1 (2) Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä päivitetty Hankesuunnitelma 27.3.214
2 (2) Sisällys Tiivistelmä 3 1. Kaupunkipyörät tukevat pyöräilyn lisäämistä 4 1.1 Helsinki haluaa lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä 4 1.2 Helsingin kaupunkipyörien historia 4 1.3 Kaupunkipyöräjärjestelmät maailmalla 5 Esimerkki: Capital Bikeshare System Washington DC 6 2. Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä 8 2.1 Tavoitteet 8 2.2 Palvelun kuvaus 8 3. Kaupunkipyörät lisäävät pyöräilyn myönteisiä vaikutuksia 11 3.1 Pyöräilyn edistämisohjelman hyödyt 11 3.2 Kaupunkipyörien vaikutus 12 Lähtöoletukset 12 Aikasäästöt 12 Terveyshyödyt 13 Päästöjen vähentyminen 14 Autopaikkatarpeen vähentyminen 14 Yhteenlasketut säästöt 14 4. Järjestelmän kustannukset 15 4.1 Investoinnit 15 Pyörät, pyörätelineet, pyöräasemat 15 Asennus 15 Järjestelmän käyttöönotto 15 4.2 Järjestelmän operointi ja ylläpito 15 4.3 Yhteenveto kustannuksista 16 4.4 Aikataulu 16 5. Järjestelmän rahoitus 17 5.1 Käyttömaksut 17 5.2 Yritysrahoitus 17 Ulkomainosrahoitus 17 Mainokset pyörissä 17 Sponsorointi 17 5.3 Kaupungin rahoitus 17 5.4 Yhteenveto rahoituksesta 18 Lisätietoja 2
3 (2) Tiivistelmä Helsingin kaupunki on sitoutunut lisäämän pyöräilyn osuutta kaupunkiliikenteessä. Yhtenä keinona on kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotto, joka mahdollistaa polkupyörän joustavan käytön ja parantaa myös joukkoliikenteen palvelutasoa. Kaupunkipyöräjärjestelmän tavoitteena on saada yhä useampi innostumaan arkipyöräilystä. Tavoitteena on, että vuonna 218 olisi käytössä 1 5 pyörän ja 5 aseman järjestelmä. Tuolloin järjestelmä kattaisi kantakaupungin Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan asti. Tätä hankesuunnitelmaa varten on pyydetty järjestelmän hinta-arviota kuudelta palveluntarjoajalta. Näiden arvioiden pohjalta investointikustannukset vaihtelevat 3 6 miljoonan euron ja vuosittaiset operointikustannukset,9 1,6 miljoonan euron välillä. Vuosikustannuksiksi muodostuu näin ollen 1,3 2,4 miljoonaa euroa vuodesta 218 eteenpäin. Kaupunkipyöräjärjestelmän rahoitus koostuu käyttömaksuista, yritysrahoituksesta sekä kaupungin rahoituksesta. Yritysrahoituksen muotoja ovat pyörissä olevien mainospaikkojen myynti, järjestelmän sponsorointi sekä ulkomainospaikkojen myynti. Näitä kaikkia ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa samanaikaisesti. Vuonna 218 kaupunkipyöräjärjestelmällä arvioidaan olevan 1 2 käyttäjää. Käyttömaksuja arvioidaan saatavan 22 64 euroa vuodessa. Yritysrahoituksen suuruudeksi arvioidaan 75 4 euroa vuodessa. Kaupungin rahoitusosuudeksi jää,7 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupunkipyöräjärjestelmä tuottaa hyötyjä aikasäästöinä (,17 M / vuosi), työikäisten kuolleisuuden vähentymisenä (1,6 M /vuosi) ja päästövähennyksinä (,3 2,7 M /vuosi). Yhteenlasketut hyödyt ovat 2, 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi järjestelmä vähentää autoriippuvaisuutta ja siten autopaikkatarvetta. Tässä hankesuunnitelmassa tehtyjen arvioiden mukaan kaupunkipyöräjärjestelmästä koituvat hyödyt (minimi 2 milj. ) ovat vähintään yhtä suuret kuin järjestelmän vaatima kaupungin rahoitus. Siksi esitetään, että Helsingin kaupunki hankkii 15 pyöräaseman ja 15 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmän enintään 4,95 miljoonan euron hintaan. Pyöräjärjestelmästä aiheutuu rahoituksen toteutumisesta riippuen enintään 2 miljoonan euron vuosittaiset käyttökustannukset.
