Rakennusalan suhdanneryhmä RAKENTAMINEN Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat

Transkriptio

1 Rakennusalan suhdanneryhmä RAKENTAMINEN 25 Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat

2 Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Ari Laine Kari Matikainen Timo Myllys Jukka Oikarinen Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Juhani Tervala Juha Vartia Kati Jussila, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Asuntorahasto Ympäristöministeriö Suunnittelu ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tilastokeskus VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikka Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Liikenne ja viestintäministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Valtiovarainministeriö Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 2

3 TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) neljän neljänneksen liukuva summa, 2 = 1 VOLYYMI ** * 4* 5** 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus ja kunnossapito. Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kokonaistuotannon kasvu ylitti viime vuonna 3 %, sillä ulkomaankauppa ja investoinnit lisääntyivät varsin nopeasti. Vuonna 25 kasvu hidastuu hieman, sillä maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet. Talonrakentamisen volyymi kasvoi viime vuonna runsas 2 % 1 ja lisääntyy tänä vuonna 3 4 %. Asuinrakentaminen on vilkasta, mutta kasvu hidastuu aiemmasta. Toimitilarakentamisessa on näkyvissä hienoisia muutoksia, sillä teollisuus ja toimistorakentaminen elpyvät. Liikerakentaminen on edelleen vilkasta. Maa ja vesirakentamisen kasvu hidastuu viime vuoden 3 4 prosentista, sillä kuluvana vuonna alkavien projektien määrä ei yllä valmistuvien tasolle ja kasvu jää prosenttiin. Työllisyyskehitys on sekä talon että maa ja vesirakentamisessa varsin myönteinen. Suositukset Kaavoituksen hitaus jarruttaa asuntorakentamista. Se vaarantaa asunto ja rakennusmarkkinoiden tasapainoista kehitystä ja ylläpitää erityisesti pääkaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen vahingollista hajautumista, kun uudet asunnot sijaitsevat yhä kauempana seudun työpaikoista. Kielteisen kehityksen hillitseminen edellyttäisi, että kotitalouksien asumistarpeet tiedostettaisiin kasvukuntien kunnallispolitiikassa ja kaavoituksessa, mikä tähänastisen kehityksen perusteella ei vaikuta kovin todennäköiseltä. 2 Myönteisenä seikkana on todettava valtion vuoden 25 talousarviossa uudistettu uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamisen tukijärjestelmä, vaikkakaan vastaavat tuet eivät ole aiemmin lisänneet kaavoitusta toivotulla tavalla. (s. 6) Ryhmä pitää rakennusalan ja osin muidenkin toimialojen työmarkkinoiden hallittavuuden ja toimivuuden parantamiseksi tärkeinä etenkin seuraavia toimenpiteitä: Selvitetään pikaisesti mahdollisuudet luopua lähtien EU:n uusien jäsenmaiden 1 VTT ennakoi talonrakentamisen kokonaistuotokselle korkeampaa kasvuprosenttia (4½ 5 %) vuodelle Vrt. selvitykseen Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen liittyvä taustaselvitysraportti. Selvityshenkilö Jussi Pekka Alasen ehdotukset Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseksi. Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 3

4 työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevista kahden vuoden siirtymäkauden rajoitteista, joita on tehokkaasti pystytty kiertämään työvoiman lähtömaissa toimivien palveluyritysten kautta. harmaan työn vähentämiseksi tulisi tehdä työmaiden tarkastusiskuja myös viikonloppuisin, jolloin laitonta työvoimaa lienee töissä kaikkein eniten. kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien työlupien myöntämiseen tarvitaan nykyistä nopeampia ja joustavampia viranomaiskäytäntöjä. Niitä valmistellaan paraikaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa tekevässä virkamiestyöryhmässä (kevät 25). Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 4

