Rakennusalan suhdanneryhmä 5.1.24 RAKENTAMINEN 2. VÄLIRAPORTTI 24 RAKENTAMINEN VAKAATA TONTEISTA PULAA
Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Ari Laine Kari Matikainen Timo Myllys Jukka Oikarinen Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Juhani Tervala Juha Vartia Kati Jussila, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Asuntorahasto Ympäristöministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tilastokeskus VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Liikenne- ja viestintäministeriö Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto, TT Valtiovarainministeriö Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 2
TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) neljän neljänneksen liukuva summa, 2 = 1 VOLYYMI 15 1985-25** 13 11 9 7 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2* 3* 4** 5** 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus- ja kunnossapito. Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainvälinen talouskasvu oli varsin voimakasta alkuvuonna, mutta on jälleen hidastumassa. Suomessa kokonaistuotannon kasvu tammi-kesäkuussa oli 3 % kotimaisen kysynnän vetämänä. Kasvu on kuitenkin hidastumassa sekä kotimaisten että ulkoisten tekijöiden vuoksi. Rakentamisen näkymät ovat kuitenkin edelleen hyvät. Korkotason ennakoidaan pysyvän matalana vielä pitkään. Asuinrakentaminen on vilkasta kuluvana vuonna, mutta hidastunee hieman ensi vuonna. Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana sekä kuluvana että ensi vuonna. Vaikka toimitilarakentaminen on tänä vuonna vähäistä, se kääntyy kasvuun ensi vuonna, kun teollisuus- ja toimistorakentamisessa on ennakoitavissa piristymistä. Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi, että talonrakentaminen kasvaa kuluvana vuonna 4 %. Ensi vuonna kasvu on 2,5 4 %. Maa- ja vesirakentaminen kasvaa tänä vuonna 3 % ja ensi vuonna hieman vähemmän. Suosituksia Tonttipula pysyy asuinrakennustuotannon pullonkaulana. Vaikka asuinrakentamisen ennakoidaan hidastuvan ensi vuonna, pientalotonttien kaavoituksen riittämättömyys on jatkuva ongelma erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kasvavien alueiden kaavoituksen tehostaminen olisi välttämätöntä työpaikkojen ja asuntotarpeen keskinäisen tasapainon turvaamiseksi. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 3
Talonrakentaminen Talonrakentamisen määrä lisääntyi viime vuonna 1,6 % ja aloitukset runsas 2 %. Kuluvana vuonna talonrakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan kasvavan vuodentakaiselta tasoltaan 4 %. Asuin- ja korjausrakentaminen jatkuvat vilkkaina, mutta ensi vuonna asuinrakentamisen vauhti hidastuu. Korjausrakentamisen näkymät pysyvät hyvinä. Toimitilarakentaminen on edelleen hidasta ja alaeristä vain liikerakentaminen pysyttelee vilkkaana. Ensi vuonna talonrakentamisen kasvun odotetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai hidastuvan hieman (2,5-4 %), sillä asuinrakentamisen supistuu hieman. Toimitilarakentaminen kuitenkin piristyy, koska liikerakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana ja teollisuuden ja toimistorakentamisessa on näkyvissä pientä piristymistä. Rakentamisen luottamusindikaattori on ollut varsin vakaa kuluvana vuonna. Syyskuun luottamusindikaattori pysyi ennallaan, hieman pitkäaikaista keskiarvoa alemmalla tasolla. Tilauskanta oli lähes normaalitasolla. Henkilöstön määrän ennakoitiin kasvavan. Asuinrakentamisen aloitukset (m³) kasvoivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla 6 % vuodentakaisesta. Lukumääräisesti asuntoja aloitettiin yhtä paljon kuin alkuvuodesta 23. Erillisten pientalojen sekä asuinkerrostalojen rakentamisen aloitukset lisääntyivät. Kuluttajabarometrin mukaan asunnonhankinta-aikeet ovat lisääntyneet trendinomaisesti, kehitys on jatkunut samanlaisena kuluvanakin vuonna. Asuntotuotannossa valmiiden myymättömien asuntojen määrä on varsin matala, mikä viittaa korkeaan asuntokysyntään. Asuinrakentamislupien määrä on kuitenkin vähentynyt kevään ja kesän aikana. Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi, että asuntotuotanto jatkuu vilkkaana vielä kuluvana vuonna. Asuntoja aloitetaan 33 34. Ensi vuonna asuinrakentaminen hidastuu hieman, aloitusten määrän odotetaan laskevan 31 32 asuntoon. Asuntoluottojen korot ovat pysyneet varsin matalalla tasolla. Uusien asuntoluottojen korko oli heinäkuussa 3,25 %. Asuntoluottokanta nousi 39,3 mrd. euroon, eli 15,7 % vuotta aiempaa suuremmaksi. Viime vuonna asuntoluottokannan osuus bruttokansantuotteesta oli 26 %. Asuntoluottokanta nosti kotitalouksien velkaantumisasteen 74,6 prosenttiin. Nousuvauhdin ennakoidaan jatkuvan samanlaisena vielä tänä vuonna, jolloin velkaantumisaste nousisi lähelle 79 % ja pysyisi sillä tasolla myös ensi vuonna. Vallitseva käsitys korkojen kehityksestä on varsin maltillinen, korkojen ennakoidaan pysyvän matalina pitkään. Matalat korot ja pidentyneet asuntoluottoajat ovat lisänneet omistusasumisen kysyntää. Asumisarvojen muutos on heijastunut vanhojen asuntojen hintoihin sekä lisännyt pientalorakentamista. Tammi-elokuussa aloitettiin 3 6 arava- ja korkotukilainoitettua asuntoa. Valtion tukema asuntotuotanto jää kuluvana vuonna 5 asuntoon. Nykyisessä markkinatilanteessa omistusasumiseen siirtyminen on lisännyt vapaiden vuokra-asuntojen määrää, jolloin myös valtion tukeman asuntotuotannon kysyntä on jäänyt vähäisemmäksi. Lähivuosina markkinatilanteen pysyessä nykyisen kaltaisena, valtion tukeman asuntotuotannon ennakoidaan pysyvän korkeintaan nykyisellä tasollaan. Kotitalouksien asumismieltymysten ja kysynnän muutos sekä väestörakenteen nopea vanheneminen ovat lisänneet riskejä valtion tukemassa uustuotannossa, mihin tulisi kiinnittää vakavaa huomiota tuetun tuotannon laadullisessa ja määrällisessä suunnittelussa. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuinrakentamista on pitkään jarruttanut tonttipula. Maanmittauslaitoksen julkaisemien kiinteistökauppatilastojen mukaan pientalotonttien myynti kasvoi kuluvan vuoden alkupuoliskolla 8 % vuotta aiemmasta. Asemakaava-alueiden hintataso pysyi edellisvuoden tasolla, haja-asutusalueilla hinnat nousivat 8 % ja pääkaupunkiseudulla n. 17 %. Pientalojen myynti nousi vuodentakaisesta 3 % koko maassa. Helsingissä hinnat nousivat 1 %, Espoossa 13 % ja Vantaalla 9 %. Pääkaupunkiseudun yhteistyötä kaavoituksen ja seudun kehittämisen suhteen on selvitelty sisäministeriön toimesta 1. Rakennusalan suhdanneryhmä pitää maankäytön toimenpide-ehdotuksia 1 Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen. Selvityshenkilö Jussi-Pekka Alasen ehdotukset Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseksi. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 4
varteenotettavina asuinrakentamisen ja tonttien hintakehityksen kannalta. Toimitilarakentamisen aloitukset supistuivat viime vuonna 3 %. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla aloitukset vähenivät 11 %, kun erityisesti liike- ja toimistorakentamisen aloitukset supistuivat. Julkisen rakentamisen sekä teollisuuden- ja varastorakentamisen aloitukset sen sijaan kasvoivat. Teollisuusrakentamisen aloitukset lähtivät laskuun vuonna 22. Viime vuonna aloitukset supistuivat vajaa 18 %. Alkuvuodesta 24 näkymät ovat olleet paremmat ja aloitukset kääntyivät reippaaseen 56 prosentin kasvuun. Teollisuuden investoinnit ovat pitkään olleet varsin matalalla tasolla. Aloitusten vilkastuminen nostaa teollisuusrakentamista hieman ensi vuonna, mutta rakentaminen on silti suhteellisen matalalla tasolla. Varastorakentamisen aloitukset lisääntyivät viime vuonna runsaan neljänneksen, mutta supistuivat alkuvuodesta 37 %. Liikerakentamisen aloitukset lisääntyivät viime vuonna 42 %, mutta kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla aloitukset supistuivat vajaa 39 %. Liikerakentaminen on kuitenkin edelleen varsin vilkasta. Toimistorakentamisen aloitukset supistuivat viime vuonna neljänneksen. Alkuvuodesta supistuminen hidastui. Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttöaste on ollut normaalitason yläpuolella jo pitkään. Vajaakäyttöaste ei ole kansainvälisessä vertailussa korkea, mutta pääkaupunkiseudun normaalitason arvioidaan olevan 5 %. Viimeisimmän tiedustelun mukaan vajaakäyttöaste oli noussut n. 9 prosenttiin. Uusia tiloja on kuitenkin aloitettu huolimatta ylitarjonnasta ja vajaakäyttöasteen viime vuosien noususta, koska uusien toimistotilojen laadukkuutta, muunnosmahdollisuuksia ja mukavuuksia arvostetaan. Tämä on lisännyt tyhjillään olevien toimistotilojen määrää. Pääkaupunkiseudulla vanhoja toimistotiloja on osin saneerattu tai muutettu asuinrakennuksiksi. Julkisen palvelurakentamisen aloitukset supistuivat viime vuonna 28 %, kun kaikkien alaerien aloitukset supistuivat. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla aloitukset lisääntyivät vajaa 12 %, kun sekä kokoontumisrakentamisen että palo- ja pelastustoimen rakentamisen aloitukset kasvoivat. Julkinen palvelurakentaminen on siten varsin vilkasta ensi vuonna. Maatalousrakentamisen aloitukset supistuivat viime vuonna vajaa 19 % ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla vajaa 14 %. Maatalousrakentamisen määrä jää kuluvana ja ensi vuonna viime vuotta pienemmäksi. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentaminen supistui viime vuonna,1 %. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan rakentamisen määrä kasvoi kuluvan vuoden alkupuoliskolla 9 %, mitä tukee maarakennusyritysten liikevaihtoindeksin 13 prosentin kasvu. Vaikka kuntien talous on heikennyt, tämä ei ole vaikuttanut maa- ja vesirakentamiseen, sillä kunnat ovat investoineet lisääntyvässä määrin lainarahalla. Maa- ja vesirakennusinvestointien osuus kokonaistuotannosta on 199-luvulla vaihdellut välillä,8-1 % BKT:stä. Viime vuonna osuus oli kansantalouden tilinpidon mukaan,8 %. Kaikista investoinneista maa- ja vesirakentamisen osuus oli viime vuonna 5,7 %. Tuotannon osuus kokonaistuotannosta oli v. 23 runsaan prosentin. Maa- ja vesirakentamisesta noin 6 % tapahtuu liikenteen sektoreilla, eli tie-, raide-, vesi- lento- ja tietoliikenteessä. Puolivuosittain julkaistavan maa- ja vesirakentamisen näkymät raportin mukaan alan suhdannetilanne on edelleen hyvä ja odotukset vakaat. Rakennuttajien suhdannetilanne on hyvä, mutta sen ennakoidaan heikkenevän. Kuluvana ja ensi vuonna suuria tiehankkeita on vielä kohtuullisesti käynnissä. Ratainvestoinnit ovat säilyttäneet suhteellisen hyvän tason ja kuntien katuinvestoinnit ovat supistuneet ennakoitua vähemmän. Tietoliikenneinvestointien näkymät ovat parantuneet verkko-operaattoreiden tilanteen parantuessa. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 5
Suunnittelijoiden suhdannetilanne on varsin hyvä ja odotukset ensi vuodelle ovat nousseet aiemmasta kyselystä. Panostus kansainvälisiin suunnittelutehtäviin on lisääntynyt aiemmasta, yksinomaan kotimaiseen suunnitteluun keskittyy 4 % yrityksistä. Ongelmana koettiin hintakilpailu. Urakoitsijoiden suhdannetilanne on normaali. Tarjouspyyntöjen ja tilauskannan kehitys on ollut hyvä. Työntekijämäärä on kuitenkin vähentynyt kevään aikana. Ongelmana koetaan kausivaihteluiden lisäksi ammattitaitoisen työvoiman puute. Maa- ja vesirakentamisen määrän ennakoidaan kasvavan rauhallisesti kuluvana ja ensi vuonna. Vuoden 25 talousarvioesityksen mukaan tienpidon määrärahat vähenevät kuluvaan vuoteen verrattuna 2 % (12,5 milj. ), mutta radanpidon määrärahoja on lisätty 1 % (32,9 milj. ). Tienpidossa hoidon ja ylläpidon määrärahat supistuvat, mutta valtakunnallisiin hankeohjelmiin ja teemapaketteihin on