KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA JÄRJESTÄJÄVERKON UUDISTAMINEN

KYMENLAAKSON LIITTO Pentti Rauhala KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA JÄRJESTÄJÄVERKON UUDISTAMINEN Selvitysmiehen ehdotus 31.12.2014

KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA JÄRJESTÄJÄVERKON UUDISTAMINEN TIIVISTELMÄ sivu 1. SELVITYSTYÖN TOIMEKSIANTO, TAVOITTEET JA RAJAUS..5 2. SELVITYSTEHTÄVÄN TOTEUTUS 6 3. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ..7 4. POHDISKELUA VALTAKUNNALLISISTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITYSSKENAARIOISTA.13 5. KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ERITYISPIIRTEET 17 6. KUVAUS KYMENLAAKSON AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA 6.1. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami)..25 6.2. Harjun oppimiskeskus (Harju..27 6.3. Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Kvlakk) 29 6.4. Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO.30 6.5. Kansanopistojen ja Kymenlaakson ulkopuolisten oppilaitosten toteuttama ammatillinen koulutus.32 6.6. Yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupapäätösten mukaisesta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten koulutustehtävästä.33 6.7. Yhteenveto Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten toimintavolyymistä ja sen kehityksestä tehtäväalueittain.35 7. OPPILAITOSTEN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN ARVIOINTI ERITYISESTI JÄRJESTÄMIS- LUPAKRITEERIEN NÄKÖKULMASTA 7.1.Koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus 46 7.2. Koulutuksen päällekkäisyys ja työnjaon kehittämistarpeet.56 7.3. Taloudelliset edellytykset.61 7.4. Toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus..76 8. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISVERKON UUDISTAMISVAIHTOEHDOT JA NIIDEN ARVI- OINTI 8.1. Arvioinnin perusteet..86 8.2. Yhden maakunnallisen järjestäjän mallin arvioint..86 8.3. Kahden alueellisen järjestäjän mallin arviointi.88 1

8.4. Kolmen järjestäjän mallin arviointi..90 8.5. Nykyinen malli ja tiivistyvät yhteistyörakenteet..91 8.6. Maakunnan mielipide haastattelujen ja verkkokyselyn valossa 92 9. SELVITYSMIEHEN EHDOTUS 94 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastatellut henkilöt Liite 2. Ammatillisen tutkinnon Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2006 suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen vuonna 2011 koulutusnimikkeittäin Liite 3. Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisen perustutkinnon suorittaneet koulutusaloittain 2011 ja 2012 LiitE 4. Haastattelujen ja verkkokyselyn teemat 2

TIIVISTELMÄ Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää selvityksen Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämää toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamista ja siihen liittyvää koulutuksen järjestämislupien uudistamista varten. Kymenlaakson tuoreeseen maakuntaohjelmaan 2014-2017 sisältyy sekä toisen asteen koulutuksen yhdistämisen että aikuiskoulutuksen tulevan toimintamallin selvittäminen Selvitystyön tavoitteena on ollut arvioida Kymenlaakson neljän ammatillisen koulutuksen järjestäjän, joita ovat Harjun Oppimiskeskus Oy, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja Kouvolan kaupunki, ylläpitämien neljän ammatillisen oppilaitoksen toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta sekä, miten Kymenlaakson ammatillinen koulutus täyttää uusittavien koulutuksen järjestämislupien myöntämiselle asetetut edellytykset. Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on hallituksen 4.12.2014 eduskunnalle jättämän lakiesityksen mukaan, että koulutus on valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja tarjonnan kannalta tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Asetuksella tullaan säätämään järjestämisluvan myöntämisen yksityiskohtaisemmat kriteerit. Selvitysmieheksi kutsuttiin FT, dosentti Pentti Rauhala. Selvitystyö tehtiin ajalla 1.8 31.12.2014. Selvitystyötä ohjasi maakuntajohtaja Juha Haapaniemen asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Kouvolan kaupungista ja jäseninä toimitusjohtaja/rehtori Leena Kaivola Kouvolan Ammatillisesta Aikuiskoulutussäätiöstä, rehtori/toimitusjohtaja Mikko Kunnaala Harjun Oppimiskeskus Oy:stä, rehtori Timo Olli Kouvolan seudun ammattiopistosta, kuntayhtymän johtaja/rehtori Sami Tikkanen Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymästä, erikoistutkija Tarja Paananen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, koulutuspäällikkö Jenna Lehtimäki Kymenlaakson kauppakamarista, toimitusjohtaja Tiina Moberg Kymen Yrittäjät ry:stä sekä Kymenlaakson Liitosta hankkeen valvoja aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen ja hallintopäällikkö Ulla Silmäri, joka toimi myös työryhmän sihteerinä. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Selvitystehtävään on kuulunut laaja haastattelukierros ja verkkokysely, mitkä kattavat lähes 200 maakunnan viranomaisten, kuntien, koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän, oppilaitoksen johdon ja oppilaitosyhteisöjen jäsenten edustajaa. Selvityksessä on vertailtu viittä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkovaihtoehtoa, jotka ovat koko Kymenlaakson kattava maakunnallinen osakeyhtiö, maakunnan pohjois- ja eteläosan erilliset koulutuksen järjestäjät, erilliset maakunnalliset nuorten ja aikuiskoulutuksen järjestäjät, Harjun oppimiskeskuksen ja Hevostalousopisto Oy:n muodostaminen yhteiseksi järjestäjäksi ja nykyinen malli. 3

Selvitysmies ehdottaa, että Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät perustavat osakeyhtiön, joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haetaan uuden osakeyhtiön nimiin, jos se on aikataulullisesti mahdollista, ja siinä yhteydessä otetaan huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset. Ehdotuksen keskeisimpänä perusteena on turvata Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten valtakunnallinen kilpailukyky ja taloudellinen kantokyky rahoituksen leikkautuessa valtiontalouden säästötoimien johdosta noin 11 miljoonalla eli 15-20 % vuoteen 2018 mennessä. Tästä 70 % kohdistuu kuntarahoitukseen. Samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet muuttuvat siten, että noin puolet rahoituksesta määräytyy tutkintojen, opintosuoritusten ja koulutuksen vaikuttavuuden perusteella. Aikuiskoulutuksessa suoritusperusteiden osuus on vieläkin suurempi. Valtiontalouden kehysohjelman mukaiset säästöt, jotka toteutunevat järjestäjäverkon muutoksista huolimatta, voidaan selvitysmiehen mukaan toteuttaa hallituimmin koko maakunnan kattavan koulutuksen järjestäjän toimesta kiinteistöjen käyttöä tehostamalla, siirtymällä kolmannen opiskeluvuoden osalta osittain oppisopimuskoulutukseen, hallinto- ja tukipalveluja yhdistämällä sekä keskittämällä luonnonvara-alan, käsi- ja taideteollisuuden sekä kone- ja metallitekniikan koulutukset. Tähän on myös työllistymisen kannalta perusteita. Nykyiset oppilaitokset tulisi selvitysmiehen mukaan säilyttää alueellisen koulutustarjonnan saavutettavuuden turvaamiseksi. 4

1. SELVITYSTYÖN TOIMEKSIANTO, TAVOITTEET JA RAJAUS Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää selvityksen Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämää toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamista ja siihen liittyvää koulutuksen järjestämislupien uudistamista varten. Tavoitteeksi asetettiin tarkastella, millainen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisverkko täyttäisi parhaiten Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kilpailukyvylle ja valtiovallan edellyttämälle rakenneuudistukselle asetetut vaatimukset. Kymenlaakson tuoreeseen maakuntaohjelmaan 2014-2017 sisältyy sekä toisen asteen koulutuksen yhdistämisen että aikuiskoulutuksen tulevan toimintamallin selvittäminen. Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tarkastelu ei sisältynyt selvitystehtävään, vaikka niitä koskee myös järjestäjäverkon uudistaminen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kuitenkin vain taloudellisten edellytysten osalta. Kymenlaakson Kesäyliopiston tulevista ylläpitovaihtoehdoista valmistui 1.8.2014 selvitys. Myöskään maakunnan ulkopuolisten Kymenlaaksossa toimivien aikuiskouluttajien toimintaa selvitys ei koske. 1 Selvitysmieheksi kutsuttiin FT, dosentti Pentti Rauhala, joka aloitti työnsä 1.8.2014. Selvitystyön tavoitteena on ollut arvioida Kymenlaakson neljän ammatillisen koulutuksen järjestäjän, joita ovat Harjun Oppimiskeskus Oy, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja Kouvolan kaupunki, ylläpitämien neljän ammatillisen oppilaitoksen toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta sekä uusittavien koulutuksen järjestämislupien myöntämiselle asetettuja edellytyksiä. 2 Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on hallituksen 4.12.2014 eduskunnalle jättämän lakiesityksen mukaan, että koulutus on valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja tarjonnan kannalta tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmu- 1 Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017. Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä. A:52. Kymenlaakson Liiton julkaisu, 35..; Silmäri, U. Selvitys Kymenlaakson Kesäyliopiston nykytilanteesta ja kehittämisestä 1.8.2014. 2 Raportin taulukoissa ja kuvioissa käytetään tarkasteluyksikköinä oppilaitoksia.. 5

kaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Asetuksella tullaan säätämään järjestämisluvan myöntämisen yksityiskohtaisemmat kriteerit. Järjestämisverkon vaatimuksiksi opetus- ja kulttuuriministeriön rakenneuudistuksen ohjausryhmä on nimennyt vahvat laajan alueen koulutustarvetta palvelevat koulutuksen järjestäjät sekä järjestäjän ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän suorittamiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. 3 Selvitystyössä arvioidaan vaihtoehtoisia malleja Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämiseksi. 2. SELVITYSTEHTÄVÄN TOTEUTUS Selvitystyö tehtiin ajalla 1.8 31.12.2014. Selvitystyötä ohjasi maakuntajohtaja Juha Haapaniemen asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Kouvolan kaupungista ja jäseninä toimitusjohtaja/rehtori Leena Kaivola Kouvolan Ammatillisesta Aikuiskoulutussäätiöstä, rehtori/toimitusjohtaja Mikko Kunnaala Harjun Oppimiskeskus Oy:stä, rehtori Timo Olli Kouvolan seudun ammattiopistosta, kuntayhtymän johtaja/rehtori Sami Tikkanen Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymästä, erikoistutkija Tarja Paananen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, koulutuspäällikkö Jenna Lehtimäki Kymenlaakson kauppakamarista, toimitusjohtaja Tiina Moberg Kymen Yrittäjät ry:stä sekä Kymenlaakson Liitosta hankkeen valvoja aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen ja hallintopäällikkö Ulla Silmäri, joka toimi myös työryhmän sihteerinä. Työryhmän sihteerinä toimi hallintopäällikkö Ulla Silmäri Kymenlaakson Liitosta. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa 13.8. 2014 Kouvolan seudun ammattiopistossa, 30.10. 2014 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa Kotkassa, 27.11. 2014 Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa ja 18.12.2014 Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella. Lisäksi selvitysmies esitteli työsuunnitelmaansa ja selvitystyön tuloksia Kymenlaakson Liiton kuntajohtajakokouksessa 5.8. 2014, 13.11. 2014 ja 9.12.2014, maakuntahallituksessa 25.8.2014 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys ry:n seminaarissa Kouvolassa 11.11.2014. Selvitystyön perusaineisto koostui valtakunnallisista tilastoista, valtakunnallista ja alueellisista lähinnä verkossa olevista tietokannoista ja julkaisuista saaduista tiedoista sekä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten toimittamasta aineistosta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta on saatu ennakointia sekä alueellisia työpaikkoja ja työvoiman kysyntää ja tarjontaa kuvaavia tilastotietoa. Valtakunnallista tilastoista ja asiakirjoista saatavat tiedot ovat julkisia tietoja, joten myös oppilaitosten taloudellista tilaa koskevat tiedot on 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014. 6

esitetty näiltä osin. Sen sijaan koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten antamia tietoja on pyritty käsittelemään luottamuksellisina, jos on oletettu niiden olevan liikesalaisuuksiin rinnastettavia. Selvitystyötä varten haastateltiin 101 henkilöä, jotka edustivat Kymenlaakson kuntia, muita koulutuksen järjestäjiä, oppilaitosten johtoa, henkilöstön edustajia ja opiskelijoiden edustajia, viranomaisia sekä työelämäedustajia. Haastatteluista 32 toteutettiin henkilökohtaisina, 16 puhelinhaastatteluina ja 16 ryhmähaastatteluina. Lisäksi Kymenlaakson Liitto toteutti verkkokyselyn, jonka avulla saatiin 88 henkilön näkemyksiä selvityskysymyksiin. Siten selvityksen tausta-aineistona on 189 henkilön näkemykset, joista 60 edustaa oppilaitoksia ja 129 ulkopuolisia tahoja. Haastattelujen ja verkkokyselyn kohderyhmät selviävät liitteestä 1. Haastattelut aikataulutti ja järjesti Kymenlaakson Liitossa hallintosihteeri Sanna Syrjäläinen. Verkkokyselyn toteuttivat ja sen tulosjakautumat kokosivat Kymenlaakson Liitossa hallintosihteeri Sanna Syrjäläinen ja tietohallintosuunnittelija Sami Tervo. Haastattelukäyntien yhteydessä selvitysmies tutustui oppilaitosten johdon opastamana oppilaitosten tiloihin. Haastatteluissa saatuja tietoihin ja näkemyksiin ei ole liitetty henkilöviitteitä, koska keskustelut ovat olleet luottamuksellisia. Selvitystyön alkaessa pidettiin Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa Kotkassa tiedotustilaisuus 14.8. 2014. Samanaikaisesti oppilaitokset tiedottivat selvitystyöstä omalle henkilöstölleen. Väliraportin keskeisitä tuloksista tiedotettiin koulutuksen järjestäjien piirissä sisäisesti 2.12.2014. Selvitystyö rahoitettiin Kymenlaakson maakunnan kehittämisrahan, koulutuksen järjestäjien ja Kymenlaakson Liiton omarahoitusosuuden turvin. 3. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ 4 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla uudistetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteet vuosina 2014-2016. Uudistus perustuu hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan ja vuoden 2014 kehyspäätökseen. Tavoitteena on, että ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi tulevaisuudessa pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen tai tiettyyn toimialaan erikoistuneista järjestäjistä. Samanaikaisesti uudistetaan myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus 1.1.2017 alkaen ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin perustuvaksi. Hallituksen rakennepo- 4 Tarkastelu perustuu luonnokseen 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta, luonnokseen 13.10.2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoittamisesta, opetus- ja kulttuuriministeriön muistioon 15.10.2014 Suuntaviivat lukion, ammatillisen perusja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi sekä opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Kirsi Kangaspunnan ja johtaja Mika Tammilehdon esityksiin 23.9.2014 FCG:n seminaarissa. 7

liittisen ohjelman toimeenpanopäätöksen mukaan jatkossa rahoitetaan tutkintojen ja tutkintojen osien rahoitusta ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionrahoituksesta. Tutkinto-opiskelijoiden rahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen. Järjestäjäverkkoa, toimilupien uudistamista ja rahoituksen uudistamista koskevat lakiesitykset on annettu eduskunnalle 4.12.2014. Lakiesityksen mukaan kaikki nykyiset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisluvat lakkaavat 1.1.2017, ja koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä uudet järjestämisluvat. Hallituksen esitys uudeksi rahoituslaiksi merkitsee lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen muuttamista korkeakoulusektorin kaltaisesti valtion tulo- ja menoarvioon pohjautuvaksi aiemman toteutuneisiin kustannuksiin pohjautuvan rahoitusmallin sijasta siten, että rahoitusta vuosittain korotetaan rahoitusindeksillä. Rahoitus jakautuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen, joista ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijavuosipohjaisen perusrahoituksen osuus on rahoituslakiesityksen mukaan 49,9 %, suoritusrahoituksen 44,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 6 %. 5 Lopullisiin suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuuksiin edetään vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Suoritusrahoitus määräytyy tutkintojen ja tutkintojen osien suoritusten määrän perusteella. Tutkintojen osuus kokonaisrahoituksesta tulisi olemaan ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 20 % ja tutkinnon osien noin 25 %. 6 Tutkintojen osien rahoitusosa vastaa likipitäen ammattikorkeakoulujen suoritettujen opintopisteiden määrään pohjautuvaa rahoitusta. Vaikuttavuusrahoitus määräytyy aluksi nykymuotoisen tulosindeksin pohjalta, mutta vuoden 2017 jälkeen otetaan käyttöön asteittain opiskelijahyvinvointimittari, opiskelijan antamaan työssäoppimisjakson palautteeseen pohjautuva mittari sekä tutkintoläpäisyn vuotuiseen paranemiseen liittyvä mittari. Rahoitus tulee mahdollistamaan ns. 2+1 mallin eli kolmannen opiskeluvuoden suorittamisen oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksessa perusrahoituksen osuus on 49,9 %, suoritusrahoituksen 45,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 5 %. Oppisopimuskoulutuksena annettavan ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksessa suoritusrahoitus (tutkinnot ja tutkintojen osat) kattaa 60 %, opiskelijavuodet 35 % ja vaikuttavuusrahoitus 5 %, mihin jakoon siirrytään asteittain vuoteen 2020 mennessä. Alakohtaiset kustannuserot otetaan edelleen huomioon ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusperusteissa alakohtaisilla kertoimilla. Oppilaitosmuotoisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta opiskelijavuosipohjaisen perusrahoituksen osuus on 35 %, suoritusrahoituksen 61 % ja vaikuttavuusrahoituksen 4 %. 5 Prosenttiosuudet hallituksen lakiesityksessä eroavat jonkin verran lausunnolla olleesta lakiluonnoksesta. 6 Pirhonen, Eeva-Riitta, Mitä tapahtuu toisella asteella? lukiokoulutus ja ammatillinen perus- ja lisäkoulutus. Esitys Ammatillisen koulutuksen seminaari 11.11.2014 Kouvola. Opetus- ja kulttuuriminiteriö. 8