5 Talonrakentaminen Talonrakentamisen määrä lisääntyi viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 2,1 % ja aloitukset runsaan prosentin. Koko vuonna talonrakentamisen määrän ennakoidaan kasvaneen vuodentakaiselta tasoltaan runsas 2 %. Asuin ja korjausrakentaminen jatkuvat myös vuonna 25 vilkkaina, vaikkakin asuinrakentamisen kasvu hidastuu. Toimitilarakentaminen lisääntyy hieman ja liikerakentaminen on edelleen vilkasta. Teollisuus ja toimistorakentamisessa on näkyvissä pientä piristymistä, mutta julkinen rakentaminen supistuu. Rakentamisen luottamusindikaattori on pysynyt vakaalla tasolla pitkään. Tammikuussa luottamus heikentyi hieman. Tilauskanta oli lähes normaalitasolla, mutta henkilöstömäärän odotetaan supistuvan hieman lähikuukausina. Euroalueen heikko talouskasvu on pitänyt korkotason matalana erittäin pitkään. Uusien asuntoluottojen korot alittivat 4 % vuoden 23 alussa. Korkotasoa ennakoivien rahamarkkinaindikaattoreiden mukaan korot pysyvät nykyisten tietojen mukaan suhteellisen matalalla tasolla vielä jokusen vuoden. Marraskuussa 24 uusien asuntoluottojen korko oli 3,16 %. Asuntoluottokanta nousi 41,1 mrd. euroon, eli 15,1 % vuotta aiempaa suuremmaksi. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä asuntoluottokannan osuus bruttokansantuotteesta nousi 28,3 prosenttiin. Kasvavan asuntoluottokannan ennakoidaan nostavan kotitalouksien velkaantumisasteen lähelle 79 %. Asuinrakentamisen aloitukset (m³) kasvoivat viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 7,5 % vuodentakaisesta. Lukumääräisesti asuntoja aloitettiin 5 % enemmän kuin samaan aikaan vuonna 23; erityisesti erillisten pientalojen sekä asuinkerrostalojen aloitukset lisääntyivät. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi aina viime vuoden lopulle asti, mutta myönnetyt luvat kääntyivät laskuun jo kesällä 24. Pientalojen kuutiomääräisen rakentamisen osuus koko asuinrakentamisesta on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta Samanaikaisesti asuinkerrostalojen osuus on supistunut. Viimeisen kahden vuoden aikana omakotirakentaminen on lisääntynyt voimakkaasti. Kasvukeskuksissa omakotirakentaminen on huomattavasti muuta Suomea vilkkaampaa (liitekuva). Vaikka kuluttajabarometrin mukaan asunnonhankinta aikeet ovat lisääntyneet trendinomaisesti ja korot suosivat rakentamista, uusien asuntojen myönnetyt luvat ja aloitukset ovat suhdannetilanteeseen nähden melko matalalla tasolla. Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi, että asuntotuotannon kasvu hidastuu kuluvana vuonna ja asuntoja aloitetaan kappaletta. Valtion tukema asuntotuotanto ylsi vuokra asuntokysynnän supistumisesta huolimatta viime vuonna 5 1 asuntoon, mihin pääsemiseksi asuntorahasto hyväksyi tuen piiriin myös aiempaa oleellisesti kalliimpia hankkeita. Tähän jo vuonna 23 alkaneeseen kehitykseen liittyy asunto ja rakennusmarkkinoiden tasapainoisen kehityksen ja valtiolle aiheutuvien laina ja takausriskien kannalta ongelmia, joihin olisi suotavaa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Asuntoja aloitettiin loppuvuodesta runsaasti, mikä näkyy tuetun tuotannon neliöhintojen nopeassa nousussa (kustannuksista tarkemmin sivulla 7). Asuntotuotannosta 39 % oli normaaleja vuokra asuntoja ja 4 % erityis ja opiskelija asuntoja. Tuotannosta 8 % sijoittui kasvukeskuksiin. Voimakas muuttoliike 199 luvulla on vähentänyt asuntojen kysyntää muuttotappioalueilla. Tämän lisäksi koroista johtuva omistusasumisen edullisuus on lisännyt vuokra asuntojen tarjontaa vapailla markkinoilla. Nykyisellään tuetun vuokra asumisen kysyntä onkin supistunut ja paikoitellen arava asuntoja on tyhjillään. Ongelma alueita ovat lähinnä Itä ja Pohjois Suomi, mutta myös Vaasassa, Turussa ja Vantaalla etenkin perheasuntoja on tyhjillään. Hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaan vuonna 26 on tarkoitus käynnistää sosiaalisten vuokra asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden asuntokannan ja asuinympäristön laadun kehittämisprojekti sekä ottaa käyttöön myös arava asuntojen purkuavustus. Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 5

