Tässä numerossa: JÄSENKIRJE 2/2006 Viestintäpäivät Vaasassa sivu 2 Tulevia tapahtumia sivu 5 Opintomatkalle Berliiniin lokakuussa Communication Management kolmannen kerran JATin ansiomerkit jaettiin sivu 6 Tee vierailu jolla on tarkoitus sivu 8 Jattilaisia Vuosaaressa sivu 9 Uusia kasvoja JATin hallituksessa sivu 10 Jäsentarjouksia sivu 12 Opintomatkalle Berliiniin! www.jat.fi
Viestintäpäivät Vaasassa - mielikuvia, tarinoita ja juhlahumua Kaupungin vastaanotto maaherrantalolla on vieraita hemmotteleva tilanakin. Puhumattakaan tarjoilusta ja ohjelmasta. JATin jäsenet ovat toivoneet jäsentilaisuuksia eri puolille Suomea, ja perinteisesti viestintäpäivät onkin järjestetty useamman kerran pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Nyt olimme kaksikielisessä, mutta myös yhdessä Suomen kansainvälisimmistä kaupungeista. Viestintäpäivillä vaasalaiset saivat meidät vakuuttumaan siitä, että kaksikielisyys on voimavara. Vaasan väestöstä 72 prosenttia on suomenkielisiä, ja 25 prosenttia ruotsinkielisiä. Jokainen haluaa taivaaseen, mutta kukaan ei halua kuolla Näin kuvasi aluetieteen professori Hannu Katajamäki meneillään 2 JAT Jäsenkirje 2/2006 olevan kuntauudistuksen tuntoja. Myös kaupunginjohtaja Markku Lumio toi esiin sen, miten uudistusprosessissa jokainen kunta kokee olevansa oman alueensa peruskunta. -Yli sata vuotta on märehditty sitä, että Suomessa on liian pieniä ja tehottomia kuntia, kertoi professori Katajamäki. Katajamäeltäkin on loputtomiin kysytty sitä, kuinka monta kuntaa Suomessa pitäisi olla. Mielikuvat ovat saaneet aikaan sen, että suurkuntamallia pidetään automaattisesti nykyistä tilannetta tehokkaampana. -Kun tiettyä totuutta toistetaan tarpeeksi usein ja laajasti, siitä tulee totta. Kuntien lukumäärää tärkeämpää olisikin miettiä uudistuksen seurauksia. -Paljon olennaisempaa on se, miten palvelut pystytään organisoimaan uudessa tilanteessa, mitä kuntauudistuksesta seuraa jokapäiväiseen elämään, Katajamäki painotti. Kuntarajoja tärkeämpiä ovat toiminnalliset alueet, joissa asutaan, ollaan töissä ja harrastetaan. Näillä alueilla pitää olla selkeä keskus ja vaikutusalue. Katajamäki loi katsauksen Suomen alueelliseen organisoitumi-
seen ja yhteiskuntaan, jossa on perinteisesti vahva keskus- ja paikallishallinto. Näiden välimaastossa ovat esimerkiksi seutukunnat. Vaasa ja EU, kuningas ja kalastajat Vaasa saa syyskuussa juhlavieraakseen Ruotsin kuninkaan Kaarle Kustaan sekä kuningatar Silvian. Projektijohtaja Christina Knookala kertoi juhlavuoden tapahtumista ja antoi vinkkejä siihen miten kuningas saadaan kylään. Houkuttimet ovat yksinkertaiset; tarvitaan syntymäpäivä ja kutsu, ja erityisesti sukulaisuussuhde. Vaasalle tämä oli helppo homma; Vaasa on Kaarle IX:n perustama kaupunki, joka on saanut nimensäkin hallitsijasuku Vaasan mukaan. Kuntaliiton uusi viestintäjohtaja Jari Seppälä ja Kuopion viestintäjohtaja Kaija Nousiainen olivat Vaasan aktiviisia osallistujia. Alivaltiosihteeri Jari Luoto esitteli Suomen puolivuotista EUpuheenjohtajakautta, joka alkaa heinäkuussa. Puheenjohtajavaltion tehtävät ovat paljon vaativampia kuin Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella 1999. EU:hun on liittynyt paljon uusia valtioita, ja myös tehtäviä on tullut lisää. Lisäksi unionin ilmapiiri on muuttunut vaikeampaan suuntaan. Myös lukuisat kokoukset ja seminaarit ympäri Suomea vaativat järjestelyjä. Syyskuussa pidetään suurin Suomessa koskaan järjestetty kokous, Aasian maiden ja Euroopan yhteinen ASEM-kokous. Anna ja Marjaana tarjoituivat vapaaehtoisiksi giljotiiniin! Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Jari Seppälä puolestaan antoi tiedottajille vinkkejä viime puheenjohtajakaudelta. Seppälä kertoi puheenjohtajuudella olevan suuri merkitys myös kaupunkikuvaan ja sen tunnettuuteen. Olennaista käytännössä on se, että kansainvälistä mediaa avustavilla tiedottajilla on tarpeeksi paikallistuntemusta. Vaasassa pidetään EU:n kalajohtajien epävirallinen kokous. Koska kyseessä on kalajohtajien kokous, kannattaa varautua siihen että kansainvälinen media voi hyvinkin haluta kuvasta kalastajia, silloin niitä pitäisi olla rannassa veneillään valmiina, Seppälä vinkkasi. Loppuuko lehti, korvaako netti Vaasassa ilmestyy kaksi päivittäislehteä, Pohjalainen ja Vasabladet. Niiden päätoimittajat Markku Mantila ja Dennis Rundt kertoivat lehtien kamppailusta uutisista ja kielen vaikutuksesta lukijamääriin. Kumpikin oli sitä mieltä, että kilpailu lehtien välillä on ehkä ylikorostunutta; todellista kilpailua voidaan käydä noin 1000 lukijasta, jotka osaa- JAT Jäsenkirje 2/2006 3
vat sujuvasti molempia kotimaisia kieliä. Vaasalaiset ovat Rundtin mukaan onnellisessa asemassa; he voivat lukea kahta lehteä ja saavat näin oikean kuvan tapahtuneesta. Päätoimittajat saivat kertoa mielipiteensä ikuisuuskysymykseen siitä miten kauan sanomalehti vielä elää. Levikit ovat viime vuosina huolestuttavasti laskeneet. -15 vuoden kuluttua lukijat printtaavat itse lehtensä. Näin lukijat eri puolilla Suomea saavat lehtensä samaan aikaan, Rundt ennusti. -Sanomalehdet ovat olemassa, mutta jakelumuoto on eri. Sanomalehden merkitys vähenee, pohti myös Mantila. Internet on osin korvannut sanomalehden tiedonlähteenä, tv-uutisia on valtavasti ja myös ilmaisjakelulehdet ovat lisääntyneet. - Lehti ei ole löytänyt omaa rooliaan uudessa tilanteessa. Tekninen edistys on ollut niin iso ja nopea, että inhimillinen käyttö ei ole ehtinyt mukaan, Mantila pohdiskeli. Päätoimittajat korostivat tiedottajien hyviä henkilökohtaisia kontakteja lehtien uutispäälliköihin. Mantila kehotti myös selvittämään kunkin lehden uutiskriteerit sanomien läpiviemiseksi. -Sähköpostitiedotteet ovat kärsineet inflaation, Mantila kertoi. Persoona esiin ja tarinaa kehiin 4 JAT Jäsenkirje 2/2006 Mitä äänesi kertoo persoonastasi? Tätä pohti teatteritaiteen lisensiaatti, yliopettaja Ari Koivumäki Tampereen ammattikorkeakoulusta. Siihen vaikuttavat esimerkiksi artikulaatio, intonaatio ja ilmaisukyky. Kuulimme mielenkiintoisia esimerkkejä erilaisista puhetyyleistä ja saimme hyvää oppia puhumiselle. Koivumäen yhteenvetona: Tuo persoonasi esiin ja tuo tarinaa kehiin, rikasta puheenparsi sattuvilla ilmauksilla. Ja kertaa pääasiat, sillä mielikuvat vaativat aikaa ja välillä täytyy olla aikaa ajattelemiseen, jotta voi taas keskittyä kuuntelemiseen. Silmänliikekamera vai valheenpaljastuskone? Åbo Akademin MediaCity on mediakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisyksikkö. Siellä on myös kehitysyksikkö idtv Lab, jossa tutkitaan interaktiivisuuden vaikutusta eri medioihin, ennen kaikkea televisioon. Toiminnanjohtaja Tommy Strandvall ja suunnittelija Simon Staffans kertoivat mm. miten reagoimme erilaisiin visuaalisiin ärsykkeisiin ja mikä on interaktiivisen television tulevaisuus. Saimme nähdä esimerkkejä silmänliikkeitä seuraavan kameran avulla tehdyistä tutkimuksista. Silmänliikkeitä ei voi ohjailla, silmänliikekamerat ovatkin aikamoisia valheenpaljastuskoneita. Tiesimme varmaan sen, että kuvat ja grafiikka herättävät mielenkiintomme. Niin, ehkä sanomalehdessä. Netissä sisääntulopisteenä onkin teksti. Netissä kuva vastaa usein mainosta, ja me tottuneet verkon käyttäjät välttelemme suorastaan pakonomaisesti mainoksia. Animaatiot ja värit eivät netissä houkuta superkäyttäjiä, päinvastoin. Sanomalehtien ja vaikkapa juorulehtien lukemisessa pätevät