Rahoituslakiesityksen perusteluissa todetaan, että nykyinen rahoitusjärjestelmä turvaa rahoituksen vakauden ja ennakoitavuuden, mutta ei kannusta riittävän voimakkaasti toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen eikä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen siten, että tehollinen koulutusaika lyhenisi. Koulutusajan jouston lisäämiseen ja näyttötutkintojen laajempaan hyödyntämiseen kannustaa uudessa rahoitusmallissa erilaisten tutkinnon ja niiden osien vaatiman opintoajan tarkempi opiskelijapäiväkohtainen huomioon ottaminen rahoitusperusteena sekä suoritettavien tutkintojen suuri paino kokonaisrahoituksessa. Uusi rahoitusmalli lisää siten merkittävästi rahoituksen epävakautta rahoitustekijöiden lisääntyessä ja niiden mukaan määräytyvän rahoituksen riippuessa myös muiden koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuudesta. Tämä näkyy mm. ministeriön suorittamissa rahoitusuudistuksen koelaskelmissa, joiden mukaan Kymenlaakson ammatilliset oppilaitokset menettäisivät nykytilanteessa Kouvolan seudun ammattiopistoa lukuun ottamatta uusilla rahoitusperusteilla valtionosuutta. 7 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen on ollut käynnissä jo vuodesta 2006 alkaen, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ammattiopistostrategian toimeenpanoon liittyvän vuorovaikutteisen hankkeen. Ammattiopistot määritettiin kirjeessä 5.4.2006 alueellisiksi tai muutoin vahvoiksi koulutusorganisaatioiksi, joiden toiminta kattaa koulutuksen järjestäjän kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt sekä nuorten että aikuiskoulutuksessa. 8 Kirjeessään 18.10.2007 opetusministeriö esitti suosituksenaan, että Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutussäätiön toiminta yhdistetään silloiseen Kouvolan seudun kuntayhtymään sekä Harjun Oppimiskeskus Oy:n toiminta yhdistetään joko Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymään tai Harjun Oppimiskeskus Oy:n ja Hevosopisto Oy:n toiminta yhdistetään. 9 Vuonna 2007 ja 2009 esitettiin koulutuksen järjestäjille suosituksia järjestäjäverkon kokoamiseksi ja Paras-hankkeen edellyttämän 50 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi. Ministeriö on myös tukenut fuusiohankkeita rahallisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti 31.3.2011 johtopäätöksenään, että Kymenlaakson ammatillinen koulutus on tarpeen koota vaiheittain yhdelle alueelliselle koulutuksen järjestäjälle. Lisäksi ministeriö toteaa, että Kaakkois-Suomessa tulisi arvioida mahdollisuudet laajempipohjaisen järjestäjäorganisaation muodostumiseen. Itä-Suomeen, johon Kymenlaakso tässä tarkastelussa luetaan, tulisi kirjeen mukaan muodostaa 4-5 alueellista ammattiopistoa, joilla on kaikki ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut. 10 Vuodesta 2006 vuoteen 2014 alkuun mennessä ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt 45 järjestäjällä ollen 1.1.2014 yhteensä 189 järjestäjää. Kuntajärjestäjien osuus on vähentynyt suhteellises- 7 Rahoitusuudistuksen mallilaskelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.10.2014. www.minedu.fi. 8 Opetusministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 5.4.2006. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke. 9 Opetusministeriön kirje 18.10.2007 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjille. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke opetusministeriön suositukset järjestäjäverkon kehittämiseksi. 10 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 31.3.2011. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja rakenteellisen kehittämisen edistäminen. 9

ti eniten alle puoleen. Yksityisten järjestäjien suhteellinen osuus on kasvanut, kun muutamat kunnalliset isot koulutuksen järjestäjät ovat muodostaneet monialaista ammatillista nuorten ja aikuiskoulutusta toteuttavia osakeyhtiöitä, joita ovat Uudenmaan ja Turun seudun ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen kattava Axxell Utbildning Ab, Etelä-Savon Koulutus Oy, Hyvinkään-Riihimäen seudun Hyria koulutus Oy sekä Porin ja Rauman seudun sekä Vakka-Suomen kattava Länsirannikon Koulutus Oy Winnova 11 Lakiluonnoksen perustelujen mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutustoiminnan kokoaminen suurempiin ja kattavampiin järjestäjäorganisaatioihin on ollut koko maassa asetettuun tavoitteeseen nähden riittämätöntä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa myös alueen lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä yhteistyötä. Samaa koulutusta ei ole lakiluonnoksen mukaan koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen lähtökohtaisesti perusteltua järjestää alueella useiden koulutuksen järjestäjien toimesta. 12 Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyvät 1.1.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi, mikä merkitsee kahden maakunnan yhteisen ylläpitäjärakenteen muodostumista. Toisen asteen ammatillinen koulutus on kuitenkin pääsääntöisesti maakunnallista tai jopa seutukunnallista palvelua toisin kuin ammattikorkeakoulu, jonka rahoituksen siirtyminen kokonaan valtiolle korostaa sen valtakunnallisuutta. Paras-hankkeen jälkeen on säädetty kuntarakennelaki (1698/2009, muut.478/2013), joka tähtää kuntarakenteen uudistamiseen vuosina 2013-2016 siten, että tuloksena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Kuntajaon muutoksilla on oleellinen vaikutus ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoon, koska kunnat ovat joko suoraan, kuntayhtymän jäsenkuntina tai osakeyhtiöiden osakkaina lähes kaikkien ammatillisten oppilaitosten järjestäjätahoina. Vuonna 2009 kuudesta kunnasta muodostunut Kouvola on yksi suurimmista maassa toteutuneista kuntaliitoksista. Muilta osin kuntajakoselvitykset eivät ole toistaiseksi Kymenlaaksossa johtaneet kuntajaon muutoksiin. Kuntajakoselvitykset odottavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainsäädäntöä. 13 Vuoden 2015 alusta toteutuva ammattikorkeakoulujen kuntarahoituksen poistuminen ja siirtyminen kokonaan valtionrahoitukseen aiheuttaa ammatillisen koulutuksen kunta- ja valtionrahoituksen suhteeseen muutoksen. Kuntarahoitus ammatillisessa koulutuksessa nousee noin 70 %:iin julkisen sektorin rahoitukses- 11 Suomen Kuntaliitto. Marja Lahtinen, Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen. Luento 30.10.2014. 12 Luonnos 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta. 13 Valtiovarainministeriö. Selvitysperusteen tarkastelua maakunnittain 22.8.2014. www.vm.fi 10

ta. Tämän voi katsoa lisäävän perusteluja sille, että kunnilla on aiempaa suurempi vaikutusmahdollisuus ammatillisen koulutuksen ratkaisuihin. 14 EU-säännöksistä johtuva kilpailuneutraliteettiperiaate edellyttää kunnallisissa oppilaitoksissa työvoimakoulutuksen ja oppilaitosten maksullisen palvelutoiminnan organisoimista yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa tai muuten siten, ettei se vääristä kilpailua. Työvoimakoulutuksen osalta muutokset on toteutettava 1.1.2017 alkaen ja maksullisen palvelutoiminnan osalta 1.1.2015 alkaen. Kuntalain muutoksella on tarkoitus täsmentää työvoimakoulutuksen yhtiöittämisvelvoitetta siten, että se ei koskisi järjestämislupaan pohjautuvaa koulutusta eikä tällaiseen opetukseen välittömästi liittyvää palvelutoimintaa, vaikka toiminnan järjestäminen perustuisi tarjouskilpailuun. 15 Hallituksen esityksen mukaan järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja tarjonnan kannalta tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen toteuttamiseen ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Hallituksen esitys eduskunnalle on annettu 4.12.2014, ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeet järjestämislupien hakemisesta on tarkoitus antaa tammikuussa 2015, järjestämislupien haku tapahtuisi lokakuuhun 2015 mennessä ja päätökset järjestämisluvista on tehtäisiin tammi-huhtikuussa 2016. 16 Kriteereiksi järjestäjäverkon uudistamiseksi on asetettu, että koulutuksen järjestäjällä on palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Monialaisella koulutuksen järjestäjällä tulee olla pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnonsuorittamismuodot. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien myöntämistä arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten perusteella kokonaisharkintana seuraavien kriteerien perusteella: - koulutustoiminta vastaa alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen - hakijalla on pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen myös yllättävissä muutostilanteissa - järjestämisluvista päätettäessä otetaan huomioon opetuksen laatutekijät - hakijalla on järjestämisluvan mukaisen koulutustehtävän hoitamisen edellyttämä osaaminen, oppimisympäristöt ja muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät puitteet 14 Lahtinen, M. Suomen kuntaliitto. Esitys FCG:n seminaarissa 23.9.2014. 15 Kuntalaki 365/1995, muut. 626/2013 2a ; HE-luonnos kuntalain muuttamisesta 8.5.2014 16 Opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 4.12.2014 (video www.minedu.fi). 11

- hakijalla on toimivat ja laajat työelämäsuhteet - hakija toimii yhteistyössä erityisesti alueen ammattikorkeakoulujen ja myös yliopistojen kanssa sekä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa - hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt - aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla on vahvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen lisäksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa - aikuiskoulutuksen edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja siihen valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisessa, toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen sekä osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa - ylläpitäjäneutraalisuus ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus ovat uudistuksen lähtökohtina Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus toteutuu 1.8.2015 alkaen voimaan tulevilla muutetuilla laeilla ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. 17 Lakimuutokset merkitsevät nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen lähentymistä mm. siten, että molemmissa käytetään jatkossa tutkintojen perusteita, korostetaan näyttötutkintoja sekä parannetaan tutkinnon osien suoritusmahdollisuutta. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään opintoviikoista eurooppalaisiin ECVETosaamispisteisiin, jotka eivät mittaa opintoihin kuluvaa aikaa, vaan osaamistavoitteiden laajuutta ja vaativuutta. Yhteisten aineet ryhmitellään uusiksi laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Molemmissa uusituissa laeissa on myös lisätty koulutuksen tavoitteisiin yrittäjyys. Eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys 18 yhdistää ammattistartin, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä kotitalousopetuksen yhdeksi koulutusmuodoksi, jonka nimenä on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä selvittää parhaillaan työlleen lisäaikaa anonut opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä, joka jätti väliraporttinsa 14.10.2014. Väliraportti sisältää ehdotuksen hallituksen esitykseksi ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lain muuttamisesta. Eduskunnalle 4.12.2014 annettu 1.8.2016 voimaan tulevaksi tarkoitettu lakiesitys 19 mm. asettaa koulutuksen järjestämislupaa vailla 17 Lait 787/2014 ja 788/2014. 18 HE 211/2014 vp 19 HE 307/2014 12

olevat yhteisöt ja säätiöt nykyistä tasavertaisempaan asemaan näyttötutkintojen järjestäjinä. Tutkintotoimikuntien tehtävissä korostuvat laadunvarmistus ja toiminnan kehittäminen. 20 Ammatillisen koulutuksen yhteishakua on muutettu syksyllä 2014 alkaneista opinnoista lähtien siten, että valinnassa on annettava etusija vailla aiempaa tutkintoa olevilla. Tämä tukee koulutustakuun toteuttamista. Jatkossa on tarkoitus, että aiemman tutkinnon suorittaneet otetaan näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Opetussuunnitelmaperusteiseen koulututukseen tutkinnon suorittanut voidaan ottaa perustellusta opiskelijaan liittyvästä syystä. 21 Tutkintojärjestelmän ja yhteishaun muutokset toisaalta lähentävät nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta ja mahdollistavat myös opiskeluajan lyhenemisen. Toisaalta yhteishaun muutos eriyttää nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta siten, että nuorten koulutus kytkeytyy tiiviimmin perus- ja lukiokoulutukseen. Hakujärjestelmän muutos on aiheuttanut ensimmäisellä kerralla ongelmia oppilaitoksissa, ja mm. vapaat aloituspaikat ovat kasvaneet. Hakujärjestelmän muutos edellyttää ensikertalaisten ja muiden hakijoiden tasapuolisen kohtelun kannalta entistä suurempaa joustoa oppilaitoksen nuorten ja aikuiskoulutuspaikkojen tarjonnan välillä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöön vaikuttavat merkittävästi hallituksen rakennepoliittisen ohjelman perusteella toteutuvat rahoitusleikkaukset. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano-ohjelman 29.11.2013 mukaan koko toisen asteen koulutukseen myös lukiokoulutuksen kattavat kohdistuvat julkisen rahoituksen rahoitusleikkaukset ovat yhteensä 260 miljoonaa. Säästöt syntyisivät järjestäjäverkon uudistamisesta, rahoitusjärjestelmän uudistamisesta sekä ammatillisen lisäkoulutuksen osatutkintoihin johtamattoman koulutuksen julkisesta rahoituksesta luopumisesta. Rahoituslakiesityksen perusteluosan mukaan valtion ja kuntien yhteenlaskettu rahoitus toisen asteen lukio- ja ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen on 2 641 miljoonaa. 22 Kansallinen ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011 2010 linjaa, että koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuoden 2015 alusta lukien olla toimiva laadunhallintajärjestelmä/toimintajärjestelmä. 23 20 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. Väliraportti 2014. 21 Kirsi Kangaspunnan esitys 23.9.2014 FCG:n seminaarissa. 22 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.1.2013 sekä luonnos 15.10.2014 hallituksen esitykseksi uudeksi rahoituslaiksi. 23 Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011 2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9. 13

