EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2001/2033(COS) 31. toukokuuta 2001 MIETINTÖLUONNOS Ehdotus neuvoston päätökseksi merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön ( merentakaiset ) (KOM(2000) 732 C5-0070/2001 2001/2033(COS)) Kehitysyhteistyövaliokunta Esittelijä: Jean-Claude Fruteau PR\436041.doc PE 286.867

PE 286.867 2/12 PR\436041.doc

SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELUT...9 PR\436041.doc 3/12 PE 286.867

ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 21. marraskuuta 2000 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille ehdotuksen neuvoston päätökseksi merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön ( merentakaiset ) (KOM(2000) 732 2001/2033(COS)). Parlamentin puhemies ilmoitti 28. helmikuuta 2001 pidetyssä istunnossa lähettäneensä päätösehdotuksen asiasta vastaavaan kehitysyhteistyövaliokuntaan sekä lausuntoa varten kaikkiin asianomaisiin valiokuntiin (C5-0070/2001). Kehitysyhteistyövaliokunta oli nimittänyt 5. helmikuuta 2001 pidetyssä kokouksessa esittelijäksi Jean-Claude Fruteaun. Valiokunta käsitteli päätösehdotusta ja mietintöluonnosta pitämässään kokouksessa. Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin puolesta, vastaan ja tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja),... (esittelijä),...,... (puolesta...),... ( puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja.... (Perustelut esitetään suullisesti täysistunnossa.)... valiokunnan (ja... valiokunnan) lausunto (lausunnot) on (ovat) tämän mietinnön liitteenä. ( valiokunta päätti olla antamatta lausuntoa). Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään. / Tarkistusten jättämisen määräaika on klo. PE 286.867 4/12 PR\436041.doc

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys ehdotuksesta neuvoston päätökseksi merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön ( merentakaiset ) (KOM(2000) 732 C5-0070/2001 2001/2033(COS)). Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2000) 732 C5-0070/2001 1 ), ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella ja Amsterdamin sopimuksella, etenkin sen neljännen osan ja 299 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon valtion- ja hallitusten päämiesten 17. kesäkuuta 1998 hyväksymän ja Amsterdamin konferenssin päätösasiakirjan liitteenä olevan merentakaisista maista ja alueista annetun julistuksen nro 36, ottaa huomioon neljännen Lomén yleissopimuksen ja etenkin sen XII osaston ja liitteet XXXII ja XXXIV, ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen ja etenkin sen pöytäkirjan nro 1, ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön 25. heinäkuuta 1991 tehdyn neuvoston päätöksen 91/482/ETY, jota on muutettu 24. marraskuuta 1997 tehdyllä neuvoston päätöksellä 97/803/EY ja jonka voimassaoloaikaa on jatkettu 25. helmikuuta 2000 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2000/169/EY ja 26. helmikuuta 2001 tehdyllä päätöksellä 2001/161/EY, ottaa huomioon 11. helmikuuta 1999 antamansa päätöslauselman merentakaisten maiden ja alueiden (MMA), AKT-maiden ja Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden välisistä suhteista, ottaa huomioon 16. toukokuuta 2001 antamansa päätöslauselman Euroopan talousyhteisön sekä Tanskan hallituksen ja Grönlannin maakuntahallituksen välisestä kalastusta koskevasta sopimuksesta, ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2001 pidetyn kuulemistilaisuuden päätelmät, ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A5-.../2001), A. ottaa huomioon, että merentakaisille maille ja alueille on luonteenomaista fyysiset, maantieteelliset ja demografiset esteet, kuten hajanaisuus, kaukainen sijainti Euroopan mantereeseen nähden, asukasluvun pienuus tai alueen rajallisuus (Grönlantia ja Ranskan 1 EYVL C... PR\436041.doc 5/12 PE 286.867

