SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TOIMINTAKERTOMUS Terveyspalvelut

2 SISÄLLYS TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA... 3 VÄESTÖN TERVEYDENTILA JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN... 7 TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ... 7 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO... 12 Neuvolatoiminta... 12 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto... 14 Aikuisten terveydenhoito... 14 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset... 15 Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveystyö... 16 Ehkäisevä päihdetyö... 16 Mielenterveystyö... 17 Seulontatutkimukset... 17 Tartuntatautien torjunta... 18 Rokotukset... 19 Ravitsemusterapia... 19 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus... 20 Valtimotautien ja diabeteksen ehkäisy ja hoito... 21 ASIAKASPALAUTTEET, POTILASVAHINGOT JA POTILASASIAMIESTOIMINTA... 23 POTILASTURVALLISUUS, HAITTATAPAHTUMAT JA HaiPro-ILMOITUKSET... 26 YKSIKKÖESIMIESTEN KATSAUKSET TOIMINNASTA... 27 Terveyskeskussairaala... 27 Alueelliset avoterveydenhuoltopalvelut... 29 Halikko... 30 Kuusikko... 32 Perniö-Särkisalo... 34 Salo... 37 Kuntoutuspalvelut... 40 Päivystys ja kotisairaala... 42 Suun terveydenhuolto... 44 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 48 Työterveyshuolto... 54 ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖ... 56 Somaattinen erikoissairaanhoito... 56 Kirurgia ja ortopedia... 57 Naistentaudit ja synnytykset... 58 Lastentaudit... 58 Syöpätaudit... 59 Psykiatria... 60 HOITOKETJUYHTEISTYÖ... 69 SAIRAANKULJETUS... 70 KEHITTÄMISHANKKEET... 70 LAADUNHALLINTA... 71 TULOSKORTIT... 72

3 TERVEYSPALVELUIDEN OSASTON KEHITYSKATSAUS JA KESKEISET TAPAHTUMAT VUONNA Terveyspalveluiden toiminnassa keskityttiin lakisääteisten palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen. Terveydenhoitolain mukainen alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelu on jatkunut alueellisena yhteistyönä. Velvoitteet lasten, nuorten ja työttömien terveyspalveluiden järjestämiselle ovat kasvaneet. Lomautuksiin liittyen neuvola- ja kouluterveydenhuollon tarkastuksia ei pystytty toteuttamaan velvoitteiden mukaisesti ja meneillään on aluehallintoviraston valvonta terveystarkastustilanteen osalta. Moniongelmaisten kansalaisten määrä on lisääntynyt ja samanaikaisesti tuhannet ovat menettäneet työterveyshuollon palvelut. Ikääntyvän väestön terveydenhuollon palvelutarve lisääntyy nopeasti. Terveyspalveluissa olennaisin riski ja epävarmuutta aiheuttava tekijä on pätevän henkilöstön riittävyyden ongelma, ja tästä johtuvat potilasturvallisuuden riskit. Vaikea taloustilanne on vaikuttanut henkilöstön rekrytointiin. Lääkärien, hammaslääkärien ja erityisosaajien kuten toimintaterapeuttien saatavuus on kasvava ongelma. Hoitohenkilökuntaa on saatavissa vakinaisiin tehtäviin, mutta pätevien sijaisten saatavuus on ollut huonoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lakisääteinen koulutusvelvollisuus on jäänyt toteutumatta aiempia vuosia useammilta. Perusterveydenhuollon oman toiminnan ja muun kuin erikoissairaanhoidon ostopalveluiden kulut olivat 40,83 milj. euroa. Tuotot olivat 7,24 milj. euroa. Toimintakate oli -33 588 460, toteuma 96,1 %. Erikoissairaanhoidon ostot sairaanhoitopiiriltä toteutuivat toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti, kokonaiskustannukset olivat 64 407 698 (toteuma 99,9 %), josta kalliin hoidon tasausmaksun osuus 4,19 milj.. Henkilöstökulut olivat 27,098 milj., 1,67 milj. budjetoitua vähemmän. Tämä oli seurausta äärimmäisen tiukasta henkilöstön sijaisten käytöstä, lääkärien ja hammaslääkärien rekrytointiongelmista ja vapaaehtoisista palkattomista vapaista sekä pienessä määrin lomautuksista. Henkilöstökulujen toteuma oli 94,2 %. Ostopalveluiden kulut olivat 8,9 milj., toteuma oli 100,5 %. Terveyskeskuksen palveluiden tarve ja käyttö jatkuu laajana. Väestöstä 78 % käytti jotakin avoterveydenhuollon palvelua. Alle kouluikäisistä lapsista 98 % käyttää terveyskeskuspalveluita. 75 vuotta täyttäneistä miltei 89 % asioi terveyskeskuksessa. Terveysasemilla kehitettiin hoitajien ja lääkärien työnjakoa, ja kansantautien omahoitosuunnitelmia. Muistipoliklinikkatoimintaa kehitettiin. Erilaisia seuranta- ja terapiakäyntejä jouduttiin harventamaan. Lääkärien vastaanotolle pääsy on epäsuhteessa väestön kokemaan tarpeeseen, johtuen lääkärivajauksesta. Sähköinen resepti vakiintui käyttöön ja vuoden lopussa käyttökattavuus oli lähes sata prosenttia. Kuntoutusyksikössä on toimintavuoden aikana jouduttu kriisitilanteeseen, jossa palveluiden järjestäminen lakisääteisissä määräajoissa ei toteudu. Tämä johtuu aiempien lomautusten ja palkattomien vapaiden pitkään näkyvästä vaikutuksesta kuntoutusjonojen kasvuun. Samanaikaisesti työtön väestö ei pysty käyttämään yksityisiä kuntoutuspalveluita. Kuntoutuspalveluiden tarpeen kasvu on myös seurausta ortopedisen hoidon linjauksista, joissa kuntoutus on syrjäyttänyt operatiiviset hoidot tai kuntoutuksen toteutuminen on edellytys operatiivisen

