Ecophon & Ground Communications Akustiikka työpaikolla -tutkimus 9.4.2013

Ecophon & Ground Communications Akustiikka työpaikolla -tutkimus 9.4.2013

Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuksen toteutus ja raportointi 4 Tutkimuksen vastaajarakenne 5 Tutkimuksen yhteenveto 9 Tutkimustulokset 15 Työhyvinvointiin eniten vaikuttavat asiat Opetusala Toimistotyö Terveydenhuolto LIITE: Tutkimustulosten julkistaminen 58

Johdanto

Tutkimuksen toteutus ja raportointi Tämä tutkimus on toteutettu Taloustutkimus Oy:n toimesta Ground Communicationsin toimeksiannosta. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää suomalaisten työntekijöiden - opetusalan, jaetuissa työtiloissa toimistotyötä tekevien sekä terveydenhuoltoalan työntekijöiden keskuudessa, mitkä asiat vaikuttavat työhyvinvointiin, työympäristön viihtyisyyteen, miten melu koetaan työpaikoilla ja minkälaisia haittoja melusta mahdollisesti aiheutuu. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa viestinnällisiin tarkoituksiin sekä tukea markkinointitoimenpiteiden kehitystä ja kohdistamista. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat opetusalalla, terveydenhoitoalalla ja jaetuissa työtiloissa työskentelevät 18-79-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 8.-26.3.2013 välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi tiedonkeruuajan puitteissa hyväksytysti 721vastaajaa. Vastausprosentti oli 9,5 %. Taloustutkimuksen Internet-paneeli on perustettu vuonna 1997 ja se on pisimpään Suomessa toiminut valtakunnallinen Internet-paneeli. Taloustutkimuksen Internet-paneeli koostuu nykyisin noin 38 000 suomalaisesta internetin käyttäjästä ja uusia jäseniä rekrytoidaan jatkuvasti. Internet-paneelin jäsenten rekrytointi tapahtuu kokonaisuudessaan Taloustutkimuksen valtakunnallisesti edustavien tutkimusten yhteydessä tai erillisen vtj-satunnaisotokseen perustuvan rekrytointiprosessin kautta, mikä takaa tutkimusten edustavuuden ja luotettavuuden.

Vastaajien taustatiedot 1/4 Sukupuoli Kaikki vastaajat, n=721 Mies 34 Nainen 66 Ikäryhmä 18-24 3 25-34 19 35-54 51 55-79 26 Koulutus perus-/kansakoulu 3 ammatti-, tekninen-/kauppakoulu 14 ylioppilas/lukio 8 opisto 23 ammattikorkeakoulu 18 yliopisto/korkeakoulu 35 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Vastaajien taustatiedot 2/4 Nykyinen ammatti/asema Kaikki vastaajat, n=721 yrittäjä johtava asema 2 3 muu ylempi toimihenkilö, asiantuntija 29 toimihenkilö 35 työntekijä 28 opiskelija, koululainen eläkeläinen kotiäiti/-isä työtön 1 0 0 0 Toimiala, jolla työskentelee opetus 26 toimistotyö 48 terveydenhuolto 25 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Vastaajien taustatiedot 3/4 Asuinpaikkakunta Kaikki vastaajat, n=721 Helsinki 16 Espoo/Kauniainen/Vantaa 9 muu pääkaupunkiseutu (09-suunta) Turku Tampere 6 5 6 muu yli 50.000 asukkaan kaupunki muu kaupunki 21 23 muu kunta 14 Suuralue Helsinki-Uusimaa 34 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 21 23 23 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Vastaajien taustatiedot 4/4 Talouden bruttotulot Kaikki vastaajat, n=721 alle 10.000 euroa/v 1 10.000-20.000 euroa/v 5 20.001-30.000 euroa/v 18 30.001-40.000 euroa/v 40.001-50.000 euroa/v 50.001-60.000 euroa/v 13 12 13 60.001-70.000 euroa/v 70.001-80.000 euroa/v 8 9 80.001-90.000 euroa/v 5 yli 90.000 euroa/v En halua vastata 8 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Tutkimuksen yhteenveto