eteläisiä ja antarktisia alueita lukuun ottamatta), jotka ovat niiden taloudellista kehitystä rakenteellisesti jarruttavia yhteisiä rajoitteita, B. ottaa huomioon, että Euroopan unionilla ja merentakaisilla mailla ja alueilla on EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa määritellyt suosituimmuussuhteet ja että merentakaisilla maille ja alueille erittäin tärkeät yhteisvastuullisuuden ja yhteistyön periaatteet vahvistettiin uudelleen Nizzan Eurooppa-neuvostossa, C. ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksen päätösasiakirjaan liitetyn merentakaisista maista ja alueista annetun julistuksen nro 36, jossa kehotetaan neuvostoa tarkastelemaan assosiaatiojärjestelmää ottaen huomioon seuraavat neljä tavoitetta: edistää tehokkaammin merentakaisten maiden ja alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä, kehittää merentakaisten maiden ja alueiden ja Euroopan unionin välisiä taloudellisia suhteita, ottaa paremmin huomioon kunkin merentakaisen maan ja alueen moninaisuus ja omaleimaisuus sekä varmistaa, että rahoitusvälineen tehokkuutta parannetaan, D. ottaa huomioon, että merentakaiset maat ja alueet laajentavat Euroopan unionin vaikutuspiiriä maapallolla sekä lisäävät sen rikkautta ja kulttuurista monimuotoisuutta, että merentakaiset maat ja alueet ovat lisäksi vapaaehtoisesti halunneet säilyttää perustuslailliset siteet siihen jäsenvaltioon, jonka alaisuuteen ne kuuluvat, ja että tästä syystä suurin osa niiden asukkaista on Euroopan unionin kansalaisia, vaikka ne eivät kuulukaan yhteisön alueeseen, E. katsoo, että merentakaisten maiden ja alueiden yhdentäminen niiden maantieteellistaloudelliseen alueeseen ja etenkin AKT-maihin on yhä välttämättömämpää Cotonoun sopimuksen mukaisten taloudellisten ja alueellisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanon vuoksi, F. ottaa huomioon, että merentakaiset maat ja alueet haluavat itse asiassa osallistua enemmän niitä koskeviin muutospäätöksiin ja toivovat, että asemaan perustuva ero niiden ja AKTmaiden välillä olisi selvemmin havaittavissa Euroopan kehitysrahastossa, josta ne saavat tukea Grönlantia lukuun ottamatta, G. katsoo, että merentakaisille maille ja alueille myönnettyjen määrärahojen määrittelyn perusteeksi valitussa asukaskohtaisessa bruttokansantulossa ei oteta riittävästi huomioon niiden rakenteellista epätasapainoa, H. katsoo, että kahdeksannen Euroopan kehitysrahaston sitoumusten heikkous johtuu suureksi osaksi tämän rahoitusvälineen mekanismien huonosta tuntemuksesta, I. katsoo, että rahoitusvälineen ohella assosiaatiota koskevassa päätösehdotuksessa suunnitellut kauppaa koskevat toimet ovat erittäin tärkeitä näiden maiden taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle tulevaisuudelle, J. katsoo, että merentakaisten maiden ja alueiden kaupallisiin saavutuksiin kohdistuu todellisia uhkia yhteisön normeja yhdenmukaistettaessa ja kaupan globaalistuessa, K. katsoo, että AKT-maista / merentakaisista maista ja alueilta tai Euroopan unionista / merentakaisista maista ja alueilta peräisin olevien tuotteiden alkuperäkumulaatio tai jopa PE 286.867 6/12 PR\436041.doc

