RAKENTEET JA TOIMINTAKULTTUURI. Mitä lukioissa voidaan muuttaa ja mitä kannattaa säilyttää?

Samankaltaiset tiedostot
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Jyväskylän työpajan keskustelun teemoja

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö I Aija Töytäri, opetus- ja kulttuuriministeriö

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Rehtori Eija Kumpulainen

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Kahden tutkinnon suorittaminen Joensuussa

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Itsearviointi ja laadunhallinta

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

Lukiokoulutus uudistuu? Opettajankoulutusfoorumi

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

JYVÄSKYLÄN LUKIOKOULUTUS JA KESKI-SUOMI

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

LUKIOKOULUTUKSEN OPINTO-OHJAUKSEN SUUNTAVIIVOJA KT opinto-ohjaaja Helena Kasurinen Lohjan Yhteislyseon lukio

KELPO- muutosta kaivataan

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Löydämme tiet huomiseen

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

AKAAN LUKIO. Vanhempainilta 1A ja 1B

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

yle.fi/aihe/abitreenit

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

TUTKINNON RAKENNE. Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Lyseon kuulumisia kevät 2018

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Tervetuloa Elimäen lukioon!

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

YHTEISTYÖSSÄ YKSILÖLLISET OPISKELIJAN OPINTOPOLUT. Jyväskylän kotitalousoppilaitos

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Laatua Siikalatvalla

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

2016 syksyn Klassikan opiskelijakysely - 1. opintovuosi YHTEENVETO

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA Rehtori Mika Strömberg

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Uusi peruskoulu visiotyöpaja Workshop: Visioner för Den nya grundskolan

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

VANHEMPAINILTA 11AB

LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

aikuisten perusasteen

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Turun työpajan keskustelun teemoja

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Miltä pohjalta, mihin suuntaan?

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Ajatuksia. kehittämisestä. ylioppilastutkinto.fi

Oodi lukiokoulutukselle. -prosessi. Petri Lehikoinen Opetusneuvos, Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus yksikön päällikkö

Tulevaisuus haastaa opettajuuden

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

ALOITUS S2015 II-tutkinto

Pedagoginen johtaminen jaetun johtamisen näkökulmasta

Millaista liikennekasvatusta toteutat työssäsi?

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Transkriptio:

RAKENTEET JA TOIMINTAKULTTUURI Mitä lukioissa voidaan muuttaa ja mitä kannattaa säilyttää?

LUKIOKOULUTUS UUDISTETAAN OKM:n hallinnon ala 2018 2021 Lukiouudistus toteutetaan. Tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatkoopintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona sekä vahvistaa koulutuksen laatua, oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeaasteelle. (OKM:n tiedote 28.4.2017)

LUKIOKOULUTUS UUDISTETAAN Missä uudistus tapahtuu? Ketkä lukiokoulutuksen suunnan kääntävät ja lukion uudistavat? Kenen tarpeisiin ja kenen ehdoilla uudistus tehdään? https://pollev.com/ollimielonen948

Tapausesimerkki 1 Joensuun Lyseon lukiossa on viety pitkäjänteisesti eteenpäin osallistavaa toimintakulttuuria. Rakenne mahdollistaa myönteisen kehittämisasenteen syntymisen ja omien vaikuttamismahdollisuuksien tunnistamisen.

Osallistavan toimintakulttuurin voimalla Tavoitteena, että kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan sekä saavat mahdollisuuden motivoitua Opettajien aineryhmittäiset Lyseon tiimit eli lystit Palaverit kerran kuussa, esitykset johtolystille 8 hengen johtolysti Kokoukset joka maanantai klo 12.40 Oppilaskunnan hallitus, jonka kokouksissa mukana rehtori ja apulaisrehtori (mottona arvostus, luottamus, vastuu ) Kokoukset joka tiistai klo 12.40 PuRo- Oppilaskunnan hallituksen, luokkien pj:ien ja ryhmänohjaajien tapaamiset, joissa mukana rehtori ja apulaisrehtori Kokoukset kerran kuussa keskiviikkona klo 12.40 Kunkin luokan ro-tuokiot kerran kuussa torstaina klo 12.40 Ryhmänohjaaja ja luokan pj. pitävät yhdessä Luokkien viestit, ideat, palaute Lisäksi kehittämisen keihäänkärkinä kehittämistiimit eli kestit Parempi arki, Tvt, IB, Myy Petri Lehikoinen 5