6 Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi, että valtio tukema asuntotuotanto pysyy korkeintaan nykyisellä tasollaan kuluvana vuonna, kun otetaan huomioon edellä todettu kysyntätekijöiden muutos ja vuokra asuntokannan selvästi kasvaneet riskit. Kaavoituskäytännöt ovat heikentäneet markkinoiden tasapainoa Tonttipula jarruttaa asuinrakentamista erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Maanmittauslaitoksen kiinteistökauppatilastojen mukaan esim. pientalotonttien hinnat nousivat viime vuoden alkupuoliskolla pääkaupunkiseudulla noin 17 % edellisvuoteen verrattuna. Kuntaliiton tutkimuksen 3 mukaan merkittävin tonttituotannon ongelma Suomen kasvuseuduilla on kaavoitukseen ja kaavoihin liittyvät ristiriitaiset intressit. Myös kaavavalitusten hidasta käsittelyä pidetään ongelmallisena. Tonttien ja erityisesti omakotitonttien kysyntä on jatkunut voimakkaana pitkään, mikä on johtanut kuntien tonttivarannon supistumiseen, kun uusia tontteja ei ole tuotettu kysyntää vastaavasti. Tämän seurauksena yksityisessä omistuksessa olevia hajatontteja tulee myyntiin entistä enemmän, sillä hintataso on korkea. Seurauksena on kuntien palvelurakentamisen velvoitteiden lisääntyminen varsin epähallitusti ja kalliisti. Kuntien tulisikin tehostaa maanhankintaa ja kaavoitusta, jolloin uusien uusia maa alueita pystyttäisiin tuomaan markkinoille nykyistä keskitetymmin. Seurauksena kuntien vaikeuksista vastata kasvavaan tonttikysyntään näkyy hajarakentamisen lisääntyminen erityisesti kehyskunnissa. Valtio puuttuu kuluvana vuonna tonttiongelmaan laajennetuilla kunnallistekniikan avustuksilla. Tuen toivotaankin toimivan aiempaa paremmin, sillä vastaavilla tuilla ei ole huomattu olevan kovinkaan suurta vaikutusta kuntien tonttikäyttäytymiseen. Kun kaavoitus on erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma muuttovoittoisuuden vuoksi, on erittäin myönteistä, että yhteistyötä kaavoituksen ja seudun kehittämisen suhteen selvitettiin sisäministeriön toimesta. 4 Perusongelma voidaan ratkaista vain siten, että kunnat lisäävät ripeästi kotitalouksien asumistarpeita vastaavien pientalotonttien kaavoitusta kohtuullisella etäisyydellä seudun työpaikkakeskittymistä. Teollisuusrakentamisen aloitukset kääntyivät viime vuonna reippaaseen kasvuun muutaman vuoden supistumisen jälkeen. Kasvuun vaikuttivat erityisesti muutamat suuremmat projektit, joiden ansiosta teollisuusrakentamisen määrä lisääntyy tänä vuonna. Varastorakentamisessa aloitukset sen sijaan supistuivat viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 13 %. Liikerakentamisen aloitukset supistuivat viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 8½ %. Takana on varsin vilkas kausi, joten aloitukset ovat supistuttuaankin varsin korkealla tasolla. Viime vuonna liikerakentamisen määrän ennakoidaan kasvaneen jopa 15 %. Kuluvan alkuvuoden aloituksia nostaa reippaasti lähes miljoonan kuutiometrin hanke Lempäälässä, mutta markkinoille on muutenkin valmistumassa vuosina runsaasti liiketiloja. Kysyntä on kovaa, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla liiketilojen vajaakäyttöaste on varsin matala, vain 1,6 %. Toimistorakentamisen aloitukset lisääntyivät viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä runsas 13 %. Pääkaupunkiseudulla ja muissakin kasvukeskuksissa toimistotilojen vajaakäyttöaste on ollut normaalia suurempi suhteellisen pitkään. Uusista tiloista on kuitenkin kysyntää ja niiden tuotanto on lisännyt tyhjillään olevien vanhojen toimistotilojen määrää. Kiinteistömarkkinoilla on nykyisellään varsin hyvä tilanne, sillä rahoitus hankintoihin löytyy (ulkomaiset suursijoittajat ja kotimaiset sijoittajat). Sen sijaan vuokralaisten löytyminen kiinteistöihin on ongelmallisempaa. Julkisen palvelurakentamisen aloitukset kasvoivat viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka palo ja pelastustoimen sekä opetusrakentamisen aloitukset supistuivat. Julkinen palvelurakentaminen jatkuu melko vilkkaana myös kuluvana vuonna; alaeristä opetusrakentaminen on edelleen varsin korkealla tasolla verrattuna sen pitkän aikavälin tuotantomääriin ja hoitoalan rakentamisessa aloitukset ovat kasvussa. Maatalousrakentamisen aloitukset supistuivat viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä vajaa 1 % ja väheneminen jatkuu vuonna Tonttituotannon ongelmat kunnissa 2, Ritva Laine 24, Suomen kuntaliitto. 4 Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen. Selvityshenkilö Jussi Pekka Alasen ehdotukset Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseksi. Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 6