4 hoidon harkinnalle. Vahvasta priorisoinnista huolimatta jonoja ei ole saatu purettua. Kuntouttaminen kärsi myös terveyskeskussairaalassa. Kouluterveydenhuollon kaikkia määräaikaistarkastuksia ei ehditty toteuttaa kevätkaudella. Kouluterveydenhoidon tehtäväkenttä on muuttunut ennaltaehkäisevästä kriisityön suuntaan. Neuvolaterveydenhuollossa painopiste pyrittiin pitämään laajoissa terveystarkastuksissa ja rokotusohjelman toteuttamisessa. Syksyllä alkoivat tyttöjen papilloomavirus-rokotukset kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Päivystyspotilaiden moniongelmaisuus ja iäkkäiden päivystyspotilaiden määrä on lisääntynyt. Päivystysalueella kehitettiin kotiutustoimintaa päivystyksen, kotisairaalan ja vanhuspalveluiden yhteistyönä. Päivystyksen palveluohjausta lisättiin. Käyntien kokonaismäärä oli 26361, josta ulkopaikkakuntalaisten käyntejä 2903 (11 %). Päivystyksen hoitajavastaanottokäyntien määrä 8905 oli ja lääkärikäyntejä päivystyksessä oli 20359 (-2,4 % v. 2012 verrattuna). Terveyskeskussairaalan käyttöaste on lähes sata prosenttia ja keskimääräinen hoitoaika (20,3 vrk) lyheni 2,4 vuorokaudella. Terveyskeskussairaalan lääkäritilannetta ei saatu vakiintumaan. Saattohoitoa on kehitetty määrätietoisesti ja palaute hyvää. Saattohoitoon liittyen osastolla on päiväsairaalatoimintaa. Mursasairaalabakteeri-löydöksen takia jouduttiin seulomaan noin tuhat altistunutta, mutta leviämistä osastoilla ei todettu. Kotisairaalan hoitopäivät lisääntyivät mm. liittyen saattohoidon toteuttamiseen ja kotiutustiimin toiminnan aloitukseen. Kotisairaalan potilaat ovat pääosin vaikeita infektiopotilaita, laskimotukos- ja saattohoitopotilaita. Fabryn-tauti potilaiden siirtyminen TYKS:ta kotisairaalan hoitoon valmisteltiin. Suun terveydenhuollon toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstökustannuksia säästyi ja käyntien määrä väheni johtuen virkojen ja toimien täytön vajauksesta. Kiskon, Kiikalan, Muurlan ja Perttelin hammashoitoloiden toimipisteiden lakkauttaminen suunniteltiin. Sisäilmaongelmien takia Perniön hammashoitola jouduttiin sulkemaan korjaustoimia varten. Hoidon saatavuuden velvoitteet täyttyivät pääosin. Suun terveydenhuollon päivystysjärjestelyitä suunnitellaan alueellisena yhteistyönä vastaamaan terveydenhoitolain vaatimuksia. Työterveyshuollon myyntituotto oli 1 559 592. Asiakaskäyntien määrä (16204) väheni hieman johtuen lääkärien puuttumisesta. Työ painottuu entistä enemmän työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvään problematiikkaan KELA:n edellyttäessä työterveyshuollon selvityksiä ja toimenpiteitä toimintakyvyn ylläpitämiseksi sairauden pitkittyessä. Työterveyshuolto on osaltaan toteuttanut konsernin työhyvinvoinnin parantamisen hanketta. Erikoissairaanhoito on kehittynyt avohoitopainotteiseen suuntaan ja tehtäviä erikoissairaanhoidosta siirtynyt terveyskeskukseen. Hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoon on toteutunut hoidon saatavuuden velvoitteiden mukaisesti. Terveyskeskuksen lähetteet erikoissairaanhoitoon (n=11887) ovat hieman lisääntyneet verrattuna edellisvuoteen(n=11015) ja yksityissektorin osuus lähetteistä pienentynyt. Erikoissairaanhoidon sisäiset lähetteet (n=3378) lisääntyivät vuoteen 2012 verrattuna (3163 lähetettä). Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia päivystyskäytäntöjen ja TYKS:n organisaatiomuutoksen takia. Salolaisten poliklinikkakäyntejä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa oli 114674 (+5,7 %, kasvu psykiatrian alueella) ja hoitojaksoja 8222 (-4,4 %). Somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoitokäytännöt muuttuvat yhä avohoito-

5 painotteisemmaksi ja hoitopäivät j a hoitojaksot TYKS:ssa vähenevät nopeasti polikliinisen hoidon lisääntyessä. TYKS:ssa avohoitokäynnit (n=30065) lisääntyivät 5 %. TYKS:ssa hoitopäiviä oli 10342 (-18,8 % verrattuna v 2012) ja hoitojaksoja oli 2755 (-14,1 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kustannukset somaattisesta sairaanhoidosta olivat TYKS:ssa 21,718 milj. (-0,8 % verrattuna vuoteen 2012). Salon sairaalassa somaattisen hoidon kustannukset olivat 24 899 milj. (-1 % verrattuna vuoteen 2012). Poliklinikkakäyntejä Sasissa oli 55258 (+ 8,4 %), kustannukset 12,258 milj. (+8 %), hoitopäiviä 18759 (-4,9 %) ja hoitojaksoja 5071 (+1,3 %) ja vuodeosastohoidon kustannukset olivat 12,64milj. (-1 %). Nk. siirtoviiveen sakkomaksun osuus on 88400. Siirtoviiveen laskennalliset kokonaiskustannukset olivat 281455 (laskennallisia siirtoviivepäiviä 645). Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu ja palvelurakennetta kehitettiin valtakunnallisen Mieliohjelman suuntaisesti. Psykiatrinen erikoissairaanhoito vähensi vuodepaikkoja ja organisoi uudelleen poliklinikkatoimintaa. Terveyskeskuksen depressiohoitajatoiminta vakiintui. Lähetteet psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, erityisesti nuorisopsykiatrialle lisääntyivät. Aikuis- ja nuorisopsykiatrian hoitopäivät vähenivät, ja hoitojaksot lisääntyivät. Psykiatrisen hoidon kustannukset (8,967 milj. ), lisääntyivät 11,6 %. Kasvu johtuu pääosin suoritehintojen noususta. Nuorisopsykiatrisen hoidon tarve on nopeasti lisääntymässä johtuen peruspalvelujärjestelmän voimavarojen vähenemisestä ja psykososiaalisen tilanteen rajusta muutoksesta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutoiminta kaupungin palveluna käynnistyi suunnitelman mukaisesti. Asumispalveluiden ostopalveluihin käytettiin 1 328570, toteuma 95,7 % ja ostopalvelun kulut olivat 640 000 edellisvuotta pienemmät. Mielenterveyskuntoutuksen palveluasumisen ostojen periaatteita on yhtenäistetty ja mielenterveyspotilaiden potilaiden palvelusuunnitelmien kehittämistä varten aloitettu mielenterveyskuntoutuksen sijoitus- ja arviointitoiminta. Terveydenhoitolain (30.12.2011/1326) 8 mukainen potilasturvallisuussuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. SHQSlaatujärjestelmän mukainen terveyspalveluiden ulkoinen auditointi toteutui ja terveyspalveluiden koko toiminnalle myönnettiin 17.6. laaduntunnustus, joka on voimassa 16.6.2016 saakka.

6 Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu 210 Terveysp.osasto Talousarvio Toteutunut Jäljellä Käyttö% Ta/Tot Tot.kuluva kausi TP2012 Toimintatuotot 7340309 7250542 89768 98,8 1177528 7099570 Myyntituotot 3512701 3617380-104679 103 1028939 3519788 Maksutuotot 3593348 3372585 220763 93,9 318305 3371938 Tuet ja avustukset 72316 68278 4038 94,4 17196 53966 Muut toimintatuotot 161944 192299-30355 118,7-186912 153877 Toimintakulut -106745787-105328062 -1417725 98,7-9545174 - 104636187 Henkilöstökulut -29693864-28135165 -1558699 94,8-2593153 -27929911 Palkat ja palkkiot -22156389-20901264 -1255125 94,3-1931231 -20886378 Henkilösivukulut -7537475-7233900 -303575 96-661922 -7043532 Palvelujen ostot -72403913-72369405 -34508 100-6317281 -72152903 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3004261-3014344 10083 100,3-509025 -2843906 Avustukset -186000-221476 35476 119,1-6092 -178606 Muut toimintakulut -1457749-1587673 129924 108,9-119623 -1530861 Toimintakate -99405478-98077521 -1327957 98,7-8367646 -97536617 Rahoitustuotot ja -kulut 0-45 45 ***** 0-37 Muut rahoituskulut 0-45 45 ***** 0-37 Vuosikate -99405478-98077566 -1327912 98,7-8367646 -97536654 Poistot ja arvon alentumiset 0-604981 604981 ***** -49389-639289 Tilikauden tulos -99405478-98682547 -722931 99,3-8417035 -98175942 Tilikauden voitto/tappio -99405478-98682547 -722931 99,3-8417035 -98175942