uudelleenlastaus ovat tärkeitä välineitä merentakaisten maiden ja alueiden ja niiden Euroopan unionin kansalaisten tulevaisuudelle ja että näiltä alueilta peräisin olevat määrät eivät aiheuta häiriöitä yhteisön sisämarkkinoille, 1. palauttaa mieleen historialliset siteet, jotka yhdistävät Euroopan unionin ja merentakaiset maat ja alueet, jotka ovat assosioituneita alueita mutta jotka eivät kuulu yhteisöön kuten syrjäisimmät alueet; 2. katsoo, että AKT:n ja EU:n parlamentaarisen edustajakokouksen puitteissa merentakaisten maiden ja alueiden olisi osallistuttava ahkerammin keskusteluun sen sijaan että niille ainoastaan annetaan tiedoksi päätelmät; vaatii, että merentakaiset maat ja alueet saavat pysyvän tarkkailijan aseman täysistunnoissa, mikä olisi oikeutettua kyseisessä kokouksessa käsiteltävien aiheiden perusteella; 3. pahoittelee alueelliseen yhteistyöhön myönnettyjen talousarviomäärärahojen leikkaamista, vaikka vuoteen 2008 mennessä on tarkoitus panna täytäntöön Cotonoun sopimuksessa sovitut taloudelliset ja alueelliset kumppanuussopimukset; 4. pitää myönteisenä komission, merentakaisten maiden ja alueiden paikallisviranomaisten ja niiden jäsenvaltioiden foorumin perustamista, joiden alaisuuteen merentakaiset maat ja alueet kuuluvat, mutta epäilee tämän kolmen osapuolen kumppanuuden rahoitustapoja; toivoo tämän vuoksi ponnekkaasti, ettei rahoitusta oteta Euroopan kehitysrahaston talousarviosta; 5. toistaa päättäväisesti vaatimuksensa, jonka mukaan vuoteen 2007 mennessä on perustettava Euroopan kehitysrahastosta erillinen erityinen merentakaisten maiden ja alueiden kehitysrahasto, mikä täyttäisi näiden maiden paikallisviranomaisten ja Euroopan parlamentin useaan otteeseen esittämät toivomukset; 6. vaatii, että kullekin merentakaiselle maalle ja alueelle osoitetun tuen määrää ei myönnettäisi pelkästään asukaskohtaisen bruttokansantulon perusteella vaan käyttämällä myös muita objektiivisia perusteita, esimerkiksi asukasluku ja maantieteellisestä sijainnista johtuvat esteet (kuten komissio ehdottaa A-, B- ja C-määrärahojen jakoa varten); panee pahoitellen merkille, että nykyisten säännösten mukaisesti kolme merentakaista maata ja aluetta 20:stä jäisi ilman tukia; vaatii tätä varten siirtymävaiheen käyttöönottoa näitä kolmea merentakaista maata ja aluetta sekä niitä merentakaisia maita ja alueita varten, joiden osuus on pienentynyt huomattavasti; 7. epäilee, onko ylimitoitetusti 35 miljoonaan euroon vahvistettujen C-määrärahojen määrä asianmukainen edellisiin ajanjaksoihin, kaikkien merentakaisten maiden ja alueiden rahoitusmäärärahoihin, humanitaariseen apuun, hätäapuun ja vientitulojen vaihtelujen perusteella myönnettävään lisätukeen nähden; vaatii, että tätä määrärahaa pienennetään, jotta merentakaisten maiden ja alueiden kehitykseen voitaisiin irrottaa lisämäärärahoja; 8. pitää myönteisenä merentakaisille maille ja alueille vastaisuudessa tarjolla olevaa mahdollisuutta hyväksyä yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja niiden strategisten suuntaviivojen määrittämiseksi, minkä olisi mahdollistettava sellaisten painopistealueiden järjestelmällinen tunnistaminen, jotka näiden alueiden viranomaiset ovat määritelleet yhdessä komission kanssa; PR\436041.doc 7/12 PE 286.867

9. pitää myönteisenä, että komissio suorittaa kokonaisarvioinnin päätöksestä viimeistään kaksi vuotta ennen päätöksen voimassaolon päättymistä, mutta pitää valitettava, että tätä vaikutuksia koskevaa selvitystä rahoitetaan kahdella miljoonalla eurolla Euroopan kehitysrahaston talousarviosta, mikä vähentää saman verran yksinomaan kehitysyhteistyöhön tarkoitettuja määrärahoja; 10. vaatii päättäväisesti komissiota ja neuvostoa edistämään paikallisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden koulutusta, jotta asianomaiset arvostaisivat enemmän ja käyttäisivät paremmin hyödykseen assosiaatiojärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia; 11. pitää myönteisenä, että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden asema kehitysstrategioiden määrittelyssä ja täytäntöönpanossa tunnustetaan; 12. pelkää, että sekä Maailman kauppajärjestöstä että Euroopan unionissa meneillään olevasta normien yhdenmukaistamisesta johtuvien paineiden vuoksi merentakaisiin maihin ja alueisiin sovellettavaa erikoisperiaatetta vesitetään reilusti; 13. muistuttaa, että merentakaisista maista ja alueilta peräisin olevan Euroopan unionin tuonnin osuus on edelleen erittäin pieni ja ettei se missään tapauksessa aiheuta vakavaa häiriötä yhteisön markkinoilla; 14. muistuttaa, että uudelleenlastaus on merkittävä väline merentakaisten maiden ja alueiden politiikassa, koska siitä syntyvät varat siirretään yhteisön talousarviosta merentakaisten maiden ja alueiden talousarvioon; vaatii tämän vuoksi, että jälleenlastaukseen annettavasta poikkeusluvasta luovutaan; 15. pyytää, että harkittaessa merentakaisista maista ja alueista peräisin olevien tuotteiden tuontiin liittyviä suojatoimenpiteitä otetaan käyttöön hälytysmekanismi, jotta komissio kuulisi asianomaisia merentakaisia maita ja alueita; 16. pitää myönteisenä sijoittautumisoikeutta sekä ennakkosuostumuksen poistamista, kun on kyse herkimpien taloudenalojen tukemiseksi tehtävistä poikkeuksista, ja sen korvaamista pelkällä ilmoituksella; 17. panee merkille, että merentakaisten maiden ja alueiden alkuperäistuotteiden täysin vapaa pääsy yhteisön markkinoille on assosiaatiojärjestelmän perusperiaate; pahoittelee näin ollen, että tietyille tuotteille asetetaan tariffikiintiöitä; 18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, alueiden komitealle, talous- ja sosiaalikomitealle, asianomaisille jäsenvaltioille sekä merentakaisten maiden ja alueiden paikallisyhteisöjen edustajakokouksille. PE 286.867 8/12 PR\436041.doc

