Bowlby, J. (1969). Attachment and loss. Vol. I: Attachment. Harmondsworth, UK: Penguin Books.

Samankaltaiset tiedostot
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Maanantaiseminaari VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KYVYKKYYS KIELELLISEN KEHITYKSEN SUUNTAAJANA

Kielen oppimisen perusta rakentuu vanhemman ja lapsen yhteistyöllä

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

SISÄKORVAISTUTETTA KÄYTTÄVIEN LASTEN VARHAINEN SANASTO: TUOTETUT SANAT JA VIITTOMAT. Taina Välimaa ja Sari Kunnari

ESIKIELELLISET TAIDOT JA SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS 18 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET ESIKIELELLISIIN TAITOIHIN JA SANASTOON 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

VARHAISTEN KIELELLISTEN JA KOMMUNIKOINTITAITOJEN TAUSTATEKIJÄT

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto

Paula Leskinen. Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos

"NÄMÄ OVAT MINUN KAVEREITANI TÄMÄ ON MINUN RYHMÄNI!"

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

HYVIN ENNENAIKAISENA / PIENIPAINOISENA SYNTYNEIDEN LASTEN VARHAISEN SANASTON KEHITYS KIRJALLISUUSKATSAUS

LAPSELLE SUUNNATUN PUHEEN PIIRTEET JA NIIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ

ESIKIELELLISET TAIDOT 18 JA 24 KUUKAUDEN IÄSSÄ SEKÄ NIIDEN YHTEYDET SANASTOON 24, 30 JA 36 KUUKAUDEN IÄSSÄ

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

VARHAINEN SOSIOEMOTIONAALINEN KEHITYS JA SEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

LIST OF PUBLICATIONS. Suvi Stolt

VUOROVAIKUTUS JA ILO LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA

Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto

LAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN

LAPSEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVIEN TAUSTATEKIJÖIDEN YHTEYS SANASTON KEHITYKSEEN 24 JA 30 KUUKAUDEN IÄSSÄ

päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

KIELEN KEHITYKSEN TUKIPILARIT RAKENTUVAT VANHEMPI LAPSI-VUOROVAIKUTUKSESSA. Leila Paavola-Ruotsalainen

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

Sisällys. Sisällys. Esipuhe Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Lapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

ÄIDIN SENSITIIVISYYS JA HOIVAPUHEEN PERUSTAAJUUDEN VAIHTELU YHTEYDET LAPSEN VARHAISEN KIELEN JA PUHEEN KEHITYKSEEN

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

Sitoutumista ja yhteistyötä

Kiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti


LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LEIKIN AVAIMET TIETOA SIITÄ MIKSI LEIKKI ON LAPSELLE TÄRKEÄÄ. OONA HÄKKINEN, VEERA WIKBERG & HEIDI ÖZ 2017

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

AHTS Jyväskylässä

Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä?

3 Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen kehitys

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

Kiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta

KAKSIVUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN KONSONANTTI-INVENTAARIT

Filosofia ja systeemiajattelu. Hyvä elämä Prof. Esa Saarinen

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden osallisuus ryhmäkodeissa

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa

Interventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

KESKOSTEN ÄITIEN MAIDON LYPSÄMISESTÄ SELVIYTYMINEN. Riikka Ikonen Sh, TtM, tohtorikoulutettava Tampereen yliopisto

Niilo Mäki Instituutti

APA-tyyli. Petri Nokelainen

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

PUHEEN HAVAITSEMISEN, PUHEEN TUNNISTUSKYVYN HÄLYSSÄ SEKÄ PUHEEN, KIELEN JA KOMMUNIKOINNIN ARVIOINTI. Taina Välimaa

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat

Äidin tuloksia. LT, lastenpsykiatrian el Mirjami Mäntymaa TAYS, lastenpsykiatrian klinikka ja Tampereen Yliopisto

VIIVÄSTYNEEN KIELEN KEHITYKSEN YHTEYDET ÄIDIN VUOROVAIKUTUKSELLISEEN SENSITIIVISYYTEEN JA OHJAUSTAPOIHIN

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Siltala, P. (2011): Kateus rakkauden kaipuun ja tuhoavuuden jännitteenä: Kalevalan Kullervo. Psykoterapia,

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ihmisten välisen vuorovaikutussuhteen ulkoinen

Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana. Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Kehittyvä puhe. Puheen kehittyminen

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.

