1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry



Samankaltaiset tiedostot
6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

UNIKOULU OSASTOLLA B 21

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

0-6 kk vauvan uni Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE

Opiskelijan unipäiväkirja

ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

HYVIÄ UNITAPOJA ALUSTA ALKAEN

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

Hoivaten höyhensaarille

UNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE

Käsikirjoitus Anna Keski-Rahkonen, LT, apulaisprofessori. Toimitus Minna Nalbantoglu, toimittaja

Koululaisten lepo ja uni

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Unihiekkaa etsimässä - Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Imeväisen uniongelmat

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

HYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

ALLE 2-VUOTIAIDEN LASTEN UNIONGELMIEN HOITO UNIKOULUMENETELMIN

VANHEMPIEN PERSOONALLISUUDEN JA NUKUTTAMISKÄYTÄNTÖJEN YHTEYS LASTEN UNIONGELMIIN KAHDEKSAN KUUKAUDEN IÄSSÄ

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Alle kouluikäisten lasten uni, univaikeudet ja niiden hoito

ALLE KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN UNIONGELMIEN HOITO. Opaslehtinen Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen univalverytmitystoiminnan tueksi

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki

KUNPA NUKAHTAISIT PIAN!

Pikkulapsiperheen uniohjaus neuvolassa

opas vanhemmille kansi Toimittanut Anja Saloheimo

KUINKA TEILLÄ NUKUTAAN? Terveydenhoitajan antama unineuvonta pienten lasten vanhemmille. Kukka-Maaria Kokkonen Pauliina Rautio

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Lapsuuden unihäiriöiden arviointi kliinisessä työssä

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia.

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Alle kouluikäisten lasten nukkuminen ja uni sekä nukkumisen ja unen pulmat vanhempien havainnoimana

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISTOTTUMUKSET JA UNEEN LIITTYVÄT ONGELMAT VUOSINA 1988 JA 2005

Esimerkki TAYS/ UNI-poliklinikan vastaanotolta

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys

HoivaTurva Liite 1 1/6

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

6 Pelastakaa Lapset / TEEMA

PIKKULASTEN UNI JA NUKKUMISTOTTUMUKSET. Psykologi Katja Rantala. Pienet yökukkujat

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

Lapsen lepo päiväkodissa

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Käsikirjoitus Anna Keski-Rahkonen, LT, apulaisprofessori. Toimitus Minna Nalbantoglu, toimittaja

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

NUKKUMATTIHANKE. Kokemuksia vertaistuesta perheissä, joissa lapsen uni-valverytmi tarvitsee tukea

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

Unihäiriöisen lapsen hoitopolku. ohjeistus neuvolan työntekijöille. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN NUKKUMISEEN LIITTYVISTÄ ONGELMISTA JA NIIDEN HOITOMENETELMISTÄ

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

PUNAINEN RISTI NUORTEN TURVATALO ESPOO KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAIN

NUKUTTAMISKÄYTÄNTÖJEN YHTEYS UNIVAIKEUKSIIN VARHAISLAPSUUDESSA

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Hyvinvointi ja liikkuminen

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Alle 2-vuotiaan lapsen uni Opas vanhemmille

UNICHAT TUKEA VANHEMMILLE PIENTEN LASTEN UNIONGELMIIN

Transkriptio:

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4. Uni-valverytmin tukeminen 5. Väestöliiton palvelut

1-3- vuotiaan unentarve Miksi uni on tärkeää? o Lepo ja palautuminen o päivän ja kokemusten jäsentäminen unissa o kasvu 1-2 vuotiaan keskimääräinen unentarve: 11-14 tuntia 3 vuotiaan keskimääräinen unentarve: 11-13 tuntia o Suuret yksilölliset vaihtelut o Vanhempien odotukset o Unipäiväkirjat o Lapsen väsymys valveillaoloaikana o Valveajan pidentäminen ei yleensä johda parempiin tai pidempiin uniin. Lapsi nukkuu ja nukahtaa sitä paremmin mitä lähemmäksi hän pääsee tarvitsemaansa unen kokonaismäärää. Suurin osa lapsista nukkuu 1-3 vuotiaana vielä päiväunia. Päiväunien kokonaismäärä on vuorokaudessa n. 1-2 tuntia.

