Hyvinvointia työstä Työttömän työelämävalmiuksien tukeminen- painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö Kirsi Lappalainen, TtT, Erityisasiantuntija 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 2 1
Esityksen rakenne Johdantoa aiheeseen Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa, tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmät Tulokset Pohdinta Johtopäätökset Lähteet 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 3 Johdanto Työttömien terveys ja työkyky ovat terveys-, hyvinvointi- ja työllisyyspoliittisia kysymyksiä Kestävän sosiaalisen kehityksen ehto on korkea työllisyysaste ja vaikuttavat ja tehokkaat terveys- ja sosiaalipalvelut. Terveyserojen kaventaminen on keskeinen tavoite. (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, 2011.) Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 linjausten tavoitteena on luoda polkuja työttömyydestä työelämään Maaliskuussa 2017 Työ- ja elinkeinotoimistossa oli 317 300 työtöntä työnhakijaa, joista 112 200 pitkäaikaistyötöntä (TEM) 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 4 2
Työttömien terveyspalvelujen kehittyminen Pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelujen kehittäminen 18 osahankkeessa 2007-2010 Terveydenhuoltolaki 13, 2 momentti Työ- ja elinkeinoministeriön suositukset 2011 Kyselytutkimus vuonna 2013 (Sinervo, Hietapakka) Palvelut yleistyneet 89% kunnista toteutti terveyspalveluja 76 % vastaajista toivoi lisäkoulutusta (vastausprosentti 72) Kuntien tavat järjestää näitä palveluita poikkeavat toisistaan ja niiden sisältö vaihtelee 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 5 Työttömien terveyspalvelujen toteutuminen 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 6 3
Tutkimuksissa todettu Työttömien terveyteen ja hyvinvointiin tähtääviä interventioita on tehty suhteellisen vähän, joistakin on raportoitu vaikutuksia (Kreuzfeld ym. 2012; Horns ym. 2012; Rothländer, 2015) Kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat parantuvat, mutta näyttö vaikuttavuudesta on vähäistä (Heponiemi ym. 2008) Tutkimusnäyttöä terveyspalvelujen vaikuttavuudesta työllistymiseen ei juuri löydy (Romppainen ym.,2014; Schuring ym., 2009) Suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä työkyky on merkittävästi heikentynyt, sairausluokista eniten mielenterveyden häiriöiden takia (Kerätär, 2016) Työttömyys on voimakkaasti yhteydessä köyhyyteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen, menetettyyn itsetuntoon, masennukseen, huonoon fyysiseen terveyteen ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen (Hammarström & Janlert, 2002). Nuorten työttömyyden vähentäminen vähentää myös inhimillistä kärsimystä. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen parantaa talouskasvua sekä vähentää tulevaisuudessa terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin liittyvää kuormitusta. (Helgesson ym.,2014.) 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 7 Käsitteitä (Taipale, 2013) työttömyyden uhkan alla olevat tilapäisesti työttömät pitkäaikaistyöttömät; yli vuoden yhtäjaksoinen työttömyys pysyvästi työttömät, ½ pitkäaikaistyöttömistä työvoiman ulkopuolelle siirretyt muut pitkäaikaisella toimeentulotuella elävät 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 8 4
Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 9 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida asiakasprosessin toteutumista työttömien terveyspalveluissa, viranomaisyhteistyön verkostoja sekä työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan välistä yhteistyötä 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 10 5