4. POHDISKELUA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITYSSKENAARIOISTA Edellisessä luvussa on tarkasteltu ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutoksia vireillä oleviin ja toteutuviin lainsäädäntöhankkeisiin pohjautuen, joiden lähtökohtana on keskeisesti hallituksen rakennepoliittinen ohjelma. Seuraavassa esitetään nojaamatta mihinkään auktoriteetteihin selvitysmiehen tulkintaa siitä, millaisiin kehityssuuntiin vireillä olevat muutokset voivat johtaa ja millaisia johtopäätöksiä niistä olisi tehtävissä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamistavoitteen kannalta. Ammatillista koulutusta vievät vastakkaiset muutosvoimat eri suuntiin riippuen siitä, keskittyykö päähuomio koulutukseen pääsyyn ja koulutuksen alkupäähän vai työllistymiseen ja koulutuksen loppupäähän. Toinen dimensio liittyy oppimisympäristöihin, pidetäänkö ne enemmän oppilaitoksen seinien sisällä vai siirretäänkö oppimista kasvavassa määrin aitoihin työympäristöihin. Skenaario 1 Ammatillinen koulutus osana kunnallista sivistyspalvelua Ammatillisella koulutuksella on kaksi rajapintaa, toinen suhteessa peruskouluun ja lukioon, toinen suhteessa työelämään ja elinkeinojen kehittämiseen. Nuorisotakuun toteuttaminen, suunnitelmat oppivelvollisuuden pidentämisestä ja yhteishaussa täytettävien aloituspaikkojen varaaminen vain aiempaa tutkintoa vailla oleville ovat vahvistaneet tarvetta kytkeä toisen asteen ammatillinen koulutus tiiviimmin osaksi kunnallista sivistyspalvelua. Samaan suuntaan vie tarve tarkastella lukiokoulutuksen järjestämistä myös järjestäjäverkon osalta yhdessä ammatillisen koulutuksen kanssa. Kuntarahoituksen kasvu 70 %:iin ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksesta puoltaa tätä kehityssuuntaa ja tekee entistä perustellummaksi kuntaomistajan vaikutusvallan kasvun suhteessa valtioon, joka on vähemmistörahoittaja. Eri aikuiskoulutusmuotojen rahoituksessa kuntarahoituksen osuus rajoittuu ammatilliseen peruskoulutukseen. Tämä skenaario vahvistaisi ammatillisessa koulutuksessa sekä toiminnan painopisteen että rahoituksen näkökulmasta pyrkimystä erillisiin kokonaan julkisrahoituksella toimiviin nuorten koulutuksen järjestäjiin ja vahvasti markkinapohjaisella rahoituksella toimiviin aikuiskouluttajiin. Tämän skenaarion toteutumista vahvistaa, jos maassa päädytään vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaan kuntarakenteeseen Kouvolan tapaan. Esimerkiksi tuoreissa kuntaliitosselvityksissä, kuten Lahden seudun Salpauskunta-selvityksessä, esitettiin selvitettäväksi kuntayhtymäpohjaisen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintojen siirtämistä mahdolliseen uuteen kuntaan. Vastaavalla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon alkuperäisessä uudistussuunnitelmassa lähtökohtana oli, että ns. vastuukunnat toimisivat palvelujen järjestäjänä. Hallituksen uusin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaorganisaatiolinjaus rakentuu nykyisiin 14

sairaanhoitopiireihin pohjautuviin kuntayhtymiin, joskin vastuukuntakin voi tulla kyseeseen kuntien yhteistoiminnan muotona. Oppimisen sisällön ja toteutustavan kannalta tämä skenaario merkitsisi koulumaisuuden lisääntymistä ja myös tarvetta koko ikäluokan kouluttamisen edellyttämien tukipalvelujen vahvistamiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on tässä skenaariossa peruskuntapohjainen. Aikuiskoulutus toimii markkinaehtoisena erillisenä organisaationa. Skenaario 2 Ammatillinen koulutus markkinatoimijana työelämän palvelijana Nuorten ja aikuisten koulutuksen lähentyminen muuttaa myös nuorten ammatillista koulutusta joustavaksi markkinatoimijaksi, joka kykenee nopeaan reagointiin. Tätä kehityssuuntaa konkretisoivat nuortenkin koulutuksessa pyrkimys joustavampiin opintoaikoihin, opetussuunnitelmaperusteiden korvaaminen tutkintojen osaamisperusteilla ja näyttötutkintojen roolin korostaminen. Huomattava askel tässä kehityksessä ovat 1.8.2015 voimaan tulevat ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevat lakimuutokset, jotka muuttavat nuorten ja aikuisten tutkintojärjestelmät entistä samankaltaisemmiksi. Tässä skenaariossa koko ammatillisen koulutuksen opettajien siirtyminen kokonaistyöaikaan tulee entistä välttämättömäksi. Yhteishaun paikkojen ollessa varattuja vain pelkän perusopetuksen oppimäärän suorittaneille, koulutuksen järjestäjällä tulee olla mahdollisuus joustavasti ja tasapuolisesti tarjota näyttötutkintoon johtavan koulutuksen tai muita aikuiskoulutuspaikkoja muille hakijoille. Samoin tavoitteena on, että koulutuspaikan vaihtoa suunnittelevat opiskelijat voivat siirtyä toiseen koulutukseen vapaille opiskelupaikoille osallistumatta yhteishakuun. Tällöin myös nuorten koulutusta on kehitettävä aikuiskoulutuskeskusten non stop-koulutusten suuntaan. Oppimisympäristöissä korostuu työelämäläheisyys nykyistä työssäoppimistakin voimakkaammin. Oppisopimuskoulutusta käytetään laajemmin osana opetussuunnitelmaperusteista peruskoulutusta esimerkiksi 2+1 mallina ( 2 vuotta koulussa ja yksi vuosi oppisopimuskoulutuksena). Kun skenaariossa 1 huomio kiintyy koulutuksen alkupäähän ja koulutukseen pääsyn turvaamiseen, huomio skenaario 2:ssa kiintyy loppupäähän ja työllistymiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko tässä skenaariossa pohjautuu nykyistä laajemmin kuntayhtymien ohella osakeyhtiöihin, jotka järjestävät sekä järjestämislupaperusteista että markkinaehtoista nuorten ja aikuiskoulutusta. Työelämän edustajat ovat nykyistä laajemmin mukana oppilaitosten hallinnossa. Aikuiskoulutuskeskusten rahoitus on pääosin markkinapohjaista. Niidenkin rahoituksessa kuitenkin valtion verovaroihin pohjautuva, vaikkakin kilpailtava rahoitus muodostaa valtaosan, ja aidosti yksityinen rahoitus on selvä vähemmistö. Erona muihin ammatillisiin oppilaitoksiin on kuitenkin, että aikuiskoulutuskeskusten 15

rahoituksessa ei ole kuntarahoitusta lukuun ottamatta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ammatillista peruskoulutusta. Ammattiopistojen rahoitus muuttuu rahoitusuudistuksessa. Suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus muodostavat puolet koko rahoituksesta, ja ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen julkinen rahoitus poistuu. Tämä merkitsee ammattiopistojen rahoituksellisen aseman lähentymistä aikuiskoulutuskeskusten kanssa, koska ammattiopistot kilpailevat jatkossa suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksesta maan kaikkien muiden oppilaitosten kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore tulevaisuuskatsaus korostaa selvästi jälkimmäistä skenaariota. Tulevaisuuskatsauksen mukaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja laatua on vahvistettava sekä parannettava koulutuksen joustavuutta ja reagointiherkkyyttä. Työssä oppiminen ja työn ohessa suoritettava täydennyskoulutus korostuvat. Tulevaisuuskatsauksen mukaan ammatillisen koulutuksen kansallisen koulutuspolitiikan virtaviivaistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi on perusteltua siirtää ammatillisen koulutuksen julkinen rahoitusvastuu valtiolle. Työelämän edustusta päätöksentekoelimissä tulee lisätä. Toisen asteen koulutuksessa toteutettava rakenneuudistus johtaa koulutuksen järjestäjäverkon muutoksiin, ja koulutus järjestetään yhä useammin kuntien välisenä yhteistyönä joko kuntayhtymän tai osakeyhtiön muodossa. 24 24 Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18, 11-12, 20. 16

5. KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ERITYISPIIRTEET Kymenlaakson maakuntaan kuuluvat Haminan, Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Maakunnan väkiluku oli vuonna 2014 ennakkotiedon mukaan 180 771. 25 Iitin kunta on anonut valtioneuvostolta siirtoa Päijät-Hämeen maakuntaan ja oli mukana Lahden seudun Salpauskunta-kuntajakoselvityksessä. Iitin kunnanvaltuusto päätti 29.9.2014 hylätä liittymisen kuuden kunnan Salpauskunta kokonaisuuteen. Kymenlaakson maakunta poikkeaa useimmista muista maakunnista siinä, että maakunnassa on kaksi maakuntakeskusta Kotka ja Kouvola, joiden kesken koko maakuntaa palvelevat toiminnot on jaettu. Tuore Kymenlaakso-ohjelma, joka sisältää sekä aluekehityslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn maakuntasuunnitelman 2030 että aluekehityslaissa määritellyn maakuntaohjelman 2014-2017, määrittää maakunnan strategian ja tahtotilan sekä tavoitteet seuraaville vuosille. Tässä luvussa esitetyt Kymenlaakson nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita koskevat ovat Kymenlaakso-ohjelmasta, ellei toisin mainita. 26 Kymenlaakso on kokenut Voikkaan ja Myllykosken tehtaiden sulkemisen jälkeen voimakkaan rakennemuutoksen, jonka johdosta maakunnasta on hävinnyt vuoteen 2011 mennessä 5000 metsäteollisuussidonnaista työpaikkaa. Maakunnan rakenteellinen työttömyys on suhteellisen korkealla tasolla. Työttömyysaste oli tammikuussa 2014 koko maan keskiarvoa (12,5 %) korkeampi eli 15,8 %. Työttömiä on eniten teollisissa töissä ja avoimia työpaikkoja kaupallisissa töissä. Myönteinen merkki kuitenkin on, että viennin arvonlisäys ylitti vuonna 2011 lamavuoden 2008 tason toisin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Päijät-Hämeessä. Kymenlaakson Liiton tuoreen Kymenlaakso-ohjelman mukaan maakunnassa on onnistuttu erityisen hyvin verkostoitumisessa, liikenne- ja helikopterikouluksen tukemisessa, päätieverkoston sujuvuudessa sekä asumisen ja rakentamisen energiatehokkuudessa. Heikoiten on onnistuttu yritysten sukupolvenvaihdosten tekemisessä, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemisessä, joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa, Kymenlaakson tunnetuksi tekemisessä opiskelupaikkana sekä elinkeinoilmaston parantamisessa. Kymenlaakso-ohjelman nykytilanteen analyysi kiinnittää varsin paljon huomiota ammatillisen koulutuksen kysymyksiin niin onnistumisissa kuin myös niissä kehityskuluissa, joissa olisi toivottu muutosta parempaan. Kymenlaakso on erikoistunut paperiteollisuuteen ja logistiikkaan. Myös rakennusteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen, kemianteollisuuden, julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen työpaikkojen osuus työpaikoista on selvästi korkeampi kuin koko maassa. 25 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 26.8.2014. 26 Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017. Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä. A:52. Kymenlaakson Liiton julkaisu. 17

Metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä oli vuonna 2011 Kymenlaaksossa 9,1 % eli kaksinkertainen koko maan keskiarvoon (4,7 %) verrattuna. Massan ja paperin valmistuksessa ero Kymenlaakson hyväksi oli vieläkin suurempi. Kymenlaaksossa osuus oli 6,9 %, koko maassa 2,2 %. 27 Logistiikan poikkeuksellista merkitystä kuvaa, että vuonna 2011 yhdistynyt HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleis-, kontti-, vienti- ja transitosatama, jonka osuus koko maan satamien transitoliikenteestä on noin 60 %. 28 Haminan ja Kotkan satamien yhdistyminen on myös hyvä näyttö voimavarojen yhdistämisen merkityksestä maakunnan kilpailukyvylle. Vastaavasti Kouvolasta itään suuntautuvalla rataosuudella henkilö- ja tavaraliikenteen yhteenlaskettu bruttotonnimäärä on Suomen rataosien suurin paneurooppalaisella liikennekäytävällä Helsinki-Pietari-Moskova. 29 Kouvolassa on maan merkittävimpiin kuuluvaa rautatieterminaalitoimintaa. Maakunnan halki kulkee Suomen elinkeinoelämän kannalta tärkein kansainvälinen maaliikennekäytävä paneurooppalainen liikennekäytävä Helsinki-Pietari-Moskova. 30 Valtatie E18 valmistuu vuoteen 2018 mennessä kokonaan moottoritieksi välillä Helsinki-Vaalimaa. Matkailun osuus oli Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöiden teettämän tutkimuksen mukaan 4,3 % Kymenlaakson aluetalouden liikevaihdosta vuonna 2013. Se on merkittävästi vähemmän kuin Etelä-Karjalassa, jossa vastaava osuus oli 16 %. 31 Kasvupotentiaalia lienee siten Kymenlaaksossa merkittävästi. Alueella on toteutunut ja vireillä merkittäviä kaupallisia investointihankkeita mm. Vaalimaalla, jotka toisivat jopa 2000 uutta työpaikkaa. Kymenlaakso-ohjelman mukaan maakunta hakee uutta elinvoimaa Pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä. Pohjoinen kasvuvyöhyke on fyysinen ja toiminnallinen vyöhyke Itämeren ja Suomenlahden pohjoisosassa. Vyöhyke tuottaa kestävää kilpailukykyä ja talouskasvua Venäjän ja Aasian kehittyvien markkinoiden varassa. Kymenlaakson visio vuodelle 2030 on Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin- ja liiketoimintaympäristö Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ytimessä. Kymenlaakso-ohjelma sisältää vuoteen 2030 neljä mahdollista skenaariota, jotka ovat Kasvuvyöhyke vetää, Kasvua verissä päin, Taiturointia kuilun partaalla ja Osaavat päät ja piuhat. Ohjelmassa on hahmotettu skenaarioista riippumattomia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, joihin on varauduttava tietyn kehityskuvan toteutuessa. Seuraavassa on referoitu ammatillisen koulutuksen kannalta merkityksellisiä ohjelman toimenpiteitä. 27 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 26.8.2014. 28 Ulkomaan meriliikennetilasto 2013. Liikenneviraston tilastoja 5/2014. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi 29 Suomen rautatietilastoa 2012. Liikenneviraston tilastoja 4/2012. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi 30 Rautatieliikenne 2030-suunnitelman lähtökohdat ja vaikutustarkastelu. Ratahallintokeskus A7/2006. 31 Vuorela, P.& Joki, L.& Halonen, K. & Antinmaa, K.& Kultanen, H.& Julin, P. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus Kaakkois-Suomen alueella 2013. Innolink Research. 18

Skenaarioista riippumattomia toimenpiteitä ovat innovatiivisten palvelujen kehittäminen, luonnonvarojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat, uudet ICT-alan sovellukset sekä kunta- ja aluehallinnon selkeyttäminen. Koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen liittyy viime mainittuun toimenpiteeseen. Kasvuvyöhyke vetää -skenaariota voi pitää toiveskenaariona. Sen toteutumiseen liittyy logistisen sekä palvelu- ja asuininfrastruktuurin nopea ja joustava rakentaminen, logistisen klusterin voimakas hyödyntäminen, profiloituminen matkailussa, toimet osaavan työvoiman kouluttamiseksi alueelle koti- ja ulkomailta, merkittävä koulutuksen vahvistaminen ottamalla huomioon erityisesti ulkomaalaistaustaiset sekä biotalouden edistäminen. Kasvua verissä päin skenaarioon liittyy panostus kyberturvallisuusosaamiseen, eurooppalaisten datakeskusten houkuttelu alueella sekä cleantechin ja biotalouden koulutus ja markkinointi. Taiturointia kuilun partaalla skenaario edellyttäisi metsäsektorin koulutuksen kohdentamista, peliliiketoiminnan kehittämistä sekä panostusta globaalin korkean osaamisen kehittämiseen alueella. Osaavat päät ja piuhat skenaario edellyttää erikoistumista kyberturvallisuuteen ja peliliiketoimintaan sekä älykkäiden mm. verkkokauppaa palvelevien logistiikkapalvelujen kehittämistä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kymenlaakson 16-vuotiaiden sekä 25-65-vuotiaiden ikäryhmien lasku vuodesta 2011 vuoteen 2015 olisi koko maan keskiarvoa suurempaa. Kuusitoistavuotiaiden ikäluokka pienisi 400:lla eli 18 % ja 25-65-vuotiaitten ikäryhmä noin 13 700:lla eli noin 14 %. 32 Vuonna 2025 16- vuotiaitten ikäluokan koko olisi 1800 henkeä. Kymenlaakson Liitto ei ole maakuntakohtaisessa palautteessaan ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteelliseksi määräksi vuosille 2013-2016 yhtynyt edellä oleviin kehitysnäkymiin, vaan on todennut peruskoulun päättävän ikäluokan olevan kasvussa ja myös maahanmuuttajien määrän kasvattavan koulutettavan ikäluokan kokoa. 33 Maakunnassa asui vuonna 2013 jo 6685 ulkomaan kansalaista, mikä vastaa likipitäen Iitin kunnan väestömäärää. 34 Aikuiskoulutuksen tarvetta kasvattaa teollisuuden voimakas rakennemuutos, minkä johdosta maakunnan työttömyysaste on selvästi koko maan keskiarvoa suurempi, samoin nuorisotyöttömyys. 35 32 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014. www.minedu.fi/koulutus/ammatillinen koulutus 33 Kymenlaakson Liitto. Maakuntakohtainen palaute ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013-2016. 34 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 11.6.2014. 35 Koko työvoiman työttömyysaste vuonna 2012: Kymenlaakso 12,5 %, koko maa 9,5 %; 17-24-vuotiaat: Kymenlaakso 13 %, koko maa 5,7 %. 19