Tutkimuksen yhteenveto 1(5) Työhyvinvointiin ylivoimaisesti eniten vaikuttavat tekijät ovat motivoiva työ ja työpaikan sosiaaliset suhteet. Työn sopiva tahti korostuu hiukan muita vastaajaryhmiä enemmän terveydenhuollossa ja työhön soveltuvat tilat puolestaan opetusalalla. Fyysisen työympäristön osalta eniten hyvinvointiin vaikuttaa mahdollisuus keskittyä silloin kun työtehtävät vaativat sitä (79 % pitää erittäin tärkeänä), toiseksi eniten vaikuttaa hyvä ääniympäristö (71 % pitää erittäin tärkeänä) ja kolmanneksi eniten työtehtäviin soveltuvat tilat (63 % pitää erittäin tärkeänä). Opetusalan vastaajista kolmannes työskentelee peruskoulussa, viidennes ammatillisessa koulutuksessa ja loput vastaajat esikoulussa/päiväkodissa (14 %), yliopistossa (12 %), aikuiskoulutuksessa (10%), lukiossa (7 %) tai muissa tehtävissä. Opetusalalla 37 % vastaajista kuormittuu häiritsevän melun takia silloin tällöin ja kolmannes useita kertoja päivässä. Päiväkodissa tai peruskoulussa työskentelevät vastaajat kuormittuvat useiten melusta useita kertoja päivässä (51 %). Opetusalalla eniten melua aiheuttaviksi tekijöiksi koetaan oppilaiden työskentelystä aiheutuvat äänet, muutamia oppilaan/lapsen häiriökäyttäytyminen ja äänen korottaminen jatkuvasti jotta se kuuluisi luokan perälle asti. Noin kolmannes joutuukin korottamaan ääntään jotta kuuluisi luokan perälle asti useita kertoja päivässä, kolmannes viikoittain ja kolmannes harvoin. Vajaa kymmenesosa joutuu korottamaan ääntään miltei jokaisella tunnilla.

Tutkimuksen yhteenveto 2(5) Opetusalalla vajaalla kolmanneksella (27 %) on esiintynyt vähäisiä äänihäiriöitä ja kuudenneksella (16 %) kohtalaisia äänihäiriöitä viimeisen puolen vuoden aikana. Äänihäiriöistä kärsineistä 14 % on joutunut olemaan sairaslomalla äänihäiriöiden takia viimeisen puolen vuoden aikana. Opetusalalla 15 % kokee, että luokan äänimaailma / akustiikka ei toimi lainkaan työn tukena, 37 % kokee että akustiikka tukee jonkin verran ja 37 % kokee että äänimaailma tukee melko hyvin työskentelyä. Vastaajista 4 % kokee, että akustiikka tukee erittäin hyvin työskentelyä. Opetusalalla työskentelevistä vastaajista 44 % toivoo, että työtilojen ääniympäristöä parannettaisiin. Eniten melusta kärsitään luokkahuoneessa, ruokasalissa/ruokailutilassa ja käytävillä. Opetusalan vastaajista suurin osa työskentelee rakennuksissa, jotka on rakennettu 1980-1990-luvuilla (34% ) tai 1960-1970-luvuilla (31 %). Toimistossa työskentelevistä vastaajista lähes kaksi kolmasosaa työskentelee asiantuntijaroolissa, viidennes assistenttina ja kymmenesosa esimiesasemassa. Jaetuissa työskentelytiloissa työskentelevien keskuudessa tyypillisin toimistotilan muoto on avokonttori, joissa työskentelee lähes puolet vastaajista. Kolmasosa työskentelee jaetussa työhuoneessa ja viidesosa jaetussa toimistotilassa. (Tutkijan huomio: On huomioitava, että tutkimuksen kohderyhmänä olivat toimistotyöntekijöiden osalta jaetuissa työskentelytiloissa työskentelevät, eli tulos ei ole yleistettävissä siten, että kaikista toimistossa työskentelevistä suomalaisista esim. puolet työskentelisi avokonttorissa.)