4 (2) 1 Kaupunkipyörät tukevat pyöräilyn lisäämistä 1.1 Helsinki haluaa lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä Kaupunkipyöräjärjestelmä tukee Helsingin visiota olla maailman paras kestävän liikkumisen metropoli yhdistämällä pyöräily osaksi joukkoliikennettä. Helsingin kaupungin strategiaohjelman 213 216 (kaupunginhallitus 25.3.213 ja kaupunginvaltuusto 24.4.213) mukaan kaupungissa edistetään kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä. Tavoitteena on prosenttiyksikön lisäys vuosittain ja neljän prosenttiyksikön lisäys valtuustokauden aikana. Kaupunkipyöräverkon rakentaminen joukkoliikenteen osaksi on yksi strategiaohjelman toimenpiteistä. Myös pyöräilyn edistämisohjelma (kaupunginhallitus 27.1.214) tunnistaa kaupunkipyöräjärjestelmän yhdeksi keskeisistä toimenpiteistä pyöräilyn lisäämiseksi Helsingissä. Pyöräilyn edistämisohjelmassa kaupunkipyöräjärjestelmän vuosikustannuksiksi arvioidaan 2 miljoonaa euroa toteuttamistavasta riippuen. Pyöräilyn edistämisohjelmassa HKL on nimetty kaupunkipyöräjärjestelmän vastuutahoksi. 1.2 Helsingin kaupunkipyörien historia Helsingissä otettiin käyttöön ensimmäinen kaupunkipyöräjärjestelmä vuonna 2. Pyöriä oli käytössä kesäisin 2 4 kappaletta. Pyörät oli suunniteltu kestäviksi, runko oli jykevä ja pyörät umpikumia. Tämä teki pyöristä raskaat ajaa. Pyörän sai käyttöön kahden euron panttia vastaan, sen käyttö ei vaatinut rekisteröitymistä eikä käyttöönottajaa voitu jäljittää. Tämä aiheutti sen, että pyöriin kohdistui ilkivaltaa ja niitä vietiin paljon käyttöalueen ulkopuolelle. Näiden käyttökokemusten myötä haluttiin lähteä toteuttamaan nykyaikaista ns. kolmannen sukupolven kaupunkipyöräjärjestelmää. Vuonna 28 laadittiin hankesuunnitelma, jonka pohjalta lähdettiin tavoittelemaan järjestelmää, jonka rahoitus perustuisi ulkomainospaikoista saataviin tuloihin. Vuonna 29 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta hyväksyi kaupunkipyöräpalveluiden hankinnan kilpailuttamalla. Tuolloin hankintakustannuksen ylärajaksi määriteltiin 3 euroa vuodessa (alv % vuoden 29 kustannustasossa).
5 (2) Vuonna 211 käynnistettiin tarjouskilpailu kaupunkipyöräoperaattorin valitsemiseksi. Tarjousta pyydettiin 5 pyörän ja 34 pyöräaseman järjestelmästä. Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta päätti 26.1.212 kaupunkipyöräjärjestelmän ja -palvelun hankinnasta JCDecaux Finland Oy:ltä seuraavan sopimuksen mukaisesti: Palvelun tuottaja vastaa kaupunkipyöräjärjestelmän huoltoja kunnossapidosta sekä maksaa kaupungille vähintään 1 euron sopimuskorvauksen vuosittain sekä 2 % asiakkaiden rekisteröitymismaksuista. Kaupunki luovuttaa pyörätelineiden yhteydestä ja/tai muualta kaupunkitilasta JCDecauxin käyttöön 45 125 ulkomainospaikkaa. Järjestelmää ei ole voitu toteuttaa, sillä kaupunki ei ole pystynyt osoittamaan riittävää määrää ulkomainoslaitteille soveltuvia sijoituspaikkoja. Neuvotteluja on käyty kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston ja rakennusviraston kanssa. Neuvotteluihin vaikuttavat myös kaupungin sopimukset muiden ulkomainoksia tarjoavien yritysten kanssa. 1.3 Kaupunkipyöräjärjestelmät maailmalla Yhteiskäyttöisiä kaupunkipyöräjärjestelmiä on käytössä ympäri maailmaa ainakin 6 eri kaupungissa ja lisää otetaan jatkuvasti käyttöön. Suurimmat järjestelmät ovat käytössä Kiinassa, Hangxhoussa ja Shanghaissa. Lisäksi tunnettuja kaupunkipyöräkaupunkeja ovat esimerkiksi Pariisi, Lontoo, Washington DC, Tukholma, Oslo ja Göteborg. Kaupunkipyöräjärjestelmiä on toteutettu erilaisilla malleilla. Olennaista on kaupunkipyörän käytön yksinkertaisuus: kuka tahansa voi ottaa pyörän käyttöönsä paikasta A ja palauttaa sen paikkaan B. Näin matka A:sta B:hen voidaan tehdä lihasvoimin sujuvasti ja mukavasti. Kaupunkipyöräjärjestelmä palvelee eri tavoin kuin pyörävuokraamo. Kaupunkipyöräjärjestelmää voi verrata taksiin, kun taas pyörävuokraamo vastaa autovuokraamoa.