7 Maa ja vesirakentaminen Maa ja vesirakentamisen määrä kasvoi viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 5,6 % vuodentakaisesta. Sekä tie että ratainvestoinnit lisääntyivät ja energiahuollon investoinnit olivat mittavat mm. ydinvoimalahankkeen ansiosta. Vuosaaren satamarakentaminen sekä Naantalin ja Loviisan väylät pitivät vesiliikenneinvestoinnit korkealla tasolla. Ilmailuliikenteen investoinnit olivat sen sijaan vähäiset. Kasvu hidastui vuoden loppua kohti hieman. Kaikkiaan maa ja vesirakentaminen kasvoi viime vuonna arviolta 5 %. Maa ja vesirakentamisen investointien kasvu oli samaa luokkaa kuin tuotannossa viime vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Maa ja vesirakennusalan näkymät (VTT) 5 VTT:n mukaan infra alan nykyinen suhdannetilanne on hyvä, mutta näkymät ovat jossain määrin heikentymässä niin rakennuttajien, suunnittelijoiden kuin urakoitsijoidenkin taholla. Tämä johtuu osaksi siitä, että vuonna 25 on valmistumassa runsaasti isoja projekteja. Vaikka korvaavia projekteja on alkamassa vuonna 26, niiden ennakoidaan työllistävän vähemmän kuin päättyvien projektien. Raaka aineiden kohonneet maailmanmarkkinahinnat saattavat osaltaan heikentää uusien hankkeiden käynnistämismahdollisuuksia, millä olisi kielteinen vaikutus alan yritysten liikevaihtoon. Rakennuttajien (kunnat ja valtio) suhdannetilanne on kohtuullinen, mutta hieman heikompi kuin syksyllä 23. Myös odotukset kuluvalle vuodelle ovat heikommat kuin vuotta aiemmin. Rakennuttajien töissä yksityisten osuus jatkaa kasvuaan. Suunnittelijoiden suhdannetilanne on erittäin hyvä. Odotukset seuraavan vuoden kehityksestä ovat kuitenkin heikommat kuin vuoden 23 lopulla. Urakoitsijoiden suhdannetilanne on hyvä. Koneiden käyttöaste on korkea, mutta alan tuotanto on hieman viime vuotta matalammalla tasolla. Yritysten kannattavuus on heikentynyt nopeasti ja työntekijöiden määrä lisääntynyt hieman. Osa suurista, nyt käynnissä olevista hankkeista 6 valmistuu kuluvan vuoden aikana. Tienpidossa aloitetaan uusina hankkeina Hakamäentie Helsingissä ja E18 Muurla Lohja, mutta molempien laajempi käynnistyminen siirtyy vuodelle 26. Vesirakentamisessa aloitetaan Tornion sataman tuloväylän syventäminen. Nämä hankkeet sisältyivät vuosien määrärahakehyspäätöksessä liikenneja viestintäministeriön pääluokan määrärahalaskelmiin (hyväksytty ) sekä tulevien hallitusten maksettavaksi jäävien noin 1 2 milj. euron velvoitteiden määrärahatarpeeseen. Edellä mainittujen kolmen hankkeen lisäksi kehyspäätös sisälsi mahdollisuuden aloittaa myös eräitä muita hankkeita tämän hallituskauden aikana. Vuonna 26 maa ja vesirakentamisen tuotannon ja investointien ennakoidaan normalisoituvan. Tienpidossa Tampereen läntinen kehätie työllistää edelleen merkittävästi. Vuonna 27 aloitetaan Lappeenranta Imatra tiehanke sekä Lahti Luumäki ratahanke, joista päätettiin Tupo neuvotteluiden yhteydessä. Hankkeet pohjautuvat globalisaatioraportissakin mainittuun yritystoiminnalle tärkeiden kansainvälisten liikenneväylien parantamiseen. Vuosaaren satamaan johtavien valtion rata, tie ja vesiväylähankkeiden työt jatkuvat vuoteen 28. Helsingin omat satamarakennustyöt etenevät samanaikaisesti ja kaikkiaan tämän suuren maaja vesirakennusalan hankkeen kustannusarvio on puolen miljardin euron luokkaa. 5 Maa ja vesirakennusalan näkymät 24 25, joulukuu 24. VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikka, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry ja Liikenne ja viestintäministeriö. 6 Tampereen läntinen kehätie, Vt 4 Lahti Heinola, Vt 4 Jyväskylä Kirri, Vt 5 Varkaus Joroinen, Vt 8 Raisio Marjamäki, E18 Lohja Lohjanharju ja Vt 13 Nuijamaan raja aseman tieyhteys. Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 7

