Valtiotieteellinen tiedekunta Taloustieteen ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 Kirjallisuuskoe TEHTÄVÄ 1 a) Pohjola (s. 198 alkaen, kuvio 12.1) määrittelee noususuhdanteen (laskusuhdanteen) ajaksi, jolloin talouden tuotan kasvaa potentiaalista tuotantoa nopeammin (hitaammin). Yhdysvalloissa sanotaan talouden joutuneen taantumaan, kun BKT on laskenut vähintään kahden vuosineljänneksen ajan. Suhdannevaihtelulle on esitetty useita selityksiä. Pohjola (s. 198 alkaen) korostaa erilaisten ulkoisten shokkien, kuten öljyn hinnan vaihtelun merkitystä. Pohjola tarkastelee kokonaiskysynnän ja tarjonnan sokkeja LAS-, SAS- ja AD-kuvion avulla (Pohjola, kuviot 12.3-12.7). Vastauksessa voidaan piirtää nämä kuviot ja tarkastella yksityiskohtaisemmin yhden tai useamman tyyppisen sokin vaikutusta käyrien asemaan. Erityyppiset sokit vaikuttavat erilailla myös talouden hintatasoon. Sokeista voidaan esittää esimerkkejä, esimerkiksi öljykriisi. Gillespie (s. 430) mainitsee odotukset, varastojen vaihtelun ja epäonnistuneen julkisen vallan politiikan. Esimerkiksi kotitalouksien ja yrityksen odotukset voidaan kuvata seuraavasti: Odotukset jatkuvasta kasvusta innostavat yrityksiä tekemään investointeja, sillä ne uskovat kysynnän kasvavan tulevaisuudessa. Kotitaloudetkin ovat halukkaita kuluttamaan uskoessaan, että niiden tulovirta säilyy korkeana. Nämä tekijät vahvistavat toisiaan. Jossakin vaiheessa mielialat kuitenkin kääntyvät pessimistisemmiksi (kenties vanhojen kokemusten perusteella). Odotusten kääntymistä seuraa sekä kysynnän että investointien väheneminen. Varastojen tasoon perustuvan teorian mukaan kasvun alkuvaiheessa yritykset ovat haluttomia kasvattamaan tuotantoa, koska eivät vielä luota kasvun jatkuvuuteen. Tuotannon sijaan kysyntä tyydytetään varastoja pienentämällä. Jos kysyntä kuitenkin kasvaa edelleen, yritysten on pakko ryhtyä tuotannon laajentamiseen. Tällöin ne työllistävät lisää ja myös investoivat. Varastotkin on palautettava entiseen kokoonsa. Näin nousukausi kiihtyy ja kuumenee. Kun kysyntä viimein taittuu, tuotantoa ei heti pienennetä, vaan varastot kasvavat. Laskun jatkuessa tuotantoakin supistetaan, jopa enemmän kuin kysyntää, sillä varastot pullistelevat. Samalla investoinnit lyödään jäihin. Näin laskusuhdanne muuttuu lamaksi. Myös julkisen vallan stabiloivaksi aiottu suhdannepolitiikka saattaa itse asiassa voimistaa suhdannevaiheluita. Perussyynä on se, että julkisen vallan saama informaatio on yleensä vanhentunutta ja päätöksenteko vaatii aikaa. Vastauksen arvostelussa huomioidaan kokonaisesityksen selkeys. b) Suhdannevaihtelua käsitellään valintakoekirjassa Pohjola luvussa 12. Suhdanteita ennustavia indikaattoreita puolestaan käsitellään valintakoekirjassa Gillespie luvussa 24. Jälkimmäisessä luetellaan kolmentyyppisiä indikaattoreita, johtavat (leading), samanaikaiset( coincident) ja viivästettyjä eli laahaavia (lagging) indikaattoreita ja annetaan näistä esimerkkejä. Tehtävässä esitetyistä indikaattoreista teollisuuden investoinnit, kuluttajien ovat johtavia, kun taas työttömyys on viivästetty indikaattori. Uudet asuntolainat voivat reagoida (laahaavaan) työttömyyteen, joten vastaaja voi pohtia, onko tämä indikaattori laahaava vai johtava. 1
Indikaattoreita voidaan analysoida monipuolisesti. Voidaan esimerkiksi tarkastella, kuinka hyvin eurokriisi näkyy kunkin indikaattorin menneissä arvoissa ja puntaroida tämän perusteella kunkin indikaattorin ennustekykyä. Voidaan painottaa, että yksittäisen indikaattorin luotettavuus voi olla heikko, tarvitaan useita indikaattoreita jne. TEHTÄVÄ 2 Johtavat indikaattorit osoittavat, että edessä on pikemminkin nousua kuin laskua. Merkit ovat kuitenkin vielä vaatimattomat, esimerkiksi uudet asuntoluotot eivät enää ole vähentyneet, mutta eivät vielä selvästi nousseetkaan, sen sijaan teollisuuden