6 (2) Taulukko 1. Kaupunkipyöräjärjestelmän ja vuokraamojen ero. Kaupunkipyöräjärjestelmä Pyörävuokraamot Tarjoaa kaikille samanlaisen, mahdollisimman monelle sopivan pyörän kaupunkikäyttöön: kolmevaihteinen, ei ylärunkoa, etukori. Lyhyet siirtymiset paikasta toiseen, pisimmillään noin 5 kilometriä. Lyhyet kaupunkimatkat, alle 6 min/ käyttökerta. Pyörä otetaan käyttöön yhdeltä asemalta ja palautetaan toiselle asemalle. Tavoitteena useita, noin 3 5 käyttäjää vuorokaudessa pyörää kohti. Tarjoavat asiakkaan käyttöön parhaiten sopivan pyörän. Mahdollisuus pyörän räätälöintiin: pyöräilijän koko, vaihteiden määrä, erityisvarusteet, matkatavaroiden kuljetus, lasten peräkärryt ja peräpyörät. Pidemmät retket ja kaupunkiin tutustuminen. Pitempiaikaiseen käyttöön: kolmesta tunnista viikkoon. Pyörä otetaan käyttöön vuokraamosta ja palautetaan samaan paikkaan. Yksi pyörä voi olla samalla käyttäjällä koko vuorokauden tai ylikin. Kaupunkipyörien toteutustavat vaihtelevat paikallisten piirteiden mukaan. Kaupungin tiheys, maaston muodot, sää, infrastruktuuri ja kulttuuri vaikuttavat toteutustapaan. Esimerkki: Capital Bikeshare System Washington DC Yhdysvalloissa Washington DC:ssä on käytössä kaupunkipyöräjärjestelmä Capital Bikeshare System. Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 28, jolloin aloitettiin 12 pyörällä ja 1 pyöräasemalla. Nyt järjestelmä on laajentunut 2 5 pyörän ja 3 pyöräaseman järjestelmäksi, jossa on 22 2 jäsentä. Järjestelmän vuosimaksu on 75 dollaria. Tarjolla on myös lyhyempiä jäsenyyksiä vuorokauden jäsenyydestä alkaen. Pyörän käyttö on jäsenille ilmaista ensimmäinen puolen tunnin ajan, jonka jälkeen käyttö on maksullista. Lokakuussa 212 Capital Bikeshare kaupunkipyöräjärjestelmästä tehtiin käyttäjätutkimus, johon vastasi yli kolme tuhatta jäsentä. Jäsenistä valtaosa (9 prosenttia) käy töissä. Alueen keskimääräiseen työmatkakulkijaan
7 (2) verrattuna jäsenet ovat keskimääräistä koulutetumpia ja nuorempia, todennäköisemmin miehiä ja heidän tulonsa ovat hieman keskimääräistä alhaisemmat. Jäsenkyselyssä selvitettiin käyttäjien syitä liittyä järjestelmään: 91 % vastaajista halusi liikkua paikasta toiseen helpommin ja nopeammin 8 % vastaajista houkutti mahdollisuus tehdä pyörällä yhdensuuntaisia matkoja 76 % vastaajista motivoi nautinto ajaa pyörällä 57 % vastaajista halusi saada liikuntaa 52 % vastaajista toivoi säästävänsä rahaa Kyselyyn vastanneet jäsenet olivat yleisesti tyytyväisiä järjestelmään. Vastaajat kertoivat, että se nopeuttaa ja helpottaa heidän matkojaan ja parantaa heidän liikkuvuuttaan kaupungissa. Vastaajista 4 prosenttia kertoi, että he ovat käyttäneet yhteiskäyttöpyörää matkoihin, jotka olisivat jääneet ilman järjestelmää tekemättä. Nämä matkat olisivat olleet liian pitkiä käveltäväksi tai niiden autoilu olisi ollut hankalaa ja epämukavaa. Käyttäjät toivoivat järjestelmän laajentamista ja tihentämistä. Kaupunkipyöräjärjestelmää käytetään osana joukkoliikennejärjestelmää. Yli puolet (54 prosenttia) kertoi tehneensä vähintään yhden matkan metroasemalle tai asemalta viimeisen kuukauden aikana ja neljännes vastaajista kertoi, että on käyttänyt järjestelmää osana bussimatkaansa. Yhteiskäyttöpyörä palvelee sekä työhön liittyviä että henkilökohtaisia matkatarpeita. 58 prosenttia vastaajista kertoi käyttäneensä järjestelmää työmatkallaan. 7 prosenttia kertoi käyttävänsä järjestelmää vapaa-ajallaan tavatessaan ystäviään, mennessään ulos syömään tai ostoksille.