TAULUKKO 1. Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuksena toteutuvan ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion opiskelijamäärä % kunnan väkiluvusta 20.9.2013 sekä omassa maakunnassa opiskelevien osuus % kaikista kunnassa asuvista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013. 36 Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opiskelevat % väkiluvusta Oppisopimuskoulutuksessa opiskelevat % väkiluvusta Lukiossa opiskelevat % väkiluvusta Oman maakunnan osuus amm. oppilaitoksessa opiskelevista % Oman maakunnan osuus oppisopimuskoulutuksessa opiskelevista % Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Koko maa 2,85 2,23 2,98 2,98 2,57 3,01 0,46 37 2,85 0,21 0,27 0,22 0,33 0,14 0,17 0,14 0,25 1,40 2,06 1,63 1,56 0,96 1,60 1,87 1,93 92,4 60,6 91,3 87,9 82,1 90,1 31,3 87,7 65,6 35,3 66,4 76,6 66,7 50 60 70,2 Punaisella merkityt arvot ovat yli koko maan keskiarvon. Koska ammatillisen peruskoulutuksen luvuissa ovat myös aikuiset, jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa, lukuja ei voi suoraan rinnastaa peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvien jakautumaan lukion ja ammatillisen koulutuksen kesken. Vertailu koko maan lukuihin antaa kuitenkin viitteitä Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen koko maata suuremmasta vetovoimasta lukioon verrattuna. Opiskelijamäärien suhteuttaminen väkilukuun ei varsinkaan lukion kohdalla ole erityisen hyvä mittari kuntien väliseen vertailuun, koska kuntien ikärakenteen erot jäävät ottamatta huomioon. Iitin ja Virolahden korkeita lukioosuuksia ei selitä oman kunnan lukion vetovoiman vahvuus, koska oman kunnan lukion osuus lukiossa opiskelevista on näissä kunnissa pienempi kuin Kotkassa ja Kouvolassa. Kymenlaaksolle on taulukon 1 perusteella tyypillistä ammatillisen koulutuksen maan keskiarvoa suurempi ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä suhteessa väkilukuun. Kymenlaakson Liiton muistion mukaan Kymenlaaksossa yli 60 % ikäluokasta hakee ammatilliseen koulutukseen. 38 Ammatillisen väylän suosiota kasvattaa myös maakunnan pitkä perinne kaksoistutkinnon järjestämisessä, mikä alkoi maassa ensimmäisenä Kotkassa. Ammatillisen koulutuksen osuus väkiluvusta on suuri myös eräillä vanhoilla teollisuuspaikka- 36. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Kotikuntaraportit. Z99SA6BK. 37 Poikkeuksellinen luku. Esimerkiksi 20.9.2012 vastaava osuus 2,44 % ja 20.9.2011 vielä suurempi eli 2,65 %. 38 Kymenlaakson Liitto. Maakuntakohtainen palaute ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013-2016. 20

kunnilla, kuten Lahdessa, Imatralla, Hyvinkäällä, Vaasassa, Kemissä, Raahessa, Jämsässä sekä muutamissa pienissä maaseutukunnissa, mutta ei esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Tampereella tai Turussa. Sen sijaan oppisopimuskoulutuksen osuus väkiluvusta on niukasti alle maan keskiarvon Kouvolaa ja Iittiä lukuun ottamatta. Myös omassa maakunnassa opiskelevien osuus ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista on maakunnan kaupungeissa sekä Pyhtäällä koko maan keskiarvoa suurempi. Tämä on yllättävää siksi, että maakunta on väestöpohjaltaan varsin pieni ja lähellä pääkaupunkiseutua. Se voi kertoa siitä, että maakunnan koulutustarjonta on monipuolista ja pystyy tyydyttämään tässä mielessä hyvin asukkaiden tarpeet. Oppisopimuskoulutuksessa tilanne on päinvastainen: omassa maakunnassa oppisopimuskoulutusta suorittaa Kouvolaa lukuun ottamatta maan keskiarvoa vähemmän. Kun tätä arvioidaan suhteessa pk-yritystoiminnan poikkeuksellisen suureen kehittämistarpeeseen maakunnassa, antaisi tulos aihetta pohtia, miten maakunnassa yritykset saataisiin kiinnostumaan enemmän oppisopimuskoulutuksesta. Luku heijastanee myös työpaikkarakenteen kapea-alaisuutta. Esimerkiksi Helsingissä, jossa oppisopimuskoulutuksella on vahvat perinteet, Uudenmaan osuus oppisopimuskoulutuksessa olevista on 97 %. TAULUKKO 2. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat asuinalueen mukaan keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013. Asuinalue Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Harjun oppimiskeskus Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kouvolan seudun ammattiopisto Kymenlaakso 2338 93,0 % 83 34,7 % 30 100 % 39 2229 93,9 % Etelä-Karjala 17 0,5 % 29 12,1 % 44 1,9 % Päijät-Häme 11 0,5 % 6 2,5 % 22 0,9 % Itä-Uusimaa 40 41 1,6 % 5 2,1 % 19 0,8 % Pääkaupunkiseutu 41 32 1,3 % 27 11,3 % 10 0,4 % Muu maa 76 3,0 % 89 37,2 % 51 2,1 % YHTEENSÄ 2515 100 % 239 100 % 30 100 % 2375 100 % Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Kotikuntaraportit. Raportti Z99LK6SBK. 39 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 40 Entinen Itä-Uudenmaan maakunta. 41 Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 21

TAULUKKO 3. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Kymenlaaksosta asuinalueittain keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013. Asuinalue Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Harjun oppimiskeskus Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kouvolan seudun ammattiopisto Hamina 546 23,3 % 17 20,5 % 13 0,6 % Kotka 1459 62,5 % 21 25,3 % 34 1,5 % Kouvola 96 4,1 % 29 34,9 % 30 100 % 2085 93,5 % Muu Etelä- Kymenlaakso 237 10,1 % 15 18,1 % 10 0,5 % Muu Pohjois- Kymenlaakso 1 1,2 % 87 3,9 % YHTEENSÄ 2338 100,0 % 83 100,0 % 30 100 % 2229 100,0 % Harjun oppimiskeskusta lukuun ottamatta maakunnan ammatillisten oppilaitosten opiskelijapohja on vahvasti maakunnallinen Kymenlaakson osuuden ollessa Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopistoissa 93 94 %. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston opiskelijarekrytointialue laajenee maakunnan ulkopuolelle lähinnä länsi-itäsuunnassa Itä-Uudellemaalle ja myös Etelä-Karjalaan, mutta myös Kouvolasta tuleva opiskelijavirta on merkittävä. Vastaavasti Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijarekrytointialue laajenee pitkin Salpausselkää länteen Päijät-Hämeeseen ja Itä-Uudellemaalle sekä itään Etelä-Karjalan suuntaan vahvemmin kuin Etelä-Kymenlaaksoon. 42 Merkillepantavaa on, että Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijarekrytointialueet ovat melko erilliset. Molemmissa ammattiopistoissa on valtakunnallista koulutusta, kuten Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa merenkulkuala ja Kouvolan seudun ammattiopistossa helikopteriasentajakoulutus, tullialan koulutus, rautatiealan koulutus ja artesaanikoulutus, joiden opiskelijapohjat ovat valtakunnalliset. Harjun oppimiskeskuksen hevosalan koulutuksen opiskelijat tulevat 65 %:sti maakunnan ulkopuolelta 89 eri kunnasta pääkaupunkiseudun ollessa samaa luokkaa kuin Kotkan ja Kouvolan. 42 Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Kotikuntaraportit. Z99LK6SBK. 22

KUVIO 2. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavirrat Kymenlaakson sisällä sekä naapurialueiden ja Kymenlaakson välillä keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013. Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Kotikuntaraportit. Z99LK6SBK. Kymenlaakso-ohjelman tavoite lisätä maakunnan vetovoimaa opiskelupaikkana lieneekin sovellettavissa lähinnä korkeakoulutukseen, erityisesti Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. Toinen johtopäätös, mikä tilastoluvuista on tehtävissä on, että Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson väliset opiskelijavirrat ovat yllättävän pienet verrattuna Salpauselkää ja Suomenlahtea seuraileviin länsi-itä suuntaisiin opiskelijavirtoihin. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Kymenlaaksossa jonkin verran alhaisempi (66,3 %) kuin koko maassa keskimäärin (69 %). 43 Kymenlaakson maakuntaohjelmaan 2014-2017 sisältyvässä toimintalinja 1:ssä, joka koskee yritysten toimintaedellytysten parantamista ja elinkeinojen kehittämistä, asettavat mm. seuraavat vaatimuksia toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiselle: 43 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 11.6.2014 sekä Suomen Virallinen Tilasto (SVT). Väestön koulutusrakenne (verkkojulkaisu). Viitattu 3.8.2014. 23

- liikenteen, logistiikan, kaupan ja matkailun liiketoiminnan vahvistaminen - yritysten kansainvälistymisen edistäminen koulutuksen avulla - nuorten perustamien yritysten tukeminen - pelillistämiseen liittyvän osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen Maakuntaohjelman toimintalinja 2 sisältää koulutuksen ja osaamisen kehittämisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tarvittavia toimenpiteitä, jotka koskevat toisen asteen ammatillista koulutusta ovat: - ennakointijärjestelmien kehittäminen - nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen - koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen - harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen saatavuuden varmistaminen - oppisopimuskoulutuksen lisääminen - rakennemuutoksen johdosta syntyneen työvoimareservin kattava koulutusjärjestelmä työttömäksi jääneiden ja muiden aikuisten koulutustason nostamiseksi ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi - uudenlaiset koulutus- ja oppimisympäristöt - biotalouden osaamiskeskittymän kehittäminen koulutus- ja tutkimuskeskus Biosammosta - kielten osaamisen kehittäminen ja englanninkielisen koulutuksen toteuttaminen myös toisella asteella Kymenlaakson maakunta jakautuu Kouvolan sekä Kotkan-Haminan seutukuntiin. Ne kumpikin muodostavat oman työssäkäyntialueen. Valtiovarainministeriön Elivoimainen kunta- ja palvelurakenne selvityksessä työssäkäyntialueen kriteerinä on vähintään 10 %:n pendelöinti toisessa kunnassa. Kouvolan työllisestä työvoimasta 3,1 %:lla on työpaikka Kotkassa ja 1,1 %:lla Haminassa. Vastaavasti Kotkan työllisestä työvoimasta 3,0 %:lla on työpaikka Kouvolassa ja Haminan työllisestä työvoimasta 3,9 %:lla. Pääkaupunkiseudulle pendelöiviä on sekä Kouvolassa (2,5 %) että Kotkassa (3,0 %) yhtä paljon kuin maakunnan toiseen puoliskoon pendelöiviä. Kuntapohjaisessa erikoiskaupan asiointialuetarkastelussa niin Hamina, Kotka kuin Kouvolakin ovat kaikki keskuskuntia, joissa vähintään 50 % asioinnista tapahtuu omassa kunnassa. Niin työssäkäynti kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijavirratkin suuntatuvat sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa seutukunnan sisälle, ja seutukuntarajan ylitys on harvinaista. 44 Kouvolan seudun kehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy:n (Kinno) keskeiset teemat ovat elinvoimaa metsästä, vetovoimaa Kouvolaan ja luovuudella liiketoimintaa. 45 Etelä-Kymenlaakson alueellisen kehitysyhtiö Cursor Oy:n seudullisen kasvuohjelman panostukset ovat matkailu, metsäklusterin osaamisen hyödyntäminen, logistiikkapalvelut sekä peli- ja medialiiketoiminta. Konkreettiset toimenpiteet ryhmittyvät kolmen kehit- 44 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoja Kymenlaaksosta 26.8.2014; Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoja Kymenlaakson kuntien avainluvuista 27.6.2014; Uudenmaan liitto. Uusimaa-tietopankki; Valtiovarainministeriö. Elinvoimainen kuntaja palvelurakenne. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. Osa 1 ja Kymenlaakso. 5a/2012. Kunnat. 45 Kouvola Innovation Oy;n nettisivut. Luettu 13.10.2014. 24

tämisteeman alle. Niitä ovat seudun EU:n ja Venäjän välittäjäroolin kehittäminen, E18 palveluverkon vahvistaminen sekä seudun myynti ja markkinointi. 46 Tiivistäen voidaan todeta, että Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muista maakunnista erottuvia piirteitä ovat poikkeuksellisen voimakas rakennemuutos suurteollisuuden työpaikkamäärän romahdettua. Uusia kehityslinjoja ja mahdollisuuksia ovat palveluvaltaistumisen tuomat työpaikat ja niiden työvoimatarve, vahva tarve tukea koulutuksella kansainvälistymistä sekä tarve pk-yrittäjyyttä tukemalla luoda uusia työpaikkoja kadonneiden suurteollisuustyöpaikkojen tilalle. Kehityslinjoista näyttää vallitsevan suuri yksimielisyys maakunnallisten ja seutukunnallisten toimijoiden kesken. Venäjän tuomat mahdollisuudet konkretisoituvat mm. Virolahden Vaalimaalla, jonne on tulossa lähivuosina 2000 uutta työpaikkaa kauppakeskuksiin, hotelli- ja ravintolatoimintoihin ja mahdollisesti kasinoon. Tällöin venäjän kielen osaaminen on tärkeä ammatillinenkin osaamisalue maakunnan elinkeinoissa. Nämä kehityslinjat vaativat myös toisen asteen ammatilliselta koulutukselta poikkeuksellisen nopeaa reagointia ja uusia avauksia. Toisaalta metsäteollisuus käy valtakunnallista kampanjaa suuren eläköitymisen aiheuttaman poistuman vaatiman työvoiman tarpeen turvaamiseksi, joten myös entisten vahvojen alojen työvoimatarve vaatii koulutusta. 6. KUVAUS KYMENLAAKSON AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA 6.1. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami) Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston koulutuksen järjestäjä on Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, joka perustettu Kotkan kaupungin ja Haminan seudun koulutuskuntayhtymän järjestämän ammatillisen koulutuksen yhdistyttyä 1.1.2006 alkaen. Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien kuntayhtymälle luovuttamien rakennusten kirjanpitoarvoista ja muista sijoitusosuuksista. Yhtiökokouksen äänivalta jakautuu jäsenkuntien kesken seuraavasti: Hamina 6 ääntä, Kotka 6 ääntä, Miehikkälä 1 ääni, Pyhtää 1 ääni ja Virolahti 1 ääni. Markkinaehtoista koulutusta varten on vuonna 2014 perustettu osakeyhtiö, jonka osakkeet kuntayhtymä omistaa kokonaan. Kuntayhtymällä on tytäryhtiö Primus High Tech Oy, josta kuntayhtymän omistusosuus on 77 %. Primus High Tech Oy on koneistusalan oppimisympäristö, jossa osakkaina ovat myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ja eräät yritykset. Oppilaitoksella on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen Kotka Maritime Center KMC, joka on merenkulku- ja satama-alan 46 Cursor. Vuosikertomus 2013. 25

simulaattori- ja koulutuskeskus. Ammattiopisto on myös mukana meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotkassa. Kuntayhtymä ostaa taloushallintoon liittyvät osto- ja myyntireskontrapalvelut sekä kirjanpitopalvelut Kaakon Taitoa Oy:ltä. Kuntayhtymällä on tuore 12.6.2014 päivitetty strategia. Siinä painopistealoiksi on määritetty hyvinvointiala, kaupan ja matkailun palvelut, kielikoulutus, logistiikka-ala ja yrittäjyys. Painopistealojen määrittelyn lähtökohtina ovat oppilaitoksen logistinen sijainti, väestön ikärakenteen kehitys ja maahanmuuttajat. Kilpailuetua tuovia keihäänkärkiä ovat uusiutuva energia ja cleantech, ekologinen rakentaminen, merenkulku- ja satama-alan koulutus (Kotka Maritime Center), nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö, palvelinkeskusosaaminen, prosessiala (mm. kemianteollisuus) sekä peliala ja pelillistäminen. Imagoarvoa on Ekamin konservatoriolla ja puuvenealalla. Strategian mukaan erityisen huomion aloja ovat kone- ja metalliala, kulttuurialat, maarakennusala ja puhdistuspalveluala joko vetovoiman tai heikon työllisyyden vuoksi. 47 Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston tehtävänä seudullisessa Kaakon kasvuohjelmassa on vastata seudun palveluosaamisen kehittämisestä yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. 48 Oppilaitos toimii Kotkassa Katariinan, Kotekon ja Malmingin kampuksella sekä Haminan kampuksella. Oppilaitoksessa järjestetään kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden (tietojenkäsittely), tekniikan ja liikenteen alan, sosiaali- ja terveysalan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillista koulutusta. Koulutusaloilla tarjolla olevat perustutkinnot kattavat tavallisimmat perustutkinnot. Voimassa olevia näyttötutkintojen järjestämissopimuksia oli voimassa vuonna 2013 yhteensä 55, joista 15 ammatillisiin perustutkintoihin, 30 ammattitutkintoihin ja 10 erikoisammattitutkintoihin 49 Oppilaitoksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämilupa. Harvinaisia valtakunnallisesti merkittäviä ammatillisia perustutkintoja, koulutusohjelmia tai ammattitutkintoja oppilaitoksessa ovat merenkulkuala, jossa Kotka on Rauman ohella maan toinen koulutuskeskus, maarakennuskoneenkuljetus, musiikki, joka toimii Ekamin konservatoriona ja liittyy Kotkan kevyen musiikin perinteeseen, veneenrakennuksen ammattitutkinto (puuveneet, Hamina) ja matkailuvirkailija (Hamina). Oppilaitos on maan ainoa lastinkäsittelyn erikoisammattitutkinnon järjestäjä, WinNovan ohella maan toinen lastinkäsittelyn ammattitutkinnon järjestäjä ja Kymenlaaksossa ainoa johtamisen erikoisammattitutkinnon sekä eräiden matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattitutkintojen järjestäjä. Ammattiopistossa on myös muita Kymenlaakson ammatillisia oppilaitoksia useampia kone- ja metallitekniikan ammattitutkintojen järjestämisoikeuksia. Harvinainen ammattitutkinto on myös tuulivoima-asentaja. Lastinkäsittelyn 47 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Strategia 2012-2016. Hyväksytty yhtymähallituksessa 30.8.2012 ja päivitetty 12.6.2014. 48 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 44. 49 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 45. 26