7 VÄESTÖN TERVEYDENTILA JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN Terveydenhoitolain 12 :n ja Kansanterveyslain mukaisesti kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista on raportoitava vuosittain, minkä lisäksi kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Salon hyvinvointikertomus vuodelta esitellään erillisenä hyvinvointikertomus asiakirjana, joka valmistuu huhtikuussa 2014. TERVESPALVELUIDEN MÄÄRÄ JA KÄYTTÖ Terveyspalveluiden kysyntä jatkuu suurena. Yleisterveydenhuollon vastaanottokäyntejä terveysasemien vastaanotoilla ja neuvoloissa oli kaiken kaikkiaan 210 438 (edellisvuonna 212 551). Yleisterveydenhuollon (avoterveydenhuolto, ei suun terveydenhuoltoa) palveluita käyttää lähes 73 % väestöstä. Alle kouluikäisten lapset käyttävät yli 98 % ja 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähes yli 89 % käyttää vuosittain oman kaupungin terveyskeskuspalveluita. Terveyskeskuspalveluiden käytön kattavuus iäkkäiden osalta on korkeimmillaan 85-89- vuotiailla, yli 90 %. Seuraava taulukko kuvaa yleisterveydenhuollon palveluiden käyttöä ja käytön toistuvuutta eri ikäryhmissä. Terveyskeskuksen asiakas tarvitsee ikäryhmästä riippuen terveyskeskusta keskimäärin 4-6 (ka 3,7 käyntiä) kertaa vuodessa. Tavoitteena on ollut vähentää erityisen paljon palveluita käyttävien suurkuluttajien käyntejä terveyskeskuksessa tehostamalla käyntien sisältöä ja hoitosuunnitelmien mukaisuutta. Keskimääräinen käyntien määrä/potilas väheni hieman ja on nyt 5,12 (5,49/ potilas vuonna 2011). Nämä luvut eivät sisällä suun terveydenhuollon käyntejä, kuntoutuskäyntejä, laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä eivätkä vanhuspalveluiden kotisairaanhoitoa/kotihoitoa. Yleisterveydenhuollon asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (v) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Toistuvuus (k/a) Käynnit/ Väestö (k/v) Väh. 3 krt käyneet 0-6 4048 23205 3969 98,0 % 5,85 5,73 2838 7-16 6241 26129 5782 92,6 % 4,52 4,19 3701 17-24 4446 14669 3361 75,6 % 4,36 3,30 1874 25-54 20994 56834 11937 56,9 % 4,76 2,71 6389 55-64 8168 24477 5333 65,9 % 4,59 3,00 3003 65-74 6713 30276 5529 82,4 % 5,48 4,51 3656 75-5818 34848 5156 88,6 % 6,76 5,99 3902 Yht. 56428 210438 41067 72,8 % 5,12 3,73 25363 Huom! Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Väestömäärien laskenta on tehty viimeksi 22.1.2014. Sis. myös esim. opiskelijat. Avohoidon lääkärien vastaanottokäyntejä terveysasemilla oli 55 043.

8 Päivystys Päivystyskäyntejä ympärivuorokautisessa päivystyksessä oli 29264 (sisältää käynnit päivystävällä hoitajalla ja lääkärillä). Päivystyksen asiakkuustilasto Ikäluokka Väestö (V) Käynnit (k) Asiakkaat (a) Peittävyys (a/v*100) Väh. 3 krt käyneet 0-6 4048 2656 1496 37,0 % 269 7-16 6241 2722 1731 27,7 % 211 17-24 4458 2894 1537 34,5 % 297 25-54 21003 9429 4614 22,0 % 775 55-64 8165 2855 1628 19,9 % 248 65-74 6713 3004 1598 23,8 % 296 75-5807 5704 2246 38,7 % 756 Yht. 56435 29264 14850 26,3 % 2852 Huom! Väestömääriin on laskettu kaikki ne kunnan kirjoilla olevat henkilöt, joiden väestötiedot löytyvät tietokannasta. Väestömäärien laskenta on tehty 29.1.2014. Sis. myös opiskelijat. Päivystyskäyntien osuus kaikista vastaanottokäynneistä noudattaa vuodesta toiseen tavanomaista vuodenaikavaihtelua, johon vaikuttavat epidemiat, lomakaudet ja juhlapyhät.

9 Terveyskeskuksen avohoitokäyntien palvelukirjoa ja eri tyyppisten käyntien määrää kuvaa seuraava taulukko: Asiakaskäynnit, koko avohoito Määrät Lääkärikäynnit 55 704 Aikuisneuvonnankäynnit (terveydenhoitajat ja 49 772 sairaanhoitajat) Neuvolakäynnit 16 802 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollonkäynnit 22 485 Päivystyskäynnit (lääkärit ja hoitajat) 29 264 Fysioterapian kuntoutuskäynnit 14 254 Puheterapiakäynnit 2 523 Toimintaterapiakäynnit 1 448 Fysiatriakäynnit 650 Kuntoutuspalveluiden sosiaalityöntyönkäynnit 34 Psykologikäynnit 1 681 Depressiohoitajakäynnit 2 169 Mielenterv.kuntouttajien asiakaskäynnit 2 348 Korvaushoidonkäynnit 4 155 Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit 40 633 Suuhygienistikäynnit 13 172 Päivätoimintakäynnit 6 566 Työtoimintakäynnit 5 809 Työterveyshuollon käynnit 16 247 Ravitsemusterapiakäynnit 624 Yhteensä 286 340 Ryhmäkontaktit, puhelinkontaktit ja sähköinen asiointi eivät ole mukana näissä luvuissa. Laboratoriotutkimusten käyttö ja kustannukset TYKS-SAPA-liikelaitoksen laboratoriotutkimuksia hankittiin vuonna 2012 yhteensä 347074 tutkimusta, +4% edellisvuoteen verrattuna. Näytteenotot (n=58141 ) lisääntyivät 8,3% ja näytteenottokustannukset 9,1 %. Kokonaislaskutus TYKS:n laboratoriopalveluiden osalta oli 1591272. Kustannukset kasvoivat 10,1% ja suoritteet 8 %. Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset sisältyvät terveyspalveluiden suoritehintoihin, mutta laboratorio- ja kuvantamistutkimukset eivät tilastoidu käynteinä. Yleisimpiä tutkimuksia ovat perusverenkuvan selvittely (n=28172) ja INR. Antikoagulanttihoidon seurannassa tarvittava INR (n=27131, lisäys 7,5% kustannukset yhteensä n 83700 ) on yhä yleistyvä tutkimus. 5000-20000 tutkimusta vuodessa suunnataan munuais- ja maksa-arvojen, verensokerin, rasva-arvojen, tulehdusarvojen ja kilpirauhasongelmien selvittelyyn. Terveyskeskuksessa tehdään lisäksi, erityisesti päivystysvastaanotolla nk. vieridiagnostiikkaa, joka ei ole mukana edellä mainituissa suoriteluvuissa. Joitakin erityistutkimuksia hankitaan muista laboratorioista. Laboratoriotutkimusten kokonaiskustannukset olivat 1 900 735.