8 Korjausrakentaminen Rakennus ja sisustustarvikekaupan myynti viittaa edelleen vilkkaana jatkuvaan korjausrakentamiseen. Alan odotukset myös tulevasta kehityksestä ovat positiiviset koko maassa. Odotuksiin vaikuttanee matala korkotaso sekä rakennuskannan ikääntyminen. Alalla on tällä hetkellä tuottajan markkinat, sillä korjausrakentamista suunnittelevilla asiakkailla on vaikeuksia saada tarjouksia ja löytää tekijöitä. Kuluvalla vuosikymmenellä korjausrakentamisen keskimääräisen vuosikasvun ennakoidaan olevan 2,5 3,5 %. Erityisesti asuinrakennusten korjausten odotetaan kasvavan rakennuskannan ikärakenteen sekä korjausaktiivisuuden ansiosta. Painotus siirtyy kuitenkin omakotitaloista rivi sekä kerrostalojen korjausrakentamiseen. Omakotitalojen korjausrakentamisen arvon odotetaan kasvavan 3 % vuoteen 21 mennessä. Rivitalokannan kriittinen ikääntyminen sijoittuu tälle vuosikymmenelle, joten korjausrakentamisen arvon odotetaan kasvavan jopa 75 % vuoteen 21 mennessä. Kerrostalojen korjausrakentamisen kasvuarvio on 4 %. Toimitilojen korjausrakentamisen kasvu on hitaampaa kuin asuinrakennusten. Korjausrakentamisen määrä on asuntorakentamisesta noin puolet ja toimitilarakentamisesta noin 4 %. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon kasvu jatkui ripeänä viime vuonna. Suhdannetilanne on edelleen hyvä ja näkymien arvioidaan paranevan. Tuotannon kasvun odotetaan hidastuvan hieman. Tilauskanta supistui viime vuoden loppupuoliskolla, mutta on edelleen lähellä normaalitasoa. Henkilöstön määrä rakennustuoteteollisuudessa on kasvanut hieman. Rakennustuotteiden viennin arvo kasvoi viime vuoden tammi syyskuussa 3,7 % ja oli yhteensä 3,5 mrd. euroa. Rakennusmateriaalien menekki indeksi kohosi viime vuonna 6,5 %; suurimmat nousut olivat rakennuslevyissä, rakennuslasissa ja kylpyhuonekalusteissa. Pientalotuotannossa käytettävien materiaalien kuten harkkojen ja eristeiden kysyntää on lisännyt vilkas omakotitalotuotanto. Runkoelementtienkin menekki on kasvanut heijastaen toimitilarakentamisen hienoista piristymistä. Keittiökalusteiden tuotanto kasvoi viime vuonna lähes 8 % ja ikkunoiden valmistus yli 3 %. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannukset nousivat viime joulukuussa 3,8 % vuodentakaisesta, mikä ylitti tuntuvasti kuluttajahintojen nousun. Viime vuotta leimasi suhteellisen vakaa työpanoskustannusten kasvu. Sen sijaan tarvikekustannukset nousivat voimakkaasti, sillä teräksen korkea maailmanmarkkinahinta nosti erityisesti teräspohjaisten rakennustuotteiden hintoja (liitekuva). Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi oli marraskuussa 1,7 % vuodentakaista korkeampi; asuinrakentamisen indeksi nousi 3,2 %, mutta toimitilarakentamisen indeksi supistui prosentin. Tarjoushinnoissa toimitilarakentamisen tarjoushintojen nousu on ollut runsaan vuoden ajan asuntorakentamista nopeampaa, vaikkakin indeksin nousu hidastui vuoden lopulla selvästi. Arava ja korkotukihankkeiden rakennuskustannusten kahdentoista kuukauden liukuva keskiarvo omille tonteille rakennetuissa asunnoissa oli viime joulukuussa 1598 /m², mikä oli jopa 8,7 % vuodentakaista korkeammalla tasolla. Vuokratonteille rakennetuissa hankkeissa (12 kk:n liukuva keskiarvo) ARA:n hyväksymät kustannukset 7 nousivat vuodentakaisesta peräti 15,9 % eli 1812 /m². Rakennuskustannusten nousu kiihtyi molemmissa vuoden loppua kohti ja kuukausimuutokset olivat 7 Rakennuskustannuksiin vaikuttavat tontin ominaisuudet ja sijainti, mutta myös aloitusten ajoitukselliset seikat nostanevat kustannuksia. Vuokratonteille rakentaminen on kalliimpaa, sillä ne sijaitsevat usein rakentamisolosuhteiltaan kalliimmilla alueilla. Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 8