Lystien tehtävät (koko jengi) Kehittää koulua, jotta lyseolaisille on tarjolla päivä päivältä vielä vähän parempaa lukiokoulutusta Järjestää lystikohtaiset veso-päivät Valmistella opettajainkokousasioita Toimia yhdessä lukuvuoden avaintavoitteiden hyväksi Jakaa kokemuksia ja ideoita (esim. koulutuksissa käyneet) Tehdä ops-työtä Kehittää ja kokeilla arviointimenetelmiä Suunnata lystikohtaiset määrärahat tarkoituksenmukaisesti (1900 4000 / lysti) Olla tukiverkkona kullekin lystin jäsenelle muuttuvassa ja ajoittain kiireisessä koulumaailmassa Pohtia, miten IB-opetuksesta saadaan parhaat vaikutteet kotimaisen opsin mukaiseen opetukseen Toteuttaa kullekin lystille määriteltäviä erityistehtäviä Petri Lehikoinen 6

Kestien tehtävät (kehittämisestä erityisen kiinnostuneet) Paremman arjen kesti Arjen ja tapahtumien sujuminen Osallistavan toimintakulttuurin edistäminen Turvallisuus- ja ympäristöasiat Tvt-kesti: Oppimisympäristön kehittäminen E-learning, sähköinen yo-tutkinto, sähköinen asiointi IB-kesti: IB-linjan kehittäminen Myy-kesti: Markkinointi, PR-toiminta Kussakin kestissä 3 6 opettajaa Korvaukset kehittämisrahoista Petri Lehikoinen 7

Yhteisnostetta varten tarvitaan sitoutumista yhteisön ideologiaan 1) Johtoajatus 2015: Learning is Life oppiminen elämäntapana 2) Missio 2015 (toiminta-ajatus, perustehtävät) Me olemme kannustava, kansainvälinen kasvun yhteisö. Tarjoamme lyseolaisille henkevän oppimisympäristön, laadukkaat oppimismahdollisuudet ja vahvan perustan jatko-opintoihin. 3) Arvot 2015 Innostus luovuus kansainvälisyys, Perinteet yhteishenki tulevaisuus 4) Visio vuodelle 2022: Lyseo on oppimisen edelläkävijä 1) Jokainen oppimistuokio on innostava kokemus. 2) Esteettinen ja moderni oppimisympäristö. 3) Lyseohenkinen toimintakulttuuri. 4) Sitoutuminen lyseotason työskentelyyn. 5) Kaikilla hyvät työelämätaidot. 6) Laadukas verkostoituminen. 5) Lukuvuosien 2016 2018 avaintavoitteet 1) Oman potentiaalin oivaltaminen ja käyttäminen 2) Laaja-alaisen osaamisen edistäminen 6) Yhteiset pelisäännöt: Lyseon kymppi Petri Lehikoinen 8

etenkin kouluyhteisön toimintatapoihin Lyseon kymppi Tavoitteet: Hyvä oppiminen ja hyvinvoivat ihmiset Päivän päätteeksi pohdittavia kysymyksiä: 1. Hoidinko työni parhaani mukaan? 2. Kohtelinko kouluyhteisön jäseniä niin kuin toivon itseäni kohdeltavan? 3. Kunnioitinko yhteisiä sopimuksia ja ohjeita? 4. Olinko täsmällinen ja huolellinen? 5. Olinko avoin, reilu ja oikeudenmukainen? 6. Olinko hienotunteinen ja suvaitsevainen? 7. Osallistuinko aktiivisesti yhteisiin tapahtumiin ja yhteisten asioiden hoitoon? 8. Muokkasinko ongelmat tavoitteiksi? 9. Sallinko epäonnistumiset? Opinko kokemastani? 10. Loinko ympärilleni myönteistä ilmapiiriä: tervehdinkö, kuuntelinko, kannustinko? Petri Lehikoinen 9