Tutkimuskysymykset 1. Miten työttömän työelämävalmiuksia tukeva viranomaisverkosto toimii verkostoteorian näkökulmasta tarkasteluna? 2. Miten terveydenhuoltojärjestelmän sisäinen verkosto vastaa työterveyshuollon ulkopuolella olevien henkilöiden palvelutarpeeseen a) perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön näkökulmasta? b) asiakkaan näkökulmasta? 3. Mitä merkitystä asiakkaiden tarpeilla ja erityispiirteillä on ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen järjestämiseen? 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 11 Tutkimusmenetelmät Tutkimus oli osa Kuopiossa vuosina 2008 2010 toteutetusta Työterveysneuvontahankkeesta, jossa asiakkaina olivat työterveyshuollon ulkopuolella olevat 16 24- vuotiaat nuoret/nuoret aikuiset sekä työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat 25 54 vuotiaat henkilöt Työterveyshoitaja työskenteli perusterveydenhuollossa ja otti asiakkaita vastaan, mahdollisuus konsultoida työterveyshuoltoa 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 12 6
Tutkimusmenetelmät 2 Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, jotka julkaistiin tieteellisissä lehdissä viranomaistoimijoiden haastattelut Kuopiossa ja seurantapaikkakunnilla (Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Vammala) sekä verkostokysely 2009 sisällön analyysi ja verkostoanalyysi viranomaistoimijoiden haastattelut Kuopiossa ja seurantapaikkakunnilla sekä verkostokysely 2011 sisällön analyysi ja verkostoanalyysi 16 25 v. terveyskyselyt hankeasiakkaille sekä kaikille Kuopion ja Iisalmen nuorille työttömille ko. ajanjaksolla tilastollinen analyysi nuorten haastattelut sekä asiakaspalautekysely kaikille hankkeen asiakkaille (16 55 v) sisällön analyysi ja tilastollinen analyysi 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 13 Toimintamalli hankkeessa 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 14 7
Tuloksia, teemahaastattelut (n=28) Varmaan kaikkien viranomaisten pitäis oppia ehkä tätä verkostoyhteistyötä, ja myös oppii tunnistamaan näitten asiakkaitten tämmösii erityispiirteitä, se, ni o ehottoman tärkeetä se viranomaisten väline yhteistyö, et sitä saatas edes joku sieltä sitten autettua, ehkä työelämänki piiriin tai yleensäkki pois siitä syrjäytymisen riskistä. (toimija seurantapaikkakunnalla) 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 15 Verkostoanalyysi 2009 ja 2010 (n=8) Organisaatioiden yhteistyö työttömien/työttömäksi jäävien henkilöiden työkyvyn ja terveyden edistämiseksi 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 16 8
Kaksi asiakastapausta Case 1 Case 2 Tausta Tausta 19 vuotias mies 17 vuotias mies peruskoulu peruskoulu Pohjois-Savon ammattikoulu, kaksi keskeytystä kahdella eri linjalla -> oppimisvaikeuksia työskentelee välityömarkkinoilla-> terveystarkastukseen Löydökset terveystarkastuksessa tupakoi, liiallista alkoholinkäyttöä (AUDIT 12), ylipainoa (BMI 28,5), ei liikuntaa, ei harrastuksia, lievää masennusta (BDI 12), ei lämmintä ruokaa päivittäin, oppimisvaikeuksia Elämäntapa asuu soluasunnossa, hyvät suhteet vanhempiin ei ystäviä Yksilöllinen suunnitelma Pohjois-Savon ammattikoulu, keskeytys, linja ei kiinnostanut työtön, asiakkaana TE-toimistossa-> lähete terveystarkastukseen Löydökset terveystarkastuksessa tupakoi, ylipainoa, ei liikuntaa, ei harrastuksia, hoitojakso mielenterveysasioissa (aggressioita, masennusta, ahdistusta, univaikeuksia), yritetty perheterapiaa, mutta ei toiminut, heikko taloudellinen tilanne, ulkonäköongelmia Elämäntapa asuu soluasunnossa, yhteys vanhempiin on, ystäviä on teki yötyötä lehtien jakajana, mutta lopetti työn univaikeuksien vuoksi Yksilöllinen suunnitelma haluaa opiskelemaan Pohjois-Savon ammattikouluun haluaa apua oppimisvaikeuksiin haluaa opiskelemaan varataan lääkärintarkastus, pian armeijan kutsuntatarkastus työterveyshoitaja saa asiakkaalle ajan neuropsykologille TE-toimistoon terveyssuunnitelma: lopettaa tupakoinnin, vähentää alkoholin käyttöä, kävelee työmatkat MISSÄ TUKI? Saa opiskelupaikan Ei opiskelupaikkaa Ei työpaikkaa 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 17 Tuloksia nuorten aineistosta, (n=190) Vakioimattomassa mallissa ammatillisen koulutuksen puute oli yhteydessä pitkittyneeseen työttömyyteen. Myös huumeiden tai lääkkeiden käyttö muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen oli yhteydessä Stressi mielenterveyshäiriöt ja matala tai kohtalainen Työkykyindeksi (TKI) olivat merkittävästi yhteydessä pitkittyneeseen työttömyyteen nuorilla Pakotetussa logistisessa mallissa miehillä oli suurempi riski pitkittyneeseen työttömyyteen kuin naisilla huumeitten käyttö oli yhteydessä merkitsevästi pitkittyneeseen työttömyyteen. Matala tai kohtalainen TKI (OR 2, 21, 95 % CI 0, 95-5, 13) oli yhteydessä yli 6 kuukauden työttömyyteen. 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 18 9
