Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin vesien tila Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus 9.5.214
Heli Perttula 9.5.214
Heli Perttula 9.5.214
Heli Perttula 9.5.214 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 µg/l Sääksjärven kokonaisfosforipitoisuus, 1m 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 µg/l Sääksjärven kokonaisfosforipitoisuus VII-VIII, 1m
Heli Perttula 9.5.214 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 µg/l Sääksjärven kokonaistyppipitoisuus, 1m 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 µg/l Sääksjärven kokonaistyppipitoisuus VII-VIII, 1m
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 % Sääksjärven happen kyllästysaste, 1m 12 1 8 6 4 2 % Sääksjärven hapen kyllästysaste VII-VIII, 1m 12 1 8 6 4 2 Heli Perttula 9.5.214
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 % Sääksjärven hapen kyllästysaste, pohja 14 12 1 8 6 4 2 % Sääksjärven hapen kyllästysaste, pohja 14 12 1 8 6 4 2 Heli Perttula 9.5.214
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 ph 9.5 9 8.5 8 7.5 7 6.5 6 5.5 5 Sääksjärven veden ph-arvo, 1m ph 9.5 9 8.5 8 7.5 7 6.5 6 5.5 5 Sääksjärven veden ph-arvo VII-VIII, 1m Heli Perttula 9.5.214
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 ms/m 12 1 8 6 4 2 Sääksjärven sähkönjohtavuus, 1m ms/m 12 1 Sääksjärven sähkönjohtavuus VII-VIII, 1m 8 6 4 2 Heli Perttula 9.5.214
Heli Perttula 9.5.214 1 2 3 4 5 6 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 m Sääksjärven näkösyvyys 1 2 3 4 5 6 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 m Sääksjärven näkösyvyys VII-VIII
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 FNU 4 35 3 25 2 15 1 5 Sääksjärven sameus, 1 m FNU 4 35 3 25 2 15 1 5 Sääksjärven sameus VII-VIII, 1m Heli Perttula 9.5.214
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 mg O 2 /l 3 25 2 15 1 5 Sääksjärven kemiallinen hapenkulutus, 1 m mg O 2 /l 3 25 2 15 1 5 Sääksjärven kemiallinen hapenkulutus VII-VIII, 1m Heli Perttula 9.5.214
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 mg Pt/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Sääksjärven veden väri, 1m mg Pt/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Sääksjärven veden väri VII-VIII, 1 m Heli Perttula 9.5.214
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 µg/l Sääksjärven klorofylli-a, -2 m 45 4 35 3 25 2 15 1 5 µg/l Sääksjärven klorofylli-a VII-VIII, -2 m 35 3 25 2 15 1 5 Heli Perttula 9.5.214
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 µg/l 12 1 Ala-Kauvatsanjoen kokonaisfosforipitoisuus, Joensuu 8 6 4 2 µg/l 12 1 8 6 4 2 Ala-Kauvatsanjoen kokonaisfosforipitoisuus elokuussa, Joensuu Heli Perttula 9.5.214