ammattitutkinto oli vuonna 2011 ainoa tutkinto maakunnassa, josta valmistuneet olivat työllistyneet 100 %:sti. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ohella maakunnassa yrittäjän ammattitutkinnon järjestämisoikeus. Oppilaitos toteuttaa nuorisotakuun osana toteuttavaa määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, joka koskee 20-29 vuotiaita pelkän peruskoulun varassa olevia ammatti- tai erikoisammattitutkintojen tai ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen tähtääviä nuoria. Kokonaisopiskelijamäärä ajalla 1.1. 20.9.2014 oli 16. 50 Oppilaitos järjestää erilaisia pätevyys- ja korttikoulutuksia myös yrityskohtaisesti räätälöityinä. Oppilaitoksessa voi suorittaa kaksois- tai kolmoistutkinnon (ylioppilastutkinto ja lukiotutkinto) yhteistyössä Kotkan lyseon lukion ja Haminan lukion kanssa. Kaksoistutkinnon suorittajien määrä on ollut huomattavan suuri, 2010-luvulla jopa noin 30 % kaikista ammatillisen perustutkinnon suorittajista. Tähän vaikuttanee pitkä traditio. Kotka on ollut ensimmäinen kaupunki Suomessa, jossa aloitettiin ammattilukiokoulutus jo 1980-luvun lopulla. Kuntayhtymän organisaatioon kuuluu Rannikkopajat-yksikkö, joka toteuttaa seudulla tavoitteellista ja tuloksellista nuorisotakuuta yhdeksässä ammatillisessa pajassa. Se on työvalmennuksen ja työllistämisen yksikkö, joka tarjoaa Haminassa, Virolahdella, Pyhtäällä ja Miehikkälässä alle 25-vuotiaille ja Kotkassa alle 29- vuotiaille erilaisia työ-, harjoittelu- sekä koulutusjaksoja. Nuorten työpajavalmennuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 328 nuorta, joista palkkatuella 125. Työllistetyistä sijoittui työhön tai koulutukseen yhteensä 75 %. Pajavalmennuspäiviä kertyi 21 230. Ammattiopiston ja Rannikkopajojen välillä on tehty sopimus, joka mahdollistaa nuorten yksilölliset opintopolut ja joustavan siirtymisen oppilaitoksen ja työpajojen välillä siten, että työpajaopinnot ovat hyväksiluettavissa ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi kuntayhtymän organisaatioon kuuluu etsivän nuorisotyön yksikkö Finders, joka kartoittaa alueen perusasteen päättäneiden tilanteet ja pyrkii ohjaamaan ilman opiskelupaikkaa jääneitä eteenpäin. Kansainvälisestä opiskelijavaihdosta voi mainita, että vuonna 2013 ulkomaanjaksoille osallistui 55 opiskelijaa Ekamista ja Ekamiin tuli 86 opiskelijaa ulkomaisista partnerikouluista. 51 6.2.Harjun oppimiskeskus (Harju) Harjun oppimiskeskuksen koulutuksen järjestäjä on Harjun Oppimiskeskus Oy., joka syntyi vuonna 1995 valtion luopuessa vuonna 1889 perustetun Harjun maatalousoppilaitoksen ylläpidosta. Oppilaitos on siten juuri 125-juhlat viettäneenä Kymenlaakson vanhin ammatillinen oppilaitos. Osakeyhtiön osakkaita ovat 50 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastot. Raportti P24LOMKUVA. 51 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 41. 27

Kauppapuutarhaliiton Kymenlaakson piiri, Kymen-Karjalan hevosjalostusliitto, MTK-Kaakko, MTK-Kaakkois- Suomi, ProAgria Etelä-Suomi, sekä Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Osakepääomasta 50 % on mainituilla alan työelämätahoilla ja 50 % kunnilla siten, että Haminan osuus on kaksinkertainen muihin kuntiin verrattuna Haminan ja Vehkalahden kuntaliitoksesta johtuen. Oppilaitos toimii yhdellä kampusalueella Virolahden Ravijoella. Oppilaitoksessa järjestetään pääasiassa hevostalouden, mutta myös puutarha-alan ja maatalousalan koulutusta. Puutarha- ja maatalousalan koulutusta toteutetaan vain aikuiskoulutuksena. Hevostalouden koulutusta on sekä opetussuunnitelma- että näyttöperusteisena koulutuksena sekä peruskoulu-, että ylioppilaspohjaisena. Näyttötutkintoja oppilaitos järjestää hevostalouden ja puutarhatalouden perustutkinnoissa sekä ratsastuksenopettajan ja puistopuutarhurin ammattitutkinnoissa. Lisäkoulutuksen eräs muoto on viljelijöiden starttikoulutus EUtukikelpoisuuden edellyttäessä viljelijältä vähintään 20 opintoviikon koulutusta. Oppilaitos toteuttaa yhteistyössä Virolahden lukion kanssa kaksoistutkintoa, jossa opiskelee noin 20 % hevostalouden koulutusohjelman opiskelijoista. Kaksoistutkinto tukee osaltaan Virolahden lukion opiskelijapohjaa. Oppilaitoksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa. Oppilaitoksella on mittava rakennuskanta, johon kuuluu museoviraston suojelemia kohteita. Oppilaitoksen opetusmaatilalla oli vuonna 2013 viljeltyä peltopinta-alaa 187 hehtaaria ja käytössä olevaa metsähallituksen omistamaa harjoitusmetsää 650 ha, jonka hakkuusuunnite vuosille 2013-2020 on 3150 m3 vuodessa. Harjun oppimiskeskuksen strategia on vuosille 2009-2014 eikä oppilaitos ole vielä käynnistänyt uuden strategian laadintatyötä. 52 Haastattelujen mukaan hevosten määrä Suomessa on suhteessa väkilukuun huomattavasti alhaisempi kuin Ruotsissa (Suomessa 75 000 hevosta ja Ruotsissa 350 000 hevosta), mikä merkitsee huomattavaa työ- ja koulutuspaikkojen kasvupotentiaalia. Oppilaitos on viime vuosina kehittänyt matkailupalveluita sekä majoitus- ja ravitsemis- että ohjelmapalvelutoimintana liittyen elinkeinojen kehitysyhtiö Cursorin koordinoimaan Kaakkois-Suomen Kaakko135-astetta palvelukonseptiin. Oppilaitoksessa on vuoden 2013 aikana keskusteltu Harjun maatilan tuotannon järjestämisestä ja todettu, että oppilaitoksen keskittyessä yhä enemmän hevostalouteen viljojen kaupallinen viljely ei ole enää välttämätöntä ydinliiketoimintaa. 53 Harjun oppimiskeskuksen hanketoiminta on keskittynyt opetuksen ja tutkintojen arviointimenetelmien kehittämiseen sekä mobiililaitteiden hyödyntämiseen työssäoppimisen ohjauksessa. Harjun Oppimiskeskus Oy on Suomen Ratsastajien Liiton aluevalmennuksen keskus. Oppilaitos on Ypäjällä toimivan Hevostalousopiston kanssa maan merkittävin hevostalouden koulutuskeskittymä. Oppilaitoksen 52 Palauteraportti opetushallituksen toimivan laadunhallintaa ja laadun vaikuttavaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerien ja prosessien pilotointiin liittyvästä arvioinnista 30.6.2014. 53 Harjun Oppimiskeskus Oy. Osakeyhtiölain tarkoittamat toimintakertomustiedot tilikaudelta 1.1.2013 31.12.2013. 28

työssäoppimispaikoista kotimaassa on 1/3 samoja kuin Ypäjän Hevostalousopistolla. Harjun oppimiskeskus on Hevostalousopiston tavoin sisäoppilaitos. Oppilaitoksella on ollut vuosittain 12-15 ulkomaista työssäoppimispaikkaa, ja oppilaitoksesta valmistuneita työskentelee myös ulkomailla yrittäjänä. Oppilaitos on mukana Venäjä-strategiassa opiskelija- ja opettajavaihdon muodossa. 6.3.Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Kvlakk) Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen koulutuksen järjestäjä on Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö, joka on vuonna 2009 Kouvolan kaupungiksi yhdistettyjen kuntien sekä Iitin kunnan vuonna 1972 perustama säätiö. Sen peruspääoma muodostuu säädekirjan mukaan oppilaitoksen Kouvolassa sijaitsevasta tontista kunnallisteknisine töineen. Säätiön hallitukseen kuuluu säätiön sääntöjen mukaan 5-8 jäsentä, joista Kouvolan kaupungilla on oikeus esittää kahta jäsentä, kahden edustavimman työmarkkinajärjestön kummankin kahta jäsentä, Kouvolan seudun kauppakamariosaston ja Kouvolan seudun yrittäjäjärjestöjen kummankin yhtä jäsentä. Aikuiskoulutuskeskuksella on toimitilat Kouvolan kaupungissa kolmessa eri toimipaikassa, ja uusi toimitalo ja vanhan 1-talon remontointityö valmistuu kesällä 2015. Uuden talon valmistuminen luo nykyaikaisen muunneltavan oppimisympäristön. Aikuiskoulutuskeskuksen vuosiopiskelijatyöpäivistä suurimman osan n. 80 90 % muodostavat näyttötutkintoihin tai osatutkintoihin valmistavat koulutukset, joita rahoitetaan ELY-keskusten tarjouskilpailujen perusteella rahoittamana työvoimakoulutuksena tai opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien järjestämislupien perusteella rahoitettavana ammatillisena lisäkoulutuksena. Puolustusvoimien varusmiehille annettava kuljettajakoulutus on logistiikka-alan merkittävä asiakkuus. Siinä aikuiskoulutuskeskus toimii myös valtakunnallisena koordinaattorina. Aikuiskoulutuskeskus toteuttaa Kymenlaaksossa laajimmin (178 opiskelijaa vuoden 2014 syksyllä.) nuorisotakuun osana toteutettavaa määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, joka on tarkoitettu 20-29 vuotiaille vailla toisen asteen koulutusta oleville ammatti-, erikoisammatti- tai ammatillista perustutkintoa suorittaville. Ohjelmaan on osoitettu erillinen määräaikainen opetusja kulttuuriministeriön rahoitus. Ammattitutkintoihin valmentavaa koulutusta järjestetään laajalti non stop koulutuksena. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisena peruskoulutuksena rahoitettava koulutus on maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Muu aikuiskoulutus kattaa kuljettajien ammattipätevyysdirektiivien edellyttämän koulutuksen, sertifointikoulutuksen, työelämän lupakorttikoulutuksen, yrittäjyyskoulutuksen, tieto- ja viestintätekniikan henkilöstö- ja ajokorttikoulutusta, kielikoulutusta ja muuta lyhytkestoista ammatillisia valmiuksia edistävää koulutusta. Yrittäjyyskoulutusta on toteutettu sekä 29

Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Saimaan ammattiopiston kanssa. Aikuiskoulutuskeskuksella on näyttötutkintojen järjestämisoikeus 8 ammatillisessa perustutkinnossa, 16 ammattitutkinnossa ja kolmessa erikoisammattitutkinnossa, jotka ovat kaupan esimies, autoalan työnjohto ja talonrakennusala. Autoalan perus- ja ammattitutkintoja ei ole muilla Kymenlaakson koulutuksen järjestäjillä eikä linja-autonkuljettajan eikä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoja. Myynnin, sihteerin ja yrittäjän ammattitutkinnot edustavat sellaisia osaamisalueita, joilla aikuiskoulutuskeskus ei järjestä ammatillisia perustutkintoja. Aikuiskoulutuskeskuksella ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on maakunnassa yrittäjän ammattitutkinnon järjestämisoikeus. Näyttötutkintoon valmentavaa koulutusta annetaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja), jalkojenhoitajan, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväohjauksen sekä liikunnan ammattitutkintoihin sekä johtamisen erikoisammattitutkintoon siten, että näyttötutkinnon vastaanottaa toinen oppilaitos. Aikuiskoulutuskeskuksen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ammatillista peruskoulutusta koskeva järjestämislupa 27.6.2013 kattaa tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan. Aikuiskoulutuskeskuksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa. Aikuiskoulutuskeskuksella on strategia vuosille 2013-2016, joka on yksityiskohtaistettu tuloskorttehin, jotka kattavat kriittiset menestystekijät, toimenpiteet, vastuut ja mittarit. Tavoitteena on edelläkävijyys koulutuksen sisällöissä, toteutuksessa ja pedagogiikassa, kannattava toiminta ja suunnitelmallinen kasvu. Uusin toiminnan laajennus on hyvinvointialojen osaston perustaminen. Aikuiskoulutuskeskuksella on vuonna 2013 hyväksytty pedagoginen strategia. Henkilöstön pedagoginen kehitys painottuu verkko-oppimiseen ja pedagogisten valmiuksien kehittämiseen. 6.4. Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) Kouvolan seudun ammattiopiston koulutuksen järjestäjänä on Kouvolan kaupunki. Oppilaitos on syntynyt Kouvolan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja alueen valtion ylläpitämien oppilaitosten yhdistyessä ja siirtyessä Kouvolan nykyistä kaupunkia edeltäneen monitoimikuntayhtymän ylläpidettäviksi. Nykyisen Kouvolan kaupungin syntyessä kuuden kunnan yhdistyessä monitoimikuntayhtymä lakkasi, ja oppilaitos siirtyi kaupungin ylläpitämäksi nettobudjetoiduksi toimintayksiköksi, joka kuuluu kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan alaisuuteen. VR Koulutuskeskuksen rautatiealan koulutus siirtyi 1.1.2014 osaksi Kouvolan seudun ammattiopistoa, mutta on siirtynyt kuluvana vuonna kilpailuneutraliteettilainsäädännön johdosta erilliseen kaupungin omistamaan yhtiöön Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy:hyn, johon siirtyy myös Kouvolan seudun ammattiopiston markkinoilla kilpaileva aikuiskoulutus. 30