samanlaiset periaatteet. Sellainenkin asia on Medialabissa tullut selväksi, että lehden vasenta ylänurkkaa ei katsota vaikka sitä perinteisesti on pidetty sanomalehden tärkeimpänä paikkana. Maalahden limppua Maaherrantalossa Vaasan kaupungin vastaanotolla Maaherrantalossa nautittiin mukavasta yhdessäolosta ja ruokailusta. Siellä kukitettiin myös JATin ansiomerkkien saajat, aktiiviset jattilaiset eli viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää Jyväskylän kaupungista ja viestintäpäällikkö Katriina Palmroth-Ramm-Schmidt YTV:stä Illallisvastaanotolla maisteltiin muun muassa Vaasan juhlavuoden viiniä ja Maalahden limppua. Viestintäpäivien päätteeksi tehty kiertoajelu huipentuikin limppukauppaan. Vaasalaiset järjestivät limppuja kotiinviemisiksi, näin pääsivät kotijoukotkin nauttimaan Vaasan viehätyksestä. Kiitos kaikille viestintäpäiville osallistuneille ja erityiskiitokset vaasalaisille isännille viestintäpäivien suunnitteluavusta ja vieraanvaraisuudesta. Teksti: Johanna Anttila Kuvat: Päivi Rainio
TULEVIA TAPAHTUMIA Opintomatkalle Berliiniin lokakuussa Seuraavan opintomatkan kohteeksi on valittu nyky-saksan moniarvoinen ja sykkivä pääkaupunki, Berliini. Matkan ajankohta on torstaista sunnuntaihin 26.- 29.10.2006 - merkitse se jo kalenteriisi! Jos sinulla on hyviä kontakteja ja/ tai ideoita tutustumiskohteiksi Berliinissä, lähetä vinkkisi osoitteella info@julkisenalantiedottajat.fi. Matkaa suunnittelevat Katri Myllykoski, Marjaana Sunila- Kankare, Anna Lauttamus-Kauppila ja Marianna Kankare-Loikkanen. Communication Management kolmannen kerran 3.10. Communication Management on yksipäiväinen viestinnän alan ammattitapahtuma. Tapahtumassa on monipuolinen seminaaritarjonta, mielenkiintoisia tietoiskuja ja mahdollisuus tavata laajasti kollegoja. Communication Management pidetään syksyllä kolmannen kerran. Paikkana on entiseen tapaan Wanha Satama Helsingin Katajanokalla ja päivämäärä 3.10. CM-tapahtuman järjestää Helsingin Messut Oy ja JAT on mukana suunnittelussa. Tapahtumaa koskevia ideoita ja ehdotuksia voi lähettää valmistelutyöryhmässä oleville Katri Myllykoskelle (katri.myllykoski@yths.fi) ja Marjaana Sunila-Kankareelle (marjaana.sunila-kankare@tiehallinto.fi). JAT Jäsenkirje 2/2006 5
Ansiomerkki kahdelle pitkän linjan viestintäosaajalle Vaasan viestintäpäivillö palkittiin kaksi ansioitunutta jattilaista, Helinä Mäenpää ja Katriina Palmroth-Ramm-Schmidt. Helinälle ansiomerkki pitkästä urasta samalla työnantajalla Jyväskylän kaupungin viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää sai JATin ansiomerkin pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä julkisen alan viestinnän hyväksi. Helinällä on meneillään Jyväskylän kaupungin palveluksessa 28. vuosi, siitä viestinnän tehtävissä 19. vuosi. Hänen uransa on edennyt Jyväskylän kaupungilla lastensuojelun sosiaalityöntekijästä sosiaaliviraston tiedottajaksi, sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen tiedottajasta kaupungin viestintäpäälliköksi. Helinä johtaa kaupungin koko viestinnän kenttää Jyväskylän kaupungin viestintä hoitaa koko viestinnän kenttää laidasta laitaan. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen, seudullisten hankkeiden ja palvelujen viestintä sekä uuden julkaisujärjestelmän käyttöönotto ovat juuri nyt haasteellisia Mäenpään mielestä. Helinä johtaa, koordinoi, kehittää ja myös osaltaan toteuttaa viestintää; sisäistä ja ulkoista, kaupunkimarkkinointia ja maineenhallintaa. Isot tapahtumat, Jyväskylän yhteinen markkinointi ja seudullinen viestintäyhteistyö ovat myös osa hänen työtään. 