9 joulukuussa omilla tonteilla 2,4 % ja vuokratonteissa jopa 6,3 %. Toteuma ylitti odotetun kustannuskehityksen. Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksen nousun syistä. Vanhojen asuntojen nimellishintojen nousu pysähtyi viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Hinnat olivat,2 % matalammat kuin toisella neljänneksellä. Vuodentakaisesta oli kuitenkin nousua 6,1 %. Pääkaupunkiseudulla 8 hinnat kehittyivät muuta Suomea hitaammin. Hinnat olivat vajaan prosentin toista neljännestä matalammalla tasolla ja 4,6 % korkeammat kuin vuotta aiemmin. Muun Suomen hintanousu oli sen sijaan nopeampaa vuodentakaiseen verrattuna (7,7 %) sekä neljännesvertailussa (,5 %). Pääkaupunkiseudun nimelliset neliöhinnat olivat kaksinkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Maa ja vesirakentamisen kustannuksissa on nousupaineita, sillä maailmanmarkkinoiden raakaaineiden lisääntynyt kysyntä on nostanut niiden hintoja. Erityisesti polttoaineiden hinnat ovat kohonneet, mutta mm. myös teräksen hinta on noussut. Maarakennuskustannusindeksi oli joulukuussa 24 3,8 % vuodentakaisesta korkeampi. Eniten kallistuivat maarakenne ja sillanrakennustyöt. Sillanrakennustöiden päällekkäisyys Suomessa ja muissa Pohjoismaissa (Botniabana, Malmön rautatietunneli) on vaikeuttanut ammattitaitoisen työvoiman saantia ja nostanut työn hintaa. Maarakentamisen konekustannusindeksiä on nostanut polttoainekustannusten kallistuminen. Joulukuussa 24 indeksi nousi 5,6 %. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin eli 2 7 pienempi (talonrakentaminen 2 7, maa ja vesirakentaminen ennallaan) kuin vuonna 23, vaikka alan tuotanto lisääntyi tammi syyskuussa liki 3 % (talonrakentaminen 2,1 % ja maa ja vesirakentaminen 5,6 %), ja on jatkunut vilkkaana senkin jälkeen. Yllättävää kehityssuuntaa on vaikea selittää pelkästään tuottavuuden nousulla, vaan siihen lienee vaikuttanut etenkin maa ja vesirakentamisessa Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen otantaan liittyvä satunnaisvirhe, jonka vaikutus on sitä suurempi mitä pienempiin osajoukkoihin otosta jaetaan. Talonrakentamisessa työpaikkojen väheneminen aiheutuu osaksi myös nopeasti lisääntyneen omakotirakentamisen hartiapankki ja harmaasta työstä sekä muista EU maista toimivien palveluyritysten työllisistä, jotka eivät tule tilastoiduiksi työvoimatutkimuksessa. Baltian maista tuleva työvoima on kanavoitunut suurelta osin näiden palveluyritysten kautta, sillä näillä ei ole EU:n palveludirektiivin takia työvoiman siirtymäkauden rajoitteita. Uusista jäsenmaista tehtyjen työlupahakemusten määrä onkin vähentynyt alkaneen jäsenyyden jälkeen merkittävästi, mikä käytännössä osoittaa työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevan kahden vuoden siirtymäajan turhaksi toimenpiteeksi. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä oli joulukuussa 18 3 ja maa ja vesi rakentamisessa 3 95, kun luvut vuotta aiemmin olivat 19 1 ja 4 5. Vastaavasti avoimet työpaikat lisääntyivät talonrakentamisessa 124 % ja maa ja vesirakentamisessa 98 %. Tämä vahvistaa toimitilarakentamisen piristymisen ohella ryhmän käsitystä siitä, että rakennusalan työvoiman kysyntä pysyy myös vuonna 25 kohtuullisen vilkkaana. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat ovat yhä melko vähäiset; ulkomaisen työvoiman käyttö pienentää erityisesti Helsingin seudun työvoimaniukkuutta. 8 Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 9