8 (2) 2 Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä 2.1 Tavoitteet Helsingissä kaupunkipyöräjärjestelmän tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Joukkoliikennejärjestelmän joustavuus ja saavutettavuus paranevat, kun liityntämatkoihin voi käyttää kaupunkipyöriä. Kokonaismatka-aika lyhenee. Erityisesti raideliikenteen tai muun runkoliikenteen kannalta tämä on tärkeää. Kaupunkipyörän käyttö on yksi matkakortilla saatavista palveluista. Tavoitteena on palvelutasoltaan luotettava, toimintavarma ja korkeatasoinen kaupunkipyöräjärjestelmä. Kaikkien järjestelmän osien tulee tukea tätä tavoitetta. Pyörien, pyöräasemien, informaatiojärjestelmän ja operoinnin tulee vastata joukkoliikenteen palvelutason laatua. Siksi järjestelmä hankitaan avaimet käteen periaatteella toimittajalta, joka pystyy vastaamaan kaikista järjestelmän osista. 2.2 Palvelun kuvaus Järjestelmän ratkaisumallina on pohdittu myös erilaisia verkostomaisia ja sosiaalisia toteutusmuotoja, mutta niillä ei saavuteta haluttua palvelutasoa. Kaupunkipyöräjärjestelmä käsittää koko laajuudessaan 15 pyöräasemaa ja 15 pyörää. Käyttöönotto toteutetaan vaiheittain. Vuonna 215 otetaan käyttöön 5 pyöräasemaa ja 5 pyörää kantakaupungin alueella. Täyteen laajuuteen järjestelmä rakennetaan vuoteen 218 mennessä, jolloin palvelu ulottuisi Munkkiniemen, Pasilan ja Kumpulan tasolle. Liikennelaitos -liikelaitos suunnitteli yhdessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa vuonna 212 kaupunkipyöräjärjestelmän pyöräasemien verkoston. 5 ensimmäisen aseman paikka on suunniteltu tarkasti ja toisen vaiheen 1 asemaa karkeammin. Toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä täyttää seuraavat kriteerit: Tiheä jättö- ja noutopisteiden verkko käyttöalueella (etäisyys keskimäärin 3 metriä). Pyörät ovat miellyttäviä käyttää ja sopivat kaupunkikäyttöön. Pyörät ovat räätälöityjä. Tämä vähentää varkauksien ja jälleenmyynnin mahdollisuutta. Täysin automaattinen lukitusjärjestelmä, jonka avulla käyttäjä voi noutaa ja jättää pyörän pyöräasemalla itsepalveluna. Langaton jäljitysjärjestelmä, esimerkiksi RFID tekniikan avulla, jolloin pyörän nouto voidaan paikallistaa noudettaessa ja palauttaessa.
9 (2) Reaaliaikainen asemien varaustilanteen seuranta, esimerkiksi GPRS. Reaaliaikainen käyttäjäinformaatio eri kanavissa: internet, mobiilisovellukset ja mahdolliset sähköiset opastaulut. Hinnoittelu on rakennettu siten, että lyhyitä matkoja tehdään paljon. Näin yhdelle pyörälle saadaan mahdollisimman suuri määrä matkoja päivässä. Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän käyttäminen vaatii rekisteröitymisen, jonka jälkeen asiakas voi käyttää järjestelmää matkakortilla. Järjestelmästä peritään vuosimaksu. Rekisteröitymismaksun jälkeen järjestelmän käyttö on ilmaista ensimmäisen 3 minuutin ajan. Tämän jälkeen peritään aikaan perustuva käyttömaksu. Pyörän voi ottaa käyttöönsä myös lyhyemmäksi ajaksi ilman vuosijäsenyyttä. Tällöin käyttö maksetaan luottokortilla tai matkapuhelimella. Myös tällöin käyttö hinnoitellaan siten, että se suosii pyörän nopeaa palauttamista. Kaupunkipyöräjärjestelmän markkinoinnista vastaavat HKL ja Helsingin seudun Liikenne HSL yhdessä Tiina Koivusalon (213) laatiman alustavan markkinointisuunnitelman mukaisesti. HKL:n ja HSL:n välinen rooli tulee samalla selvittää nykyistä tarkemmin. Vaiheen_1_pyora_asemat_KKJ3 Vaihe2_AP_tihea_KKJ3 Vaihe2_AP_VE_valja_KKJ3 Kuva 1. Kaupunkipyöräjärjestelmän pyöräasemien sijoittuminen joukkoliikenteen tarjontaan. Vihreällä 1. vaiheen 52 pyöräasemaa, punaisella alustava suunnitelman 1 seuraavan pyöräaseman sijainnista. Vaalean sinisellä on osoitettu joukkoliikenteen tarjonnan määrä.
1 (2) 3 Kaupunkipyörät lisäävät pyöräilyn myönteisiä vaikutuksia 3.1 Pyöräilyn edistämisohjelman hyödyt Pyöräilyn edistäminen tapahtuu pyöräilyn infrastruktuurin parantamisen lisäksi luomalla pyöräilyn palveluita sekä markkinoimalla pyöräilyä. Johtavissa pyöräilymaissa on panostettu näihin kaikkiin. Pyöräilyn edistämisohjelmassa ehdotettiin kolmea eri vaihtoehtoista investointiohjelmaa, joissa pyöräilyn infrastruktuuria kehitettäisiin vuosittain vaihtoehtoisesti 5:llä, 1:llä tai 2 miljoonalla eurolla. Edistämisohjelman investointiohjelmia arvioitiin Pyöräilyn kustannukset ja hyödyt -raportissa. 2 miljoonan vuosittaisilla pyörätieinvestoinneilla saavutetaan vuoteen 225 mennessä 3 % lisäys pyöräiltyihin kilometreihin ja 773 miljoonan euron investointihyödyt: + Aikasäästöt 523 milj. + Terveysvaikutukset 55 milj. + Ympäristöhyödyt 11 milj. + Yhteenlasketut hyödyt 1 84 milj. Onnettomuuskustannukset 175 milj. Investoinnit ja jäännösarvo 114 milj. Ylläpito 2 milj. Yhteenlasketut kustannukset 311 milj. Investointihyödyt yhteensä 773 milj. Pyöräilyyn tehtyjen investointien hyötykustannussuhde on lähes kahdeksan eli yhdellä eurolla saadaan kahdeksan euron arvosta hyötyjä. Pyöräilyn hyödyistä noin puolet kohdistuu muualle kuin liikennesektorille eli terveyden- ja sairaanhoitoon.