Unirytmi yöllä n. 6. kuukaudesta lähtien herääminen syvästä unesta epätäydellinen herääminen kevyestä unesta tai vilkeunesta valvetila vilkeuni kevyt uni syvä uni (Ferber: Jedes Kind kann schlafen lernen)

Nukahtamisajankohta uni-ikkuna Väsymyksen tunnistaminen ja oikean nukahtamisajankohdan etsiminen on tärkeää. Tavoitteen on löytää nukahtamiseen hetki, jolloin lapsi on riittävän väsynyt, mutta ei yliväsynyt. Nukahtamisajankohtaa voi siirtää noin 15 min/ ilta. Rauhoittuminen ja nukahtaminen kestää tavallisesti 5-30 min. Jos nukahtaminen kestää pidempään, onko lapsi väsynyt? rauhoittuminen uni-ikkuna

Miksi lapsi heräilee öisin? Vauvan/lapsen yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva varmistaa turvallisuutensa myös yöaikaan. Yöheräämistä seuraava itku voi perimmäiseltä alkuperältään edustaan lapsen kiintymyskäyttäytymistä. Tämän avulla vauva yrittää ylläpitää kontaktia vanhempiin ja varmistua siitä, ettei jää yksin. Nukkuminen ja uneen vaipuminen vaatii rentoutumista ja tarkkaavaisuuden vähenemistä. Mikä tahansa psykologinen tai ympäristöön liittyvä uhka, joka lisää lapsen ahdistuneisuutta tai asia, joka nostaa lapsen aktiviteettitasoa, voi aiheuttaa uniongelmia.

Millaiset uniongelmat ovat tyypillisiä? Nukkumaan käymisen vaikeus o Vanhemmalta tulevat avut o Ranttaliksi laittaminen o Sängystä poistuminen Yöheräily ja uudelleen nukahtamisen vaikeus Varhainen aamuheräily

Unihäiriöiden määrittely ja yleisyys Unihäiriöiden määrittely ei ole aina helppoa. Lapsen normaalin unen kehityksessä on suuria yksilöllisiä eroja. Kulttuuriset erot vaikuttavat ongelman määrittelyyn. Vanhempien odotukset ja ajatukset ovat keskeisiä. Univaikeudet syntyvät tavallisesti kehityspyrähdysten kynnyksellä eli normaalien kehityskriisien kohdalla. -> Unihäiriöt syntyvät ja vaikuttavat useimmiten aina vanhempilapsisuhteen sisällä.

Unihäiriöiden määrittely ja yleisyys Unihäiriöitä esiintyy arviolta noin 25% lapsista. Pienten lasten unihäiriöt jakautuvat kahteen eri päätyyppiin ja niiden yhdistelmiin: 1. Yöheräilyä (1-2-vuotiaat) -> 20% 2. Nukahtamisen vaikeus (leikki-ikä)-> 10% Unihäiriöt voidaan luokitella myös niihin, jotka johtuvat vanhemman puutteellisesta kyvystä asettaa rajoja tai huolehtia sopivista nukkumaanmenoajoista tai nukuttamiseen liittyvistä toimintatavoista, jotka ylläpitävät lapsen taipumusta heräilyä (esim. yösyöttö, tutti, sylissä pitäminen)

Uniongelmissa vaikuttavia tekijöitä Rauhoittelu ja nukuttamistavat Temperamentti Vauvan kyky itsesäätelyyn Vauvan kehityspyrähdykset Sairaudet Odotukset Temperamentti ja rytmisyys Arjen resurssit ja ongelmat Parisuhteen tila Psyykkiset ongelmat Päihteet

Uniongelmien hoito Keskeinen tavoite on ohjata ja auttaa lasta rauhoittumaan yöunille sopivana ajankohtana ja vieroittaa lapsi yöheräilyä ylläpitävistä tottumuksista. Ympäristötekijöissä lisätään unta edistäviä tekijöitä ja vähennetään unta haittaavia tekijöitä. Toimintatapojen ja vuorovaikutuksen muokkaaminen lapsen kehitys ja vanhempien toiveet huomioiden. riittävä ohjaus ja palaute Asteittaiset muutokset - hallittavat työmaat Nukutaan!

Miten tarttua uniongelmiin? Kuka häiriintyy lapsen uniongelmista? Onko asiaa tarvetta muuttaa? Vanhemmille riittävästi tietoa Vanhempien /kumppanien yhteinen päätös asian muuttamiseksi tärkeää mitä muutetaan ja miten? Yhteisen ajan löytäminen ja selkeä työnjako Unikoulu mahdollinen Positiivinen kannustaminen esim. tarrakalenterit

Unta edistävät tekijät Säännöllinen vuorokausirytmi Aktiivista vuorovaikutusta, läheisyyttä ja hellyyttä päiväsaikaan Virikemäärän vähentäminen riittävän varhain ennen nukkumaanmenoa Positiiviset ja säännölliset iltarutiinit, joissa on selkeät pelisäännöt. Hämärä, hiljainen ja viileä huone Tuttu unilelu, siirtymäobjekti Lapsen käyttäytymiseen reagoidaan johdonmukaisesti, rauhallisesti ja hillitysti Vanhemman ote kärsivällinen, mutta päättäväinen Asteittaiset muutokset Anna lapselle tilaa oppia nukahtamaan itsekseen Yöllä lasta ei itketetä, vaan häntä lohdutetaan ja ollaan lähellä, mutta ei mennä mukaan lapsen aloitteisiin alkaa puuhastella.

