, työkykyä ylläpitävä toiminta ja vajaakuntoisen työntekijän terveydentilan seuranta) ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Myös erikoislääkärin konsultaatiot on mahdollisia perustellusta syystä. 10
Vuonna 2016 käynnit ovat lisääntyneet jokin verran. Perusturvakuntayhtymä Akselin työterveyshuollon mukaan työpaikkakäynnit, erilaiset tarkastukset ja työkykyongelmat pyrittiin selvittämään ennen palvelutuottajan vaihtumista. Myös työntekijät hakeutuivat herkemmin tutkimuksiin palvelutuottajan vaihtumisen aiheuttaman epävarmuuden takia. Varhaisen tuen toimintamallin mukaisia työkykypalavereja on pidetty melko aktiivisesti ja niihin liittyen on myös vastaanottokäyntejä. Työterveyshuollon käynnit ja kustannukset 2013 ero % 2014 ero % 2015 ero % 2016 ero % sairaanhoitokäynnit ja tutkimukset, kpl lääkäri 771-47 -5,7 889 118 15,3 810-79 -8,9 892 82 10,1 terveydenhoitaja 519-40 -7,2 428-91 -17,5 319-109 -25,5 324 5 1,6 fysioterapeutti 0 0 erikoislääkärit 8 3 60,0 9 1 12,5 35 26 288,9 45 10 28,6 laboratorio 1095 311 39,7 975-120 -11,0 1038 63 6,5 1256 218 21,0 kuvantaminen / radiologia 88-26 -22,8 72-16 -18,2 88 16 22,2 86-2 -2,3 työpaikkaselvitykset, h lääkäri 4,50 1,5 50,0 9,00 4,5 100,0 6,5 6,5 terveydenhoitaja 5,00-3,8-43,2 35,50 30,5 610,0 4,5-31 -87,3 28,5 24 533,3 fysioterapeutti 6,00-2,5-29,4 3,00-3 -50,0 16,5 13,5 450,0 18,5 2 12,1 terveystarkastusten käynnit ym., kpl lääkäri 53-3 -5,4 67 14 26,4 85 18 26,9 69-16 -18,8 erikoislääkärit 3 3 1-2 -66,7 terveydenhoitaja 113-3 -2,6 153 40 35,4 259 106 69,3 228-31 -12,0 fysioterapeutti 53 45 562,5 51-2 -3,8 73 22 43,1 116 43 58,9 psykologi 1 1 18 17 17-1 -5,6 33 16 94,1 laboratorio 143-27 -15,9 191 48 33,6 414 223 116,8 277-137 -33,1 sairauspoissaolot, kalenteripv 4 410 728 19,8 4 360-50 -1,1 3 569-791 -18,1 3788 219 6,1 Työterveyshuollon kustannukset brutto, 69 650-9 507-12,0 79 069 9 420 13,5 101 259 22 189 28,1 107 255 5 996 5,9 9. YHTEISTOIMINTA JA TYKY-TOIMINTA Yhteistoiminta Mynämäen kunnan yhteistoimintalain mukaisena yhteistyöelimenä toimii yhteistoimintaneuvottelukunta, jossa on yhteensä 12 jäsentä. Viranhaltijoita ja työntekijöitä edustaa 7 henkilöä ja työnantajaa 4 henkilöä. Puheenjohtajana on vuorovuosin henkilöstön ja työnantajan edustaja. Vuonna 2016 toimikunnan puheenjohtajana toimi työnantajan edustaja kunnanhallituksen puheenjohtaja. YT-ryhmään kuuluu ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja sekä muut osastopäälliköt aiheesta riippuen. YT-ryhmä mm. neuvottelee palkkaukseen liittyvistä kysymyksistä (järjestelyerän jakaminen jne.). Tyky-toiminta Tyky-toimintaa järjestää tyky-ryhmä, johon kuuluu työntekijöiden edustajia eri hallintokunnista. Tyky-ryhmällä on käytettävissä 16.000 euron bruttomääräraha. Ryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana 3 kertaa ja järjesti seuraavaa toimintaa: 11
Kesäkuussa tutustuminen Louhisaaren linnaan (11 osallistujaa) ja marraskuussa pikkujoulut Kivikylän Areenalla (35 osallistujaa). Tyky-lippuja (2 euroa/kpl) jaettiin kevätkaudella 3.026 kappaletta ja syyskaudella 3.843 kappaletta. Lippuja käytettiin yhteensä 5.006 kappaletta. Tyky-lippuja voi käyttää mynämäkeläisten hierojien, fysioterapeuttien, hoitoloiden yms. palveluihin. Tyky-avustusta (30 euroa/kevät ja 40 euroa/syksy) maksettiin 23 henkilölle keväällä ja 26 henkilölle syksyllä. Tyky-avustus maksetaan muualla kuin Mynämäessä käytettyihin kuntosalikortteihin, uimahallilippuihin yms. 12