Oppilaitoksella on seitsemän koulutusta antavaa yksikköä, joista tekniikan ja palveluiden, kulttuurin ja tekniikan ja liiketalouden yksiköt Kouvolan keskustassa, lentokonealan yksikkö Utissa, kaksi Kuusankosken alueella ja yksi Anjalan alueella. Anjalassa on lisäksi uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimuskeskus Bio- Sampo. Aikuiskoulutus muodostaa Kouvolan seudun ammattiopistossa oman KSAO Aikuisopisto-yksikön. Lisäksi rautatiealan koulutus, joka siirtyy erilliseen yhtiöön, on ollut oma yksikkönsä. Ammattiopistolla on kaksi opetusravintolaa ja kampaamoa. Kilpailutoiminta ammattitaidon kehittämiseksi on vakiintunut osaksi ammattiopiston toimintaa. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan 27.6.2013 mukaan oppilaitos voi järjestää koulutusta kulttuurialalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely), tekniikan ja liikenteen alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla. Oppilaitoksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa. Oppilaitos toteuttaa ainoana Suomessa lentokoneasentajan (helikopteritekniikka), radanrakennukseen suuntautuvaa maarakentajan koulutusta, CHP-monipolttotekniikkaan perustuvia bioenergia-alan opintoja ja tullialan tutkintoon johtavaa koulutusta. Rautatiealan koulutus on siirtynyt erilliseen yhtiöön. Käsi- ja taideteollisuuden perustutkinnossa ovat harvinaisina suuntautumisaloina mm. koru- ja pienesinevalmistus, restaurointi ja stailaus. Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, luonnonvara-alan ympäristönhoitaja ja turvallisuusalan perustutkinto ovat myös valtakunnallisesti harvinaisia tutkintoja. Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa on pelialaan suuntautunut datanomitutkinto. Ammattiopistolla on näyttötutkintojen järjestämisoikeus 12 ammatilliseen perustutkintoon, 16 ammattitutkintoon ja 9 erikoisammattitutkintoon. Kouvolan seudun ammattiopiston strategia 2012-2015 määrittelee sen strategiseksi tavoitteeksi aktiivisen uusiutuvan energian, logistiikan, pelialan, hyvinvointialan ja venäjänkielisen palvelualan koulutusten kehittämisen ja toteuttamisen valtakunnallisesti sekä ydintoiminnoiksi ammatillisen koulutuksen, työelämän kehittämisen sekä hanke- ja kehittämistoiminnan. 54 Oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan strategia asettaa tavoitteeksi kehittää opiskelijoiden valmiuksia kansainvälistämistaidoissa, monikulttuurisuuden ymmärtämisessä, kielitaidoissa sekä henkilökohtaisissa selviytymistaidoissa. Tavoitteena on tarjota alueen elinkeinoelämälle kielitaitoisia työntekijöitä, joiden asenne monikulttuurisessa ympäristössä työskentelyyn on myönteinen sekä auttaa alueen yritysten ja yhteisöjen kansainvälisen yhteistyöverkoston syntymistä. 55 Oppilaitos järjestää vuosittain noin 100 opiskelijalle työssäoppimispaikan ulkomailla. Oppilaitoksessa on venäjänkielinen liiketalouden perustutkinto, jossa 54 Kouvolan seudun ammattiopiston strategia 2012-2015. 55 Kouvolan seudun ammattiopiston kansainvälisyysstrategia 16.10.2012. 31

voivat opiskella vain Suomen kansalaiset. Kouvolan seudun ammattiopisto toimii ammatillisten oppilaitosten valtakunnallisen Venäjä-verkoston koordinaattorina. Ammattiopisto on palkittu sertifionnilla laadukkaasta kansainvälisestä toiminnasta. Oppilaitos toteuttaa kaksois- ja kolmoistutkintoa yhteistyössä Kouvolan iltalukion kanssa. Yhdistelmätutkintoja opiskelevien määrä on noin 4 % opiskelijoista. Oppilaitoksen opiskelijat voivat osallistua Kymenlaakson liikunnan, Kouvolan kaupungin, oppilaitosten ja seurojen yhteisen Urheiluakatemia verkoston kautta huippu-urheiluvalmennukseen opintojen aikana. Työpajatoiminta Kouvolassa on kaupungin nuorisotoimen alaista, ja sitä toteuttaa neljä työpajaa Kouvolan keskustassa, Kuusankoskella, Korialla ja Myllykoskella. Vuosittain pajatoimintaan osallistuu noin sata nuorta. 6.5. Kansanopistojen ja Kymenlaakson ulkopuolisten aikuiskouluttajien toteuttama ammatillinen koulutus Kymenlaakson neljästä kansanopistosta ammatillisen koulutuksen rahoitukseen perustuvaa ammatillista lisäkoulutusta ovat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastojen mukaan antaneet Kymenlaakson Opisto Kouvolassa visuaalisella alalla ja Valkealan kristillinen kansanopisto Kouvolassa lasten ja nuorten erityisohjaaja- sekä koulunkäynninohjaajalinjoilla. Näiden merkitystä ammatillisina kouluttajina kuvaa osaltaan, että niiden osuus opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta Kymenlaaksossa oli vuonna 2013 noin 10 %. 56 Työvoimakoulutusta ovat viime vuosina antaneet myös maakunnan ulkopuoliset aikuiskouluttajat Amiedu ja Työtehoseura. 56 Kymenlaakson Opiston nettisivu, Perheniemen opiston esite kesä ja syksy 2014, Hakijan opas 2014-2015 Valkealan opisto; Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusraportti P14KAY6NMS. 32

6.6. Yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupapäätösten mukaisesta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten koulutustehtävästä TAULUKKO 4. Opetus- ja kulttuuriministeriön voimassa olevien järjestämislupapäätösten mukainen koulutustehtävä ammatillisessa peruskoulutuksessa Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2014. Ekami Harju Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Koulutusalat Kulttuuriala x 57 x 58 Liiketalous ym. x x Luonnontieteiden ala (tieto- x x jenkäsittely) Tekniikka ja liikenne x 59 x 60 x 61 Luonnonvara- ja ympäristöala x 62 x 63 Sos.-terv- ja liikunta-ala x 64 x 65 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KSAO x x x Vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä Yht. 2013 2468 66 225 30 2430 5153 2014 2400 220 30 2420 5070 2015 2340 215 30 2360 4945 2016 2300 200 20 2330 4850 Erityiset ja muut koulutustehtävät Venäjänkielinen liiketalouden perustutkinto (vain Suomen kansalaisille) x 57 Ei sirkusalan, audiovisuaalisen viestinnän, tanssialan eikä kuvallisen ilmaisun perustutkinnon koulutusta. 58 Ei musiikkialan, tanssialan, sirkusalan eikä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon koulutusta. Kuvallisen ilmaisun koulutus voidaan käynnistää yhdellä ryhmällä joka toinen vuosi. 59 Ei lentokoneasennuksen, lennonjohdon eikä turvallisuusalan perustutkinnon koulutusta. 60 Ei lentokoneasennuksen, merenkulkualan, lennonjohdon eikä turvallisuusalan perustutkinnon koulutusta. 61 Ei maarakennuskoneenkuljettajan koulutusohjelman, lennonjohdon eikä merenkulkualan perustutkinnon koulutusta. 62 Ei metsäalan metsäkoneasennuksen koulutusohjelman, maatalousteknologian, eläintenhoidon eikä metsäkoneenkuljetuksen koulutusta. 63 Ei hevostalouden perustutkinnon, metsäalan metsäkoneasennuksen koulutusohjelman, maatalousteknologian, eläintenhoidon eikä metsäkoneenkuljetuksen koulutusta. 64 Ei hammastekniikan, lääkealan eikä liikunnanohjauksen perustutkinnon koulutusta. 65 Ei hammastekniikan, lääkealan eikä liikunnanohjauksen perustutkinnon koulutusta. 66 Tästä tilapäistä lisäystä 68 vuosiopiskelijaa. 33

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Urheilijoiden ammatillinen peruskoulutus x x x x Ammattistartti x x Kotitalousopetus x x x Oppisopimuskoulutus x x x x Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Kuorma- ja linjaautonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutus x (30 opisk.) x x x x (45 opisk.) TAULUKKO 5. Opetus- ja kulttuuriministeriön voimassa olevien järjestämislupapäätösten mukainen koulutustehtävä ammatillisessa lisäkoulutuksessa Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2014. Koulutusaloihin liittyvät ehdot Valtionosuuden perusteena oleva opiskelijatyövuosien vähimmäismäärä Valtionosuuden perusteena käytettävä oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Ekami Harju Kouvolan amm. aikuiskoulutuskeskus Tulee tarjota maarakennusalan ja lastinkäsittelyn lisäkoulutusta KSAO Yhteensä 92 14 57 43 206 223 256 479 x x x 34

6.7. Yhteenveto Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten toimintavolyymistä ja sen kehityksestä tehtäväalueittain Nuorten oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Seuraava taulukko sisältää nuorten oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän keskimäärin vuosina 2011-2013 syyskuun tilastopäivänä. Opiskelijamäärät sisältävät oppilaitosmuotoisen tutkintoon johtavan opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen, ei-tutkintoon johtavan valmentavan ja kuntouttavan opetuksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen, ammattistartin ja talouskoulun opiskelijat eli opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhinnalla rahoitettavan nuorten koulutuksen. 2500 Kuvio 3. OKM:n rahoittaman nuorten koulutuksen opiskelijat 20.9. keskimäärin vuosina 2011-2013 2000 1500 1000 2281 2109 500 0 144 30 Ekami Harju Kvlakk KSAO 35

Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot oppilaitoksittain ja koulutusaloittain vuosina 2011 ja 2012 ilmenevät liitteestä 3. Tilasto on kopioitu valtakunnallisesta tietokanta Vipusesta, ja se sisältää myös ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkinnot, jotka ovat aikuiskoulutusta. Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopiston koulutusaloittaiset tutkintojakautumat ovat lähes identtiset kuitenkin siten, että Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa sosiaali- ja terveysala on vahvemmin edustettuna ja vastaavasti Kouvolan seudun ammattiopistossa merkonomikoulutus. Tämä heijastelee seudullista elinkeinorakennetta. Luonnonvara-alan kouluttajana Harjun oppimiskeskus on selvästi suurempi kuin Kouvolan seudun ammattiopisto. Kaikista tutkinnoista noin puolet on tekniikan ja liikenteen tutkintoja. Ammatillinen aikuiskoulutus Tuoreen 1.8.2015 voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan ammatillinen aikuiskoulutus tarkoittaa näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoihin valmentavaa ammatillista lisäkoulutusta. 67 Rahoitusperusteiden ja koulutusmuotojen moninaisuus vaikeuttaa selkeän kokonaiskuvan saamista ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymista. Seuraavassa tarkastellaan näyttötutkintojen järjestämisoikeuksia, suoritettuja näyttötutkintoja, opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoituksella rahoitettavaa ammatillisiin perustutkintoihin valmentavaa koulutusta keskimääräisenä opiskelijamääränä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimahallinnon rahoituksella toteutuvaa ammatillista aikuiskoulutusta vuotuisina opiskelijatyöpäivinä. Vuotuiset opiskelijatyöpäivät voi likimäärin muuntaa opiskelijatyövuosiksi jakamalla vuotuisten työpäivien lukumäärällä 190:llä. Paras kokonaisvolyymimittari olisi kaikkien opiskelijatyöpäivien summa, mutta sellaista ei käytettävissä olleista valtakunnallisista ja oppilaitoskohtaisista tilastoista saa siten, että se kattaisi luotettavasti kaikilla eri rahoitusmuodoilla rahoitetun koulutuksen. TAULUKKO 6. Näyttötutkintojen järjestämisoikeudet vuonna 2014 Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa. 68 Ekami Harju Kvlakk KSAO Yhteensä Amm. perustutkinto 15 2 8 12 37 Ammattitutkinto 30 2 16 16 64 Erikoisammattitutkinto 10 3 9 22 Yhteensä 55 4 27 37 123 67 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), muutettu 3.10.2014. 68 Näyttötutkintojen järjestämisoikeuksia koskevissa tiedoissa on jonkin verran ristiriitaisuuksia oppilaitosten antamien tietojen ja nayttotutkinnot.fi tietokannan välillä. Tässä on käytetty nayttotutkinnot.fi tietokannan lukuja. 36

Vuonna 2014 näyttötutkintoja oli valtakunnallisessa järjestelmässä yhteensä 374, joista 52 ammatillisia perustutkintoja, 192 ammattitutkintoja ja 130 erikoisammattitutkintoja. 69 TAULUKKO 7. Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetut ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkinnot keskimäärin vuodessa vuosina 2010-2012. Ekami Harju Kvlakk KSAO Yhteensä Ammatillinen 141 22 57 75 295 perustutkinto Ammattitutkinto 96 4 21 44 165 Erikoisammattitutkinto 3 1 1 5 Yhteensä 240 26 79 120 465 Lähde: www.vipunen.fi Tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintojen tuottajana Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto on maakunnan suurin aikuiskouluttaja ja Kouvolan seudun ammattiopisto toiseksi suurin. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrästä monialaiset ammattiopistot tuottavat noin 80 %. 350 Kuvio 4. OKM:n rahoittaman näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat 20.9. keskimäärin 2011-2013 300 250 200 150 100 266 297 50 0 98 Ekami Harju KSAO Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus. Raportti P021, erillisajo. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen vastaava koulutus on työvoimahallinnon rahoittamaa. 69 Kangaspunta, Kirsi, Aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko ja ajankohtaiset asiat ministeriössä. Esitys Ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 37

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ammatillinen lisäkoulutus tarkoittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. 70 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettava ammatillinen lisäkoulutus on tällä hetkellä edellistä laajempi käsite mahdollistaen myös muun kuin tutkintoihin johtavan ammattitaitoa lisäävän koulutuksen rahoituksen. 71 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa ei peruskoulutuksen tavoin ole kuntarahoitusta, ja siinä voidaan periä opiskelijamaksuja. Uudessa ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmässä opetushallinto ei enää rahoita muuta kuin tutkintoihin tai sen osiin tähtäävää ammatillista lisäkoulutusta, jolloin rahoitettavan ammatillisen lisäkoulutuksen määritelmä tulee vastaamaan Tilastokeskuksen määritelmää. Seuraavassa kuviossa käsite ammatillinen lisäkoulutus sisältää sekä opetushallinnon rahoittaman ja sen myöntämään järjestämislupaan pohjautuvan ammatillisen lisäkoulutuksen että maksupalvelutoimintana joko työvoimahallinnon tai työnantajien rahoituksella toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen sisältäen myös ei-tutkintotavoitteisen ammattitaitoa lisäävän koulutuksen. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa, Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja Kouvolan seudun ammattiopistossa opetushallinnon rahoittamien opiskelijatyöpäivien osuus koko lisäkoulutuksen volyymista on ollut noin 10 %. Harjun oppimiskeskuksessa ammatillinen lisäkoulutus toteutuu lähes kokonaan opetushallinnon rahoituksella. Muu kuin opetushallinnon rahoittama maksupalvelutoimintana toteutettava markkinoilla kilpailtava lisäkoulutus on työvoimahallinnon rahoittamaa työvoimakoulutusta tai työnantajien, opiskelijoiden tai toisten oppilaitosten rahoittamaa maksupalvelukoulutusta. 70 www.tilastokeskus.fi 71 Opetushallitus. Ammatillinen lisäkoulutus. Lomakkeiden täyttöohje 20.9.2014. 38

180 000 160 000 Kuvio 5. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäivät 2011-2014 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Ekami Harju Kvlakk KSAO 0 2011 2012 2013 2014 (arvio) Ekami 151 481 135 746 131 471 128 000 Harju 2 831 2 451 2 800 2 800 Kvlakk 103 519 96 566 88 275 147 000 KSAO 90 570 128 827 163 164 150 000 Lähde: Oppilaitosten antamat tiedot ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus P14KAY6NMS. Vuoden 2014 arvio perustuu Etelä- Kymenlaakson ammattiopiston osalta talousarviotavoitteeseen ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen osalta alkuvuoden toteumaan pohjautuvaan arvioon, Harjun oppimiskeskuksen osalta järjestämisluvan mukaiseen vuosiopiskelijamäärään (vuodessa 190 opiskelijatyöpäivää) sekä Kouvolan seudun ammattiopiston osalta budjetin tulorahoituksen muutoksen vertailuun 2013/2014. Kymenlaakson neljän ammatillisen oppilaitoksen ammatillisen lisäkoulutuksen arvioitu volyymi vuonna vastaa noin 2300 vuosiopiskelijaa, josta Kouvolan seudun ammattiopiston osuus on noin 800 opiskelijaa, Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen noin 800 vuosiopiskelijaa, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston noin 700 vuosiopiskelijaa ja Harjun oppimiskeskuksen noin 15 vuosiopiskelijaa. Kolme ensin mainittua oppilaitosta ovat siten käytännössä samankokoisia aikuiskouluttajia. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus on ollut vuonna 2012 perustutkinnon osalta lähes kokonaan muun kuin opetushallinnon rahoittamaa eli käytännössä työvoimahallinnon rahoittamaa. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnoista noin puolet on ollut muun kuin opetushallinnon rahoittamaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa sen sijaan kaikissa oppilaitoksissa opetushallinnon rahoittamien tutkintojen osuus on ollut suuri, Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessakin noin puolet tutkinnoista. 39

Muu kuin tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus Seuraavassa on kuvattu tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunnit työnantajan tilaamassa ja työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa. Tilasto sisältää muunkin kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen. TAULUKKO 8. Opetustunnit tutkintoon johtamattomassa työnantajan tilaamassa aikuiskoulutuksessa vuonna 2010 ja 2011 Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa. Koulutustyyppi - Oppilaitos 2010 2011 Työnantajan tilaama koulutus 6 879 22 159 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 6 289 21 684 Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 590 475 Yhteensä 6 879 22 159 Lähde: www.vipunen.fi TAULUKKO 9. Opetustunnit tutkintoon johtamattomassa työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa vuonna 2010 ja 2011 Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa. Koulutustyyppi -Oppilaitos 2010 2011 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 27 170 31 269 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 12 333 13 476 14 556 17 793 Kouvolan seudun ammattiopisto 281 Yhteensä 27 170 31 269 Lähde: www.vipunen.fi 40