10 Kuvantamistutkimukset Kuvantamistutkimuksista valtaosa hankitaan TYKS-SAPA-kuvantamisyksiköstä, Salon sairaalassa sijaitsevasta kuvantamisyksiköstä. Magneettikuvaukset (magneettirekka) ja asetuksen mukaiset seulontamammografiat hankitaan ostopalveluna, jonka tuottaja on tällä hetkellä Terveystalo. Kliinisiä kuvantamistutkimuksia hankittiin TYKS-SAPA:lta 15779 tutkimusta ja kustannukset näistä olivat 847 342 (751 507 vuonna 2012). Kuvantamistutkimukset lisääntyivät noin 8,4%. Kuvantamistutkimusten kokonaiskustannukset olivat 1 133 254 (toteuma 98,6%), sisältäen mammografiaseulonnan ja magneettitutkimusten ostopalveluiden kustannukset. Puhelinpalvelut ja muut sähköiset palvelut Puhelinasionti on vilkasta. Kansallisten vaatimusten mukaisesti potilaspuheluihin on vastattava välittömästi. Tietojärjestelmään kirjatut, käynnin korvaavat puhelut ovat merkittävä osa hoidon tarpeen arviointia, toteutusta ja seurantaa. Valtakunnallinen AVOHILMO-tilastointi edellyttää myös puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin kirjausta ja tilastointia. Sähköpostiasiointia ei voida tietoturvaongelman takia hyväksyä potilastiedon käsittelyn väyläksi, josta huolimatta asiakkaiden sähköpostiyhteydenotot ovat lisääntyneet. Sähköistä ajanvarausta on vähitellen otettu käyttöön mm. influenssarokotusten yhteydessä. Nispa-puhelinvastaaja-automatiikka vakiintui käyttöön kaikille terveysasemille. Tilastoituja hoidollisia puhelinkontakteja oli terveysasemilla yhteensä 67054, joista lääkärin vastaanottokäynnin korvaavia kirjattuna 28980. Kirjattujen puheluiden määrä väheni jonkin verran kuvaten palvelujärjestelmän Tietojärjestelmään kirjatut yleisterveydenhuollon puhelinkontaktit Lääkärit Kaikki muut Yhteensä 2008 37 567 26 974 64 541 2009 36 035 25 036 61 071 2010 31 205 26 730 57 935 2011 34 583 29 045 63 628 2012 29 386 40 033 69 419 28 980 38 074 67 054 Terveyskeskussairaalan käyttö Terveyskeskussairaalan 131 vuodepaikalla hoitopäiviä kertyi toimintavuoden aikana 43108, 2237 hoitojakso ja hoitopäivän hinta oli 236 /hoitopäivä. Terveyskeskussairaalan käyttöaste oli lähes 100 %. Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyvät potilaat pystyttiin ottamaan osastolle yleensä 1-3 päivän kuluessa lähetteen saapumisesta tai potilaan tultua siirtokuntoon. Erikoissairaanhoidossa siirtoviivepäivät vähenivät. Kotisairaalan 1127 hoitojaksoa helpottivat osaltaan terveyskeskussairaalan paikkojen tarvetta.

11 Terveyskeskussairaalassa yleisimmin hoidettavia tauteja ja tiloja ovat infektiot kuten keuhkokuume ja vaikeat virtsatieinfektiot, iäkkäiden äkillisesti heikentyneen yleiskunnon selvittely, leikkausten ja lonkkamurtumien jälkeinen hoito ja kuntoutus, aivohalvausten kuntoutus sekä syöpäsairaiden hoito. Valtaosa terveyskeskussairaalan potilaista toipuu omaan kotiinsa joko kotihoidon palveluiden turvin tai selviytyy täysin omatoimisiksi. Saattohoitoa on kehitetty valtakunnallisten saattohoitosuosituksen mukaisesti ja terveyskeskussairaalan lääkäri on pätevöityi palliatiiviseen hoitoon. Terveyskeskussairaalan merkitys saattohoidossa on kasvamassa. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus oli 19,6 vrk( 22,3 vrk v. 2012), keskimääräinen hoitojakso lyheni 2,7 vuorokaudella.

12 KANSANTAUTIEN EHKÄISY JA HOITO Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009,338/2011) nostaa tavoitteeksi ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamisen ja korjaavien palveluiden tarpeiden hillitsemisen ja samalla kustannusten vähentämisen. Asetuksessa tarkoitetun toiminnan järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. Syksyllä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi uudet äitiysneuvolasuositukset, joiden tarkoituksena on antaa äitiysneuvolatyön tueksi luotettavaa ja tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa tavoitteena palvelujen laadun parantaminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Äitiysneuvolatoiminnan ja sen sisältöjen muuntaminen vastaamaan uutta suositusta tehtiin syksyn aikana. Lisäksi terveydenhuoltolaki (1326/2010) tukee lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. Neuvolatoiminta Äitiysneuvolassa painopistealueena on ohjata, neuvoa ja valmentaa odottavaa äitiä, isää ja koko perhettä kokonaisvaltaisesti raskauden ja synnytyksen ajan sekä etsiä mahdollisia riskitekijöitä sekä raskauteen että vanhemmuuteen liittyen. Äitiysneuvolassa pyrittiin panostamaan perheisiin joissa vanhemmuuden tuen tarve on lisääntynyt, esim. mielenterveys- ja/tai päihdeongelman, työttömyyden tai muun syyn vuoksi. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat ovat voineet ohjata moniongelmaisia asiakkaita Vanhemmuuden tuen tarpeen arviointiin (VaTu), jota tekevät terveyskeskuksen kaksi työntekijää. Heidän vastaanotolla kartoitetaan laaja-alaisesti perheen tilanne ja arvioidaan perheen edun mukaiset tukitoimet. Äitiysneuvolassa yksi käyntikerta varattiin äidille perheväkivallan selvittämiseksi. Raskausdiabeteksen Käypä hoito-suosituksen mukainen hoito ja ohjanta annettiin osana neuvolan vastaanottokäyntiä. Äitiysneuvolan laajoissa terveystarkastuksissa kiinnitettiin huomiota koko perheen hyvinvointiin. Neuvolakäynneille pyrittiin saamaan isät mukaan ja näin tukemaan koko perheen hyvinvointia. Äitiysneuvolassa pyydettiin ensimmäistä lasta tai ensimmäistä yhteistä lasta odottavat perheet yhdessä neuvolaan, jolloin kartoitettiin vanhemmuutta ja voimavaroja. Terveydenhoitajat osallistuivat perhevalmennuksen toteuttamiseen yhdessä muiden toimijatahojen kanssa. Äitiysneuvolaan otettiin toimintavuoden aikana kirjoille 532 asiakasta ja lapsia syntyi terveyskeskuksen toiminta-alueella 469, mikä on aiempaa vähemmän. Lastenneuvoloissa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen, lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja niiden poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Neuvolassa tuetaan perheitä vanhemmuuteen, rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin voimavaroihinsa ja kykyihinsä. Terveysneuvonta liittyy olennaisena osana neuvolakäynnin sisältöön. Lastenneuvolatarkastukset ja niiden sisältö määritellään neuvola-asetuksessa. Lapsiperheiden tuen tarve on kasvanut ja ongelmat monimutkaistuneet. Tukea ja ohjausta tarvitsevien perheiden määrä lisääntyi vuonna mm. Salon kaupungin haastavasta työllisyystilanteesta johtuen. Vanhemmat tarvitsivat usein tukea aivan perusasioihin arjen pyörittämisessä, kuten lapsen nukkumiseen tai ruokai-