Tutkimuksen yhteenveto 3(5) Jaetuissa työtiloissa työskentelevistä toimistotyöntekijöistä viidennes kokee kuormittuvansa työssä useita kertoja päivässä häiritsevän melun takia, reilu kymmenesosa noin kerran päivässä ja reilu kymmenesosa useamman kerran viikossa. Kuormittuminen on hiukan kaikkia vastaajia suurempaa keskiikäisten toimistotyöntekijöiden keskuudessa, joista 36 % kokee kuormittuvansa melun takia työssä joka päivä, vähintään kerran päivässä. Jaetuissa työtiloissa työskenteleviä toimistotyöntekijöitä häiritsee työtilassa eniten työtovereiden puhe ja puhelinkeskustelut, yksityisyyden puute sekä taustamelu joka vaikeuttaa esim. puhumista puhelimessa. Avotilassa työskenteleviä vastaajia häiritsee myös tilan kaikuisuus hiukan kaikkia vastaajia useammin. Jaetuissa työtiloissa työskentelevien toimistotyöntekijöiden keskuudessa melu vaikuttaa eniten työntekoon siten, että ajatus katkeilee ja työn tekeminen vie enemmän aikaa sekä siten, että jää kuuntelemaan toisten puhetta ja ehkä itsekin osallistuu keskusteluun. Kolmanneksi useiten mainittiin seikka, että työn tekeminen kärsii, kun melussa ei pysty keskittymään työntekoon. Kolmannes vastaajista arvioi, että melun takia työajasta menee hukkaan päivittäin noin 10 minuutista puoleen tuntiin, neljäsosan mukaan noin 5-10 minuuttia päivittäin ja viidesosan mukaan noin puolesta tunnista tuntiin päivittäin. Jaetuissa työtiloissa työskentelevistä toimistotyöntekijöistä yli puolet (54 %) työskentelisi mieluummin omassa huoneessa ja yli puolet (55 %) myös toivoo, että toimiston ääniympäristöä / akustiikkaa parannettaisiin.

Tutkimuksen yhteenveto 4(5) Jaetuissa työtiloissa työskentelevistä toimistotyöntekijöistä erityisesti avokonttorissa työskentelevät kokevat, että joutuvat rajoittamaan omaa äänenkäyttöä / toimintaa työssä, jotta ei syntyisi melua ja yli puolet (58 %, kaikki toimistotyöntekijä-vastaajat 49 %) ilmoittaa tekevänsä näin. Eniten oman äänenkäytön rajoittamisen koetaan vaikuttavan sosiaalisuuteen (43 %), työasioiden hoitamiseen kollegoiden kanssa (37 %) ja työssä viihtymiseen (35 %). Terveydenhuoltoalalla työskentelevistä vastaajista sairaalassa julkisella puolella työskentelee 40 %, yksityisen terveydenhuollon puolella 21 % ja terveyskeskuksissa kymmenesosa ja osa esim. päiväosastolla, vanhuspalveluissa, kotisairaanhoidossa, hoivaosastolla jne. Eniten terveydenhuollon työntekijöitä työpaikalla häiritsee työtovereiden puhe / puhelinkeskustelut toimistossa tai esim. kansliassa työskennellessä, toiseksi eniten laitteiden äänet/hälyttimet ja puhelimet ja kolmanneksi eniten yksityisyyden puute. Terveydenhuollon työntekijöistä noin kolmannes (29 %) kokee kuormittuvansa vähintään kerran päivässä häiritsevän melun takia. Terveydenhuollon työntekijöistä suurin osa (60 %) kokee häiritsevän melun työpaikalla olevan enimmäkseen satunnaista häiritsevää melua tai ääntä ja noin kolmasosa kokee sen olevan jatkuvaa tasaista melua. Alle kymmenesosa (8 %) ilmoittaa, että työtiloissa ei ole häiritsevää melua. Terveydenhuollon työntekijöihin melu vaikuttaa työskentelyyn eniten siten, että melusta ärsyyntyy tai tulee huonolle tuulelle, toiseksi eniten siten, että melussa väsyy ja kolmantena ilmoitetaan että työn tekeminen vie enemmän aikaa koska ajatus katkeilee.

Tutkimuksen yhteenveto 5(5) Terveydenhuoltoalalla työskentelevistä vastaajista 42 % kokee, että melu aiheuttaa stressiä. Terveydenhuoltoalan työntekijöiden mukaan melu vaikuttaa potilaisiin eniten siten, että potilas ärsyyntyy / tulee huonolle tuulelle melusta, potilaat eivät pysty lepäämään / nukkumaan kunnolla ja potilas vaivaantuu yksityisyyden puutteesta. Terveydenhuollon työntekijöistä 54 % kokee että työnantaja kiinnittää riittävästi huomiota ääniympäristöön ja meluun ja 46 % kokee että ei kiinnitä. Yli puolet (54 %) terveydenhuollon vastaajista toivoo, että työskentelytiloissa parannettaisiin ääniympäristöä / akustiikkaa.