6 JAT Jäsenkirje 2/2006 Helinä on kaupungin johtoryhmän jäsen, joten päätöstiedottaminen ja johdon viestintätehtävät ovat hänelle tärkeä kokonaisuus. Hän on ollut luomassa Jyväskylän kaupungin viestinnän linjauksia ja käytäntöjä sekä on osaltaan muokannut kaupungin viestintämyönteistä organisaatiokulttuuria. - Olemme tiedottajina kaikissa tilanteissa kuntalaisia ja asiakkaita varten. Oleellista on siis ymmärrettävä ja aito viestintä sekä vuorovaikutus. Yritän edistää osallistavaa viestintää. Haasteellista on myös demokratia-, virkaja asiakasnäkökulman yhteensovittaminen. Julkisessa viestinnässä asiat ovat koko ajan parantuneet. Viestintä on jo usein osa strategista johtamista. Vaikka resursseja ei ole aina riittävästi, osaamista löytyy. Kuitenkin tärkeää olisi saada viestintä osaksi jokapäiväistä johtamista ja palvelutoimintaa. Se ei ole vain viestijöiden asia. Aitoa vuorovaikutusta on lisättävä sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä, painottaa viestintäpäällikkö Mäenpää. Suurempien kaupunkien viestijät avoimesti yhteistyössä Helinän mielestä JATin rooli julkisen viestinnän kehittäjänä on tuoda esille julkisen viestintätyön merkitystä, ylläpitää osaamista ja keskustelua sekä vuorovaikutusta. Kollega on paras tuki! - Ainakin suurempien kaupunkien viestintäväki pitää hyvin yhteyttä; tapaamme ja keskustelemme avoimesti työstämme ja pyrimme auttamaan toisiamme ja vaihtamaan hyviä käytänteitä. Erittäin antoisaa! Julkisen sektorin yhteistyötä on hyvä lisätä. Kosketuspintoja löytyy sekä koulutuksen että käytännön työn alueilla, jatkaa Mäenpää. Helinän perheeseen kuuluvat 15 vuotta täyttävä tytär ja australianterrieri. Vapaa-ajanasunto kutsuu häntä luokseen ympäri vuoden. Aina kun on mahdollista, hän osallistuu kulttuuri-tapahtumiin ja työkin on hänelle melkein kuin harrastus. - Pidetään viestinnän lippua rohkeasti korkealla, tämä on antoisa ja monipuolinen kutsumusammatti. Kiitos JATille prenikasta, lähettää iloinen Helinä terveisiä.
Katriina korostaa avoimuutta julkisen alan viestinnässä Viestintäpäällikkö Katriina Palmroth-Ramm -Schmidt oli toinen JATin ansiomerkin saajista tänä vuonna. Tunnustus myönnettiin hänelle pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä julkisen alan viestinnän hyväksi. Hän on edistänyt avoimella ja vuorovaikutteisella toiminnallaan alan viestintää. Katriina on alan konkari. Hän on työskennellyt vuodesta 1981 lähtien useissa julkisen alan laitoksissa viestinnän eri tehtävissä muun muassa Ilmatieteen laitoksessa, Helsingin yliopistossa, Ylen aikaisessa ja viimeiset kaksi vuotta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnassa YTV:ssä. Hän on toiminut myös Viestintätoimisto Infoplanissa ja toimittajana Uudessa Suomessa. YTV:n viestintäpäällikkönä hän vetää sekä YTV:n tulosalueiden tiedottajista koostuvaa viestintätiimiä että johtaa konserniviestinnän viestintäryhmää. Kuvassa vasemmalta Helinä Mäenpää, Katriina Palmroth-Ramm-Schmidt ja puheenjohtaja Katri Myllykoski. Kaikki organisaatiot eivät ymmärrä viestinnän merkitystä Katriina on pannut tuulemaan YTV:ssä, sillä hänen aikaan siellä on sekä uudistettu sen visuaalinen ilme, graafinen ohjeisto, Internet -sivut, julkaisujärjestelmä ja Observerin mediaseuranta sekä yhtenäistetty viestintätoiminnot ja keskitetty alihankintayhteydet. Pika- ja offsetpaino, asiakaslehdet Hyppää kyytiin ja Sortti sekä mainostoimisto on kilpailutettu sekä vuosikertomus on uusittu. - Avoimuus on tärkeintä viestinnässä. Julkisella sektorilla siihen ei ole totuttu, mutta koko ajan tilanne paranee. On tärkeää, että kanavat kuten Internet toimii ja niissä tarjotaan hyvää palvelua. Julkisen alan viestintä on parantunut huomattavasti. Yhä useammissa organisaatioissa viestintävastaavat kuuluvat johtoryhmään. Heille on annettu johtajuus