13 luun liittyvissä asioissa. Perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi terveydenhoitajat tekivät moniammatillista yhteistyötä tavoitteena kokonaisvaltaisen tuen ja hoidon toteuttaminen perhelähtöisesti, perheen luvalla. Riskiperheitä tunnistettiin ja yhteistyötä tehtiin mm. varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen kanssa. Neuvolan varhainen perhetyö työmuotona toimii hyvin perheiden kanssa työskentelevien perustason työntekijöiden ja perheiden tukemisessa ja auttamisessa. Perheille pyrittiin tarjoamaan apua mahdollisimman varhain, huolen herätessä. Lastensuojeluresurssien riittämättömyys oli edelleen ongelmana riittävän tuen tarpeen saamisessa. Aluehallintovirasto antoi Salon kaupungille huomautuksen neuvola-asetuksen mukaisten terveystarkastusten laiminlyönnistä keväällä. Neuvola-asetuksen mukainen toiminta voitiin palauttaa loppuvuoden aikana, koska terveydenhoitajia ei lomautettu. Taulukko: Lastenneuvolan hoitohenkilökunnan terveydenhoitokäynnit ja kotikäynnit on kuvattu oheisessa taulukossa ikäryhmittäin. IKÄ VÄESTÖ KÄYNNIT PEITTÄVYYS alle 1-vuotiaat 489 2975 98,0 % 1-vuotiaat 516 2298 101,4 % 2-vuotiaat 564 703 71,5 % 3-vuotiaat 649 782 87,8 % 4-vuotiaat 575 904 91,5 % 5-vuotiaat 600 671 84,5 % 6-vuotiaat 655 652 80,0 % Neuvolan perhetyö on ennaltaehkäisevää ja lapsiperhettä voimavaraistavaa työtä, jonka tavoitteena on antaa tukea, neuvontaa ja ohjausta perheille arjen haasteisiin. Neuvolan perhetyötä tekee kolme määräaikaista perhetyöntekijää. Kaksi työntekijöistä on palkattu testamenttivaroin ja kolmas työntekijä budjettivaroin. Perheiden tuen tarve liittyy usein äidin väsymykseen ja jaksamiseen liittyviin asioihin sekä vanhemmuuden tukemiseen. Perhetyöntekijät tukevat ja auttavat vanhempia muun muassa selviytymisessä arjen hallintaan liittyvissä asioissa, perheen vaikeassa erotilanteessa tai lapsen sairastuessa vakavasti. Perheet ovat ohjautuneet avun piiriin pääsääntöisesti neuvoloiden kautta. Yhteydenottoja on ollut lisäksi varhaiskasvatuksesta, sosiaalitoimesta, kouluterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Lisäksi perheet itse ovat ottaneet yhteyttä perhetyöntekijään. Neuvolassa jaettiin lapsen 2 kk neuvolan yhteydessä kaikille perheille esite perhetyöstä. Varhaisen perhetyön mallia käytettiin palvelemaan asiakasperheitä entistä paremmin. Vanhempien ja lasten osallisuutta työskentelyssä painotettiin. Varhainen perhetyö kattoi koko Salon kaupungin alueen. Perhetyö koettiin tärkeänä matalan kynnyksen toiminta perheille. Perhetyöntekijöillä oli vuoden aikana 1616 kontaktia 148 eri asiakkaan kanssa. Kontaktit jakaantuivat seuraavasti: Käynti Kotikäynti Puhelinkontakti Muut 212 1011 377 16

14 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen sekä mahdollisimman terveellisen ja turvallisen kouluympäristön luominen yhteistyössä koulun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on taata mahdollisimman monipuoliset, laadukkaat ja tasa-arvoiset matalan kynnyksen terveyden-/sairaanhoidon palvelut, joiden painopiste on ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Terveydenhoitajat tekivät kiinteää yhteistyötä opettajien, oppilaiden/opiskelijoiden huoltajien, terveystoimen eri työntekijöiden, sosiaalitoimen, liikuntatoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Vuonna kansallisen rokotusohjelman mukaisesti rokotettiin ensimmäisen kerran 9 luokkalisille Dtap -tehosterokotukset sekä aloitettiin HPV- rokotteen kolmen rokotteen sarja niille 9 luokan työtöille, jotka sen halusivat. Keväällä ei ehditty suunnitelmien mukaan tarkastaa 7- luokkalaisia edellisen vuoden lomautuksesta johtuvien rästiin jääneiden tarkastusten vuoksi. Syksyllä laadittiin jokaiseen kouluun ja oppilaitokseen kouluterveydenhuollon terveystarkastussuunnitelma tukemaan asetuksen mukaisten terveystarkastusten toteutumista. Opiskeluterveydenhuoltoon saatiin yksi terveydenhoitajan lisävakanssi, mikä sijoitettiin Salon aikuisopistolle. Alueen työttömyyden lisääntyessä opiskelijamäärät aikuisopistossa ovat lisääntyneet. Vuonna 2012 resurssivajauksen ja toteutuneiden lomautusten vuoksi rästiin jäänteitä tarkastuksia ei kyetty tekemään, vaan siirryttiin asetuksen mukaisten tarkastusten suorittamiseen uuden lukuvuoden alkaessa. Tyttöjen masennus ja moniongelmaisten nuorten osuus lisääntyi. Vastaanotolla näyttäytyi muutenkin nuorten henkinen pahoinvointi mm. syömishäiriöinä. Huumekokeilut ovat lisääntyneet. Opiskeluterveydenhuollossa näkyi aikuisopiskelijoiden osalta se, että he aiemman työterveyshuoltonsa kautta olivat tottuneet saamaan laajoja ja runsaita palveluita, joihin opiskeluterveydenhuolto ei kaikilta osin voi vastata. Taulukko: Kouluterveydenhuollon hoitohenkilökunnan terveydenhoitokäynnit IKÄ VÄESTÖ KÄYNNIT PEITTÄVYYS 7 607 542 71,3 % 8 607 759 71,2 % 9 642 1091 91,6 % 10 568 1116 87,1 % 11 645 1211 93,5 % 12 608 657 50,8 % 13 651 1582 97,2 % 14 628 783 47,1 % 15 639 1470 85,0 % Aikuisten terveydenhoito Terveysasemilla on aikuisväestölle tarkoitettua terveydenhoitajan vastaanottotoiminta. Terveydenhoitajan vastaanotoilla on painopistealueena kansansairauksien ennalta ehkäisy ja hoito.

15 Terveydenhoitajan vastaanotoilla asiakasmäärä on lisääntynyt useiden menetettyä työterveyshuollon palvelut jäätyään työttömäksi. Monet asiakkaat ovat monisairaita ja heillä on myös lisääntyvässä määrin muita ongelmia. Näitä ovat mm. sosiaaliset ongelmat, ylivelkaantuminen, köyhyys, erilaiset riippuvuudet ja ylipaino. Lisäksi osa asiakkaista sitoutuu hoitoonsa heikosti. Asiakkaan tuen tarpeen lisääntyminen ja motivointi omahoitoon vaatii neuvontakäynniltä enemmän aikaa ja puhelinkontakteja. Seurantavälit eri potilaiden hoidossa ovat yksilölliset. Edellisen vuoden lomautukset ja vuoden terveysasemien kesäsulut kasvattivat jonoa, minkä purkamiseen kului aikaa vuonna. Toimintaa ja sen sisältöä kehitettiin vastaamaan asiakkaiden määrän kasvuun henkilökohtaisia hoitosuunnitelmia rakentaen. Hoitotarvikejakelu toimii keskitetysti koko kaupungin alueella. Asiakas voi hakea hoitotarvikkeensa Halikon, Läntisen tai Perniön terveysaseman hoitotarvikejakelusta tai tilata ne omalle terveysasemalleen. Toimintamallin muutos todettiin hyväksi ja toimivaksi. Puhelinpalvelu ja siihen liittyvä tavaratoimitus terveysasemille tehostaa varaston käyttöä ja hillitsee kustannuksia. Ongelmana on Läntisellä terveysasemalla toimivan jakelupisteen ahtaus. Muistineuvola toimii yhden sairaanhoitajan työpanoksella. Geriatrin palvelut toteutettiin konsultaatiovastaanottona. Muistineuvolan työn tavoitteena on tunnistaa ja todeta muistisairaudet jo alkuvaiheessa sekä ohjata asiakas hoidon ja tuen piiriin. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä ja antaa tukea totutun elämäntyylin jatkamiseen. Muistineuvola antaa asiakkaalle ja hänen läheisilleen tietoa muistisairauksista ja niiden hoidosta eri vaiheissa ja lisäksi tietoa erilaisista tukimuodoista, saatavilla olevista palveluista, sopeutumisvalmennuksesta sekä niihin hakeutumisesta. Terveyskeskuksen muistineuvola kehittää alueen muistisairauksien hoitokäytäntöjä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea ja auttaa muistihäiriöistä sekä heidän läheisiään sairauden kaikissa vaiheissa. Muistisairaiden määrä lisääntyy ja terveyskeskuksessa on kehitetty muistisairaan hoitopolku. Vuoden aikana kehitettiin muistihäiriöpotilaan alkututkimusjakson jälkeistä jatkoseurantaa. Perehdytyskoulutusta annettiin jatkoseurantaa tekeville terveydenhoitajille ja muutamille lääkärinvastaanoton hoitajille. Tavoitteena oli saada jokaiselle terveysasemalle jatkoseurantaan perehdytetty terveydenhoitaja. Tavoitteessa onnistuttiin ja toiminta lähti hyvin alkuun. Vuonna muistihoitajalla vastaanotolla kävi 233 potilasta. Työhön liittyy paljon puhelinneuvontaa ja palveluohjausta ja näitä puhelinkontakteja oli 208. Muistihoitajan työssä on paljon valmistelua ennen asiakkaan vastaanotolle tuloa sekä tutkimustulosten raportointi käyntien jälkeen. Tähän kului runsaasti työntekijän työpanosta. Konsultoivan geriatrin vastaanottopäiviä oli 19 ja hänelle ohjattiin 103 potilasta. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Salon työvoimapalvelukeskuksen yhteydessä toimii terveydenhoitajan vastaanotto pitkäaikaistyöttömille ja myös lääkärintyötä suunnattu tähän toimintaan. Toimintamalli nopeuttaa pitkäaikaistyöttömien monimuotoisten ongelmien selvittelyä osana muita toimintoja. Työttömien terveystarkastuksiin asiakkaat ohjautuvat pääasiallisesti (63 % asiakkaista) Salon Työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden kautta. Työvoiman pal-