Tutkimustulokset

Työhyvinvointiin eniten vaikuttavat asiat

Työhyvinvointiin eniten vaikuttavat tekijät Kaikki vastaajat Kaikki vastaajat (n=721) opetus (n=190) toimistotyö (n=348) terveydenhuolto (n=183) % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 27 63 1 35 71 22 14 18 13 26 3

Työhyvinvoinnin tärkeimmät tekijät: Fyysinen työympäristö Kaikki vastaajat, n=721 1: ei lainkaan tärkeä 2: vähän tärkeä 3: melko tärkeä 4: erittäin tärkeä EOS Keskiarvo mahdollisuus keskittyä silloin, kun työtehtävät sitä vaativat 01 18 79 2 3,78 hyvä ääniympäristö (että tilassa puhe erottuu selkeästi ja puhetta on helppo kuunnella eivätkä äänet häiritse keskittymistä) 04 25 71 1 3,67 työtehtäviin soveltuvat tilat 02 31 64 2 3,63 riittävä valaistus 14 28 67 0 3,62 ilmanvaihto 03 31 62 3 3,60 riittävän rauhallinen työympäristö 0 5 39 54 1 3,49 sopiva lämpötila 0 5 41 52 1 3,47 säädettävät työtuolit ja pöydät 2 9 38 50 1 3,38 tilojen siisteys 1 9 48 41 1 3,31 työympäristö on riittävän hiljainen 1 15 48 35 1 3,17 mahdollisuus yksityisyyteen tarvittaessa (esim. puhelinkopit tms). 3 24 35 36 2 3,06 hyvät taukotilat 3 30 50 17 0 2,82 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Opetusala

Minkälaisessa opetustehtävässä työskentelee Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 ammatillinen koulutus 19 peruskoulu lk 1-6 18 päiväkoti/esikoulu 14 peruskoulu lk 7-10 13 yliopisto 12 aikuiskoulutus 10 lukio 7 muu 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Kuinka usein kokee kuormittuvansa työssä häiritsevän melun takia Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 useita kertoja päivässä 29 joka päivä n. kerran päivässä 13 useamman kerran viikossa 13 silloin tällöin 37 ei koskaan 8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Opetustehtävät: Kuinka usein kokee kuormittuvansa työssä häiritsevän melun takia Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 useita kertoja päivässä joka päivä n. kerran päivässä useamman kerran viikossa silloin tällöin ei koskaan Kaikki vastaajat (n=190) 29 13 13 37 8 Sukupuoli Mies (n=62) 19 11 11 47 11 Nainen (n=128) 34 13 13 32 7 Ikäryhmä 18-24 (n=4) 0 25 25 25 25 25-34 (n=31) 32 13 16 32 6 35-54 (n=97) 34 8 12 39 6 55-79 (n=58) 22 19 10 36 12 Minkälaisessa opetustehtävässä työskentelee Päiväkodissa tai peruskoulussa työskentelevät (n=83) 51 14 18 17 0 Lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai yliopistossa työskentelevät (n=72) 14 11 11 51 13 Aikuiskoulutuksessa työskentelevät ja muut (n=37) 14 11 3 54 19 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Opetustehtävät: Merkittävimmät melua aiheuttavat tekijät Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 1: ei lainkaan merkittävä 2: vähän merkittävä 3: melko merkittävä 4: erittäin merkittävä Keskiarvo oppilaiden/lasten työskentelystä syntyvät äänet, esim. ryhmätyössä puhe 16 33 32 19 2,55 muutaman lapsen/ oppilaan/oppilaiden/ häiriökäyttäytyminen 24 28 25 23 2,47 äänen korottaminen jatkuvasti, jotta se kuuluisi luokan/huoneen perälle saakka 26 36 26 12 2,23 käytävältä kuuluva melu 31 42 21 6 2,02 kovista pinnoista johtuva kaikuisuus 37 31 26 6 2,01 laitteet, kuten ilmastointi, tietokone tms. 39 44 14 4 1,82 toisesta luokasta/huoneesta kuuluva melu 49 34 15 1 1,68 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Opetustehtävät: Merkittävimmät melua aiheuttavat tekijät oppilaiden/lasten työskentelystä syntyvät äänet, esim. ryhmätyössä puhe 4 Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 Kaikki vastaajat äänen korottaminen jatkuvasti, jotta se kuuluisi luokan/huoneen perälle saakka 3 muutaman lapsen/ oppilaan/oppilaiden/ häiriökäyttäytyminen Päiväkodissa tai peruskoulussa työskentelevät 2 1 Lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai yliopistossa työskentelevät kovista pinnoista johtuva kaikuisuus käytävältä kuuluva melu Aikuiskoulutuksessa työskentelevät ja muut laitteet, kuten ilmastointi, tietokone tms. toisesta luokasta/huoneesta kuuluva melu Asteikko 1-4 1=Ei lainkaan merkittävä 4=Erittäin merkittävät