Maanantai-seminaari Oulu Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN ARVIOIMINEN, HAVAINNOIMINEN JA TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

Onko joulupukki edelleen tarpeellinen?

1. Koskinen S, Koskenniemi J, Leino-Kilpi H & Suhonen R Ikääntyneiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. Pro terveys 41 (2),

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Emotionaalinen saatavillaolo - vuorovaikutuksen havainnointityökalu

Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla

Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

KAHDEN VUODEN IÄSSÄ MITATUN SANASTON KOON JA KOOSTUMUKSEN YHTEYS NIMEÄMISTAITOIHIN VIIDEN VUODEN IÄSSÄ

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?

Ihmeelliset vuodetjuhlaseminaari Vanhemmuus ja sen tukeminen

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ

PIKKUKESKOSENA SYNTYNEIDEN LASTEN YMMÄRRETYN SANASTON KEHITYS VUODEN IÄSSÄ JA SEN YHTEYS KOGNITIIVISEEN KEHITYKSEEN KAKSIVUOTIAANA

Transkriptio:

LÄHTEET Asikainen, M. (2004). Miksi lapsen puhe ei suju? Duodecim, 120, 2209 2216. Bakeman, R. & Adamson, L. B. (1984). Coordinating attention to people and objects in mother-infant and peer-infant interaction. Child Development, 55, 1278 1289. Bartolotta, T. (2014). Child development. Teoksessa N. Capone & B. Shulman (toim.), Language development: Foundations, processes, and clinical applications (s. 45 58). Burlington, MA: Jones & Bartlett Learning. Beckwith, L., Rofga, A. & Sigman, M. (2002). Maternal sensitivity and attachment in atypical groups. Advances in Child Development and Behavior, 30, 231 274. Bornstein, M. H., Hahn, C.-S. & Haynes, O. M. (2010). Social competence, externalizing, and internalizing behavioral adjustment from early childhood through early adolescence: Developmental cascades. Development and Psychopathology, 22, 717 735. Bowlby, J. (1969). Attachment and loss. Vol. I: Attachment. Harmondsworth, UK: Penguin Books. Briggs-Gowan, M. & Carter, A. (2006). BITSEA. Brief Infant-Toddler Social Emotional Assessment. Examiner s manual. Boston: Yale University and the University of Massachusetts. Bruner, J. S. (1981). The social contex of language acquisition. Language and Communication, 1, 155 165. Carpenter, M., Nagell, K. & Tomasello, M. (1998). Social cognition, joint attention, and communicative competence from 9 to 15 months of age. Monographs of the Society for Research in Child Development, 63(4, sarjanro 255). Carson, D., Klee, T., Perry, C. K., Muskina, G. & Donaghy, T. (1998). Comparisons of children with delayed and normal language at 24 month of age on measures of behavioral difficulties, social and cognitive development. Infant Mental Health Journal, 19, 59 75. Claussen, A. H. & Crittenden, P. M. (2003). Maternal sensitivity. Teoksessa P. M. Crittenden & A. H. Claussen (toim.), The organization of attachment relationships (s. 115 122). Cambridge, UK: Cambridge University Press.