16 velukeskuksen asiakkaille tehdään terveystarkastus ennen asiakkuuden aloittamista (30 % terv.tark. asiakkaista) ja terveydenhoitaja vastaa palvelukeskuksen asiakkaiden terveydenhuollosta asiakkuuden aikana. Työvoiman palvelukeskuksessa asiakastyö on eri organisaatioiden välistä moniammatillista yhteistyötä. ( Salon sosiaalitoimi, Salon Työ ja elinkeinotoimisto sekä terveystoimi). Lisäksi asiakkaita terveystarkastuksiin ohjataan jonkin verran muilta tahoilta kuten Salon sosiaalityöstä ja Salossa työttömyyden kanssa toimivista projekteista (Capulus) sekä myös terveyskeskuslääkäriltä, (yhteensä 7 % terv. tark. asiakkaista). Käyntejä terveydenhoitajalla vuonna oli kaikkiaan 427 kpl, työttömien terveystarkastuksia tehtiin 132 kpl. Uutena työmuotona oli lääkäriyhteistyön lisääminen. Lääkärintarkastuksessa arvioitiin tarvittaessa sairaseläkkeen hakemista. Asiakaskäyntejä oli yhteensä 30 ja ne toteutettiin yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Työvoimaviranomaisen näkökulmaa on myös kuultu mietittäessä asiakkaan työkykyä. Yleisimmin nämä asiakkaat ohjautuvat terveydenhoitajalle alun perin Työ- ja elinkeinotoimiston kuntoutuksen asiantuntijoilta. Yhteistyössä Fillha ry:n, Turun Ammattikorkeakoulun ja Salon alueen työttömien kanssa toteutui Suomen ensimmäinen tupakan vertaisvieroitusohjausryhmä, hyvin tuloksin. Mallia on tarkoitus laajentaa muualle Suomeen jatkossa. Terveydenhoitaja on ollut mukana vertaisohjaajien koulutustilaisuuksissa ja ollut taustatukena ryhmänvetäjille. Ehkäisevä päihdetyö ja mielenterveystyö Terveydenhuollon henkilökunta toteuttaa omassa perustyössään päihteiden käytön ehkäisyä. Päihteiden käytön puheeksi ottamista ja varhaista tunnistusta painotetaan. Vuonna järjestettiin lääkäreille koulutusta liittyen Audit ja Mini-interventio menetelmiin. Väestön tupakointitottumuksia sekä niissä tapahtuvia muutoksia selvitellään vastaanottokäyntien yhteydessä. Vuonna savuttomuus- toimintamalli vastaanottotyöhön saatiin valmiiksi. Salon terveyskeskus kuuluu Suomen Terveyttä edistävien sairaaloiden rekisteröityyn yhdistykseen. Vuoden aikana Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa jalkautettiin osana Länsi -hanketta. Palvelurakenteen arviointia ja kehittämistä on jatkettu yhteistyössä psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa. Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on terveyden edistäminen ja päihteiden käytön vähentäminen. Päihdepelisääntöjen jalkauttamista jatkettiin ja kaupungin esimiehille toteutettiin kysely päihdepelisääntöjen käytöstä. Kyselyyn vastanneista esimiehistä suurin osa koki niiden helpottavan päihteiden puheeksi ottamisessa. Ehkäisevän päihdetyön viikolla toteutettiin terveyspalvelujen asiakkaille vapaaehtoinen asennekysely ja ohjeistus oman alkoholin käytön riskien selvittämiseksi (audit). Välitätkö vai välitätkö -kampanja toteutettiin toukokuussa ottamalla yhteyttä vähittäismyyntipaikkoihin. Ostokokeet toteutettiin syksyllä yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Uutena toimintana tuli seutulupalausuntomenettelyn käyttöönotto sekä yhteistoiminnan kehittäminen. Vuoden aikana seutulupalausuntoja annettiin yksi.

17 Ehkäisevän päihdetyön ryhmätilaisuuksia järjestettiin yhteensä 12, Saa olla selvänä -tapahtuma syksyllä alueen 7.-luokille yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön kanssa. Alakouluille järjestettiin ryhmätilaisuuksia tupakoinnin varhaiseen puuttumiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnalle järjestettiin Kannabis - varhaisen puuttumisen koulutusta. Vuonna kutsuttiin Valomerkki keskusteluun 40 nuorta huoltajineen, joista 21 keskustelua toteutui. Omin jaloin -toimintaan ohjatut nuoret ovat tulleet lastensuojelun, terveydenhoitajan tai kuraattorin lähettämänä. Osalla omin jaloin - toiminnassa mukana olleista nuorista on myös huumekokeiluja, jolloin varhaisen puuttumisen merkitys korostuu entisestään. Aktiivista yhteistyötä on tehty myös vanhempien kanssa ohjauksen ja neuvonnan näkökulmasta. Länsi mielenterveys- ja päihde juurruttamishankkeen aikana paikallista 13 17-vuotiaiden nuorten internet -pohjaista matalan kynnyksen anonyymiä neuvontapalvelua on markkinoitu edelleen. Verkko Vinkkis neuvontapalvelun koordinaatio vastuu on siirtynyt ehkäisevään päihdetyöhön, joka toimii myös yhtenä vastaajatahona. Kysytyimmät aihealueet ovat olleet ihmissuhteet, mielenterveys, seksuaalisuus ja päihteet. Uusille 7.-luokkalaisille on informoitu palvelusta henkilökohtaisesti Saa olla selvänä -tapahtuman yhteydessä vuosittain. Sosiaalisen median hyödyntäminen on melko vähäistä. Salon terveyskeskuksessa A-klinikan työntekijän terveysasemalle jalkautuva päihdetyö on jatkunut. Tavoitteena on päihteiden riski- ja haitallisen käytön ja käytöstä johtuvien haittojen ehkäisy ja minimointi. Terveyskeskuksen henkilökunnalla oli myös mahdollisuus sopia yhteisistä asiakasvastaanottotilanteista. Konsultaatioyhteydenottoja tuli vuoden aikana terveyskeskuksen työntekijöiltä satunnaisesti lääkäreiltä, kouluterveydenhoitajalta, äitiysneuvolan terveydenhoitajalta sekä depressiohoitajalta. Mielenterveystyö Mielenterveystyötön ja mielenterveyspalvelujen kehittämistä on jatkettu terveyspalveluissa. Ehkäisevää mielenterveystyötä tehdään kaikissa toimipisteissä, ja depressiohoitajien toiminta on vakiintunut. Terveyskeskuksessa on kertomusvuonna työskennellyt kolme psykologia (lapset, nuoret ja aikuiset). Mielenterveyskuntouttajat tekevät kotikäyntejä vakavasti sairaiden mielenterveysasiakkaiden luokse sekä työhön kuuluvat lisäksi vastaanottokäynnit. Mielenterveyskuntoutujille tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa sekä päivätoimintaa. Asumispalvelujen kohdalla omaa toimintaa on laajennettu ja tavoitteena on tarjota asumispalveluja tuettuna sekä tehostettuna ympärivuorokautisena palveluna. Seulontatutkimukset Äitiysneuvolassa noudatetaan valtakunnallista sikiöseulontaohjetta. Neuvoloissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toteutetaan asetusten mukaisia seulontoja. Mammografiatutkimuksiin kutsuttiin uuden seulonta-asetuksen mukaiset 10 ikäluokkaa, 50 69-vuotiaat heidän täyttäessään parillisia vuosia. Vuonna mammografiaseulonnan kohderyhmänä olivat vuosina -45, -47, -49, -51, -53, - 55, -57, 59, -61, -63 syntyneet naiset. Alustavan seulontaraportin mukaan seulontaan osallistui 3366 naista ja kattavuus oli 85 %. Vuonna 2012 varmistustutkimuksiin kutsuttiin 120, kirurgiseen toimenpiteeseen lähetettiin 46. Vuoden 2012 tutkimusten loppuraportin perusteella pahanlaatuisia löydöksiä oli 33.