ja asema. Viestinnän merkitystä ja viestintää johtamisen välineenä ei valitettavasti ole vielä ymmärretty kaikkialla julkisella puolella. Viestijöiden uupumus lisääntyvien vaatimusten alla huolestuttaa Viestinnän vaatimukset, tehtävät ja sähköinen viestintä lisääntyvät koko ajan, mutteivät henkilöstöresurssit. Pitäisi olla myös mittareita, joilla pystyttäisiin mittaamaan viestinnän aikaansaannoksia, analysoi Katriina. - JAT tekee hyvää työtä vapaaehtoisvoimin. Yhdistyksessä on jäljellä vielä talkoohenkeä. Viestintäpäivät, yhteiset vierailut ja koulutustilaisuudet ovat mainioita tapahtumia. Olisiko kuitenkin mielekästä, jos JAT yhdistettäisiin ProComiin, ehdottaa Katriina. Energinen viestintäpäällikkö harrastaa kesämökkeilyä, puutarhanhoitoa sekä hiihtoa ja laskettelua, mikäli töiltään ehtii. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies, abi Lotta sekä Englannissa opiskeleva Karoliina. Kauppatieteitä opiskeleva Klaus on muuttanut jo omaan asuntoon. - JATin ansiomerkki lämmittää mieltä. Sen saaminen kollegoilta tekee sen erityisen arvokkaaksi. Olen huolestunut viestijöiden jaksamisesta. Sekä viestinnän työmäärä että sen nopeus kasvavat alati. Viestijät uupuvat kasvavien vaatimusten alle, sanoo Palmroth huolestuneena. Teksti: Marjaana Sunila-Kankare Kuva: Päivi Rainio JAT Jäsenkirje 2/2006 7
Tee vierailu jolla on tarkoitus Armeija kutsui kylään. Silloin pitää lähteä. Komea aurinkopäivä ja parikymmentä jattilaista seurasivat, kuinka merivoimien yhteysalus puski huhtikuisten jäälauttojen seassa kohti Kolera-altaan reunaa. Isäntämme, puolustusvoimien viestintäjohtaja Ossi Kervisen johdolla kapusimme pienjäämurtajamme kannelle ja matka kohti Santahaminan saarta alkoi. Perillä meitä odotti erilainen kyyti. Nyt lähdettiin suoraan eteenpäin pahemmin välittämättä, missä tie meni. Olimme panssaroidun miehistönkuljetusvaunu Pasin kyydissä, joka painaa 16 000 kg, vaikka menosta päätellen se ei sitä itse tiedäkään. 8 JAT Jäsenkirje 2/2006 Maine eteen vie Vaikka vierailukohteemme Santahamina oli jo itsessään mielenkiintoinen paikka, matkamme pääpaino oli puolustusvoimien viestintään tutustumisessa. Aluksi kuulimme viestintäjohtaja Kervisen kattavan tiivistelmän puolustusvoimien ensimmäisestä, vuonna 2004 hyväksytystä viestintästrategiasta, jossa mm. maineenhallinta on keskeisesti mukana. Viestinnän apulaisosastopäällikkö, kommodori Aulis Minkkinen jatkoi käsitteen syventämistä. - Maineenhallinnan työ alkaa sulkeisharjoituskentältä, jossa tuhannet asiakkaamme eli varusmiehet kohtaavat organisaation. Jos epäonnistumme siellä, muulla työllä ei ole väliä, Minkkinen korosti. Lehdistösihteeri Jussi Toivanen esitteli osuudessaan puolustusvoimien uutta mediaseurantaa. Yhteistyössä Observer Oy:n kanssa tehtävä seuranta kattaa laajasti kotimaan lehdistön ja nyt myös ulkomaisen median. Järjestelmä mahdollistaa räätälöidyt sähköpostilähetykset, esimerkiksi merivoimien komentajalle voidaan lähettää vain merivoimia koskevat uutiset. Kotimaan seuranta on hajautettu sotilaslääneihin, pääesikunta tekee tiivistetyt katsaukset päiväja kuukausikohtaisesti kaikkien käyttöön. Ilme ojennukseen Joukko-osastoja, lippuja, viirejä - niitä armeijassa riittää. - Aikaisemmin puolustusvoimilla oli 350 erilaista tunnusta eikä yhtäkään linjausta niiden välillä, graafikko Timo Saramaa muistelee. Koko organisaatiota koskevan graafisen ilmeen uudistus ja yhtenäistäminen on ollut mittava projekti, joka on nyt loppusilausta vaille valmis. Kaikille keskeisille painotuotteille on omat ohjeensa ja värimaailmansa. Uudistus ulottuu myös verkkopuolelle; oman käyntikorttinsa voi esimerkiksi käydä täyttämässä verkossa olevaan valmiiseen pohjaan.