investointisuunnitelmat osoittavat jo lupaavaa nousua. Viivästetty indikaattori, (työttömyys), nousee kuitenkin vielä. Tämä ei ole ristiriidassa muista indikaattoreista näkyvien sarastavan nousun merkkien kanssa. Indikaattorit osoittavat siis samansuuntaisesti. On kuitenkin selvää, että tilanne on vielä epävarma. Työvoiman tarjontaan ja vapaa-ajan kysyntään vaikuttavia tekijöitä käsitellään teoksessa Pohjola sivulla 96-100. Matemaattinen analyysi perustuu lukion kursseihin. Matti meikäläisen budjettirajoite ja hyötyfunktio ovat C (30-10) V = (30-10) 16 = 320, U( C, V) C V. a) Matti maksimoi hyötyään U ( C, V ) budjettirajoitteen voimassa ollessa. Ratkaistaan budjettirajoitteesta kulutus C=320-20V ja sijoitetaan tämä hyötyfunktioon => U(C,V) = (320-20V)*V=320V-20 V 2. Kyseessä on alaspäin aukeava paraabeli. Selvitetään sen huippu derivoimalla ja asettamalla derivaatta nollaksi: 2 d(320v 20V ) 320 40V 0 V 320 / 40 8. dv Matti työskentelee siis 16-V=16-8=8 tuntia vuorokaudessa, jolloin hänen nettotulonsa ovat 8*20=160 EUR. Siispä Matti kuluttaa C=160 yksikköä. b) Hallitus päättää, että palkkaan kohdistuvasta verotuksesta luovutaan. Tällöin Matin budjettirajoitteeksi tulee C 30 V = 30 16 = 480, josta saadaan C=480-30V, joten U(C,V)=(480-30V)*V=480V-30V 2. Edelleen 2 d(480v 30V ) 480 60V 0 V 480 / 60 8. dv Työn tarjonta ei siis muutu ollenkaan. Sen sijaan kulutus kasvaa, sillä nettotulot ovat nyt 8*30=240, joten C = 240. Vrt Pohjola, s. 100. 2
TEHTÄVÄ 3 3
Aineistokoe TEHTÄVÄ 4 Pohjola käsittelee työttömyyden teoriaa (176-180). Työvoiman kysyntäkäyrä w = 20 0,2 L D voidaan kirjoittaa muotoon L D = 100 5w ja tarjontakäyrä w = 0,2 L S muotoon L S = 5w. a) Tasapaino L D = L S vallitsee, kun w = 10, jolloin L = L D = L S = 50. Työttömyys L N L = 80 50 = 30 on vapaaehtoista. Katso myös kuvio. 4
b) Minimipalkka w min = 15 aiheuttaa työttömyyttä määrän L D = L S = 50, sillä tällä palkalla työn tarjonta L S = 75 ja kysyntä L D = 25. Työttömyys (55) jakaantuu vapaaehtoiseen (5) ja tahattomaan (50). Työllisten lukumäärä on 25. Katso myös kuvio. TEHTÄVÄ 5 a) Pohjola käsittelee keynesiläistä ja klassista työttömyysteoriaa (178-180). Klassisen teorian mukaan joustavat työmarkkinat ovat tasapainossa (kaikki työttömyys on siis vapaaehtoista). Työttömyys aiheutuu siitä, että jokin tekijä, esimerkiksi minimipalkka, estää palkkoja sopeutumasta tasapainon edellyttämälle tasolle. Työttömyys poistuu kun työmarkkinoiden joustavuus kasvaa. Klassinen lähestymistapa painottaa riittävää työn tarjontaa ja korostaa tarjonnan esteiden poistamista. Keynesiläisen teorian mukaan työn kysyntä on ns. johdettua kysyntää. Jos tavaroille ja palveluille ei ole riittävästi kysyntää, ei työvoimaakaan tarvita. Painopiste on siis työn kysynnässä. Työttömyys nähdään resurssien käytön ongelmana, joka on ratkaistavissa aktiivisen raha- ja finanssipolitiikan avulla. Schaumann keskittyy artikkelissaan työmarkkinoiden joustavuutta heikentäviin ja tarjontaa estäviin kysymyksiin ja tarjoaa lääkkeeksi joustavoittamista. Schaumann tarkastelee siis työttömyyttä klassiselta kannalta. 5
b) Alla oleva kuvio osoittaa regressiosuoran, jonka yhtälö on y 75,5 0, 12x, missä x on maan sijaluku työmarkkinoiden maailmanlaajuisessa tehokkuusvertailussa ja y on maan työllisyysaste, kummatkin vuodelta 2014. Oleellista on, että regressiosuora on laskeva. Mitä joustavammat ovat työmarkkinat sitä suurempi on työllisyysaste. Hajontakuvio tukee siis Schaumannin näkemystä, jonka mukaan Suomen talouden rakenteita tulisi muuttaa joustavammiksi työllisyysasteen kasvattamiseksi. Vastaus voi viitata aineistossa näkyvään korkeaan selitysasteeseen R 2 66%, vastaaja voi myös kritisoida aineistoa, esimerkiksi, että kyseessä on vain yhden vuoden tilanne, sekin eurokriisin mahdollisesti vääristäessä maiden työmarkkinoiden normaalia toimintaa. 6
TEHTÄVÄ 6 7
8
9