197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 µg/l 25 Ala-Kauvatsanjoen kokonaistyppipitoisuus, Joensuu 2 15 1 5 µg/l 25 Ala-Kauvatsanjoen kokonaistyppipitoisuus elokuussa, Joensuu 2 15 1 5 Heli Perttula 9.5.214
Veden laadun vertailu jokipisteissä 1 Vuosikeskiarvot 211-213 Paikka Hapen kyllästysaste % Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Sameus FNU Kiintoaine mg/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2 /l Väri mg Pt/l Piilijoki, suu 76 52 1175 1,7 9,5 19,8 14 Kauvatsanjoki, Kyttälä 78 49 116 11,2 1,8 16,9 121 Ala-Kauvatsanjoki, Joensuu 57 5 984 7,9 7,4 18,1 133 Heli Perttula 9.5.214
Veden laadun vertailu jokipisteissä 2 Kesäkeskiarvot 211-213 (elokuu) Paikka Hapen kyllästysaste % Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Sameus FNU Kiintoaine mg/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2 /l Väri mg Pt/l Piilijoki, suu 73 65 1157 1,4 1 18,3 11 Kauvatsanjoki, Kyttälä 64 55 823 12,6 11 15,3 97 Ala-Kauvatsanjoki, Joensuu 5 51 83 5,9 6 14 9 Heli Perttula 9.5.214
Veden laadun vertailu jokipisteissä 3 Talvikeskiarvot 211-213 (maaliskuu) Paikka Hapen kyllästysaste % Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Sameus FNU Kiintoaine mg/l Kemiallinen hapenkulutus mg O 2 /l Väri mg Pt/l Piilijoki, suu 76 45 123 8,1 5,3 19,3 167 Kauvatsanjoki, Kyttälä 82 39 1123 6,6 5,6 18,7 137 Ala-Kauvatsanjoki, Joensuu 43 47 16 6,5 5,1 19 147 Heli Perttula 9.5.214
11.3.29 12.5.29 11.8.29 7.1.29 11.3.21 6.5.21 17.8.21 21.1.21 22.11.21 29.12.21 16.3.211 26.5.211 21.8.211 26.1.211 14.3.212 22.5.212 2.8.212 22.1.212 2.3.213 2.5.213 19.8.213 21.1.213 Kokonaisfosforipitoisuus Kauvatsanjoessa µg/l 12 1 8 6 4 Kyttälä Joensuu 2 Heli Perttula 9.5.214
11.3.29 12.5.29 11.8.29 7.1.29 11.3.21 6.5.21 17.8.21 21.1.21 22.11.21 29.12.21 16.3.211 26.5.211 21.8.211 26.1.211 14.3.212 22.5.212 2.8.212 22.1.212 2.3.213 2.5.213 19.8.213 21.1.213 Hapen kyllästysaste Kauvatsanjoessa % 12 1 8 6 4 Kyttälä Joensuu 2 Heli Perttula 9.5.214
11.3.29 12.5.29 11.8.29 7.1.29 11.3.21 6.5.21 17.8.21 21.1.21 16.3.211 26.5.211 21.8.211 26.1.211 14.3.212 22.5.212 2.8.212 22.1.212 2.3.213 2.5.213 19.8.213 21.1.213 Kiintoainepitoisuus Kauvatsanjoessa mg/l 7 6 5 4 3 2 1 Kyttälä Joensuu Heli Perttula 9.5.214
11.3.29 12.5.29 11.8.29 7.1.29 11.3.21 6.5.21 17.8.21 21.1.21 22.11.21 29.12.21 16.3.211 26.5.211 21.8.211 26.1.211 14.3.212 22.5.212 2.8.212 22.1.212 2.3.213 2.5.213 19.8.213 21.1.213 Sameus Kauvatsanjoessa FNU 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Sameus Kyttälä Joensuu Heli Perttula 9.5.214
Heli Perttula 9.5.214 Kiitos!