11 (2) 3.2 Kaupunkäjärjestelmän arvioidut hyödyt Lähtöoletukset Pyöräilyn kustannukset ja hyödyt selvityksessä ei huomioitu pyöräilyn palveluiden, viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteitä, joiden kuitenkin tiedetään vaikuttavan pyöräilyn suosioon merkittävästi. Kaupunkipyöräjärjestelmä on palvelu, joka parantaa pyöräilyn edellytyksiä kantakaupungin alueella. Kaupunkipyörä nopeuttaa siirtymisiä kantakaupungin alueella ja lyhentää erityisesti monien joukkoliikennematkojen kokonaismatka-aikaa. Samalla kaupunkipyöräjärjestelmä on tehokasta pyöräilyn markkinointia, koska se tuo pyöräilyä näkyväksi kaupungissa ja madaltaa kynnystä kokeilla pyöräilyä. Kaupunkipyörien hyödyt tulevat seuraavista asioista: aikasäästöt terveyshyödyt vähentää auton käyttöä (ja siten päästöjä ja autopaikkatarpeita) lisää pyöräilyn näkyvyyttä ja imagoa kaupungissa Seuraavissa laskelmissa on oletettu, että kaupunkipyörän käyttäjistä 2 % siirtyy pyöräilystä 2 % jalankulusta 4 % joukkoliikenteestä 2 % autoilusta. Lisäksi oletetaan, että kaupunkipyöriä on 1 5 kappaletta (vuoden 218 laajuus) rekisteröityneitä käyttäjiä on 2 kappaletta. pyöriä käytetään 3,5 kertaa/päivä/pyörä (Oslon arvo) käyttövuorokausia on 24 vrk (8 kk) matkan keskipituus on 2 km. Käyttökertoja on siten 3,5*24*15 = 1 26 matkaa vuodessa. Aikasäästöt Kaupunkipyörä tarjoaa kävelyä nopeamman vaihtoehdon matkaketjussa. Tässä laskelmassa on arvioitu ajansäästöä matkoilla, joilla kaupunkipyörä korvaa jalankulun. Näitä on arvioitu olevan 2 prosenttia eli 252 matkaa vuodessa. Keskimääräiseksi aikasäästöksi on arvioitu viisi minuuttia alla olevan kuvan mukaisesti.
12 (2) Viimeisen kilometrin ongelma Liikenneviraston laskentaohjeen mukaan: työssäkäyntimatkan aikakustannus on 1,41 /h/hlö muiden matkojen aikakustannus on 6,62 /h/hlö. Jos arvioidaan, että 4 prosenttia kaupunkipyörällä tehtävistä matkoista olisi työssäkäyntimatkoja, saadaan vuotuinen aikasäästö seuraavasti: 252 matkaa * 4 % * 5 min * 1,41 /min = 87 444 252 matkaa * 6 % * 5 min * 6,62 /min = 83 412 = 17 856 /vuosi Terveyshyödyt HEAT-laskelma on maailmaan terveysjärjestö WHO:n laatima laskentamenetelmä, joka kertoo väestötasolla kuolleisuuden vähenemisestä saatavat hyödyt, jos kävely tai pyöräily lisääntyy väestöryhmässä. Oletetaan, että järjestelmän käyttäjämäärä on 2 henkilöä, joista 12 henkilöä (6 %) siirtyy joukkoliikenteestä tai henkilöautoilusta pyöräilemään 12 kilometriä kauden aikana (noin neljä kilometriä viikossa 8 kuukauden ajan). Oletetaan myös, että käyttäjät ovat työikäisiä 2 64-vuotiaita kuolleisuusaste on 324 / 1 henkilöä hyötyjen laskentajakso on 1 vuotta ihmishengen arvo 1919 euroa diskonttokorko 4 %
13 (2) Kun arvioidaan työikäisten kuolleisuuden vähenemistä lisääntyneen liikunnan ansioista, kaupunkipyöräjärjestelmä säästää yhteiskunnan kustannuksia 1 557 /vuosi (vuosihyödyn nykyarvo). HEAT-laskelma ei ota huomioon sairastavuuden vähentymisestä saatuja säästöjä vaan ainoastaan kuolleisuuden vähenemisestä saatavat säästöt. Päästöjen vähentyminen Autoilun väheneminen laskee liikenteestä aiheutuvia päästökustannuksia. Päästöjä ovat hiilimonoksidi eli häkä, hiilivedyt, typen oksidit, erilaiset pienhiukkaset, metaani, rikkidioksidi sekä hiilidioksidi. Vuonna 28 laaditussa kaupunkipyöräjärjestelmän hankesuunnitelmassa kaupunkipyöräjärjestelmällä aikaan saadut päästökustannusten säästöt olivat,3 2,7 miljoonaa euroa vuosittain. Autopaikkatarpeen vähentyminen Washington DC:ssä kaupunkipyörien käyttäjistä 4 % ilmoitti luopuneensa autosta kaupunkipyöräjärjestelmän vuoksi. Jos Helsingissä