Tapausesimerkki 2 Antaako koeviikkojärjestelmästä luopuminen lisää aikaa oppimiseen? Monessa lukiossa koeviikoista on siirrytty jakson päättöviikkoihin. Tavoitteena on paitsi vähentää mittaamiseen käytettävää aikaa myös muuttaa oppimisen tapoja.

Koeviikoista päättöviikkoihin Rakennetta muutetaan niin, että opettajalla on saman ryhmän kanssa käytettävänään kokonainen päivä, esim. 3 4 x 75 min. Jatkuva arviointi ja oppimisesta saadun palautteen merkitys korostuu ja yhteen suoritukseen pänttääminen katoaa. Sisältöjen sitominen oikeaan elämään mahdollistuu paremmin.

Koeviikoista päättöviikkoihin Toteutusten taso vaihtelee runsaasti: Pahimmillaan mittaaminen vain palastellaan jakson aikaisiksi pikkukokeiksi. Opiskelijat ja opettajat kuormittuvat projektien ym. vuoksi. Opettaja hakee arvioinnilla todistusaineistoa arvosanan antamiseen oppimisen tukemisen sijaan.

Koeviikoista päättöviikkoihin Lupauksia paremmastakin on: Tavoitteiden asettaminen ja oppimisesta saadun palautteen merkitys jakson aikana korostuu. Rakenne mahdollistaa paremmin yhteistyön korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Oppimiseen jaa enemmän aikaa. Yksilöllisten polkujen kulkeminen helpottuu.

Tapausesimerkki 3 Polkuopinnot Kimpisen lukiossa Halusimme luoda rakenteen, joka mahdollistaa opiskelijan yksilöllisen etenemisen mahdollistaa aineenopettajalle aikaa opiskelijan yksilölliseen ohjaamiseen ja kohtaamiseen mahdollistaa eriyttämisen molempiin suuntiin

Polkuopinnot Mitä ja miten? Pilottina kuvataide 2015-2016 opettajalle lisättiin lukujärjestykseen joka jaksoon 1 vvt ohjausaikaa opiskelijat tekivät kursseja henkilökohtaisen suunnitelman mukaan opiskelijoille mahdollistui myös sellaisten kurssien suorittaminen, joihin ei ole riittävästi valintoja ryhmän muodostamiseksi Lukuvuosi 2016-2017 Kuvataide 5 vvt Matematiikka 5 vvt Äidinkieli 1,67 vvt Englanti 1,67 vvt Ruotsi 1,67 vvt Polkuihin yhdistetty myös ainetutortoimintaa

Polkuopinnot Plussat ja miinukset itsenäiset suoritukset ohjautuvat keskitetysti rästitöiden tekemiselle aika, paikka, ja tuki kesken jääneiden kurssien määrä vähentynyt vastuu opiskelijalla, yhteinen suunnitelma, opettaja ohjaa ryhmän tuki puuttuu toisinaan mahdollisuus nopeaan etenemiseen painottuuko liikaa erityisen tuen tarpeisiin opettajalle haasteellinen tilanne kiertotuntikaavioon sijoittaminen hankalaa, sitoo helposti opiskelijalta liikaa aikaa