Työnantajan tilaaman tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksessa merkittävin toimija maakunnassa on ollut Etelä-Kymenlaaakson ammattiopisto. Työvoimapoliittisen tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen keskeiset toimijat ovat olleet jokseenkin tasavahvoina Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kouvolan seudun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Ammatillinen peruskoulutus oppisopimuskoulutuksena Kuvio 5. Ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimusopiskelijat 2004-2013 (20.9.) 300 250 200 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ekami 98 104 93 109 109 110 104 100 128 117 KSAO 163 157 171 198 284 197 176 220 185 211 41

Kuvio 6. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijat 2004-2013 (20.9.) 600 500 400 300 200 Ekami KSAO 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ekami 424 368 359 351 413 346 267 308 383 191 KSAO 513 549 398 379 413 390 447 358 372 287 Ammatillisen peruskoulutuksen osuus oppisopimuskoulutuksesta on kasvanut sekä Pohjois- että Etelä- Kymenlaaksossa 2000-luvulla. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusmäärän lasku johtuu opetushallinnon rahoituksen vähentämisestä. Pohjois-Kymenlaaksossa oppisopimusten määrä erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa on suurempi kuin Etelä-Kymenlaaksossa. Arvio koko opiskelijavolyymista Seuraavassa taulukossa on yhdistelty eri koulutusmuotoja koskevia tietoja arvioiduksi vuosiopiskelijamääräksi, joka kuvaa oppilaitoksessa keskimäärin käytössä olevaa toimintavolyymia. Tarkastelu on vain suuntaa antava, mutta kuitenkin parempi kuvaava kuin usein esitettävät opiskelijavirtaama- ym. luvut ja antaa paremman mahdollisuuden verrata erityyppisten toimintamuotojen keskimääräistä toimintavolyymia. 42

TAULUKKO 10. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten arvioitu toimintavolyymi likimääräisenä opiskelijatyövuosimääränä 72 nykytilanteessa. Nuorten yksikköhintarahoitteinen koulutus Ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkintoon valmistava yksikköhintarahoitteinen koulutus Ammatillinen lisä ja maksupalvelukoulutus Ekami Harju Kvlakk KSAO Yhteensä 2281 144 30 2109 4564 266 98 297 661 700 15 800 800 2315 Ei-tutkintotavoitteinen 200 4 204 aikuiskoulutus 73 työnantajarahoitteinen Ei-tutkintotavoitteinen työvoimahallinnon rahoittama aikuiskoulutus 74 Oppisopimus peruskoulutuksena Oppisopimus lisäkoulutuksena 120 200 320 100 200 300 200 300 500 YHTEENSÄ 3867 257 1034 3706 8864 Taulukko sisältänee osittain päällekkäisyyttä johtuen eri tietolähteistä saatavien tilastotietojen yhdistämisongelmista, mutta päällekkäisyys voi koskea lähinnä ei-tutkintotavoitteista työnantajien ja työvoimahallinnon rahoittamaa koulutusta, jota voi sisältyä ammatilliseen lisäkoulutukseen eli se voi olla enintään 500 opiskelijatyövuotta eli noin 5 %. Nuorten yksikköhintarahoitteista koulutusta lukuun ottamatta kyse on aikuiskoulutuksesta, joten aikuiskoulutus kattaa noin puolet Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten arvioidusta toimintavolyymista. Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä Harjun oppimiskeskusta lukuun ottamatta Kymenlaakson ammatillisilla oppilaitoksilla on opetus- ja kulttuuriministeriön osoittama työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä. Seuraavassa on pyritty esittämään esimerkkejä lähinnä työelämää ja ulkoista toimintaympäristöä palvelevasta hanketoiminnasta ja jätetty koulutuksen ja pedagogiikan kehittämiseen liittyvät hankkeet vähemmälle huomiolle. Verkkokyselyssä pääosin oppilaitosten ulkopuolisista vastaajista koostuneesta vastaajajoukosta 77 % katsoi, että oppilaitosten työ- 72 Opiskelijatyövuosi on nykyisen rahoitusasetuksen 30 :n mukainen eli 190 työpäivää, joiden pituus on 7 tuntia. 73 Laskettu taulukon mukaisesta opetustuntimäärästä olettamalla opiskelijaryhmän keskikooksi 15 opiskelijaa ja opiskelijatyövuoden pituudeksi 40 opintoviikkoa á 40 tuntia = 1600 tuntia. Laskukaava on siten (opetustunnit x 15) /1600 74 Laskettu kuten viitteessä 72 selostetaan 43

elämälle suunnatut osaamis- ja kehittämispalvelut ovat erittäin tai melko merkittäviä alueen elinkeinoelämälle. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa oli vuoden 2013 aikana käynnissä 41 hanketta, joissa työskenteli vuoden aikana yli 70 opettajaa. Vuoden aikana jätetystä 23 projektihakemuksesta 18 sai myönteisen rahoituspäätöksen. Hankkeiden ulkoinen tulorahoitus oli vuonna 2013 yhteensä 863 705 euroa Vuodelle 2014 on budjetoitu 720 904 euroa. 75 Ammattiopisto mm. koordinoi TYKENELIKKO hanketta, jonka tavoitteena on tiivistää Oppiva Kaakkois-Suomi verkoston kumppanuutta mm. rakentamalla maakunnallinen koulutustarjotin. Muut hankkeet ovat koskeneet mm. tuulivoimateknologian kehittämistä, automaatio- ja prosessialan yhteistyöverkoston luomista, uuden ajan johtajuutta Kymenlaaksossa sekä pk-yritysten työhyvinvoinnin edistämistä. Ammattiopisto on toteuttanut useita pedagogiikan ja työssäoppimisen kehittämiseen liittyviä hankkeita sekä ollut mukana kansainvälisissä koulutuksen kehittämistä ja kansainvälistä liikkuvuutta edistävissä Leonardo-hankkeissa. 76 Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen hankesalkku kattoi vuonna 2013 yhteensä 15 ulkopuolista rahoitusta saavaa hanketta, joita olivat mm. maahanmuuttajien yrittäjyyshanke, yritysten kansainvälistämistä koskeva hanke PALKO, koulutusvientihanke DYNAMO sekä useita pedagogiikan kehittämiseen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kehittämiseen liittyvää hankkeita. Hankkeiden rahoitusvolyymi on tällä hetkellä 500 000 euroa. 77 Kouvolan seudun ammattiopiston hankkeiden ja kansainvälisen toiminnan volyymi oli vuonna 2013 yhteensä tulorahoituksena 2,0 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 on budjetoitu 1,4 miljoonaa euroa. Kouvolan seudun ammattiopiston keskeisiä hankkeita ovat bioenergiakoulutusta kehittävä Biosampo Charcoal ja vientikoulua kehittävä Biosampo Frees. Yksikkö toimii Anjalassa, ja se antaa pienenergiatuottajakoulutusta maaseutuyrittäjiksi koulutettaville sekä tekee alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Muita Kouvolan seudun ammattiopiston hankkeita ovat terveysalan yrittäjälähtöiseen oppimisympäristöön tähtäävä SOTEKLINIKKA Kuusankoskella, pelialan koulutusta kehittävä GAMEDU, puurakentamiseen kohdistuva IHMEEN SÄRMÄÄ RAKENTAMISTA hanke sekä eräitä muita opetuksen kehittämishankkeita, mm. yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa toteutettava tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksessa tähtäävä OSAAJA LUO UUTTA hanke. 75 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 46. 76 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 14-15. 77 Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö. Toimintakertomus 2013. 44

Maksullinen palvelutoiminta Maksullista palvelutoimintaa tarkastellaan seuraavassa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitustilastoon pohjautuen sen tuottaman bruttotulojakautuman perusteella, mikä antaa kuvaa siitä, miten maksullinen palvelutoiminta painottuu eri oppilaitoksissa. Kuvio 8. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten maksullinen palvelutoiminta keskimäärin vuodessa 2010-2012 1000 euroa 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Ekami Harju Kvlakk KSAO Yhteensä Työvoimakoulutus 4709 21 3466 1325 9521 Oppilastyöt 2039 497 307 2843 Opetusmaatila 330 117 447 Koulutuksen myynti 1449 19 1038 9 2516 Muu 196 133 33 116 478 Työvoimakoulutus Oppilastyöt Opetusmaatila Koulutuksen myynti Muu Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92MPTN6OS, erillisajo valtakunnallisesta tilastosta. Perustuu koulutuksen järjestäjien omaehtoiseen raportointiin opetushallitukselle. Kuviosta ilmenee, että Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten maksupalvelutoiminnan tulot ovat vajaa 16 miljoonaa euroa vuodessa ja koostuvat noin 60 %:sti työvoimakoulutuksen myynnistä. Siitä puolestaan suurin osuus on ollut Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla (noin 50 %) ja Kouvolan ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella (lähes 40 %). Oppilastyötuloista suurimman osan hankkii Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Koulutuksen ja osaamisen myynnin tuloista Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston osuus on noin 2/3 ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen 1/3. Opetusmaatilan tulot ovat Harjun oppimiskeskuksen maksullisen palvelutoiminnan pääosa, mutta myös muut tulot. 45

Kuvio 9. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten maksullinen palvelutoiminta 2013 1000 euroa 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Ekami Harju Kvlakk KSAO yht Työvoimakoulutus 3756 2543 1822 8121 Oppilastyöt 1636 558 302 2496 Opetusmaatila 293 119 412 Koulutuksen myynti 1612 28 1177 22 2839 Muu 613 235 67 96 1011 Työvoimakoulutus Oppilastyöt Opetusmaatila Koulutuksen myynti Muu Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92MPTN6OS, erillisajo valtakunnallisesta tilastosta. Perustuu koulutuksen järjestäjien omaehtoiseen raportointiin opetushallitukselle. Vuosien 2010-2012 keskimääräiseen maksupalvelutuloon verrattuna merkittävin muutos on muun maksupalvelutoiminnan maksutulo, joka on kaksinkertainen ja koskee kaikkia oppilaitoksia, paitsi Kouvolan seudun ammattiopistoa. Vastaavasti työvoimakoulutuksen maksutulo on alentunut, mutta muu koulutuksen myynti kasvanut erityisesti Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa ja Kouvolan seudun ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Kouvolan seudun ammattiopiston osuus työvoimakoulutuksen maksutulosta on kasvanut vuonna 2013 vuosien 2010-2012 keskiarvoon verrattuna. 7.OPPILAITOSTEN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN ARVIOINTI ERITYISESTI JÄRJESTÄMIS- LUPAKRITEERIEN NÄKÖKULMASTA 7.1. Koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus Koulutustarvetta tulee tarkastella kahdesta näkökulmasta, joista toinen on, riittääkö ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja kaikille halukkaille ja toinen, riittääkö maakunnan koulutustuotos tyydyttämään maakunnan koulutetun työvoiman tarpeen. 46

Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosia 2014-2016 koskevassa opiskelijamääräpäätöksessään 27.6.2013 pienentänyt Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten järjestämislupien mukaista vuotuista opiskelijamäärää vuodesta 2013 vuoteen 2016 yhteensä 235 opiskelijapaikalla, mikä on 4,6 % vuoden 2013 opiskelijapaikkamäärästä. Koko maassa vastaava vähennys on 1,3 % vuoden 2013 opiskelijapaikkamäärästä. Kymenlaakson Liiton maakuntakohtaisen palautteen johdosta opiskelijapaikkamäärän vähennystavoitetta tarkistettiin alkuperäisessä suunnitelmassa olevasta 355 kokonaisopiskelijapaikan vähennyksestä pienemmäksi. Opetusministeri Krista Kiurun mukaan opiskelijapaikkojen maakunnittaisessa jaossa on otettu huomioon koulutustarjonnan riittävyys nuorille ja muille kohderyhmille, nuorisotyöttömyys, koulutuksen vetovoima, nuorten hakeutuminen muualle, valmistuneiden työllistyminen, koulutuskapasiteetin käytön tehokkuus ja toiminnan tuloksellisuus. 78 Kymenlaaksossa kysyntäpohjaista opiskelijapaikkamäärää nostavia tekijöitä ovat ammatillisen koulutuksen maan keskiarvoa suurempi kysyntä suhteessa väestömäärään, maakunnista suhteellisesti korkein alle 25- vuotiaitten työttömyys, maakuntien 5. korkein koko työvoiman työttömyys, maakunnista 5. korkein työvoiman poistuma sekä vähäinen muualle koulutuksen hakeutuvien osuus. Vastaavasti taas muualta Kymenlaaksoon hakeudutaan ammatilliseen koulutukseen keskimäärää vähemmän. Kymenlaakson Liitto on arvioinut, että valmistuvien tutkintotuotos on vuosina 2013-2016 jopa 2200 vähemmän kuin työelämän tarve. 79 Vuodesta 2008 lähtien jatkuneen taloudellisen taantuman aikana pula-ammatteja on ollut varsin vähän, valtakunnan tasolla lähinnä vain lähihoitaja, muut hoitoalan korkeamman koulutustason ammatit, myyntiedustaja ja puhelinmyyjä. Ylitarjontaa on ollut lähes kaikista muista. Kaakkois-Suomessa kuitenkin on koettu olevan enemmän rekrytointiongelmia kuin maassa keskimäärin. 80 Pitemmän tähtäyksen ennakoinneissa on arvioitu merkittävää työvoiman lisätarvetta olevan vain sosiaali- ja terveysalalla, ylitarjontaa kulttuurisekä matkailu- ja ravitsemisalalla. 81 78 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2014 2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus). OKM.KOPO. Ammatillisen koulutuksen vastuualue. www.minedu.fi/ammatillinen koulutus. Luettu 17.8.2014; opetusministeri Krista Kiuru 27.6.2013, Toisen asteen ammatillinen koulutus, rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja opiskelijamäärät. www.minedu.fi. Luettu 17.8.2014. 79 Perustuu osittain Kymenlaakson Liiton palautteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi 2013-2016, julkaisuun Mella, I & Urjankangas, H. Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014. TEM-analyysejä 56/2014, 2, 17 ja 20 sekä edellä esitettyihin tilastotietoihin. 80 Alatalo, J. & Hämäläinen, H. & Räisänen, H. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät 2014. TEM-analyysejä 57/2014. 18. 81 Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2015. Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16. 47

Valtakunnallisessa valtioneuvoston kanslian johtamassa ennakoinnissa korostetaan ennakoinnin tavoitteellista luonnetta. Se ei ole ennustamista tai todennäköisten kehityskulkujen esittämistä, vaan yhteisen tulevaisuuden rakentamista mahdollisimman perustellun tiedon pohjalta. 82 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteinen nettisivusto www.aavistus.fi sisältää mm. toimialakortit, joissa on tarkastelu tulevaisuussuuntautuneesti ja tavoitteellisesti toimialojen ja niiden osaamisen kehitysnäkymiä. 83 Kaupan toimiala kasvaa Venäjän matkailun ansiosta ja edellyttää mm. kielitaidon, verkkokaupan ja digitalisaation vahvistamista osaamisessa. Kone- ja metalliteollisuudessa on työvoiman ylitarjontaa perinteisissä ammateissa, mutta perusosaaminen on kuitenkin turvattava. Kieli-, kulttuuri- ja markkinaosaaminen vahvistuvat osaamisvaatimuksina. Energia- ja ympäristötekniikka ovat kasvavia alueita. Kuljetuksessa ja logistiikassa ei ole akuuttia pulaa, mutta perustyöntekijöitä työllistyy tulevaisuudessa paljon, kun liikennehankkeet parantavat Kaakkois-Suomen asemaa logistisena keskuksena. Erityisosaamista vaativat kuljetustehtävät ovat eräs huomiota vaativa osaamisalue. Luovat alat ovat suhdanneherkkiä, mutta tärkeitä tulevaisuuden aloja myös vientimahdollisuuksien kannalta. Maatalousalan kehitykseen vaikuttaa bioenergian kasvava kysyntä, green care (hoiva- ja hyvinvointipalvelut yhdistettynä) sekä elämyksellisyyden vaatimus matkailussa. Matkailu- ja ravitsemisalan kehitykseen vaikuttaa mahdollinen viisumivapaus ja uusien matkailumuotojen, kuten kulttuuri-, seminaari- ja hyvinvointimatkailun kehittyminen. Uusia osaamisvaatimuksia ovat mm. ohjelma- ja elämyspalvelujen tuottaminen ja sähköinen liiketoiminta. Metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa Euroopan merkittävin metsäteollisuuskeskittymä tarjoaa edelleen kasvumahdollisuuksia puupohjaisessa energiassa, puurakentamisessa ja jalostetuissa biopolttoaineissa. Keskeisiä osaamisalueita ovat logistiikka, metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljetus, globalisaatio, biotalous sekä älykkäät paperit ja pakkaukset. Rakennusalalla on suuria hankkeita, ja perusparannukset ja kunnossapitotyöt korostuvat. Maa- ja vesirakennus kasvavat voimakkaasti. Työvoiman tarvetta lisää myös eläkepoistuma. Sosiaali- ja terveysalalla työllisyysnäkymät ovat hyvät tai erinomaiset. Tiivistäen voi todeta, että biotalous, peliala, Venäjä-yhteydet ja luovat alat ovat Kymenlaakson nousevia aloja. 84 Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa muistiossaan 13.6.2014, että teollisuuden tavaratuotanto tapahtuu yhä keskittyneemmin halvan työvoiman maissa, jolloin kansallisina vahvuuksina voivat olla korkeaan innovaatio- ja jalostusarvoon perustuvien räätälöityjen tuotanto- ja palveluketjujen ylläpito ja toisaalta hyvään ja kansainvälisesti luotettuun tuotemerkkiin perustuva arvonlisän luonti. Viennin rakenne tulee muuttumaan siten, että tavaraviennin sijaan suomalaisten palvelujen kansainvälinen kysyntä tulee lisääntymään. 82 Yhteistä ja jatkuvaa ennakointia. Ehdotus kansalliseksi toimintatavaksi. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 1/2014. 83 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteinen nettisivu www.aavistus.fi/toimialat/ennakointi. Luettu 17.8.2014. 84, Paananen T. Referaatti Tulevaisuuden työt seminaarista Kouvolassa 20.5.2014. www.aavistus.fi. Luettu 17.8.2014. 48