kaupunkipyöräjärjestelmä aiheuttaisi samanlaisen ilmiön käyttäjäkunnassaan, se tarkoittaisi 8 autosta luopumista. Yhden autopaikan kustannus on kantakaupungin alueella 3 7. Kaupunkipyöräjärjestelmä voi siis osaltaan tuoda merkittävän säästön tulevaisuuden autopaikkainvestointeihin. Taulukko 2. Taulukossa on esitetty arvio kaupunkipyöräjärjestelmän tuomista säästöistä. Autopaikkatarpeen vähentymiselle ei tässä esitetty rahallista arviota. Yhteenlasketut säästöt Hyödyt Aikasäästöt ( /vuosi) Terveyshyödyt ( /vuosi) Päästövähennykset ( /vuosi) Autopaikkatarpeen vähennys Hyödyt yhteensä ( /vuosi) Alhainen arvio 171 1 557 3? 2 28 Korkea arvio 171 1 557 2 7? 4 428
14 (2) 4 Järjestelmän kustannukset Tässä esitetyt arviot perustuvat kuudelta palvelutarjoajalta saatuihin hinta-arvioihin. Ne eivät perustu lopullisiin tarjouksiin. 4.1 Investoinnit Pyörät, pyörätelineet, pyöräasemat Pyörät muodostavat vain pienen osan kaupunkipyöräjärjestelmästä. Pyöräasema on paikka, josta pyörän voi ottaa käyttöön ja johon sen voi jättää. Pyöräasemalla tulee olla sähköt ja internet yhteys, jotta pyöräasema voi kommunikoida sekä käyttäjälle että huoltohenkilökunnalle siitä, kuinka paljon pyöriä kullakin asemalla on. Asennus rakennus- ja sähkötyöt ja niiden suunnittelu rakennus- ja toimenpideluvat liittymäsopimus Helsingin energian kanssa Järjestelmän käyttöönotto Järjestelmän käyttöönotto sisältää henkilökunnan rekrytoinnin ja koulutuksen, ohjelmien asennustöitä ja lisenssejä sekä tarvittavien varusteiden, varastojen ja ajoneuvojen hankintoja. 4.2 Järjestelmän operointi ja ylläpito Ylläpidolla varmistetaan palvelutaso, toimintavarmuus ja luotettavuus. Pyöriä on huollettava ja korjattava, ja on varauduttava siihen, että pyöriä kaikesta huolimatta katoaa. Tavoitteeksi tulee asettaa, että 9 prosenttia pyöristä on jatkuvasti käyttökunnossa. Järjestelmän täytyy toimia siten, että jokaisella asemalla on pyöriä saatavilla. Tämä edellyttää, että pyöriä siirretään tarvittaessa paikasta toiseen. Tällaisia tilanteita aiheutuu esimerkiksi erilaisten tapahtumien yhteydessä. Käyttäjän on lisäksi voitava palauttaa pyörä toivomaansa pyöräasemaan tai vähintään lähimmäiseen asemaan. Järjestelmän operointi ja ylläpito sisältävät mm. seuraavia toimintoja: pyörien huollon ja korjauksen, sekä puhtaanapidon pyöräaseman huolto- ja korjaustoimenpiteet varaosat pyöriin ja pyöräasemille varikko- ja toimitilakulut talvivarastoinnin kustannukset
15 (2) pyörien siirtokustannukset vakuutukset ilkivalta ja varkaudet asiakaspalvelu mm. puhelinpäivystys 4.3 Yhteenveto kustannuksista Taulukossa 3 on esitetty arvioita kaupunkipyöräjärjestelmän kustannuksista vaiheittain. Taulukko sisältää eri palvelutarjoajien ilmoittamia hinta-arvioita. Tarjousvaiheessa hinnat tarkentuvat. Kaupunkipyörät otetaan käyttöön vuonna 215 ja silloin on käytössä 5 pyörää ja 5 pyöräasemaa. Tämän jälkeen järjestelmä laajenee vuosittain siten, että vuonna 218 on käytössä 15 pyörää ja 15 pyöräasemaa. Investoinnin vuosikustannukset on jaettu 1 vuodelle ja laskentakorkona on käytetty 4 %. Investointikustannukset vaihtelevat 3 6 miljoonan euron ja vuosittaiset operointikustannukset,9 1,6 miljoonan euron välillä. Vuosikustannuksiksi muodostuu näin ollen 1,3 2,4 miljoonaa euroa vuodesta 218 eteenpäin. Taulukko 3. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset. Kustannukset Halvin Keskitaso Kallein Investointi, vaihe I (5/5) 1 1 1 95 2 3 Laajennusinvestointi, vaihe II(+1/1) 1 95 3 3 8 Investoinnit yhteensä (1 5/15) 2 96 4 95 6 1 Investoinnin vuosikust., vaihe I (5/5) 124 524 24 417 283 569 Laajennusinvestoinnin vuosikust., vaihe II (+1/1) 24 417 369 873 468 56 Investointien vuosikustannukset yht. vuonna 218 364 941 61 29 752 75 Operointikustannus, vaihe I (5/5) 35 5 75 Operointikustannus, vuonna 218 (15/15) 9 1 1 1 6 Vuosikustannukset yhteensä, vaihe I (5/5) 474 524 74 417 1 33 569 Vuosikustannus yhteensä vuonna 218 (15/15) 1 264 941 1 71 29 2 352 75