Crude OR (95% CI) Age, for each 1 year (0.89-1.16) Gender Male Female 0.74 (0.41-1.31) Vocational education AUDIT-score 0-7 8 or more Smoking Using drugs or medicines* Exercise Hobbies Stress BDI-score 0-13 14 or more Mental Disorder WAI 37 or over 36 or less 0.48 (0.26-0.89) 0.98 (0.54-1.78) 1.36 (0.77-2.43) 18.17 (2.31-142.87) 0.70 (0.33-1.47) 0.55 (0.25-1.22) 1.91 (6-3.44) 2.14 (0.93-4.90) 2.59 (1.33-5.07) 2.92 (1.44-5.94) 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 19 Results Multivariated analysis of risk factors associated with over six months unemployment among 16 to 25 year old unemployed persons in Eastern Finland. Adjusted Odd Ratios (OR). * Adjusted OR, multivariate analysis (95% CI) Age, for each 1 year 8 (0.88 1.33) Gender Male Female Vocational education Using drugs or medicines** Stress Mental Disorder WAI 37 or over 36 or less 0.43 (0.20 0.94) 0.77 (0.31 1.87) 9.46 (2 88.18) 0.62 (0.24 1.59) 1.90 (0.62 5.81) 2.21 (0.95 5.13) 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 20 10
Asiakaspalaute (n=42) Työttömät tarvitsevat terveystarkastuksia (95 %) Terveystarkastusten pitäisi olla säännöllisiä (98 %) Terveystarkastus oli tarpeellinen (79 %) Terveystarkastus on saanut minut kiinnittämään huomioita terveystottumuksiini (40 %) Terveystarkastuksessa sovitut jatkotoimet ovat toteutuneet (50 %) Terveystarkastuksessa todetut asiat oli otettu huomioon työllistämispalveluissa (29 %) 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 21 Asiakaspalaute ikäryhmittäin (n=42) Terveystarkastuksessa todetut asiat on otettu huomioon työllistymispalveluissani Työttömät tarvitsevat omia terveystarkastuksia Terveystarkastus tulisi suorittaa säännöllisin väliajoin Terveystarkastuksessa huomioitiin riittävästi omat näkemykseni ja toiveeni Terveystarkastuksessa sovitut jatkotoimet ovat toteutuneet Terveystarkastus oli mielestäni tarpeellinen Terveystarkastus on saanut minut kiinnittämään huomiota terveydentilaani ja terveystottumuksiini Terveystarkastuksesta saamani palaute oli mielestäni riittävää Terveystarkastus antoi oikean kuvan terveydentilastani 32 50 50 75 88 88 88 100 100 0 20 40 60 80 100 120 45 54 35 44 25 34 Alle25 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 22 11
Asiakaspalaute, teemahaastattelut (n=9) Se oli ihan hyvä silleen just, että sinne pääs... oli helppo tulla silleen ja... se oli ihan hyvä, perussemmonen tarkastus välillä, kun ei muuten oikein tule käytyä missään. [Mies, 21] Sanotaan että se hoitu ainakin nopeasti ja, tilanne oli silleesti mutkaton, ja hyvin selvää että, mitenkä sen muuten vois sanoo. [Mies, 20] 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 23 Tulokset 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 24 12
Pohdintaa Verkostomainen työskentely sopii hyvin työttömän työelämävalmiuksien tukemiseen, mutta tulosten mukaan systemaattinen toiminta on haasteellista Itseorganisoituva verkosto, ei selvää johtajaa Onko perusterveydenhuollon nykyisessä mallissa mahdollista toteuttaa työttömien terveyspalveluja terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla? Nykyisessä perusterveydenhuollon rakenteessa työttömien koordinoitu palvelu on vaikea järjestää, sen sijaan työterveyshuollossa tämä malli on jo osittain sisäänrakennettu 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 25 Pohdintaa Irtisanomistilanteissa ja työterveyshuollon päättyessä puuttuvat pysyvät toimintamallit työkyvyn tukemisen kannalta (vrt. muutosturva) Nuorten työkykyongelmat pitää havaita varhaisvaiheessa (Axelsson, ym. 2002, 2005, Niiranen, ym. 2014) Erityisesti nuoret näyttävät hyötyvän kokonaisvaltaisesta tukemisesta tämän tutkimuksen perusteella Te- toimiston työttömien haastattelu kolmen kuukauden välein on työvoimapoliittisesti ajateltuna mielestäni hyvä ehdotus, haastatteluun voisi kytkeä työkykyongelmien kartoituksen 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 26 13