Fenson, L., Dale, P. S., Reznick, J. S., Bates, E., Thal, D. & Pethick, S. J. (1994). Variability in early communicative development. Monographs of the Society for Research in Child Development, 59(5, sarjanro 242). Haapsamo, H. (2012). A follow-up study of children s communicative development. Associations to social-emotional and behavioural problems and competences and experienced maternal stress. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis D1179. Hautamäki, A. (2001). Kiintymyssuhdeteoria teoria yksilön kiin(nit)tymisestä tärkeisiin toisiin ihmisiin, kiintymyssuhteen katkoksista ja merkityksestä kehitykselle. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.), Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen (s. 13 66). Helsinki: WSOY. Horwitz, S. M., Irwin, J. R., Briggs-Gowan, M. J., Bosson Heenan, J. M., Mendoza, J. & Carter, A. S. (2003). Language delay in a community cohort of young children. Journal of American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 42, 932 940. Kalland, M. (2006). Mentalisaatio, reflektiivinen kyky ja psykoanalyysi Peter Fonagyn ajattelussa. Teoksessa K. Mälkönen, P. Sammallahti, K. Sarpaneva & T. Sitolahti (toim.), Psykoanalyysin isät ja äidit. Teoreettisia näkökulmia (s. 377 395). Helsinki: Therapeia-säätiö. Keltikangas-Järvinen, L. (2012). Pienen lapsen sosiaalisuus. Helsinki: WSOY. Keltikangas-Järvinen, L. (2008). Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Helsinki: WSOY. Koren-Karie, N., Oppenheim, D., Dolev, S., Sher, E. & Etzion-Carasso, A. (2002). Mothers insightfulness regarding their infants internal experience: Relations with maternal sensitivity and infant attachment. Developmental Psychology, 38, 534 542. Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen (2012). Jokellus. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen- Makkonen (toim.), Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys (s. 73 75). Jyväskylä: PS-kustannus. Kunnari, S. & Välimaa, T. (2011). Lasten ymmärtävän sanaston arviointi kuvasanavarastotestillä. Teoksessa S. Stolt, M. Lehtihalmes, L. M. Heikkola & S. Kunnari (toim.), Lasten ja nuorten puheen ja kielen arviointi ja mittaaminen (s. 108 117). Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 43.

Laakso, M.-L. (2014). Esikielellinen vuorovaikutus ja viestintä. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (4. uudistettu painos, s. 22 50). Jyväskylä: PS-kustannus. Laakso, M.-L. (2008). Hei katsopa tänne! äidin sensitiivisyys ja jaetun tarkkaavuuden hetket lapsen kielellisen kehityksen kontekstina. Teoksessa K. Launonen, A.-M. Korpijaakko-Huuhka & M. Lehtihalmes (toim.), Varhainen vuorovaikutus ja sen tutkiminen (s. 24 34). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 40. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Laakso, M.-L., Eklund, K. & Poikkeus, A.-M. (2011). ESIKKO. Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Laakso, M.-L., Poikkeus, A.-M., Katajamäki, J. & Lyytinen, P. (1999). Early intentional communication as a predictor of language development in young toddlers. First Language, 19, 207 231. Laalo, K. & Kunnari, S. (2012). Hoivakieli. Teoksessa S. Kunnari & T. Savinainen-Makkonen (toim.), Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys (s. 106 118). Jyväskylä: PS-kustannus. Landry, S. H., Smith, K. E., Miller-Loncar, C. L. & Swank, P. R. (1997). Parent-infant/toddler relationship, home learning environment, and school readiness. School Psychology Review, 28, 413 425. Launonen, K. (2007). Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Lyytinen, P. (1999). Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Martin, N. A. & Brownell, R. (2010). Expressive One-Word Picture Vocabulary Test 4. Novato, CA: ATP Assessments. Martin, N. A. & Brownell, R. (2010). Receptive One-Word Picture Vocabulary Test 4. Novato, CA: ATP Assessments. McCrory, E., De Brito, S. A. & Viding, E. (2011). The impact of childhood maltreatment: A review of neurobiological and genetic factors. Frontiers in Psychiatry, 2, 48. doi: 10.3389/fpsyt.2011.00048