10 Eriävä mielipide: Rakennusalan suhdanneryhmän raportti 1/ 25 Valtion asuntorahasto haluaa esittää seuraavat lisäykset rakennusalan suhdanneryhmän raportin aratuotantoa koskevista osista: Valtion tukemaa asuntotuotantoa aloitettiin viime vuonna 5 1 asuntoa. Aratuotanto supistui edelleen vuonna 24 lähes 1 asunnolla edellisestä vuodesta. Aratuotantoa on myös voimakkaasti sopeutettu asuntomarkkinoiden muutoksiin viime vuosina, kun yli 1 asunnon tuotantomäärät ovat supistuneet puoleen. Suurin osa vuoden 24 aratuotannosta oli myös erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja kuten opiskelija asuntoja ja vanhusten asuntoja. Varsinaisia vuokra asuntoja aloitettiin rakentamaan noin 2 kappaletta ja asumisoikeusasuntoja noin 5 kappaletta. Pääkaupunkiseudun hankkeet painottuivat vuosirytmissä lähes aina loppuvuoteen. Myös viime vuonna asuntoja aloitettiin loppuvuodesta alkuvuoteen verrattuna runsaammin. Pääkaupunkiseudun korkea kustannustaso ja asuntorakentamisen suhdannetilanne näkyivät tämän vuoksi myös tuetun tuotannon neliöhintojen nousussa. Suhdannetilanteen lisäksi aratuotannon kustannuksia ovat korottaneet elinkaarilaadun parantumisesta aiheutuvat kustannukset sekä etenkin pääkaupunkiseudulla tonttien hyvä sijainti. Hankkeiden rakennuskustannusten nousuun on kiinnitetty huomiota ja kustannusnoususta tehdään selvitys ympäristöministeriölle. Voimakas muuttoliike 199 luvulla on vähentänyt asuntojen kysyntää muuttotappioalueilla. Asunnonhankkijalle edulliset lainakorot ovat oletettavasti myös lisänneet siirtymistä vuokra asunnoista omistusasuntoihin. Toistaiseksi tämä ei kuitenkaan näy tilastoissa. Vuoden 23 asuntokantatilaston mukaan kaikkien vuokra asuntojen määrä kasvoi kuitenkin vielä 11 asunnolla ja aravavuokra asuntojen 8 5 asunnolla. Omistusasuntojen määrä kasvoi 15 asunnolla. Tuetun vuokra asumisen kysyntä on supistunut. Asunnonhakijoiden jono lyheni asuntomarkkinakyselyn mukaan vuodessa 96 hakijasta noin 87 hakijaan. Hakijoista viidenneksen asunnontarve luokiteltiin kiireelliseksi. Paikoitellen arava asuntoja on kuitenkin myös tyhjillään. Ongelma alueita ovat lähinnä Itä ja Pohjois Suomi, mutta perheasuntoja on tyhjillään myös Vaasassa, Turussa ja Vantaalla. Tämän vuoksi vuokra asuntojen tuotantoa onkin viime vuosina suunnattu kysyntää vastaavasti pienasuntoihin. Arava ja korkotukihankkeiden rakennuskustannusten kahdentoista kuukauden liukuva keskiarvo oli kaikissa hankkeissa viime joulukuussa euroa (23 keskiarvo oli euroa/as.m²). Koko maan kustannuskeskiarvoa nosti pääkaupunkiseudun hankkeiden osuuden kasvu. Pääkaupunkiseudun osuus oli vuonna 24 kaikkiaan 5 % ja vastaavasti edellisenä vuonna 43 %. Kustannusnousu oli erityisen nopea pääkaupunkiseudulla, jossa 24 hankkeiden kustannukset olivat 16 % korkeammat kuin vuoden 23 hankkeet. Myös muualla maassa kustannusten nousu (1 %) oli edellisvuotta nopeampaa. Aratuotannon hinta tontteineen oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla 2 2 /m2. Vapaarahoitteista asuntotuotantoa markkinoidaan samalla alueella yleisesti jopa 4 euron neliöhintaan. Vastaavasti Tampereella ja Jyväskylässä aratuotannon hankintahinta oli noin 1 7 euroa asuntoneliötä. Vapaarahoitteisen tuotannon hinta näillä paikkakunnilla on euroa. Kustannusten nousuun on useita syitä. Hankkeiden vähäinen määrä viime vuosina on tehnyt kahdentoista kuukauden rakentamisen kustannuskeskiarvosta aikaisempaa herkemmän kustannusmittarin. Muutamat uudet kalliit hankkeet näkyvät mittarin nousuna nopeammin kuin aikaisemmin, jolloin hankkeita oli enemmän. Asuntopoliittisesti perustelluidenkin arava ja korkotukihankkeiden rakentamisen kustannuksia nosti viime vuonna myös suhdannetilanne, jossa arava ja korkotukihankkeet joutuivat kilpailemaan vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon kanssa urakoitsijoiden ka Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 1