Opetustehtävät: Kuinka usein joutuu korottamaan ääntä, jota kaikki oppilaat/lapset kuulevat opettajaa Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 miltei jokaisella tunnilla 8 useita kertoja päivässä 28 muutaman kerran viikossa 28 harvoin 28 en koskaan 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Opetustehtävät: Äänihäiriöt viimeisen puolen aikana Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 kyllä, vähäisiä äänihäiriöitä 27 kyllä, kohtalaisia äänihäiriöitä silloin tällöin 16 kyllä, huomattavia äänihäiriöitä toistuvasti 6 ei 51 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Opetustehtävät: Sairaslomat äänihäiriöiden takia viimeisen puolen vuoden aikana Opetustehtävissä työskentelevät, joilla äänihäiriöitä, n=94 14 kyllä ei 86

Opetustehtävät: Äänihäiriöt ja sairauslomat puolen vuoden sisällä Opetustehtävissä työskentelevät, joilla äänihäiriöitä, n=94 ollut sairaslomalla ei ole ollut sairaslomalla Onko ollut äänihäiriöitä kuluneen puolen vuoden aikana kyllä, vähäisiä äänihäiriöitä (n=51) 2 98 kyllä, kohtalaisia äänihäiriöitä silloin tällöin (n=31) 13 87 kyllä, huomattavia äänihäiriöitä toistuvasti (n=12) 67 33 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Opetustehtävät: Luokan äänimaailma / akustiikka työn tukena Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 ei lainkaan 15 jonkin verran 37 melko hyvin 37 erittäin hyvin 4 eos 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Opetustehtävät: Toiveet työtilojen ääniympäristön parantamiselle Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 kyllä 44 56 en / ei ole tarvetta

Opetustehtävät: Missä tiloissa kärsii eniten melun aiheuttamista ongelmista Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 luokkahuoneessa 23 ruokasalissa/ruokailutilassa 22 käytävillä 17 muu 12 päiväkodin leikkihuoneessa 10 koulun sisääntuloaulassa tai muussa avarassa aulatilassa 6 opettajanhuoneessa / toimistotiloissa 5 liikuntasalissa 4 ei missään/ei ongelmia 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Opetustehtävät: Millä vuosikymmenellä työpaikka - koulu/päiväkoti - on rakennettu Opetustehtävissä työskentelevät, n=190 1890-1920 luvulla 3 1930-1950-luvulla 13 1960-1970-luvulla 31 1980-1990-luvulla 34 2000-luvulla tai sen jälkeen 12 eos 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Toimistotyö

Toimistotyö: Minkälaisessa tehtävässä toimistossa työskentelee Toimistotyöntekijät, n=348 assistenttina 20 asiantuntijaroolissa 58 esimiesasemassa 9 johtajana 2 muu 11 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Toimistotyö: Minkälaisessa toimistotilassa työskentelee Toimistotyöntekijät, n=348 avokonttorissa 49 jaetussa toimistotilassa 18 jaetussa työhuoneessa 33 omassa työhuoneessa 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Toimistotyö: Kuinka usein kokee kuormittuvansa työssä häiritsevän melun takia Toimistotyöntekijät, n=348 useita kertoja päivässä joka päivä n. kerran päivässä useamman kerran viikossa silloin tällöin ei koskaan Kaikki vastaajat (n=348) 21 11 13 43 12 Sukupuoli Mies (n=156) 19 12 13 42 14 Nainen (n=192) 22 9 13 45 11 Ikäryhmä 18-24 (n=9) 22 0 11 44 22 25-34 (n=84) 14 13 13 40 19 35-54 (n=183) 24 12 11 44 8 55-79 (n=72) 21 6 15 44 14 Minkälaisessa toimistotilassa työskentelee Avokonttorissa työskentelevät (n=170) 30 12 11 35 12 Jaetussa toimistotilassa/työhuoneessa työskentelevät (n=178) 12 10 14 52 12 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Toimistotyö: Eniten työpaikalla häiritsevät tekijät Toimistotyöntekijät, n=348 1: ei lainkaan häiritsevä 2: vähän häiritsevä 3: melko häiritsevä 4: erittäin häiritsevä Keskiarvo työtovereiden puhe, puhelinkeskustelut 10 45 29 17 2,52 yksityisyyden puute 18 45 27 10 2,28 tiloissa on vaikea puhua puhelimessa taustamelusta johtuen 32 38 21 9 2,07 puhelimessa puhuessani minun on vaikea saada selvää johtuen ympärilläni olevasta hälystä 35 33 23 8 2,05 useampi kuin yksi ei voi puhua puhelimeen yhtä aikaa 44 27 21 8 1,93 tilan kaikuisuus 55 27 13 5 1,68 ilmastointi, kopiokoneiden tai muiden laitteiden ääni 49 37 11 3 1,67 taukotiloista kuuluvat äänet 60 28 10 3 1,56 musiikki, päällä oleva radio tai muu taustalla oleva ääni 73 19 5 3 1,38 ulkoa kuuluva melu, kuten liikenteen ääni 75 21 31 1,30 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