Pohdintaa Terveyspalvelujen vaikuttavuudesta ei ole selkeää näyttöä työllistymiseen, mutta asiakkaat arvioivat palvelusta olevan myönteisiä vaikutuksia Terveystarkastus on erillinen toimenpide työttömän työ- ja toimintakyvyn edistämisessä Terveystarkastus ja työ- ja toimintakyvyn arvio ovat kaksi eri asiaa Tarve kehittää sekä ennaltaehkäiseviä palveluja että työ- ja toimintakyvyn arviointeja 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 27 Johtopäätöksiä Monimuotoisen palvelujärjestelmän ongelmiin voisi kokeilla organisaatioiden yhteisiä työntekijöitä tai eri organisaatioiden hallinnon yhdistämistä Terveydenhuollon ja työvoimahallinnon yhteistyön tiivistäminen Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön kehittäminen Terveydenhuollon voimavarojen keskittäminen niihin, jotka kokevat työkykynsä alentuneen Nuorten terveystarkastukset Palvelutarpeen tunnistamiseen työkaluja 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 28 14
Lähteitä Heponiemi, T., Wahlström, M., Elovainio, M., Sinervo, T., Aalto-Anttila, M. & Keskimäki, I. (2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14. Sinervo, L. & Hietapakka, L. 2013 Työpaperi. Työttömien terveyspalvelut. Valtakunnallisen terveyskeskuskyselyn 2013 tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Romppainen, K., Saloniemi, A., Kinnunen, U., Liukkonen, V. & Virtanen, P. 2014. Does provision of targeted health care for the unemployed enhance re-employment Public Health 14, 1200. http://www.biomedcentral.com/1471-2458/14/1200 Niiranen K., Hakulinen, H., Manninen P., & Räsänen, K. Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen verkosto mahdollisuutena, Työelämän tutkimus 2014, vol 12 no. 1 pp. 3-22. Niiranen K. Hakulinen H. Manninen P. et al Unemployed people s experiences in preventive health care services in Finland. Does the health care system respond to client s needs? International Journal of Occupational Health and Public Health Nursing. 2014; 1 (3): 25-42 Niiranen K, Hakulinen H, Huuskonen MS et al. Työttömän työelämävalmiuksien tukeminen viranomaisverkostossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2011; 48: 38 52. 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 29 Lähteitä Lappalainen K., Manninen P. & Räsänen K. Association Among Sociodemograhic Factors, Work Ability, Health Behavior, and Mental Health Status for Young People After Prolonged Unemployment. Workplace Health & Safety, 2016. Lappalainen K. 2017. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen- painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Väitöskirja. Itä-Suomen Yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2452-0/ Terveydenhuoltolaki. Suomen säädöskokoelma 1326/ 2010. Brussig,M. Dragano, N. and Mümken, S. Health promotion for unemployed jobseekers: New developments in Germany, Health Policy, vol. 114, no. 2-3, 2014, pp. 192 199. Romppainen, K Saloniemi, K., Jähi R and Virtanen, P. My health and treirs: clients constructing meanings for a health, service programme for unemployed people, Sociology of Health & Illness, vol. 34, no. 6, 2012, pp. 809-825. Schuring, M., Burdorf, A, Voorham, J., der Weduwe, K. & Mackenbach, JB.2009. Effectiveness of a health promotion programme for long-term unemployed subjects with health problems: a randomised controlled trial. J Epidemiol Community Health 63, 893 899 Hammarström, A. & Janlert, U. 2002. Early unemployment can contribute to adult health problems: Results from a longitudinal study of school leavers. J Epidemiol Community Health 56, 624-630. 24.5.2017 30 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 15
24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 31 24.5.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 32 16
Kiitos! kirsi.lappalainen@ttl.fi ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos 17