LUKION KEHITTÄMINEN 1. Millaisia haasteita/ kehittämistarpeita lukiokoulutuksella on rakenteiden ja toimintakulttuurin näkökulmasta? Muutos lähtee teoista, ei puheista ja suunnitelmista! Miten kehittämistyötä edistetään? Miten opettajat motivoidaan kehittämään toimintaa ja opiskelijat osallistumaan kehitystyöhön? Opettajien yksilölliset kehittämis- ja kehittymispolut? https://padlet.com/olli_mielonen/tarpeet

LUKION KEHITTÄMINEN 2. Millaista kehittämistyötä näiden haasteiden ratkaisemiseksi tehdään? Kirjatkaa tietämiänne ja tuntemianne kehittämisprojekteja. Mistä löytyy hyviä onnistumisia? Miten kehittäminen ja uudistaminen saadaan kiinteäksi osaksi arkea vain osaa koskevien hankkeiden sijaan? Jokaisen opettajan pitäisi saada valita oma sotansa. https://padlet.com/olli_mielonen/ratkaisuja

LUKION KEHITTÄMINEN 3. Miten voidaan edistää yhteistyötä hyvien käytäntöjen kehittämisessä ja levittämisessä ja tässä erityisesti LUKE- verkoston mahdollisuudet? Kirjatkaa toiveitanne. Millaiset rakenteet tukevat myönteistä kehittämisasennetta? https://padlet.com/olli_mielonen/toiveet

padlet.com/olli_mielonen/tarpeet Millaisia haasteita/ kehittämistarpeita lukiokoulutuksella on rakenteiden ja toimintakulttuurin näkökulmasta? Muutos lähtee teoista, ei puheista ja suunnitelmista! Miten kehittämistyötä edistetään? Miten opettajat motivoidaan kehittämään toimintaa ja opiskelijat osallistumaan kehitystyöhön? Opettajien yksilölliset kehittämis- ja kehittymispolut? OLLI MIELONEN 4.05.2017 07.48 Kiky ja yt ovat hyviä mahdollisuuksia yhteiselle kehittämiselle Kehittämisintoa tukee ja lisää palautteet Kokeilukulttuurin luominen Opiskelijoiden taitoja selviytyä jatkuvassa muutoksessa kehitetään kokeilukulttuurissa Opiskelijoiden surffaamisen taitoja on kehitettävä Opettajien kuormittuminen arjessa Opiskelijoiden yksilölliset polut purkavat rakenteet.

padlet.com/olli_mielonen/ratkaisuja Millaista kehittämistyötä näiden haasteiden ratkaisemiseksi tehdään? Kirjatkaa tietämiänne ja tuntemianne kehittämisprojekteja. Mistä löytyy hyviä onnistumisia? Miten kehittäminen ja uudistaminen saadaan kiinteäksi osaksi arkea vain osaa koskevien hankkeiden sijaan? Jokaisen opettajan pitäisi saada valita oma sotansa. OLLI MIELONEN 4.05.2017 07.53 Henkilökohtaisia oppimispolkuja ilman erityisiä projekteja - arjen kehittämistä TeamEd-tiimipolku https://www.jao. / /Jyvaskylan-lukiokoulutus/Jyvaskylan- Lyseon-lukio/Opiskelu/TeamED Osaamisen näyttötunnit Arviointiaamut, joustotunnit, joustopäivät EI koeviikkoa Opiskelijoiden tulevaisuuspaja kolmen vuoden välein

padlet.com/olli_mielonen/toiveet Miten voidaan edistää yhteistyötä hyvien käytäntöjen kehittämisessä ja levittämisessä ja tässä erityisesti LUKE- verkoston mahdollisuudet? Kirjatkaa toiveitanne. Millaiset rakenteet tukevat myönteistä kehittämisasennetta? OLLI MIELONEN 4.05.2017 07.55 Selkeä toimintamalli Vierailut toisissa lukioissa, tapaamiset omissa Aihe ryhmissä ja laajemminkin Tällaiset työseminaarit hyviä Yhteinen alusta, tiedon jakaminen Koulujen väliset benchmarkingit