Turun Viestintäpäivillä 2005 mukana olleet muistanevat webcasting-tekniikkaa esitelleen luennon. Puolustusvoimat on menestyksellisesti käyttänyt webcasting-lähetyksiä sisäiseen viestintäänsä. Viimeksi puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala kertoi organisaation rakennemuutoksista koko henkilökunnalle menneessä lähetyksessä. Vuodesta 1962 ilmestynyt Ruotuväki on tärkeä osa puolustusvoimien ulkoista viestintää. Päätoimittaja Panu Pokkinen korosti esitelmässään lehden uskottavuutta journalististen periaatteiden mukaan tehtynä tuotteena, ei organisaation äänitorvena. - Haluamme profiloitua uutislehtenä. Vain tekemällä oikeita uutisia saamme esimerkiksi näkyvyyttä valtakunnan medioissa, Pokkinen korosti. Mielenkiintoisten esitelmien jälkeen vierasjoukkomme marssi (noin kuvainnollisesti) katettujen pöytien ääreen eli vierailumme loppu sujui maukkaasta ruoasta ja viinistä nauttien. Vierailuun varattu aika tahtoi väkisin loppua kesken, mikä on aina onnistuneen illan merkki. Teksti ja kuva: Hannu Waher Jattilaisia Vuosaaressa Reilu tusina jattilaista tutustui kuulaana helmikuun päivänä Vuosaaren satamahankkeeseen ja hankkeen viestintään. Teimme kiertoajelun satama-alueella ja hankkeen toimistossa tutustuimme monipuolisiin havainnekuviin ja pienoismalleihin, joiden avulla saa hyvän käsityksen siitä miltä satama aikanaan näyttää. Ennen kaikkea keskustelimme tietenkin hankkeen viestinnästä, jota esitteli Merja Vilska viestintätoimisto Spokesmanista. Mukana keskustelussa oli myös liikenneyhteyshankkeen projektipäällikkö Ronald Westermark. Vuosaaren satama on mammuttimainen hanke, joka toteutuessaan vaikuttaa koko pääkaupunkiseutuun ja elämään pääkaupunkiseudulla. Hanke toteutetaan monen tahon yhteistyönä: mukana ovat mm kaupungit, tiehallinto sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Viestinnän kannalta on erityisen mielenkiintoista se, että hankkeen viestintä on ulkoistettu. Maukkaan iltapalan jälkeen siirryimme keskustelemaan viestinnän trendeistä yleensä. Keskustelua johdatteli Spokesmanin toimitusjohtaja Kimmo Niemi. Merja Vilska (toinen oikealta) kertoo jattilaisille Vuosaaren satamahankkeen suunnitelmista. Oikealla Spokesmanin toimitusjohtaja Kimmo Niemi. Teksti ja kuva: Katri Myllykoski JAT Jäsenkirje 2/2006 9
Uusia kasvoja JATin hallituksessa kieltä, mutta suoritin myös mm. italialaista filologiaa, tietojenkäsittelytiedettä ja viestinnän opintoja. Viestinnän opintoja täydensin vielä pari vuotta sitten avoimessa yliopistossa. Oli mukavaa palata opintojen pariin pitkän tauon jälkeen, vaikka olihan opiskelu työn ohella toki rankkaa. Tuija Ruoho Olen Tuija Ruoho, JATin hallituksen uusi jäsen ja sihteeri. Melko tuore on myös pestini YTV:n liikenteen viestinnässä tiedottajana. Olen nyt neljän kuukauden ajan