PERUSTELUT Merentakaisia maita ja alueita (MMA) on 20 ja ne kuuluvat neljän jäsenvaltion alaisuuteen. Vuonna 1957 tehdystä Rooman sopimuksesta alkaen nämä alueet ovat olleet assosioituneet Euroopan unioniin, mikä erottaa ne syrjäisimmistä alueista, jotka ovat erottamaton osa yhteisöä. Tämä MMA:ille annettu erityisasema johtuu niiden yhteisestä historiasta tiettyjen jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat entisiä siirtomaavaltoja. Jotkut entisistä siirtomaista ovatkin valinneet yhdentymisen. Tämä koskee syrjäisimpiä alueita (Réunion, Guadeloupe, Martinique, Ranskan Guayana, Kanariansaaret, Azorit ja Madeira). Toiset ovat sitä vastoin valinneet täyden itsenäisyyden. Tämä koskee pääasiassa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioita (AKT-maat). MMA puolestaan horjuvat näiden kahden vaihtoehdon välillä, minkä vuoksi niillä on erikoisasema Euroopan unionissa. Assosioituneita MMA:ita on nykyisin 20 ja ne kuuluvan neljän jäsenvaltion alaisuuteen seuraavasti: Yhdistynyt kuningaskunta: 11 merentakaista maata ja aluetta Anguilla Caymansaaret Falklandinsaaret Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret Montserrat Pitcairn Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet Antarktiksen brittiläinen alue Intian valtameren brittiläinen alue Turks- ja Caicossaaret Brittiläiset Neitsytsaaret Ranska: kuusi merentakaista maata ja aluetta Mayotte Saint-Pierre ja Miquelon Uusi-Kaledonia Ranskan Polynesia Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet Wallis ja Futuna Alankomaat: kaksi merentakaista maata ja aluetta Aruba Alankomaiden Antillit Tanska: yksi merentakainen maa ja alue Grönlanti. PR\436041.doc 9/12 PE 286.867