puhelimessa puhuessani minun on vaikea saada selvää johtuen ympärilläni olevasta hälystä musiikki, päällä oleva radio tai muu taustalla oleva ääni Toimistotyö: Eniten työpaikalla häiritsevät tekijät ulkoa kuuluva melu, kuten liikenteen ääni 4 3 2 Toimistotyöntekijät, n=348 työtovereiden puhe, puhelinkeskustelut ilmastointi, kopiokoneiden tai muiden laitteiden ääni Kaikki vastaajat Avokonttorissa työskentelevät Jaetussa toimistotilassa/ työhuoneessa työskentelevät 1 useampi kuin yksi ei voi puhua puhelimeen yhtä aikaa taukotiloista kuuluvat äänet tiloissa on vaikea puhua puhelimessa taustamelusta johtuen yksityisyyden puute Asteikko 1-4 1=Ei lainkaan häiritsevä 4=Erittäin häiritsevä tilan kaikuisuus

Toimistotyö: Melun vaikutus työskentelyyn Toimistotyöntekijät, n=348 1:ei lainkaan 2: vähän 3: jonkin verran 4: erittäin paljon Keskiarvo työn tekeminen vie pidemmän aikaa, koska ajatus katkeilee 16 34 34 17 2,51 jään kuuntelemaan toisten puhetta ja ehkä osallistun keskusteluun 16 41 36 7 2,33 työssä suoriutuminen kärsii, koska en pysty melussa keskittymään työhöni 24 38 26 12 2,26 ärsyynnyn tai tulen huonolle tuulelle melusta 28 37 24 11 2,20 joudun pinnistelemään, jotta pystyn keskittymään työhöni 31 36 24 9 2,11 melu sekoittaa ajatukseni ja joudun aloittamaan työn alusta 30 38 26 6 2,07 väsyn meluisassa ympäristössä nopeasti 33 39 20 9 2,05 teen enemmän virheitä työssä (esim. kirjoitusvirheitä, laskuvirheitä tms). 32 44 20 3 1,94 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Toimistotyö: Melun vaikutus työskentelyyn työssä suoriutuminen kärsii, koska en pysty Toimistotyöntekijät, n=348 melussa keskittymään työhöni 4 Kaikki vastaajat ärsyynnyn tai tulen huonolle tuulelle melusta 3 työn tekeminen vie pidemmän aikaa, koska ajatus katkeilee Avokonttorissa työskentelevät 2 joudun pinnistelemään, jotta pystyn keskittymään työhöni 1 jään kuuntelemaan toisten puhetta ja ehkä osallistun keskusteluun Jaetussa toimistotilassa/ työhuoneessa työskentelevät väsyn meluisassa ympäristössä nopeasti teen enemmän virheitä työssä (esim. kirjoitusvirheitä, laskuvirheitä tms). Asteikko 1-4 1=Ei lainkaan 4=Erittäin paljon melu sekoittaa ajatukseni ja joudun aloittamaan työn alusta

Toimistotyö: Melun takia hukkaan menevä päivittäinen työaika Toimistotyöntekijät, n=348 Kaikki vastaajat Avokonttorissa työskentelevät Jaetussa toimistotilassa/työhuoneessa työskentelevät 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 24 33 19 7 noin 5-10 minuuttia yli 10 minuuttia - puoli tuntia yli puoli tuntia -tunti yli tunti enemmän kuin 2 tuntia 3 14 ei lainkaan

Toimistotyö: Työskentelisitkö mieluummin omassa työhuoneessa kuin avotoimistossa tai jaetussa työhuoneessa? Toimistotyöntekijät, n=348 18 28 54 kyllä en eos

Toimistotyö: Toivoisitko, että toimistossa parannettaisiin ääniympäristöä / akustiikkaa Toimistotyöntekijät, n=348 kyllä 45 55 en / ei ole tarvetta