18 Kohdunkaulan syövän toteamiseksi tehtyihin joukkotarkastuksiin kutsuttiin yhteensä 2526 naista ja osallistui 1609. Osallistumisen kattavuus oli 63,7 %, pari prosenttia edellisvuotta parempi. Raporttia tuloksista ei vielä ole käytettävissä. Salo osallistuu suolistosyöpäseulonnan valtakunnalliseen arviointiohjelmaan, joka jatkuu vuoden 2014. Suolistosyövän seulontaan kutsuttuja oli 2022. Osallistujia oli 1346 (69 %). Alustavissa tuloksissa on todettu 49 (3, % osallistuneista) jatkoselvittelyä vaativaa löydöstä. Osallistumisprosentti oli hieman alhaisempia kuin v 2012 ja selvittelyä vaatineita löydöksiä muutamia enemmän. Tutkimukset vuoden löydösten osalta ovat vielä kesken ja tulokset raportoidaan erikseen. Vuoden 2012 seulonnassa todettiin 2 suolistosyöpää ja 14 syövän esiastetta (adenomat ja in situ-löydökset). Tartuntatautien torjunta Tartuntatautien osalta vuosi oli rauhallinen. Tartuntataudit ja niiden ehkäisy ovat tärkeä osa terveyskeskuksen velvoitteista. Valtakunnalliset tilastot yleisvaarallisista/ilmoitettavista tartuntataudeista ovat jäävuoren huippu. Terveyskeskuksen tehtävä painottuu varhaiseen tunnistukseen ja tartuntojen leviämisen ehkäisyyn. Rokotusohjelmien toteutuminen on tässä keskeisessä osassa. Pandemiasuunnitelma päivitettiin Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman velvoitteen mukaisesti. Yleisvaarallisia ja tärkeimpiä ilmoitettavia tartuntatapauksia Salon alueella ilmeni seuraavasti: 2010 2011 2012 Hepatiitti C 10 6 11 16 Hepatiitti B 5 1 0 0 Hinkuyskä 3 1 4 2 Salomonellat 17 14 13 13 Sukuelinten klamydia 132 121 123 116 Syfilis 0 1 0 1 Tuberkuloosi 3 1 2 4 Tippuri 0 1 2 1 Muissa terveydenhuollon organisaatioissa ilmenneiden moniresistenteille bakteereille altistuneiden tilanteiden selvittely on kasvava ongelma, joka vie runsaasti henkilöstöresurssia ja aiheuttaa merkittäviä tutkimuskustannuksia. Terveyskeskuksen laitoshuollossa työskentelevien laitoshuoltajien, siivoustyönohjaajien sekä siivoustyönjohtajan työssä näkyivät erityissiivousten määrän lisääntyminen ja sitä kautta myös ammattitaitovaatimusten kasvu. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin hygieniayksikkö vastaa alueella hygieniaohjeistuksen antamisesta. Hygieniatasosta ja ohjeistuksesta ei voi poiketa, jotta tartunnat eivät leviä asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Osassa yksiköitä laitoshuoltajat osallistuivat välinehuoltoon. Terveyspalveluissa laitoshuolto on tärkeä osa hoitoprosessia ja tartuntojen ehkäisyn onnistumisen kulmakivi. Lomautukset ja sijaiskielto eivät sovellu tartuntojen ehkäisyyn käytännössä. Siivoustason lasku lomautusten yhteydessä lisäsi tartuntojen leviämisriskiä ja siirsi tehtäviä hoitohenkilökunnalle vastaanottohuoneiden puhtaustasossa. Terveyskeskussairaalassa tunnistetun MRSA-kantajuuden ja noin tuhannen altistuneen tutkiminen työllisti merkittävästi, mutta tartunnan leviämistä ei todettu. Moniresistentin mikrobin kantajuuksia on todettu seuraavasti:

19 2011 2012 MRSA 11 28 11 52 ESBL 37 79 37 139 Moniresistenttien bakteerien kantajien kasvavalla määrällä on suuri kustannusvaikutus sairaalahoidon/ jatkohoitojen järjestelyihin, kun suojautumista ja eristyksiä tarvitaan kasvavassa määrin. Pelkästään MRSA-altistuneiden tutkimisen laboratoriokustannukset olivat yli 25 000 enemmän kuin edellisvuonna. Rokotukset Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa noudatettavan lasten ja nuorten rokotusohjelman (osa Kansallista rokotusohjelmaa) tavoitteena on suojata lapset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettäviä tauteja vastaan. Rokotusohjelman mukaan on mahdollisuus saada rokotus 11 eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Rokotukset annetaan 2 kk-14-15 vuoden iässä, yhteensä kuusitoista, ne ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Osa perheistä ei halua sitoutua rokotusohjelman aikatauluihin, vaan haluavat rokotukset annettavan yksilöllisesti. Tämä aiheuttaa terveydenhoitajille lisätyötä rokotusten antovälien suunnittelemisessa sekä ylimääräisten vastaanottokäyntien vuoksi. Vuonna rokotusohjelmaan tuli uusi rokote 11-15-vuotiaiden tyttöjen kohdunkaulan syöpää (HPV) vastaan. Syksyllä rokotettiin 15-vuotiaat tytöt, joista noin kaksi kolmasosaa otti rokotteen. HPV-rokotusohjelman aloittaminen kuluttaa vuositasolla noin puoli henkilötyövuotta siirtymävaiheen aikana. Suomessa influenssarokotus kuuluu yleiseen rokotusohjelmaan. Maksuton rokotus annetaan vuosittain niille, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhkan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä. Jokavuotiset influenssarokotukset ovat tehokkain tapa vähentää influenssaepidemian vaikutuksia. Rokotuskaudella -2014, vuoden loppuun mennessä rokotettiin Salossa 7695 henkilöä ( 2012 6877; 2011 4422), mikä on n. 12 % edellisvuotta enemmän. Suosituksen mukaan rokotettuja alle 9 -vuotiaita lapsia näistä oli 324 (2012 263; 2011 394). Ravitsemusterapia Vuonna ravitsemusterapiassa jouduttiin toimintaa sopeuttamaan lomautusten vuoksi. Asiakkaiden vastaanottotyön lisäksi pystyttiin kuitenkin jossain määrin tekemään kansanterveystyötä sekä henkilökunnan koulutuksia. Uutena toimintana kokeiltiin sähköistä tietoverkkopohjaista painonhallintaryhmää. Em. ryhmän lisäksi järjestettiin perinteisempi, ohjaajien kanssa henkilökohtaisiin tapaamisiin perustuva painonhallintaryhmä. Diabeetikoiden ensitietoryhmätoiminta jatkui edellisten vuosien tapaan. Työ kansallisen allergiaohjelman käytäntöön saamisen osalta jatkui, tavoitteena on mm. karsia turhia välttämisruokavalioita ja kohdistaa resurssit vakavia oireita aiheuttaviin ruoka-allergioihin. Henkilökunnalle järjestettiin useita koulutustilaisuuksia mm. diabeetikon ruokavaliosta. Ravitsemusohjausmateriaalia uudistettiin ja uutta tuotettiin niin terveydenhoitajien, lääkäreiden kuin muun terveydenhuoltohenkilökunnan käyttöön. Aktiivista yhteistyötä muiden terveyskeskusravitsemusterapeuttien kanssa tehtiin erityisesti vuonna. Näin saatiin hyödynnettyä muiden kaupunkien terveyskeskusravitsemusterapeuttien tieto-taitoa.