Näillä MMA:illa, jotka sijaitsevat Karibialla, Tyynellämerellä, Intian valtamerellä, Etelä- Atlantilla ja Pohjois-Atlantilla ja jopa napa-alueilla, on yhteisiä fyysisiä ja demografisia ominaispiirteitä (ne sijaitseva kaukana Euroopan mantereesta, ne ovat saaria, niiden pinta-ala on pieni Grönlantia ja Ranskan eteläisiä ja antarktisia alueita lukuun ottamatta), joista aiheutuu suoraan taloudellisia vaikeuksia, jotka liittyvät paikallisten markkinoiden pienuuteen, kuljetuskustannuksiin sekä voimakkaaseen riippuvuuteen tietyistä toimialoista. Vaikka esteet ovat yhteisiä suurimmalle osalle MMA:ista, niiden yhteiskunnallistaloudellisten ominaispiirteiden tai oikeudellisen aseman tarkastelu paljastaa sitä vastoin äärimmäisiä eroja niiden välillä. Niinpä, vaikka kaikkien 20 merentakaisen maan ja alueen väestömäärä on hieman yli miljoona asukasta, ainoastaan kolmessa merentakaisessa maassa ja alueella on yli 150 000 asukasta (Ranskan Polynesia, Uusi-Kaledonia ja Alankomaiden Antillit), kun taas suurimmalla osalla on ainoastaan erittäin pieni väestö, yleensä noin 10 000 asukasta. Lisäksi asukaskohtainen bruttokansantulo vaihtelee myös äärimmäisen paljon alkaen tietyissä tapauksissa lähes yhteisön keskiarvosta tai jopa sen ylittävästä määrästä tiettyjen tapausten todelliseen alikehittyneisyyteen saakka. Kun on kyse asemaa koskevista eroista, on syytä korostaa, että tietyissä MMA:illa jäsenvaltio, jonka alaisuuteen ne kuuluvat, vastaa hallinnollista tehtävistä, kuten valuutasta tai turvallisuudesta, samalla kun paikallisviranomaiset vastaavat itsenäisesti taloudesta ja lainsäädännöstä. Paikallisviranomaisten toiminta-ala vaihtelee jäsenvaltioiden perustuslakien mukaisesti. On lisäksi pantava merkille, että näitä asemaa koskevia eroja on toisinaan saman jäsenvaltion alaisuuteen kuuluvien MMA:iden välillä. Historian kuluessa kunkin jäsenvaltion ja sen MMA:iden suhde on kehittynyt joko keskipakoisesti, jolloin suhteelle on ominaista laajempi itsemääräämisoikeus, tai päinvastoin keskihakuisesti, jolloin suhde perustuu valtion vahvaan holhoukseen. Mainitut eri ominaispiirteet tuovat selvästi ilmi MMA:iden erityisaseman yhteisön järjestelmässä. Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 25. heinäkuuta 1991 tehdyn ja vuonna 1997 muutetun neuvoston päätöksen jatkoksi komissio teki viime marraskuussa ehdotuksia, joilla oli tarkoitus saavuttaa Amsterdamin sopimuksen päätösasiakirjaan liitettyyn merentakaisista maista ja alueista annettuun julistukseen nro 36 sisältyvät seuraavat neljä tavoitetta: edistää tehokkaammin merentakaisten maiden ja alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä, kehittää merentakaisten maiden ja alueiden ja Euroopan unionin välisiä taloudellisia suhteita, ottaa paremmin huomioon kunkin merentakaisen maan ja alueen moninaisuus ja omaleimaisuus, myös sijoittumisvapauden osalta, varmistaa, että rahoitusvälineen tehokkuutta parannetaan. On kuitenkin todettava, että komission ensimmäiset ehdotukset saivat paikallisviranomaisilta laimean vastaanoton. Monet nimittäin katsoivat, että niiden alueilla on erityistarpeita, joita ei PE 286.867 10/12 PR\436041.doc