Toimistotyö: Joutuuko itse rajoittamaan omaa äänenkäyttöä/toimintaa työssä, jotta ei syntyisi melua Toimistotyöntekijät, n=348 49 Kaikki vastaajat (n=348) kyllä 58 39 Avokonttorissa työskentelevät (n=170) 51 ei 42 61 Jaetussa toimistotilassa/t yöhuoneessa työskentelevät (n=178) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Toimistotyö: Mihin asioihin oman äänenkäytön rajoittaminen vaikuttaa Toimistotyöntekijät, n=348 sosiaalisuuteen 43 työasioiden hoitamiseen kollegoiden kanssa (lyhyetkin neuvot 37 töissä viihtymiseen 35 normaali kanssakäyminen työtovereiden kanssa liian vähäistä 28 mielialaan 28 tehokkuuteen / työtehoon 27 luovuuteen ahdistun jatkuvasti pakosta olla hiljaa ja varoa äänen syntymistä 10 12 Eos 9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Terveydenhuoltoala

Terveydenhuolto: Minkälaisessa työtehtävässä pääasiassa terveydenhuollossa työskentelee Terveydenhuollon työntekijät, n=183 terveyskeskuksessa 11 sairaalassa julkisella puolella 40 yksityisen terveydenhuollon puolella 21 muu 28 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Terveydenhuolto: Eniten työpaikalla häiritsevät tekijät Terveydenhuollon työntekijät, n=183 1: ei lainkaan häiritsevä 2: vähän häiritsevä 3: melko häiritsevä 4: erittäin häiritsevä Keskiarvo työtovereiden puhe, puhelinkeskustelut työskennellessäni toimistossa/kansliassa/vastaanotossa 26 40 23 10 2,18 laitteiden ja koneiden äänet, hälyttimet, puhelimet 25 48 23 4 2,06 yksityisyyden puute 37 43 15 5 1,89 työtovereiden puhe, puhelinkeskustelut työskennellessäni potilastiloissa 39 39 18 4 1,88 tilojen kaikuisuus 46 39 13 3 1,72 potilaiden äänet 48 40 10 2 1,66 hoitotoimenpiteiden ja niihin liittyvien laitteiden äänet 52 39 8 1 1,57 ulkoa kuuluva melu, kuten liikenteen ääni 78 17 4 1 1,28 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

yksityisyyden puute Terveydenhuolto: Eniten työpaikalla häiritsevät tekijät ulkoa kuuluva melu, kuten liikenteen ääni 4 3 2 Terveydenhuollon työntekijät, n=183 työtovereiden puhe, puhelinkeskustelut työskennellessäni toimistossa/ kansliassa/ vastaanotossa Kaikki vastaajat Julkisella puolella sairaalassa/ terveyskeskuksessa työskentelevät Yksityisellä puolella työskentelevät hoitotoimenpiteiden ja niihin liittyvien laitteiden äänet 1 työtovereiden puhe, puhelinkeskustelut työskennellessäni potilastiloissa Muu potilaiden äänet laitteiden ja koneiden äänet, hälyttimet, puhelimet Asteikko 1-4 1=Ei lainkaan häiritsevä 4=Erittäin häiritsevä tilojen kaikuisuus

Terveydenhuolto: Kuinka usein kokee kuormittuvansa työssä häiritsevän melun takia Terveydenhuollon työntekijät, n=183 useita kertoja päivässä joka päivä n. kerran päivässä useamman kerran viikossa silloin tällöin ei koskaan Kaikki vastaajat (n=183) 16 13 15 47 9 Sukupuoli Mies (n=28) 4 14 7 71 4 Nainen (n=155) 18 13 17 43 10 Ikäryhmä 18-24 (n=11) 27 9 9 45 9 25-34 (n=24) 13 8 21 50 8 35-54 (n=87) 18 16 16 43 7 55-79 (n=61) 11 11 13 52 11 Minkälaisessa tehtävässä työskentelee Julkisella puolella sairaalassa/terveyskeskuksessa työskentelevät (n=94) 14 13 13 54 6 Yksityisellä puolella työskentelevät (n=38) 13 8 18 42 18 Muu (n=51) 22 18 18 37 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Terveydenhuolto: Minkälaiseksi kokee häiritsevän melun työskentelytiloissa Terveydenhuollon työntekijät, n=183 satunnaista häiritsevää ääntä ja melua 60 pääosin jatkuvaa, tasaista melua 14 jatkuvaa, tasaista melua ja lisäksi usein kovia ääniä 13 tiloissa ei ole häiritsevää melua 8 hetkellisesti niin kovaa, että se ottaa korviin (esim. jonki 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Terveydenhuolto: Melun vaikutus työskentelyyn Terveydenhuollon työntekijät, n=183 1: ei lainkaan 2: vähän 3: jonkin verran 4: erittäin paljon Keskiarvo ärsyynnyn tai tulen huonolle tuulelle melusta 22 34 26 18 2,40 väsyn meluisassa ympäristössä nopeasti 19 38 30 13 2,37 työn tekeminen vie pidemmän aikaa, koska ajatus katkeilee 22 32 33 13 2,36 joudun pinnistelemään, jotta pystyn keskittymään työhöni 24 33 32 10 2,29 työssä suoriutuminen kärsii, koska en pysty melussa keskittymään työhöni 28 33 28 11 2,22 minun on hankala keskustella potilaan hoidosta, sillä potilaan yksityisyys vaarantuu (keskustelu kuuluu esimerkiksi potilashuoneesta käytävään) 35 32 26 8 2,06 en kuule ohjeita, joita minulle annetaan 34 40 21 5 1,97 teen enemmän virheitä työssä (esim. kirjoitusvirheitä, laskuvirheitä tms) 36 36 25 4 1,97 minun ja potilaan on vaikea kuulla toisiamme oikein 37 39 20 5 1,93 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