Yhteenveto Kauvatsanreitin virkistyskäyttökyselystä Sari Väisänen & Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus 9.5.214
Taustoja Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle Vastausprosentti 53 %, eli erittäin hyvä 26
Kauvatsanreitin osa-alueet 1: Kauvatsanjoen alue 2: Sääksjärven alue 3: Jaaranjoen-Piilijoen alue 4: Kiikoisjärven alue 5: Mouhijoen alue 6: Mouhijärven alue 7: Kourajärven alue 8: Kourajoen-Leppijoen alue 9: Taipaleenjoen-Toijasjoen- Hirvonjoen alue (sis. Kirvasjärven, Märkäjärven, Hirvonjärven ja Vesajärven) 1: Sävijoen alue Järvet Joet n. 5% 27
Eri toimintojen määrä 14 12 1 8 6 4 2 yli 1 päivänä 51-1 päivänä 26-5 päivänä 11-25 päivänä 1-1 päivänä 28
Eri toimintojen merkitys 25 2 15 1 5 Uinti saunan yhteydessä Muu uinti Kalastus Veneily Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu Pesu- tai saunavedenotto Erittäin suuri merkitys Suuri merkitys Kohtalainen merkitys Vähäinen merkitys Ei merkitystä 29
Arvosana vedenlaadulle kesällä 213 14 12 1 8 6 4 2 Vesistönkäyttö kokonaisuutena (ka=6.9) Uinti käyttörannan läheisyydessä (ka=6.7) Kalastus (ka=7.2) Veneily (ka=7.6) Pesu- tai saunavedenotto (ka=6.2) Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu (ka=8.1) 1 9 8 7 6 5 4 3
25 Haittojen esiintyminen ja vaikutus virkistyskäyttöön 2 15 1 5 Ei esiintynyt Esiintyi ja haittasi jonkin verran Esiintyi mutta ei haitannut Esiintyi ja haittasi paljon 31
Miten vedenlaadun muutokset ovat vaikuttaneet 12 1 8 6 4 2 Uinti Kalastus Veneily Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu Pesu- tai saunavedenotto Käyttö on lisääntynyt paljon Käyttö on lisääntynyt vähän Käyttö ei ole muuttunut Käyttö on vähentynyt vähän Käyttö on vähentynyt paljon Vaikea arvioida 32
Miten kunnostustoimet ovat vaikuttaneet vedenlaatuun? parempi tilanne huonompi tilanne sama tilanne Sääksjärvi parempi tilanne huonompi tilanne sama tilanne 33
Miten kunnostustoimet ovat vaikuttaneet vedenkorkeuksiin tai virtaamiin? Parantuneet (noussut/tasaantunut) Huonontuneet Ei vaikutusta Sääksjärvi Parantuneet (noussut/tasaantunut) Huonontuneet Ei vaikutusta 34
Miten kunnostustoimet ovat vaikuttaneet vesistön virkistyskäyttöön? parempi tilanne huonompi tilanne sama tilanne Sääksjärvi parempi tilanne huonompi tilanne sama tilanne 35
Päällimmäiset asiat: Kyselyn aihe koettiin tärkeäksi Vaikka parannuksiakin on tapahtunut, moni asia haittaa edelleen virkistyskäyttöä Merkittävimmät haitat usein hyvin erilaisia joki- ja järviosuuksilla Sääksjärvellä pohjapadon koettu auttaneen erityisesti vedenkorkeuksien kanssa Suuret vaihtelut vuosien välillä vaikeuttivat arvioiden tekemistä 36
Virkistyskäyttöarvo ranta-asukkaille Kyselyä hyödynnettiin hyötyjen arvioinnissa Vedenlaadun paranemisesta rantaasukkaiden virkistyskäytölle syntyvät hyödyt Koko alue: noin 1 /v Sääksjärvi = n. 7 /v 37
Kiitos mielenkiinnosta ja osallistumisesta! 38
Kuormitus valuma-alueelta ja kuormitusvähennystarpeen arviointi Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus 9.5.214 Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin ilta
Sisältö Vesistöjen tila Valuma-alueella syntyvä kuormitus Kuormitusvähennystarpeen arviointi
Vesistöjen ekologinen tila Sääksjärvi, Kiikoisjärvi ja latvajärvet tyydyttävässä tilassa Mouhijärvi ja Kourajärvi hyvässä tilassa Joet tyydyttävässä tai välttävässä (Sävijoki) tilassa 41