perehtynyt siellä joukkoliikenteen ihmeelliseen maailmaan. Ennen YTV:tä olin tiedotustoimittajana CIMOssa. Tehtäviini kuuluu pääkaupunkiseutulaisille ja sidosryhmille viestiminen tiedottein ja webin välityksellä. Lisäksi toimitan ja taitan yhdessä kollegani kanssa sidosryhmälehteä. Autottomana ihmisenä joukkoliikenne on erityisen lähellä sydäntäni, ja olenkin viihtynyt uudessa toimessani erinomaisesti. Muutenkin työpaikan vaihtaminen on ollut antoisaa; uudet haasteet ja tehtävät virkistävät kummasti ja saavat miettimään monia asioita myös itseään uudelta kannalta. Koulutukseltani olen FM tai huu-haa-humanisti, kuten monesti itseäni kuvailen. Nautin pitkään ja hartaasti Helsingin yliopiston opetustarjonnasta ja sisällytin tutkintooni monenmoista. Pääaineena opiskelin suomen 10 JAT Jäsenkirje 2/2006 Asun Vuosaaressa yhdessä avopuolisoni kanssa. Merellisessä kaupunginosassa hyvien joukkoliikenneyhteyksien vieressä on viihtyisää joskin päivitellä täytyy, kuinka paljon Vuosaareen oikein aiotaan rakentaa! Vapaa-aikana ulkoilen ahkerasti. Pari vuotta sitten tungin jalkani ensimmäistä kertaa laskettelumonoihin ja ihastuin vauhdin hurmaan kertaheitolla. Kesäisin viihdyn pyörän selässä ja myös työmatkat taittuvat fillarilla. Reitti Pasilaan on tosin vielä kartoittamatta. Käsityöt ovat intohimoni ja jos puikkojen heiluttaminen kyllästyttää, on rentouttavaa tarttua kirjaan tai lähteä leffaan. Lomilla matkustelen mielelläni, ja juuri nyt pohdin kuumeisesti, mihin suuntaisin ensi kesän lyhyellä lomallani. Liityin JATiin vasta viime kesänä, mutta kokemukseni ovat olleet alusta asti tosi positiivisia. Henki tapaamisissa on aivan loistava. Osallistukaa siis tilaisuuksiin! On hauskaa ja hyödyllistä vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia kollegoiden kanssa eri organisaatioista. Päivi Kari Uusi hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja KTM Päivi Kari on työskennellyt Kilpailuviraston viestintäpäällikkönä vuodesta 2000 alkaen. Viestinnän ohella hänen ryhmänsä vastaa viraston henkilöstön kehittämisestä sekä tieto- ja käännöspalveluista. Aiempaa työkokemusta Päivillä on mm. Verohallituksesta ja Konserniverokeskuksesta. Ensimmäiset 15 vuotta Päivi työskenteli Verohallituksessa yritysverotukseen erikoistuneena tutkijana ja ylitarkastajana. Viestintätehtäviin hän siirtyi vuonna 1995, kun Verohallituksessa vapautui tiedotuspäällikön paikka. Herääminen viestintään oli kuitenkin tapahtunut jo sitä ennen, hallinnon kehittämishankkeiden yhteydessä. Kotona Tapiolassa Päiviä työllistävät tutkija-aviomies, kaksi teini-ikäistä lasta ja juuri vapun alla vuoden täyttänyt Coton de Tulear -merkkinen Aida-koira. Harrastuksista läheisimpiä ovat teatteri, elokuvat, kirjat, puutarhanhoito ja kävelylenkit joko ilman koiraa tai koiran kanssa.