16 (2) 4.4 Aikataulu Oheisessa taulukossa on esitetty kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönoton aikataulu. Aikatauluun voi tulla viivästyksiä esimerkiksi luvattujen mainossopimusten ja pyörien rahoituksen osalta. Kaupunkikuvalliset ja järjestelmän rakentamisen tekniset esteet voivat myös hidastaa toteutusta. Kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönoton aikataulu 214 215 toukokuu kesäkuun alku elo-syyskuu lokakuu marras-joulukuu 5 pyörää, 5 asemaa Päätös kaupunkipyöräjärjestelmästä Tarjouspyynnöt Järjestelmän toimittajan valinta Tarkennukset järjestelmään Järjestelmän käyttöönoton valmistelu VAIHE I tammi-maaliskuu huhtikuu touko-marraskuu loka-joulukuu Asennustyöt Järjestelmän käyttöönotto Järjestelmä käytössä ja kokemusten arviointi Tarvittavat muutokset järjestelmään VAIHE II 216 217 218 Järjestelmän täydentäminen: 334 pyörää, 34 asemaa Järjestelmän täydentäminen: 333 pyörää, 33 asemaa Järjestelmän täydentäminen: 333 pyörää, 33 asemaa
17 (2) 5 Järjestelmän rahoitus Tässä esitetyt arviot perustuvat kuudelta palvelutarjoajalta saatuihin rahoitusarvioihin. Ne eivät perustu lopullisiin tarjouksiin. 5.1 Käyttömaksut 5.2 Yritysrahoitus Rekisteröintimaksu on 2 3 /kausi. Rekisteröidylle käyttäjälle järjestelmä on ilmainen ensimmäisen 3 minuutin ajan. Kaupunkipyörää voi käyttää myös ilman vuosirekisteröitymistä, jolloin maksetaan käytön pituuden perusteella siten, että hinnoittelu kannustaa lyhyeen käyttöön. Käyttömaksuja arvioidaan saatavan 1 5 pyörän järjestelmässä 22 64 euroa vuodessa riippuen käyttäjämäärästä ja vuosimaksun suuruudesta. Ulkomainosrahoitus Alun perin Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmää lähdettiin rakentamaan ulkomainosrahoitukseen perustuvana. Lukuisten neuvottelukierrosten perusteella tämä on osoittautunut haasteelliseksi. Kaupunkikuva sekä liikenteen ja kunnossapidon vaatimukset rajoittavat mainostilan käyttöönottoa. Lisäksi on huomioitava muut ulkomainossopimukset. Tästä rahoitusmallista on Helsingissä kokemusta ja siten tarkimmat arviot. Ulkomainoksilla on arvioitu voitavan kattaa 2 4 euroa vuodessa. Mainokset pyörissä Pyöriin tulevien mainosten järjestäminen on helpompaa, koska siihen ei liity kaupunkikuvallisia, liikenteellisiä tai muiden mainostajien eturistiriitoja. Tämän rahoitusmallin arvioiminen on epävarmempaa. Pyörien mainospaikkojen myynnistä arvioidaan saatavan 75 15 euroa vuodessa 1 5 pyörän järjestelmässä. Sponsorointi 5.3 Kaupungin rahoitus Maailmalla on käytössä järjestelmiä, jossa jokin yritys (esimerkiksi lentoyhtiö, pankki) on halunnut hankkia lähes koko kaupunkipyörän brändin itselleen. Tällöin Helsingin kaupunkipyörän nimeen liitettäisiin sponsorin nimi ja sponsorin logo näkyy kaikkialla järjestelmässä (YritysOy -pyörät). Tämä ei kokonaan poissulje mainoksia pyöristä, mutta luonnollisesti rajoittaa sitä. Sponsorointi ei todennäköisesti onnistu samanaikaisesti ulkomainosten kanssa. Sponsoroinnin suuruudeksi on arvioitu 15 3 /vuosi. Kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotto edellyttää myös kaupungin rahoitusta. Sen suuruus vaihtelee kustannusarvioista ja rahoituksen toteutumisesta riippuen,7 2 miljoonan euron välillä.