Kuormitus valuma-alueelta Vesistökuormitus voi olla luonteeltaan pistemäistä tai hajakuormaa Pistekuormituksessa kuormituslähde on tarkasti tunnettu Kauvatsanreitillä ei merkittäviä pistekuormittajia Hajakuormituslähteitä ovat Maatalous Metsätalous Haja-asutus Hulevedet Luonnonhuuhtouma Laskeuma Typpi- ja fosforikuorma 2 % % 1 % 44 % Typpikuormitus lähteittäin 6 % 43 % Maatalous Metsätalous Luonnonhuuhtouma Laskeuma Haja-asutus Hulevesi Lähde: VEMALA-malli 4 % Pistekuorma 42
Fosforikuormitus Maatalousvaltaisimmat alueet erottuvat Fosforikuormitus lähteittäin 3 % 2 % % % Maatalous 6 % Metsätalous Luonnonhuuhtouma Laskeuma 3 % 68 % Haja-asutus Hulevesi Lähde: VEMALA-malli Pistekuorma 43
Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Kuormitusvähennystarpeen arviointi - Sääksjärvi Valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähennystarve hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi 19-24 % 24 % Järven sisäisen kuormituksen merkityksen arviointi Havaittu fosforipitoisuus on suurempi kuin laskennallinen Valuma-alueelta tuleva kuormitus ei yksi selitä korkeita fosforipitoisuuksia Sisäistä kuormitusta todennäköisesti esiintyy 6 5 4 3 2 1 49 42 Tyydyttävä Hyvä Havaittu Laseknnallinen 44
Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Kuormitusvähennystarpeen arviointi - Kiikoisjärvi Valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähennystarve hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi 23 % 2-23 % Järven sisäisen kuormituksen merkityksen arviointi Havaittu fosforipitoisuus on suurempi kuin laskennallinen 8 7 6 5 68 57 Tyydyttävä Hyvä Valuma-alueelta tuleva kuormitus ei yksi selitä korkeita fosforipitoisuuksia 4 3 2 Sisäistä kuormitusta todennäköisesti esiintyy 1 Havaittu Laskennallinen 45
Velho Kauvatsanreitin seminaari Kokemäki 9.5.214 Sääksjärven ravintoketju ja veden laatu - tila-arviota kalasto- ja lintutietojen perusteella Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Vesienhoito Ilkka.sammalkorpi@ymparisto.fi
g / verkko kpl / verkko Koekalastus 26 Jukka Ruuhijärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos g/koeverkko kpl/koeverkko Keskipaino, g Yhteensä 2346 142,9 16,4 Ahvenkalat 199 84,6 13, Särkikalat 1151 45,4 25,4 15 12 Sääksjärvi 26 g/verkko Kpl/verkko 75 6 9 45 6 3 3 15 Ahven Kuha Kiiski Kuore Muikku Särki Salakka Pasuri Lahna
Sääksjärven kalat pienikokoisia 26 - särjet ja ahvenet alle 2 cm, lahnat alle 4 cm - koekalastuksen uusiminen suunnitteilla Sum of Kpl 1 8 6 4 2 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 28 31 33 35 Laji (blank) särki salakka pasuri muikku lahna kuore kuha kiiski ahven Pituus (cm) 15 12 Lahna 9 6 3 <6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 3+
g/ koeverkko. Koekalastussaalis korkeaa tasoa Painoyksikkösaalis g/koeverkko 5 4 3 2 1 Karvianjärvi Karhijärvi Isojärvi Nummijärvi Siikaisjärvi Kynäsjärvi Hirvijärvi Ruokojärvi Sääksjärvi 3 6 9 12 15 Kokonaisfosfori µg/l
kpl/koeverkko. Koekalastussaalis korkeaa tasoa Lukumäärä kpl/koeverkko 3 25 2 15 1 5 Karvianjärvi Karhijärvi Isojärvi Olin ym. 22 Nummijärvi Siikaisjärvi Kynäsjärvi Hirvijärvi Ruokojärvi Sääksjärvi 3 6 9 12 15 Kokonaisfosfori µg/l
Sääksjärven kesäinen fosfori- ja klorofyllipitoisuus Fosforipitoisuuden nousua viimeisten >viiden vuoden aikana? Ei vastaavaa ulkoisen kuormituksen muutosta?? Onko ulkoinen kuormitus kuitenkin kasvanut? (talven minimiarvot ovat kohonneet 2-luvulla) Ei klorofyllin nousua? (lajistomuutos?näytemäärä?