11 pasiteetista. Toteutuneet hankkeet olivat pääosin täydennysrakentamista, jossa kaavamääräykset saattavat lisätä rakentamisen kustannuksia. Hankkeet toteutetaan yksittäisinä kohteina, joille asetetaan korkeat arkkitehtoniset ja asumistason vaatimukset ja jolloin ei päästä yhtä taloudelliseen rakentamiseen kuin aikaisemmin. Ari Laine yliaktuaari Valtion asuntorahasto Rakennusalan suhdanneryhmä, Rakentaminen 25, , Toimitila ja korjausrakentaminen vilkastuvat 11

12 KUVIOLIITE milj. m3 8 KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt aloitetut valmistuneet m ilj. m 3 ASUINRAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 TEOLLISUUSRAKENNUKSET (pl. varastot) 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt aloitetut valmiit myönnetyt aloitetut va lmiit milj.m3 VARASTORAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa milj. m3 JULKISET RAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa myönnetyt aloitetut v a lm iit myönnetyt va lmiit aloitetut milj. m3 7, LIIKERAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva sum ma milj. m3 4, TOIMISTORAKENNUKSET 4 neljänneksen liukuva summa 6, 3,5 5, 3, 4, 2,5 3, 2, 2, 1,5 1, 1,,5, myönnetyt v a lm iit aloitetut, myönnetyt valmiit aloitetut 12

13 RAHALAITOSTEN ASUNTOLAINAKANNAN MUUTOS JA UUSIEN ASUNTOLAINOJEN KORKO Asuntolainakannan kk muutos, kausivaihtelusta puhdistettuna, 3 kk:n liukuva keskiarvo (vasen asteikko) Uusien asuntolainojen korko, % (oikea asteikko) Milj. euroa % Heinäkuusta 23 alkaen uuden tilaston mukaiset tiedot. Asuntolainakannan muutokseen ja uusien asuntolainojen korkoon uudella tilastoinnilla oli vain marginaalinen vaikutus. 1 Lähde: Suomen Pankki. Asuntomarkkinoiden hintakehitys 225 Asuntojen hinnat Tonttien hinnat Indeksi, tammi maaliskuu 1998 = 1 Rakennuskustannukset Rakentamisen tarjoushinnat Lähteet: Tilastokeskus ja Rakennuttajapalaute Rapal Oy. Tarjoushinnat koskevat pääkaupunkiseutua. 175 ERILLISTEN PIENTALOJEN ALOITUKSET Indeksi 1987= Jatkuva vuosiarvo Kasvukeskukset (Pks, Tku, Tre, Jkylä, Oulu) Muu Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus 13

14 Rakennuskustannukset ja talonrakennusurakoiden tarjoushinnat 12 kk:n % muutos 25, 2, 15, 1, 5,, 5, 1, 15, Lähde: TK ja Rapal Rakennuskustannusindeksi Tarjoushintaindeksi Rakennuskustannukset alaerittäin 12 kuukauden % muutos 6 Rakennuskustannusindeksi Tarvikepanokset, % muutos Työpanokset Muut panokset, % muutos Lähde: TK TALONRAKENTAMISEN TARJOUSHINTAINDEKSI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1992:1 = 1 Asunnot Kaikki T oim itilat Lähde: Rapal 14

15 Rakennuskustannusindeksi 2=1, suurimmat vuosimuutokset, joulukuu 24 Betoniteräs 38,4 Patteriputket Väliseinäranka Rakenneteräs Laastit 27,4 24,8 24,1 2,9 Kokonaisindeksi 3,8 Muottikalusto Sahapuutavara Puulattiat Paneelit Rahoitus 3,2 3,4 3,8 6,3 8, prosenttia RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1 henkeä Talonrakennus Maa ja vesirakennus Lähde: Tilastokeskus 15