18 (2) 5.4 Yhteenveto rahoituksesta Taulukko 4. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset ja rahoitus, kun käytössä 15 pyörää ja 15 pyöräasemaa. Taulukossa on arvioitu rahoitusta keskimääräisten arvioiden mukaan ja sovellettu vain yhtä yritysrahoituksen muotoa kerrallaan. Keskimääräinen (15/15) Mainokset pyörissä YritysOy -pyörät Ulkomainos- paikat- Järjestelmän vuosikustannukset 1 7 1 7 1 7 Rahoitusvaihtoehdot Rekisteröityneet jäsenet 2 2 2 Jäsenmaksu, /vuosi/hlö 3 3 3 Jäsenmaksut 6 6 6 Muut käyttömaksut (satunnaiset+yli 3 min ajat) 4 4 4 Ulkomainosrahoitus 4 Mainokset pyörissä 15 Sponsorointi 3 Yhteensä 79 94 1 4 Kaupungin rahoitus ( /vuosi) 91 76 66 Taulukko 5. Kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset ja rahoitus, kun käytössä 15 pyörää ja 15 pyöräasemaa. Tässä taulukossa on otettu huomioon korkein kustannusarvio sekä varovaisin rahoitusarvio, joten tämä taulukko kertoo kaupungin rahoitusosuuden maksimin. Varovainen (15/15) Mainokset pyörissä YritysOy -pyörät Ulkomainos- paikat- Järjestelmän vuosikustannukset 2 35 2 35 2 35 Rahoitusvaihtoehdot Rekisteröityneet jäsenet 1 1 1 Jäsenmaksu, /vuosi/hlö 2 2 2 Jäsenmaksut 2 2 2 Muut käyttömaksut (satunnaiset+yli 3 min ajat) 2 2 2 Ulkomainosrahoitus 2 Mainokset pyörissä 75 Sponsorointi 15 Yhteensä 295 37 42 Kaupungin rahoitus ( /vuosi) 2 55 1 98 1 93
19 (2) Taulukko 6. Tässä taulukossa on arvioitu ensimmäisen vaiheen rahoitustarvetta keskimääräisen kustannusarvion pohjalta. Vaihe I (5/5), 215 217 Mainokset pyörissä YritysOy -pyörät Ulkomainos- paikat- Järjestelmän vuosikustannukset 74 74 74 Rahoitusvaihtoehdot Rekisteröityneet jäsenet 7 5 7 5 7 5 Jäsenmaksu, /vuosi/hlö 3 3 3 Jäsenmaksut 225 225 225 Muut käyttömaksut (satunnaiset+yli 3 min ajat) 2 2 2 Ulkomainosrahoitus 1 Mainokset pyörissä 6 Sponsorointi 1 Yhteensä 35 345 345 Kaupungin rahoitus ( /vuosi) 435 395 395 Tässä hankesuunnitelmassa tehtyjen arvioiden mukaan kaupunkipyöräjärjestelmästä koituvat hyödyt (minimi 2 milj. ) ovat vähintään yhtä suuret kuin järjestelmän vaatima kaupungin rahoitus. Siksi esitetään, että Helsingin kaupunki hankkii 15 pyöräaseman ja 15 pyörän kaupunkipyöräjärjestelmän enintään 4,95 miljoonan euron hintaan. Pyöräjärjestelmästä aiheutuu rahoituksen toteutumisesta riippuen enintään 2 miljoonan euron vuosittaiset käyttökustannukset.
2 (2) Lisätietoja Strategiaohjelma 213 216. Helsingin kaupunki. 25.3.213. http://www.hel.fi/static/taske/julkaisut/213/strategiaohjelma_213-216kh_25313.pdf Pyöräilyn edistämisohjelma. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunginhallitus/suomi/paatos/214/ Kanslia_214-1-27_Khs_4_Pk/3B54DA-ECD8-43C9-B-2D553D94D436/Liite.pdf Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi. Liikenneinfrastruktuurin ja toimenpiteiden taloudellinen arviointi. Helsinkipyörä. Palvelun esittely. Tiina Koivusalo 213. Pyöräilypalveluiden brändäys Helsingissä Kaupunkipyörien identiteetin kehitys ja pisteviivakonseptin synty. Tiina Koivusalo 213. http://www.hel.fi/hel2/hkl/www/hkl_pyorailypalveluiden%2brandays_ Helsingissa.pdf Health economic assessment tool (HEAT) for cycling and walking. World Health Organization. Regional office for Europe. www.euro.who.int/heat Optimising Bike Sharing in European Cities. A Handbook. OBIS. June 211. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen. Taustaraportti. Juha Tervonen, Jukka Ristikartano, Sanna Sorvoja 21. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 33/21. Kaupunkipyöräjärjestelmän uudistaminen hankesuunnitelma. 28. HKL:n julkaisusarja C. 3/28. Helsingin kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja 27.1.214. 213 Capital Bikeshare Member Survey Report Executive Summary. LDA Consulting Washington, DC. May 15, 213 http://capitalbikeshare.com/assets/pdf/cabi-213surveyreport.pdf Muita järjestelmiä maailmalla: Capital Bikeshare. Washington Dc. http://capitalbikeshare.com/ Oslo http://www.bysykler.no/oslo/hjem Barclays Cycle Hire. Lontoo. http://www.tfl.gov.uk/roadusers/cycling/11598.aspx Stockholm City Bikes http://www.citybikes.se/home Göteborg http://www.goteborgbikes.se/