käytettävissä enemmän rahaa. Edellä mainitut sisältävät mm. lossipaikkojen silloittamisohjelman sekä satamayhteyksien parantamisen. Radanpidossa painopiste on vanhojen ratojen kunnostuksessa, mutta myös panostukset korvausinvestointeihin kasvavat ensi vuonna. Maa- ja vesirakentamisen odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 3 %. Ensi vuonna kasvu hidastuu hieman. Maa- ja vesirakentamisen isot projektit olivat tuotannossa jo viime vuonna. Kuluvana vuonna ja lähivuosina viiden suuren tiehankkeen 2, Lahti-Kerava oikoradan ja Vuosaaren sataman rakentamisen piristävät maa- ja vesirakentamista. Käynnistykset eivät kuitenkaan luo hallitsemattomia epätasapainotilanteita tai ylikysyntää maa- ja vesirakentamisen resursseihin. Hankkeiden merkitys alan kokonaisuudesta on melko pieni, työt kattavat koko maan maa- ja vesirakentamisesta vuositasolla muutaman prosentin. Ministerityöryhmän julkaisi alkuvuodesta kymmenvuotisen liikenneväyläpolitiikkaohjelman, joka sisältää E18 hankkeen lisäksi kymmenen isoa tie-, kolme rata- ja kaksi vesiväylähanketta, jotka työryhmä on asettanut kiireellisyysjärjestykseen. Hankkeiden lisäksi työryhmä ehdottaa kahdeksaa teemapakettia, joilla halutaan edistää mm. ratojen kunnossapitoa sekä liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Hallituskauden jälkeisille vuosille ehdotetaan alustavasti viittä teemapakettia ja 23 isoa kehittämisinvestointia, joita ei ole asetettu kiireellisyysjärjestykseen. Maa- ja vesirakentamisen päätökset tehdään kuitenkin kehys- ja talousarviokäsittelyissä tapauskohtaisesti. Investointiohjelman toteutus on saatu hyvin käyntiin. Hallitus on päättänyt 13 milj. euron valtuuksista isoille hankkeille ja noin 9 milj. euron rahoituksesta teemahankkeille vuosiksi 24-25. Lisäksi hallitus on sopinut, että investointiohjelmalle 25-27 laaditaan pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma. Maa- ja vesirakentamisen toimivuuden kannalta tasainen volyymikehitys on toivottavaa. Politiikkaohjelman mukaisesti moottoritie E18:n Muurlan ja Lohjan välinen osuus päätettiin toteuttaa elinkaarimallilla. Rakentaminen aloitetaan syksyllä 25. Elinkaarimallin avulla toteutettaneen lähivuosina myös muita väylähankkeita. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen näkymät ovat edelleen hyvät. Korkotaso on matala ja rakennuskanta ikääntyy. Korjausrakentamisen volyymi on asuntorakentamisesta noin puolet ja toimitilarakentamisesta n. 4 %. Kuluvalla vuosikymmenellä korjausrakentamisen keskimääräiseksi vuosikasvuksi arvioidaan 2,5 3,5 %. Erityisesti asuinrakennusten korjausten odotetaan edelleen kasvavan rakennuskannan ikärakenteen sekä korjausaktiivisuuden ansiosta. Painotus siirtyy kuitenkin omakotitaloista rivisekä kerrostalojen korjausrakentamiseen. Omakotitalojen korjausrakentamisen arvon odotetaan kasvavan 3 % vuoteen 21 mennessä. Rivitalokannan kriittinen ikääntyminen sijoittuu kuluvalle vuosikymmenelle, joten korjausrakentamisen arvon odotetaan kasvavan jopa 75 % vuoteen 21 mennessä. Kerrostalojen korjausrakentamisen kasvuarvio on 4 %. Toimitilojen korjausrakentamisen 2 Tampereen läntinen kehätie, VT4 Jyväskylä Kirri, VT5 Joroinen Varkaus, VT8 Raisio ja VT4 Lahti Heinola. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 6
kasvu on hitaampaa kuin asuinrakennuksien. Korjausrakentamisen tilastot eivät anna kokonaiskuvaa korjausrakentamisen määrästä. Myöskään korjausrakentamisen suhdannekehityksestä ei ole saatavissa tietoa. Alan kehitystä voidaan kuitenkin seurata esimerkiksi rakennus- ja sisustustarvikekaupan myynnin avulla. Kuluvana vuonna myynnin kehitys viittaa edelleen vilkkaaseen korjausrakentamiseen. Alalla ennakoidaan myynnin määrän lisääntyvän 4-6 %. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden näkymät ovat varsin hyvät. Tilauskanta on ollut normaalia suurempi alkuvuoden ajan. Loppuvuodesta tuotannon ennakoidaan lisääntyvän edelleen ja uusien tilausten määrän arvellaan lisääntyvän. Rakennustuoteteollisuuden vientikehitys on ollut yritysten odotuksia vilkkaampaa ja loppuvuodesta viennin kasvun ennakoidaan jatkuvan. Rakennustuotteiden vienti kasvoi arvoltaan tammi-kesäkuussa 1,3 % ja oli yhteensä 2,3 mrd. euroa. Rakennusmateriaalin menekki-indeksi on kohonnut kuluvan vuoden tammi-elokuussa runsas 8 %. Pientalotuotannossa käytettävien materiaalien kysyntää on lisännyt vilkas omakotitalotuotanto. Sen sijaan esimerkiksi runkoelementtien ja valmisbetonin menekki on ollut heikompaa, toimitilarakentamisen vähäisyyden takia. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos oli elokuussa 2,7 %. Työpanoskustannusten kasvu on hidastunut suhteessa muihin eriin. Tarvikekustannusten nousu on ollut voimakkainta viimeisten kuukausien aikana. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi oli elokuussa 3,7 % vuodentakaista korkeampi; toimitilarakentamisen indeksi nousi 8,7 % ja asuinrakentamisen 4,9 %. Tarjoushinnoissa toimitilarakentamisen tarjoushinnat ovat nousseet asuntojen tarjoushintaindeksiä nopeammin runsaan vuoden ajan. Arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannusten laskutapaa on muutettu. Nykyisellään rakennuskustannukset eritellään oman ja vuokratonttien rakentamisen mukaisesti. Kahdentoista kuukauden liukuva keskiarvo vuokratonteille rakennetuissa asunnoissa nousi elokuussa 7,7 % vuodentakaisesta. Omien tonttien rakennuskustannusindeksi (12 kk:n liukuva keskiarvo) nousi 2,8 % vuodentakaisesta. Rakennuskustannuksiin vaikuttavat tontin ominaisuudet ja sijainti. Vuokratonteille rakentaminen on kalliimpaa, sillä ne sijaitsevat rakentamisolosuhteiltaan kalliimmilla alueilla. Kustannusten keskiarvoa nostavat mm. pääkaupunkiseudun hankkeet. Maarakennuskustannusindeksi nousi elokuussa 4,5 %. Indeksiä nosti alaerien sillanrakennustyöt, jotka ovat kallistuneet runsaan 8 prosentin vauhdilla viimeisten kuukausien aikana. Hitain nousu oli pohjarakennustöiden kustannuksissa, 3,1 %. Vanhojen asuntojen nimellishinnat nousivat vuoden 23 toisella neljänneksellä 2,5 % ensimmäisestä neljänneksestä ja 8,3 % vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla 3 hintanousu oli kokonaisindeksiä nopeampaa verrattuna ensimmäiseen neljännekseen (2,8 %), mutta hitaampaa vuodentakaiseen verrattuna (7,5%). Muun Suomen hintanousu oli sen sijaan nopeampaa vuodentakaiseen verrattuna (9, %), mutta hitaampaa neljännesvertailussa (2,3 %). Pääkaupunkiseudun nimelliset neliöhinnat olivat yli kaksinkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. 3 Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 7
Työvoima Rakennusalan työllisten määrä oli tammi-elokuussa 146 6, mikä on 5 5 vähemmän kuin (talonrakentaminen -4 3, maa- ja vesirakentaminen -1 2) edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Alan tuotanto lisääntyi kuitenkin vuoden alkupuoliskolla liki 3 % (talonrakentaminen 1,4 % ja maaja vesirakentaminen 9 %). Yllättävää kehityssuuntaa on vaikea selittää pelkästään tuottavuuden nousulla, vaan siihen lienee vaikuttanut etenkin maa- ja vesirakentamisessa Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen liittyvä otantavirhe, jonka vaikutus on sitä suurempi mitä pienempiin osajoukkoihin otosta jaetaan. Talonrakentamisessa työpaikkojen väheneminen saattaa osaltaan aiheutua nopeasti lisääntyneen omakotirakentamisen hartiapankki- ja harmaasta työstä, jotka eivät tule tilastoiduiksi työvoimatutkimuksessa. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä oli elokuussa 14 4 ja maa- ja vesirakentamisessa 2 7, kun luvut vuotta aiemmin olivat 14 9 ja 2 8. Vastaavasti avoimet työpaikat lisääntyivät talonrakentamisessa 29 % ja maa- ja vesirakentamisessa 2 %. Tämä vahvistaa - toimitilarakentamisen piristymisen ohella - ryhmän käsitystä siitä, että rakennusalan työvoiman kysyntä on loppuvuonna ja ensi vuonna kohtuullisen vilkasta. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat lisääntyneet hieman, mutta pysyneet vielä melko vähäisinä. Ulkomaisen työvoiman käyttö pienentää osaltaan erityisesti Helsingin seudun työvoimaniukkuutta. Ryhmä korostaa kuitenkin, että tarvitaan nykyistä toimivampia viranomaiskäytäntöjä ulkomaisen työvoiman työlupien myöntämiseen ja toiminnan laillisuuden valvontaan, jotta harmaan työn markkinat pystytään pitämään kurissa. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 8