Vesistömallin ennuste (viiva): ei ulkoisen fosforikuormituksen kasvua? Mutta sekä kesän että talven pitoisuudet ( ) ovat kasvaneet 2-luvulla? *
Valuma-aluetekijöiden vaikutus? Fosforin ulkoinen kuormitus 199-22 on vielä liian suuri 13-14 t/v = n..4 g P m -2 v -1 Laskennallinen = teoreettinen / pitäisi olla fosforipitoisuus on pienempi kuin havaittu fosforipitoisuus Liian korkea fosforipitoisuus voi liittyä havaitsematta jäävään ulkoiseen kuormitukseen, happikatoon tai liian tiheään särkikalakantaan.
Mahdollinen ongelma: lahna sedimentin ravinteiden sekoittuminen veteen kesäaikana pienet lahnat syövät leviä syövää eläinplanktonia. Mahdollinen, koska: - fosforipitoisuudet nousseet liikaa - näkösyvyys on heikentynyt, klorofylli ei (vai onko levälajisto muuttunut?) - klorofylli/fosfori on korkeahko.4 (ei muutosta, voi olla myös kuorekannan aiheuttama tilanne) - kuhakanta, rehevyys ja valikoiva kalastus suosivat lahnaa Jos lahnakanta on yksi ongelmien syy, tilanne korjattavissa: - 3318 ha x 1-15 kg = 33 5 kg - edellyttää ammattimaista toimintaa, jota talkootyö voi tukea - edellyttää varmuutta ongelman syystä!
Kalaston vaikutusta? Näkösyvyys on selvästi heikentynyt, vaikka levämäärä ei vaikuta kasvaneen Klorofyllitaso on ollut vakaa, mutta ravinnetasoon nähden korkea pientä eläinplanktonia syövää kalaa voi olla paljon Harva seuranta ei takaa tiedon luotettavuutta Kalastomuutoksia havaittu (ammattikalastaja Tero Isokorpi)
Vesilinnut 1992, 27 ja muihin järviin verrattuna (Risto Vilen, 27 ja Janne Lampolahti 1992) Pesivien vesilintujen määrä on kasvanut 1992-27 Muutos selvin kalansyöjälinnuissa (härkälintu 4 39 paria) + lisäksi kalalokkikanta 15 paria, kalatiira 22 54 paria Puolisukeltajista haapana ja heinäsorsa, laulujoutsen 27 Sukeltajista vain telkkää, tukkasotka 3 paria Kalansyöjien ja kasvinsyöjien olosuhteet parantuneet? Kalansyöjälinnut 1992 27 Kuikka 5 4 Silkkiuikku 2 24 Härkälintu 4 39 Kaulushaikara 3 Isokoskelo 11 17 Tukkakoskelo 12 2 Kalalokki 155 159 Harmaalokki 32 3 Selkälokki 2 1 Kalatiira 22 54 Pohjaeläinravinnon käyttäjät Telkkä 79 97 Tukkasotka 3 Puolisukeltajat Joutsen 1 Kanadanhanhi 2 Haapana 11 32 Tavi 16 26 Heinäsorsa 42 8
Vesilinnut 1992, 27 ja muihin järviin verrattuna (Vilen, Risto 27: Kokemäen Sääksjärven linnustolaskenta 27) Vesilintujen biomassa (kg/ha) on kasvanut 1992-27 Muutos selvin kalansyöjälinnuissa (härkälintu 4 39 paria) + lisäksi kalalokkikanta 15 paria, kalatiira 22 54 paria Puolisukeltajista haapana ja heinäsorsa, laulujoutsen 27 Sukeltajista vain telkkää, tukkasotka 3 paria
Vesilintukannan suojeluarvo on hyvä Köyliönjärvi Suomijärvi Kuorsumaanjärvi Koskeljärvi Otajärvi Kutajärvi Enäjärvi Puurijärvi Omenajärvi Matalajärvi Kantele Karhijärvi 212 Sääksjärvi 27 Teutjärvi 21 Littoistenjärvi 26 Järvelän 213 1 2 3 4 5 6 7 Kuikka Härkelintu Joutsen Liejukana Tavi Jouhisorsa Lapasorsa Tukkasotka Isokoskelo Silkkiuikku Mustakurkku-uikku Kanadanhanhi Haapana Heinäsorsa Heinäsorsa Punasotka Telkkä Tukkakoskelo