20 Ravitsemusterapeuttien työssä jouduttiin vuonna tekemään työnlaajuuden osalta useita supistuksia, koska resurssit olivat aikaisempaa vähäisemmät. Ravitsemusterapian voimavarat suhteessa ravisemusongelmien laajuuteen ovat niukat. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja kuntoutus Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja oireet aiheuttavat merkittävästi työ- ja toimintakykyongelmia. Tuki- ja liikuntaelinoireiden ja sairauksien osuus lääkärien vastaanottokäynneistä on lähes viidesosa. Selkäongelmat aiheuttavat vuosittain yli 300 terveyskeskuslääkärikäyntiä ja mm. polven nivelrikko yli 1000 käyntiä viidellä sadalla potilaalla. Tuhansien kuntalaisten menetettyä työterveyshuollon palvelut lähetteet terveyskeskuksen kuntoutuspalveluihin ovat edelleen lisääntyneet. Ortopedinen erikoissairaanhoito muutti käytäntöjään niin, että mm. olkanivelen ortopedisiä toimenpiteitä ei harkita, ennen kuin kuntouttavat konservatiiviset toimenpiteet on toteutettu terveyskeskuksessa. Myös ortopedisten leikkausten jälkeinen kuntoutus on siirtynyt erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksen tehtäväksi, samalla kun voimavarat ovat vähentyneet. Kuntouttavat palvelut ruuhkautuivat ruuhkautuivat pahasti vuoden aikana, huolimatta vahvoista priorisointijärjestelyistä. Hoitotakuun mukainen enintään 90 päivän odotusaika ylittyi toistuvasti puheterapiassa, toimintaterapiassa ja fysioterapiassa, jossa vuoden vaihtuessa oli jonossa yli 300 potilasta (kuvio). Fysioterapeuttien asiantuntemuksen käytöstä kouluterveydenhuollossa jouduttiin luopumaan lomautusten takia. Terveyskeskussairaalan potilaiden kuntoutusta ei voitu toteuttaa hoitosuunnitelmien edellyttämällä tavalla.

21 Valtimotautien ja diabeteksen ehkäisy ja hoito Kun tarkastellaan vuoden tilastolukuja valtimotautien ja diabeteksen osalta on huomioitava että henkilöstöresurssien niukkuuden takia on jouduttu rajaamaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja sisällöllisesti supistamaan terveystarkastuksia. Diabeetikkojen määrän jatkuvan kasvun myötä potilasohjauksen tarve kasvaa. Uusille diabeetikoille on pystytty järjestämään säännöllistä ryhmämuotoista ohjausta yksilöohjauksen rinnalle. Vuoden aikana sekä diabeteksen että raskausdiabeteksen Käypä hoito -suositukset ovat päivittyneet ja tähän on vastattu paikallisesti järjestämällä omin asiantuntijavoimin kattava luentosarja diabeteksen perusteista terveyskeskuksen ja vanhuspalveluiden hoitajille. Panostusta hoitosuunnitelmien ja omahoidon kehittämiseen on jatkettu opinnäytetyön pilottiprojektin muodossa. Tulokset analysoidaan vuoden 2014 alussa, jonka jälkeen luodaan ohjeistus käytännön potilastyöhön. Diabeteksen hoitotasapainon seurannassa ja diabeteksen seulonnassa ns. pitkä sokeri eli HbA1c-arvo on keskeinen laboratoriomittari. Normaaliarvo on 6%. Mitä korkeampi arvo on sitä suurempi riski potilaalla on sairastua liitännäissairauksiin. Tutkimusten määrä on vuosina 2009 pysynyt lähes samana eli noin 11 500 tutkimusta per vuosi. Kun vuonna arvoista oli normaaleja 71 % (v. 2009 44,5%), niin voidaan päätellä että valtaosa tutkimuksista tehdään seulontatarkoituksessa eli piilevän diabeteksen löytämiseksi riskiryhmiin kuuluvilta kuten ylipainoisilta, sukurasituksen omaavilta tai valtimotauteja sairastavilta ja että lieviä sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä ei ole enää löydetty yhtä usein kun ennen. Parantuneeseen hoitotasapainoon viittaa myös se että niiden potilaitten määrä, joilla HbA1c-arvo on yli 7,5 %, on jatkuvassa laskussa. Kaikkein suurimmassa riksissä olevien potilaitten (HbA1c yli 10,5 %) on sitä vastaan hienoisesti noussut.

22 Diabetesriskiä on edelleen seulottu 8 kysymyksen kysymyssarjalla. 12 pistettä saaneet ovat suuressa riskissä sairastua diabetekseen ja tarvitsevat lisätutkimuksia ja tehostettua elämäntapaohjausta. Vuonna riskitesti tehtiin tavanomaista pienemmälle ryhmälle (257 potilasta). Tulos on edellisvuoden tasolla eli testatuista 42 %:lla oli suurentunut riski sairastua diabetekseen. Valtakunnallisen trendin mukaisesti ylipainoisten osuudessa on tapahtunut tasaantumista.

23 700 Vaikeasti tai sairaalloisesti ylipainoiset, BMI >= 36, v. 2004-600 500 400 300 200 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Verenpainemittausten osalta yhä suurempi osa mittauksista on siirtynyt potilaitten suorittamiksi. Tämä on Käypä hoito -suosituksen mukainen suuntaus. ASIAKASPALAUTTEET, POTILASVAHINGOT JA POTILASASIAMIESTOIMINTA Asiakaspalautteet Terveyskeskuksessa on useita vuosia ollut käytössä jatkuva asiakaspalautejärjestelmä. Palautetta saadaan kirjallisena sekä sähköisenä. Palautteita kerätään myös tehostetuilla asiakaspalauteviikoilla vuosittain. Väestön käytössä on valtakunnallinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivuilta löytyvä palveluvaaka, jossa voi antaa palautetta oman alueen terveydenhuoltoon. Yksiköt keräävät oman palautteensa ja käsittelevät niitä henkilöstökokouksissa. Toiminnan kehittämisessä hyödynnettiin saatua asiakaspalautetta. Suurin osa palautteista kohdistuu siihen, että asiakkaan mielestä hän ei saa palvelua riittä-