minun ja potilaan on vaikea kuulla toisiamme oikein minun on hankala keskustella potilaan hoidosta, sillä potilaan yksityisyys vaarantuu Terveydenhuolto: Melun vaikutus työskentelyyn työssä suoriutuminen kärsii, koska en pysty melussa keskittymään työhöni 4 3 2 1 Terveydenhuollon työntekijät, n=183 työn tekeminen vie pidemmän aikaa, koska ajatus katkeilee teen enemmän virheitä työssä (esim. kirjoitusvirheitä, laskuvirheitä tms) Kaikki vastaajat Julkisella puolella sairaalassa/ terveyskeskuksessa työskentelevät Yksityisellä puolella työskentelevät Muu en kuule ohjeita, joita minulle annetaan väsyn meluisassa ympäristössä nopeasti ärsyynnyn tai tulen huonolle tuulelle melusta joudun pinnistelemään, jotta pystyn keskittymään työhöni Asteikko 1-4 1=Ei lainkaan 4=Erittäin paljon

Terveydenhuolto: Aiheuttaako melu stressiä Terveydenhuollon työntekijät, n=183 42 kyllä ei 58

Terveydenhuolto: Onko ympäristön meluisuudesta haittaa potilaille Terveydenhuollon työntekijät, n=183 51 49 kyllä ei

Terveydenhuolto: Potilaille koituvat haitat meluisuuden takia Terveydenhuollon työntekijät, n=183 potilas ärsyyntyy/ tulee huonolle tuulelle melusta 63 potilaat eivät pysty lepäämään/nukkumaan kunnolla 49 potilas vaivaantuu yksityisyyden puutteesta (hänen tilaansa 48 potilas tarvitsee enemmän särkylääkettä 8 eos 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

Terveydenhuolto: Kiinnittääkö työnantaja riittävästi huomiota ääniympäristöön ja meluun Terveydenhuollon työntekijät, n=183 46 54 kyllä ei

Terveydenhuolto: Toivooko, että työskentelytiloissa parannettaisiin ääniympäristöä/akustiikkaa Terveydenhuollon työntekijät, n=183 kyllä 46 54 en / ei ole tarvetta

13.8.2013 t10625 / IH Terveydenhuolto: Melun stressaavuus ja toiveet ääniympäristön parantamiselle Terveydenhuollon työntekijät, n=183 toivoo ääniympäristöön parannuksia ei toivo ääniympäristöön parannuksia / ei ole tarvetta Aiheuttaako melu stressiä kyllä (n=76) 72 28 ei (n=107) 40 60 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %

LIITE: Tutkimustulosten julkistaminen (ad hoc -tutkimukset) Tilaajan toimeksiannosta toteutettujen tutkimusten (ad hoc -tutkimukset) tuloksia julkistettaessa on huomioitava seuraavat asiat: Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia. Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. Vastuun tutkimustulosten julkaisemisen oikeellisuudesta ja asianmukaisuudesta kantaa yleensä tekijänoikeuden haltija. Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy. Taloustutkimus Oy voi julkaista tutkimustulokset esimerkiksi alan konferensseissa, jos asiasta on sovittu tutkimusprojektin toimeksiantajan kanssa. Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistava tiedote tms.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen sen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kysymyksiin.

Kiitos. Kerromme mielellämme lisää. tutkimusjohtaja Irene Haikonen irene.haikonen@taloustutkimus.fi puh. (09) 7585 11