Johtopäätöksiä 1 Onko fosforipitoisuuden kasvun aiheuttanut ulkoisen kuormituksen kasvu? Mahdollista, koska talvipitoisuudetkin ovat nousseet Syyn varmentaminen edellyttää tarkempia havaintoja ravinnepitoisuuden vuodenaikaisvaihtelusta ja tulo-ojien veden laadusta Onko fosforipitoisuuden kasvun aiheuttanut kalasto? Mahdollista, koska - näkösyvyys on heikentynyt ja - lahnakannan kasvusta on havaintoja - kalansyöjälintujen määrä on kasvanut enemmän kuin muiden vesilintujen
Johtopäätöksiä 2 Nykytietojen valossa ei vielä voi sanoa mitään täysin varmaa Palapelistä puuttuu vielä paloja Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä koskevat tiedot? Nyt jo voi kuitenkin tehdä paljon: - tarkentaa järveä koskevia tietoja: veden laatu, kalasto - seurata näkösyvyyttä eri puolilla järveä - tiivistää vesiensuojelua: seuranta, valvonta, yhteistyö - hoitaa rantoja, hillitä umpeenkasvua - hoitokalastaa ja voimistaa petokalakantoja
Poistokalastuksen vaikutus veden levämäärään Tuusulanjärvi Outline Ei korvaa kuormituksen vähentämistä, mutta voi toimia Bird lakes in Finland Background: empirical studies and predictions in the limnological lake management Our dataset and results - bird data published in KIITOS reports and! Natura 2 management plans of Metsähallitus - complemantary field work on birds and fish in selected lakes - digging out information on water quality Video (4 min) on restoration by fish removal Conclusions
Mahdolliset toimenpiteet valuma-alueella ja vesissä Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus 9.5.214 Sääksjärven ja Kauvatsanjoen reitin ilta
Sisältö Kustannustehokkaat vesiensuojelutoimenpiteet Toimenpidesuositukset
Hintalappu toimenpiteille Kosteikko 3 /fosforikilo Suojavyöhyke 45 /fosforikilo 1 /fosforikilo 15 /fosforikilo Jätevesien käsittely Turvetuotannon pintavalutuskenttä 64
Haja-asutus Metsätalous Maatalous Sektori Toimenpide Kustannustehokkuus ( /P kg) Saavutettavissa oleva kuormitusvähennys (kg) Suojavyöhykkeet,,5-1,5% kaltevuus 3 2 2 Suojavyöhykkeet, 1,5-3,% kaltevuus 8 8 Suojavyöhykkeet, 3,-6,% kaltevuus 1 3 Suojavyöhykkeet, >6,% kaltevuus 1 3 Pienet kosteikot (<,5 ha), 2-3 % peltoa 5 1 Pienet kosteikot (<,5 ha), 3-5 % peltoa 3 3 Pienet kosteikot (<,5 ha), > 5 % peltoa 2 3 Keskikokoiset kosteikot (,5-2 ha), 2-3 % peltoa 6 13 Keskikokoiset kosteikot (,5-2 ha), 3-5 % peltoa 4 28 Keskikokoiset kosteikot (,5-2 ha), > 5 % peltoa 2 26 Suuret kosteikot (> 2 ha), 2-3 % peltoa 4 12 Suuret kosteikot (> 2 ha), 3-5 % peltoa 3 14 Suuret kosteikot (> 2 ha), > 5 % peltoa 2 9 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, <,5% kaltevuus 1 4 13 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta,,5-1,5% kaltevuus 