Meins, E., Fernyhough, C., Fradley, E., & Tuckey, M. (2001). Rethinking maternal sensitivity: Mothers comments on infants mental processes predict security of attachment at 12 months. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 42, 637 648. Moilanen, I., Paavola, L. & Loukusa, S. (2011). Lasten psyykkisiä ja muita häiriötiloja, joihin voi liittyä pragmatiikan vaikeuksia. Teoksessa S. Loukusa & L. Paavola (toim.), Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt (s. 157 172). Jyväskylä: PS-kustannus. Mäntymaa, M., Luoma, I., Puura, K. & Tamminen, T. 2003. Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim, 119, 459 465. Niemelä, E. (1998). Sosioemotionaalinen kehitys ja sen häiriöt. Opetusmateriaali 1. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Nieminen, P. (1991). Äidin ja lapsen kommunikaatio ja lapsen kielen omaksuminen. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis A 323. Paavola, L. (2006). Maternal sensitive responsiveness, characteristics and relations to child early communicative and linguistic development. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis B73. Paavola, L. (2011). Varhaisten vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen kehitys. Teoksessa S. Loukusa & L. Paavola (toim.), Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt (s. 25 42). Jyväskylä: PS-kustannus. Paavola, L. (2008). Äidin sensitiivisyys ja hoivapuheen piirteet. Teoksessa K. Launonen, A.-M. Korpijaakko-Huuhka & M. Lehtihalmes (toim.), Varhainen vuorovaikutus ja sen tutkiminen (s. 45 54). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 40. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Pihko, H. (2013). Aivojen kehitys lapsuusvuosien aikana. Teoksessa S. Stolt, A.-M. Korpijaakko- Huuhka, S. Tarvainen & M. Lehtihalmes (toim.), Puhe, kieli ja aivot (s. 9 12). Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 45. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. Pihko, H. (2012). Kehittyvät aivot joustavat. Duodecim, 128, 1526 1527.

Poikkeus, A.-M., Aro, T. & Adenius-Jokivuori, M. (2014). Sosiaaliset taidot. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (4. uudistettu painos, s. 286 310). Jyväskylä: PS-kustannus. Rescorla, L., Ross G. L. & McClure, S. (2007). Language delay and behavioral/emotional problems in toddlers: Findings from two developmental clinics. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 50, 1063 1078. Sinkkonen, J. (2003). Lapsen kiintymyssuhteen syntyminen ja sen häiriöt. Teoksessa P. Niemelä, P. Siltala & T. Tamminen (toim.), Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus (s. 92 106). Helsinki: WSOY. Stern, D. (1985). Interpersonal world of the infant. A view from psychoanalysis and developmental psychology. New York: Basic Books. Tamis-LeMonda, C. S., Bornstein, M. H. & Baumwell, L. (2001). Maternal responsiveness and children s achievement of language milestones. Child Development, 72, 748 767. Tomasello, M. (1999). The cultural origins of human cognition. Cambridge, MA: Harvard University Press. Tomasello, M. (2001). Perceiving intentions and learning words in the second year of life. Teoksessa M. Bowerman & S. C. Levinson (toim.), Language acquisition and conceptual development (s. 132 158). Cambridge, UK: Cambridge University Press. Tomasello, M. & Farrar, J. (1986). Joint attention and early language. Child Development, 57, 1454 1463. Trainor, L. J., Austin, C. M. & Desjardins, R. N. (2000). Is infant-directed speech prosody a result of the vocal expression of emotion? Psychological Science, 11, 188 195. Trevarthen, C. (1979). Communication and cooperation in early infancy: A description of primary intersubjectivity. Teoksessa M. Bullowa (toim.), Before speech: The beginning of interpersonal communication (s. 321 347). Cambridge, UK: Cambridge University Press. van der Aalsvoort, G. M. (2011). Early social development and schooling. Teoksessa S. Järvelä (toim.), Social and emotional aspects of learning (s. 143 155). Amsterdam, London: Elsevier.

Westby, C. (2014). Social-emotional bases of pragmatics and communication development. Teoksessa N. Capone & B. Shulman (toim.), Language development: Foundations, processes, and clinical applications (s. 119 146). Burlington, MA: Jones & Bartlett Learning. Zubrik, S. T., Taylor, C. L., Rice, M. L. & Slegers, D. W. (2007). Late language emergence at 24 months: An epidemiological study of prevalence, predictors, and covariates. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 50, 1562 1592.