Vuosikokouksen päätöksiä UUDET JÄSENET Sari Aalto-Matturi Väestörekisterikeskus Eeva Ahola Tekes Tony Hagerlund Suomen Kuntaliitto Raimo Holster Lapin liitto Katri Kleemola Stakes Veli-Matti Laitinen Vaasan kaupunki Päivi Lazarov Riihimäen kaupunki Nina Lindman Stormossen Saija Luoma-aho Valtiokonttori/Rahoitus Riikka Mäkynen Turun kaupunki Marika Ojala TJS Opintokeskus Susanna Paavola Vaasan kaupunki Johanna Pajakoski Espoon kaupunki Suvi Reijonen Ilmailulaitos Jari Sihvonen Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus Päivi Smed Helsingin kaupungin pelastus laitos Marina Stenfors Suomen eduskunta Anu-Kaarina Suonpää Hyvinkään kaupungin terveydenhuolto Johanna Toivanen Tampereen kaupunki Marianne Zitting Helsingin kaupungin terveyskeskus Vaasan viestintäpäivien yhteydessä pidetty vuosikokous - hyväksyi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2005 ja myönsi hallitukselle tilija vastuuvapauden - hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2006 - valitsi eronneiden hallituksen jäsenten Heli Holmin ja Tarja Nordmanin tilalle loppukaudeksi viestintäpäällikkö Päivi Karin (Kilpailuvirasto) ja tiedottaja Tuija Ruohon (YTV) - valitsi Leena-Maija Jyllikosken ja Virpi Viertolan jatkamaan tilintarkastajina - hyväksyi vuoden 2006 jäsenmaksun suuruudeksi 25 euroa - halusi eri tilaisuuksien osal- Puheenjohtaja Katri Myllykoski katri.myllykoski@yths.fi Nettivastaava Johanna Anttila johanna.anttila@mintc.fi Marianna Kankare-Loikkanen marianna.kankare-loikkanen@hel.fi Rahastonhoitaja Päivi Kari paivi.kari@kilpailuvirasto.fi Antti Laukkarinen (opintovapaalla keväällä 2006) antti.laukkarinen@jkl.fi Varapuheenjohtaja Anna Lauttamus-Kauppila anna.lauttamus-kauppila@ficora.fi Jäsensihteeri Päivi Rainio paivi.rainio@vantaa.fi JATIN HALLITUS listujamäärät näkyviin toimintakertomukseen Lisäksi vuosikokous esitti toiveen, että myös jäsenistö tuottaisi sisältöä JATin jäsenkirjeeseen. Koostuuhan jäsenistö viestinnän ammattilaisista, joten erinomaisia skribenttejä on runsaasti omasta takaa. Monilla meistä on hyödyllistä kerrottavaa kollegoille: onnistuneet viestinnän teot, hyvä viestinnän organisointi, menestyksekäs ulkoistaminen, hyvin sujuneet yhteistyöhankkeet esimerkiksi, sekä tietenkin opettavaiset epäonnistumiset. Mitä sinä haluaisit jakaa kollegoiden kesken? Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi Sihteeri Tuija Ruoho tuija.ruoho@ytv.fi Marjaana Sunila-Kankare marjaana.sunila-kankare@tiehallinto.fi Hannu Waher hannu.waher@turku.fi Jäsenkirjeen toimitti Tiina Salo ja taittoi Ville Salo JAT Jäsenkirje 2/2006 11
JÄSENTARJOUKSIA Deski - lisäväriä viestintääsi Uutispöytä eli deski vastaa toimituksissa työnjaosta ja on kaiken keskipiste. Samalla ajatuksella toimii myös toimittajien idea- ja juttupankki Deski. Voit välittää palvelussamme tiedotteita, artikkeleja sekä uutiskirjeitä tiedotusvälineiden käyttöön. Uutisten lisäksi toimittajat hakevat Deskistä juttuideoita ja taustatietoa. Edullinen kokeilutarjous JATin jäsenille Tarjoamme JAT ry:n jäsenille mahdollisuuden kokeilla palvelumme teho edullisesti: Deskin tiedotepalvelu loppuvuodeksi hintaan 500 e + alv 22 % (n. 15 tiedotetta). Mikäli tiedotemääräsi on suurempi, laskemme sinulle uuden tarjouksen. Tarjous on voimassa 30.6.2006 saakka. Otathan yhteyttä! Tiina Keränen 045 1304 831 tiina.keranen@deski.fi Mikko Koski 040 5200 500 mikko.koski@deski.fi Juhani Levola 045 1304 830 juhani.levola@deski.fi Aurinkoista kevättä! www.deski.fi Kuvakorin kuvat tarjoushintaan Kaikki kuvatoimisto Kuvakorin kuvat JATin jäsenille vain 50 e/kpl + ALV. Ei etusivulisää. Mainitse tarjouksesta tilauksen yhteydessä. Eikö palvelustamme löydy tarvittavaa kuvaa? Sähköpostilla selvitys mitä kuvaa tarvitset, välitämme tiedon kuvaajille tai kuvaamme sen studiossamme, ja saat tarvitsemasi kuvan heti! www.kuvakori.com