9 8 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 1,5-3,% kaltevuus 5 15 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 3,-6,% kaltevuus 2 27 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, >6,% kaltevuus 1 2 Monivuotinen nurmiviljely, 1,5-3,% kaltevuus 2 9 3 Monivuotinen nurmiviljely, 3,-6,% kaltevuus 1 58 Monivuotinen nurmiviljely, >6,% kaltevuus 45 6 Säätösalaojitus ym. 2 4 61 Ravinteiden käytön hallinta 4 135 Uudistushakkuiden suojakaista 9 1 Lannoitusten suojakaista 45 5 Metsätalouden putkipadot 25 37 Viemäröinnin laajentaminen haja-asutusalueille 7 75 Uudet haja-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät 8 67 Uudet loma-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät 3 26 Vapautuksen saaneiden kiinteistöjen jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen 8 65 13
Kustannustehokas toimenpideyhdistelmä 2 % kuormitusvähennyksen saavuttaminen vaatisi toimenpiteitä laajalla rintamalla valuma-alueella Toimenpide Suojavyöhykkeet, kalteville pelloille Kosteikot Monivuotinen nurmiviljely, kaltevilla pelloilla Ravinteiden käytön hallinta Metsälannoitusten suojakaistat Metsätalouden putkipadot Loma-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesienkäsittelyjärjestelmät Toteutettava määrä 15 ha 11 kpl 13 ha 11 8 ha 13 ha/vuosi 36 kpl/vuosi 35 kpl Kustannukset n. 1 /v Kustannustehokkuus laskettu vain fosforin suhteen Ei ota huomioon toimenpiteiden toteutettavuutta tai vaikutuksia mm. typpikuormaan ja luonnon monimuotoisuuteen 66
Toimenpidesuositukset Valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentäminen Sisäisen kuormituksen vähentäminen Lisäselvitykset 67
Valuma-alueella tehtävät toimenpiteet Fosforikuormituksen vähennystarve 2-25 % Koko valuma-alueella tarvetta kustannustehokkaille toimenpiteille Kosteikot Peltotoimenpiteet Suojavyöhykkeet ja talviaikainen kasvipeitteisyys kaltevilla pelloilla Ravinnetaseen hallinta Metsätalouden kunnostusojituksen eroosiosuojaus esimerkiksi putkipadoilla Haja-asutuksen jätevesien käsittely Erityisesti loma-asutus rannoilla 68
Vesistössä tehtävät kunnostustoimet Sääksjärvellä Koekalastus Tarvittaessa poistokalastus/ravintoketjukunnostus Rantojen hoito tarvittaessa Vesikasvien poisto tarvittaessa Pelkkä järven kunnostaminen ei riitä Kiikoisjärvellä Vaati lisähavaintoja (vedenlaadun seuranta, koekalastus) Vesikasvien poisto tarvittaessa Rantojen hoito tarvittaessa Pelkkä järven kunnostaminen ei riitä 69
Lisäselvityksiä Vedenlaatuhavainnot latvajärviltä Mahdollistaa kunnostustarpeen arvioinnin Kansalaishavainnointi Näkösyvyys Kasvillisuus Levät Hajakuormitukseen liittyvien tietojen tarkentaminen Kalastoselvitykset järvillä Ravintoketjukunnostuksen mahdollisuudet? Sääksjärvi ja Kiikoisjärvi Kasvillisuus ja linnusto Säännöstelyn kehittäminen? 7
Kiitos! Kuva: Turo Hjerppe 71