KUVIOLIITE 8 KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO 7 6 5 4 3 2 1 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 myönnetyt aloitetut valmistuneet ASUINRAKENNUKSET TEOLLISUUSRAKENNUKSET (pl. varastot) 3 14 25 12 2 1 8 15 6 1 4 5 2 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 myönnetyt aloitetut valmiit 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 myönnetyt aloitetut valmiit LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUKSET JULKISET RAKENNUKSET 14. 6 12. 5 1. 4 8. 3. 6. 2 4. 2. 1. 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 myönnetyt valmiit aloitetut 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 myönnetyt valmiit aloitetut 7. LIIKERAKENNUKSET 4. TOIMISTORAKENNUKSET 6. 3.5 5. 3. 4. 2.5 3. 2. 1.5 2. 1. 1..5.. 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 myönnetyt valmiit aloitetut 87 88 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 myönnetyt valmiit aloitetut Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 9
6 5 4 3 2 1-1 Milj. e uroa RAHALAITOSTEN ASUNTOLAINAKANNAN MUUTOS JA UUSIEN ASUNTOLAINOJEN KORKO Asuntolainakannan kk-muutos, kausivaihtelusta puhdistettuna, 3 kk:n liukuva keskiarvo (vasen asteikko) Uusien asuntolainojen korko, % (oikea asteikko) % 9 8 7 6 5 4 3 2-2 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Heinäkuusta 23 alkaen uuden tilaston mukaiset tiedot. Asuntolainakannan muutokseen ja uusien asuntolainojen korkoon uudella tilastoinnilla oli vain marginaalinen vaikutus. 1 Lähde: Suomen Pankki. Asuntomarkkinoiden hintakehitys Suomessa Asuntohinnat Rakennuskustannukset Tonttien hinnat Rakentamisen tarjoushinnat Indeksi, tammi-maaliskuu 1998 = 1 2 175 15 125 1 75 5 1985 199 1995 2 Lähteet: Tilastokeskus ja Rakennuttajapalaute Rapal Oy. Tarjoushinnat koskevat pääkaupunkiseutua. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 1
12 kk:n %-muutos 25. 2. 15. 1. 5.. -5. -1. -15. Rakennuskustannukset ja talonrakennusurakoiden tarjoushinnat 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Rakennuskustannusindeksi Lähde: TK ja Rapal Tarjoushintaindeksi 1995 = 1 13 Rakennuskustannusindeksit 125 Työ 12 115 11 Kokonaiskustannukset Materiaali 15 1 Muut 95 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Lähde: Tilastokeskus 15 TALONRAKENTAMISEN TARJOUSHINTAINDEKSI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1992:1 = 1 Asunnot 14 13 Kaikki 12 11 Toimitilat 1 9 8 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Lähde: Rapal Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 11
18 16 14 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1 henkeä Talonrakennus 12 1 8 6 Maa- ja vesirakennus 4 2 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Lähde: Tilastokeskus 5 (23) tiehankkeen, oikoradan ja Vuosaaren sataman ja Lohja-Muurla karkea ajoittuminen koko Suomen inframarkkinassa milj. euroa 45 4 35 3 25 2 15 1 5 23 24 25 26 27 28 oikorata Vuosaari kokonaisuus 5 suurta yhteensä(23) Muurla-Lohja elinkaari Tornion meriväylä Hakamäentie Helsinki Ilmalan ratapiha Tiehallinto muut Talojen pohjatyöt Kunnallistekniikka Ratahallinnon työt muu infrarakentaminen Lähde: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Rakennusalan suhdanneryhmä, 2. väliraportti, 5.1.24, Rakentaminen vakaata tonteista puutetta 12