otettu riittävästi huomioon ehdotetussa tekstissä. Kuten kehitysyhteistyövaliokunta totesi 10. huhtikuuta 2001 pidetyssä institutionaalisia, taloudellisia, rahoitusta koskevia ja kaupallisia ongelmia käsitelleessä kuulemistilaisuudessa, komission ponnisteluista huolimatta useat erittäin akuutit kysymykset ovat ratkaisematta. Institutionaaliset kysymykset Komissio korostaa ehdotuksessaan komission, jäsenvaltioiden ja MMA:iden kolmenvälistä poliittista kumppanuutta, jota varten perustetaan vuosittainen foorumi. Esittelijä pitää kuitenkin valitettavana, että institutionaalisen kehyksen uudelleen määrittelyn yhteydessä ei lisätä paikallisviranomaisten vastuuta päätöksentekoprosessissa. Lisäksi esittelijä katsoo aiheelliseksi tuoda julki, ettei tämän foorumin rahoitustapoja ole määritelty täsmällisesti. Rahoituksesta ei saa missään tapauksessa koitua kustannuksia MMA:ille eikä sitä saa ottaa Euroopan kehitysrahaston talousarviosta. Taloudelliset ja rahoitusta koskevat kysymykset Esittelijä pitää myönteisenä MMA:ille vastaisuudessa tarjolla olevaa mahdollisuutta hyväksyä yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja niiden strategisten suuntaviivojen määrittämiseksi, minkä olisi mahdollistettava näiden alueiden viranomaisten määrittelemien painopistealueiden järjestelmällinen tunnistaminen. Täyttääkseen tehokkaasti MMA:iden vaatimukset ja erityistarpeet komissio suosittelee strategiaa, joka eroaa kunkin merentakaisen maan ja alueen kohdalla. Niinpä vähiten kehittyneet MMA saavat erityishuomiota määrärahoja jaettaessa. Esittelijä pitää tätä aloitetta myönteisenä, mutta pahoittelee, että tuen määrä määräytyy pääasiassa asukaskohtaisen bruttokansantulon perusteella. Olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa täydentää tätä perustetta demografisilla ja maantieteellisillä perusteilla, jotka kuvastavat oikeudenmukaisemmin näiden alueiden haavoittuvuutta. Nykyisessä ehdotuksessa kolmelta merentakaiselta maalta ja alueelta poistetaan tuet, jotka ovat kuitenkin välttämättömiä kestävän kehityksen toteuttamiselle. Mitä tulee rahoitusvälineeseen, komissio kelpuuttaa MMA edelleen Euroopan kehitysrahaston tukien ja Euroopan investointipankin lainojen saajiksi. Vaikka tämä tilanne johtuu Berliinissä päätetystä rahoituskehyksestä, on kuitenkin selvää, että siinä kohdellaan samalla tavalla AKTmaita ja MMA:ita, joiden oikeudellinen asema Euroopan unioniin nähden on kuitenkin aivan erilainen. Tämän vuoksi esittelijä toistaa päättäväisesti vaatimuksen, jonka mukaan vuoteen 2007 mennessä on perustettava Euroopan kehitysrahastosta erillinen erityinen MMA:iden kehitysrahasto. Tällainen uudistus merkitsisi MMA:iden erityispiirteiden todellista huomioon ottamista ja sopisi lisäksi yhteen assosiaatiotavoitteiden kanssa. Kauppaa koskevat kysymykset Euroopan unionin ja MMA:iden vuonna 1991 tehty assosiaatiopäätös merkitsi lukuisia edistysaskeleita kaupan alalla. Niinpä MMA:illa on suosituimmuuskohteluun perustuva yksipuolinen pääsy yhteisön markkinoille. Kuitenkin sekä Maailman kauppajärjestöstä että Euroopan unionissa meneillään olevasta normien yhdenmukaistamisesta johtuvat paineet saattavat vaarantaa näille alueille niiden historian ja talouden haavoittuvuuden vuoksi PR\436041.doc 11/12 PE 286.867

myönnetyt oikeutetut edut. MMA:iden osuus yhteisön kauppavaihdosta on erittäin pieni. Euroopan yhteisön tuonti MMA:ilta oli 0,21 prosentti yhteisön tuonnista vuonna 1998. Vienti MMA:iin oli 0,43 prosenttia kokonaisviennistä kolmansiin maihin 1. Näistä äärimmäisen pienistä määristä huolimatta, jotka eivät voi mitenkään aiheuttaa häiriöitä yhteisön markkinoille, nykyinen komissio näyttää olevan puolustuskannalla Euroopan unioniin assosioituneiden MMA:iden suhteen samalla kun se avaa markkinansa kokonaan vähiten kehittyneille maille. Vaikka MMA:iden alkuperäistuotteiden pääsy yhteisön markkinoille on teoriassa vapaata, seuraavanlaisia kaupan rajoitteita on yhä enemmän: MMA:ilta, ei enää pelkästään AKT-maista, peräisin olevien tuotteiden alkuperäkumulaation rajoittaminen uudelleenlastausta koskevien lupien poikkeuksellisuus, vaikka tämä väline edistää olennaisesti näiden alueiden kehitystä riisin ja sokerin vuotuisten kiintiöiden käyttöönotto. Nämä muutamat esimerkit osoittavan selvästi, että komissiolta puuttuu kunnianhimoa kaupan alalla. Erityissuhde, joka liittää MMA Euroopan unioniin, virallistettiin vuonna 1991 käyttöönotetulla assosiaatiojärjestelmällä. Järjestelmän kymmenennen vuosipäivän on tarjottava tilaisuus, jossa Euroopan unioni vahvistaa vahvan poliittisen tahtonsa näiden Euroopan mantereesta kauimpana sijaitsevien alueiden suhteen. Esittelijän mielestä parlamentin tehtävänä on joka tapauksessa välittää tällainen selvä viesti komissiolle ja neuvostolle. 1 Maailman kauppajärjestön tiedot vuonna 1998. PE 286.867 12/12 PR\436041.doc