Uni-valverytmin tukeminen Päivällä Pidä kiinni selkeästä päivärytmistä. Aktiivista vuorovaikutusta ja jakamatonta huomiota lapselle. Anna lapselle 3-4 tunnin välein ikää vastaavaa ravintoa. Tarjoa lapselle ravitseva iltapala. Illalla Rauhoita iltapuuhat ajoissa, paljon läheisyyttä. Tarkkaile väsymyksen merkkejä. Positiivisten rutiinien menetelmät. Noudata säännöllistä nukkumaanmenoaikaa. Ole iltarutiineissa päättäväinen ja rauhallinen. Ota iltarituaali tavaksi, rituaali ajallisesti rajoitettu. Nukahtamisavut nukahtamistilanne / heräämistilanne

Uni-valverytmin tukeminen Nukuttaminen Iltarituaali sängyn ulkopuolella. Lapsi valveilla sänkyyn, sängyssä unilelu, tutti tai rätti. Vanhempi jää istumaan sängyn viereen ja rauhoittelee lasta äänellä ja mahdollisesti taputtelemalla. Jos lapsi nousee seisomaan, häntä kannustetaan itse käymään makuulle. Lapsi nostetaan tarpeen vaatiessa syliin rauhoittumaan. Vanhempien apu nukahtamiseen vähenee hitaasti.

Uni-valverytmin tukeminen Nukuttaminen Iltarituaali sängyn ulkopuolella. Lapsi valveilla sänkyyn, sängyssä unilelu, tutti tai rätti. Vanhempi poistuu huoneesta hyvänyön toivotusten jälkeen. Vanhempi palaa tarpeen mukaan rauhoittelemaan lasta huoneen ovelle tai huoneeseen perheelle sopivin tavoin. Vanhempien apu nukahtamiseen vähenee hitaasti.

Uni-valverytmin tukeminen Yöllä Reagoi lapsen ääntelyyn rauhallisesti ja pienellä viiveellä. Rauhoittele lasta äänelläsi ja tarvittaessa rauhallisesti koskettamalla. Tarjoa lapselle unilelu, tutti tai rätti ja anna lapselle mahdollisuus hakea unta itsekseen. Vältä kirkkaita valoja. Älä leiki tai juttele lapsen kanssa tarpeettomasti. Toimi juottamisen suhteen päiväsaikaan suunnittelemallasi tavalla. Vuoden ikäinen lapsi ei tarvitse lisäruokaa yöllä, mutta hän tarvitsee kiinnittymisen kohteittensa tuomaa turvallisuuden tunnetta. Palauta lapsi ystävällisesti ja rauhallisesti omaan sänkyyn.

Kättä pidempää Väestöliiton Perheaikaa.fi verkkopalvelu www.perheaikaa.fi tarjoaa vanhemmille unimateriaalia: artikkelit ja vinkit, luennot, videot ja chatit Väestöliiton nettivastaanotot: http://nettipalvelut.vaestoliitto.fi/net tivastaanotto/

Lähteet Mindel: Bahavioral treatment of bedtime problems and night wakings in infant and young children. Sleep 2006; 29: 1263-76. Mäkelä J. 2011. Vauvojen unihäiriöt / Unen ja rytmisyyden kehittyminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Niemelä.2003. Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY Paavonen J. Hoivaten höyhensaarille. Duodecim 2007; 123:2487-93 Pajulo M. Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt. Suomen lääkärilehti 40/2012 vsk 67 Papoušek M. & Schieche H.2004. Regulationsstörungen der frühen Kindheit. Wurmser. Verlag Hans Huber. Remo H. 2003. Babyjahre. Die Frühkindlich Entwicklung aus biologischer Sicht. München: Piper Sinkkonen J. & Kalland M. (toim.) 2011. Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. SanomaPro Sinkkonen, J (toim.) 2001. Pesästä lentoon. WSOY Stern, D. 1992. Maailma lapsen silmin. WSOY

Kiitos!