Osa tavaraviennistä kytkeytyy palveluihin mm. erilaisina huolto- ja ylläpitopalveluina. Palvelujen kysyntä kasvaa myös kotimaisilla markkinoilla väestön ikääntymisen takia. Toinen merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen vastaajana korostuu. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat tarvitsemaan vuonna 2030 selvästi enemmän työvoimaa kuin nykyisin, kun taas kaupan ala ja teollisuus tulevat toimeen nykyistä vähemmällä työvoimalla. 85 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ennakoinnin perusuran pohjalta laadittu Kymenlaakson toimialoittainen työpaikkakehitysennuste 2011-2025 sekä työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaantolaskelma antaa viitteitä pitkän tähtäyksen koulutustarpeesta. Ennusteen mukaan kouluista valmistuvien määrä maassamuutto ja työvoimaosuus huomioon ottaen alittaisi kaudella 2010-2020 yhteensä 6380 hengellä poistuman korvaamisesta aiheutuvan työvoiman tarpeen. Työllisten kokonaismäärä alenisi VATT:n perusuraennusteen mukaan 2010-2025 noin 78 000 hengestä noin 71 000 henkeen. TAULUKKO 11. Kymenlaakson suurimmat työpaikkakasvut, työpaikkojen vähennykset ja työvoimavajeet 2010-2020 toimialoittain 86 Suurimmat työpaikkakasvut Suurimmat työpaikkavähennykset Suurimmat työvoimavajeet Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut +583 Julkinen hallinto -690 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut -2524 Koneiden ja laitteiden valmistus +258 Massan ja paperin valmistus -506 Rakentaminen -723 Tukku- ja vähittäiskauppa +230 Maatalous -469 Koulutus -543 Rakentaminen +190 Perusmetallien ja metallituotteiden Koneiden ja laitteiden valmistus -507 valmistus -209 Majoitus- ja ravitsemistoiminta +100 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus -183 Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liikeelämän palvelut -462 Vuosittaisiksi koulutustarpeiksi jaettuna työvoimavajeet tuntuvat suurilta, joskin ne sisältävät kaikki koulutustasot. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ennuste merkitsisi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkintotarjonta ja ammattiopistojen tutkintotarjonta, noin 500 tutkintoa, huomioon ottaen koulutuskapasiteetin kasvattamista lähes 50 %:lla, joskin osa tarpeesta on yliopistotutkinnon suorittaneita. Kehitys Kymenlaaksossa saattaa poiketa valtakunnallisesta siten, että tarve rakennemuutokseen on keskimääräistä voimakkaampi johtuen Pohjoisen kasvukäytävän tarjoamista Venäjään ja Aasiaan pohjautuvista hyödynnettä- 85 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014. 86 Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Toimiala online, Foredata ennuste 4.11.2014 49

vissä olevista mahdollisuuksista. Kuitenkaan lyhyen tähtäyksen työmarkkinaennusteet eivät lupaa palveluissakaan merkittävää työvoiman kasvua mm. kaupan alan rakenteellisten muutosten (mm. verkkokauppa) johdosta. 87 Viitteitä pitemmän tähtäyksen koulutusrakenteen kehittämistarpeista voi saada opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen tietokannan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työttömyyttä koskevista tilastoista, joissa on tietoja valmistuneiden toiminnasta yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua valmistumisesta vuosina 2009, 2010 ja 2011. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen henkilötietopohjaiseen tietokantaan, jossa henkilön toiminta vuoden viimeisellä viikolla on rekisteröity. Voi olettaa, että yhdeksän eri valmistumisryhmän työllisyystilanne antaa kuvaa mahdollisesta rakenteellisesta koulutetun työvoiman puutteesta tai ylitarjonnasta, vaikkakin kaikki tarkasteluvuodet ovat parhaillaan elettävän taloudellisen taantuman kaudelta. TAULUKKO 12. Työttömien osuus % Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneista 2009, 2010 ja 2011 erikseen vuosi, kolme vuotta sitten ja yksi vuosi sitten valmistuneilla. Oppilaitos 04/09 06/09 08/09 05/10 07/10 09/10 06/11 08/11 10/11 Ekami 13 13 25 10 11 17 10 17 19 Harju 4 12 15 3 10 16 12 13 12 Kvl akk 17 27 38 18 14 37 21 20 39 KSAO 15 18 17 10 12 14 13 10 14 Yhteensä 14 16 22 10 12 16 12 14 18 Ensimmäinen luku ilmaisee koulutuksesta valmistumisvuoden, jälkimmäinen työttömyysasteen tarkasteluvuoden. Lähde: www.vipunen.csc.fi. Ammatillinen koulutus. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Tilastossa ovat mukana opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet sisältäen myös oppisopimuskoulutuksen. 87 Alatalo, J. & Hämäläinen, H. & Räisänen, H. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät 2014. TEM-analyysejä 57/2014. 7. 50

45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuvio 10. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % vuoden kuluttua valmistumisesta 2009, 2010 ja 2011 25 17 19 15 16 12 38 37 39 22 17 14 14 16 18 Ekami Harju Kvl akk KSAO Yhteensä 2009 2010 2011 25 Kuvio 11. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % viiden vuoden kuluttua valmistumisesta 2009, 2010 ja 2011 20 15 10 5 0 21 17 18 15 13 14 12 13 12 10 10 10 10 4 3 Ekami Harju Kvl akk KSAO Yhteensä 2009 2010 2011 Lähde: www.vipunen.csc.fi Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa tutkinnon suorittaneiden työttömyys on suurempi kuin muissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneiden. Tämä johtuu siitä, että työvoimakoulutukseen tulleet ovat alunperinkin olleet työttömiä tai työttömyysuhan alaisia, jolloin koulutuksesta huolimatta heidän työllistymisedellytyksensä ovat eri syistä heikommat. Lähtökohdan huomioon ottaen ero muihin oppilaitoksiin ei ole kuitenkaan merkittävän suuri. Työttömyys on myös alentunut viiden vuoden aikana suhteellisesti yhtä paljon aikuiskoulutuskeskuksesta kuin muista oppilaitoksista valmistuneilla, mikä osoittaa kohtalaisen hyvää kehitystä. 51

35 Kuvio 12. Vuotta aikaisemmin valmistuneiden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % 2009, 2010 ja 2011 Kymenlaaksossa koulutusaloittain 30 25 20 15 10 5 0 29 29 18 23 19 20 17 17 15 28 23 20 13 1110 6 2 6 23 18 16 21 18 16 2009 2010 2011 Yhteensä sarakkeen aineisto: 2009 1418 tutkintoa, 2010 1524 tutkintoa, 2011 1506 tutkintoa 52

18 Kuvio 13. Viisi vuotta aikaisemmin valmistuneiden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % 2009, 2010 ja 2011 Kymenlaaksossa koulutusaloittain 16 14 12 10 8 6 4 2 0 15 7 11 16 12 8 17 17 16 11 11 9 10 5 5 2 3 3 13 13 13 12 12 10 2009 2010 2011 Yhteensä sarakkeen aineisto: 2009 1212 tutkintoa, 2010 1203 tutkintoa, 2011 1150 tutkintoa. Pieni ero oppilaitoskohtaisiin kuvioihin koko maakunnan työllisyysasteessa selittyy sillä, että koulutusalakohtaisissa kuvioissa on mukana myös maakunnan ulkopuolisia alueella kouluttavia oppilaitoksia sekä Valkealan kristillisen kansanopiston ammatillinen koulutus. Lähde: www.vipunen.csc.fi 53

18 Kuvio 14. Työttömien osuus ammatillista oppilaitoksista valmistuneista % koko maassa 2009-2011 viiden vuoden kuluttua valmistumisesta Lähde: Vipunen/Tilastokeskus 16 14 12 10 8 6 4 2 0 8 7 5 13 11 9 9 8 7 16 10 11 12 11 11 10 910 6 5 4 11 9 9 1 2 1 11 9 9 2009 2010 2011 Vertailu koko maan tilanteeseen osoittaa Kymenlaakson ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työttömyyden viiden vuoden kuluttua valmistumisesta koko maata heikommaksi. Alakohtaiset erot ovat samansuuntaisia kuin koko maassa keskimäärin, paitsi, että luonnonvara-alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta valmistuneiden työttömyys on Kymenlaaksossa koko maan keskiarvoa vähäisempi. Vipunen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella työttömyysastetta myös tutkintonimikkeittäin. Jos vuoden 2011 tilanteessa otetaan huomioon sekä vuosi että viisi vuotta sitten valmistuneet, seuraavat tutkinnot kuuluvat työllisyydeltään parhaisiin (suluissa työttömyysprosentti viisi vuotta sitten valmistuneilla): lastinkäsittelyala (0 %), lähihoitaja (2 %), merkonomi (7 %), lentokoneasentaja (7 %), maatilatalous (8 %), koulunkäyntiavustaja (10 %) ja artesaani (11 %). Työttömyysasteeltaan heikoimpiin kuuluivat talotekniikka (21 %), sähköala (20 %), rakennusala (19 %), paperiteollisuus (17 %), puuala (16 %) ja matkailuala (15 %). Lähellä keskimääräistä työttömyysastetta (12 %) olivat kone- ja metalliala, autoala, catering, hotelli- ja ravintolaala, laitoshuoltaja ja merenkulku. Yksityiskohtaisemmat tiedot ovat liitteessä 2. Vaikka valmistuneiden työllisyys kaiken kaikkiaan on 2010-luvun alussa heikkoa, näyttävät palvelualat työllistäneen paremmin kuin tekniikan alat. Koulutusalakohtaisesta tarkastelusta (kuviot 3 ja 4) ilmenee, että erityisesti viisi vuotta sitten valmistuneiden ryhmässä myös muutos kolmen vuoden aikana näyttäisi positiivisemmalta kuin tekniikan koulutuksessa. Sosiaali- ja terveysala on omaa luokkaansa työttömyyden ollessa kaikissa valmistumisryhmissä hyvin vähäistä. Vertailun vuoksi voi todeta, että Kymenlaakson ammattikor- 54

keakoulussa valmistuneiden työttömyysaste kyseisinä vuosina on vain 7 % - 9 %, joten korkeamman asteinen koulutus näyttää työllistävän Kymenlaaksossa, kuten koko maassakin, paremmin kuin toisen asteen ammatillinen koulutus. 25 20 Kuvio 15. BKT:n muutos ja Kymenlaakson ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työttömyys % 2009-2010 valmistumisajankohdan mukaan 15 10 5 0-5 -10-15 22 14 16 16 18 10,2 10 12 12 14 3 2,6 1,5 BKT Suomi BKT Kym 5 v 3 v 1 v -8,3-10,3 2009 2010 2011 Lähteet: Tilastokeskus. Kansantalous. BKT markkinahintaan 2000 2013, Tilastotietoja Kymenlaaksosta. BKT markkinahintaan Kymenlaaksossa 2000 2011. Kymenlaakson Liitto sekä www.vipunen.csc Suomen bruttokansantuotteen muutoksen ja Kymenlaakson ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työttömyysasteen vertailu osoittaa, että bruttokansantuotteen heikko kehitys näyttää nostavan enemmän vuosi sitten valmistuneiden työttömyyttä kuin kolme tai viisi vuotta sitten valmistuneiden. Koulutusaloittain tarkastellessa näyttää suhdannetilanne vaikuttavan Kymenlaaksossa erityisesti kulttuurin sekä tekniikan ja liikenteen koulutusalalta valmistuneiden työllisyyteen. Yhteiskunta- ja liiketalouden koulutuksesta sekä matkailu- ja ravitsemisalan koulutuksesta valmistuneilla yhteys ei ole yhtä selvää. Arvioivat johtopäätökset: - Lamasta huolimatta pitkän tähtäyksen työllisyyskehitys osoittaa, että Kymenlaakson ammatillisten koulutustarjontaa tulisi painottaa nykyistä voimakkaammin uusia työpaikkoja tarjoaville osaamisaloille ja tukea siirtymistä työelämään oppilaitos- ja oppisopimuskoulutuksen yhdistävällä 2+1 mallilla (2 vuotta koulussa, 1 vuosi oppi- tai koulutussopimuksella) sekä pk-yrittäjyyteen uusilla oppimismalleilla. Esi- 55

merkkinä hyvästä toimintatavasta ovat mm. Kouvolan seudun ammattiopiston uuden energian koulutus- ja kehittämisyksikkö BioSampo ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE-malli. 88 7.2.Koulutustarjonnan päällekkäisyys tai täydentävyys Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten koulutustarjonnan päällekkäisyyttä voi pitää vähäisenä. Haastattelujenkaan perusteella sitä ei pidetä ongelmallisena. Etelä- Kymenlaakson ammattiopistossa ja Kouvolan seudun ammattiopistossa molemmissa ovat keskeiset ammattiopistojen koulutusohjelmat tarjolla. Aiemmin esitetty opiskelijavirtatarkastelu osoitti, että opiskelijaliikenne etelän ja pohjoisen välillä on vähäistä, kuten työmatkaliikkuvuuskin. Kummassakin suuressa ammattiopistossa on valtakunnallisia erityisaloja. Sellaisia ovat Etelä-Kymenlaaksossa merenkulku ja Kouvolassa rautatiealan koulutus, joka on siirretty kilpailuneutraliteettisäädösten täyttämiseksi erilliseen Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus osakeyhtiöön. Kouvolan seudun ammattiopistossa datanomi (peliala), helikopteriasentajakoulutus, turvallisuusalan perustutkinto ja osin kulttuurialan koulutus (mm. sisustaja) edustavat valtakunnallista tarjontaa. Harjun oppimiskeskus edustaa hevostalouden ja puutarhatalouden kouluttajana kokonaan valtakunnallista koulutustarjontaa. Näyttötutkintojen järjestämisoikeudet ovat maakunnan oppilaitoksissa melko keskittyneitä. Ainoastaan sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon sekä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon näyttötutkintojen järjestämisoikeudet ovat kaikilla kolmella alan koulutusta antavilla oppilaitoksilla. Etelä- Kymenlaakson ammattiopistolla ja Kouvolan ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella on lisäksi molemmilla kone- ja metallitekniikan perus- ja ammattitutkintojen sekä rakennusalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämisoikeuksia. Merkittävin päällekkäisyys on Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston aikuiskoulutuksen välillä. Kummallakin on hotelli-, ravintola- ja cateringalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon näyttötutkintojen järjestämisoikeus. Aikuiskoulutuskeskus on aloittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen, jonka näyttötutkinto järjestetään Koulutuskeskus Salpauksessa, vaikka Kouvolan seudun ammattiopistolla on kyseisen näyttötutkinnon järjestämisoikeus. Kumpikin järjestää myös maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Päällekkäisyyden vähäisyydestä huolimatta koulutuksen vetovoima- ja valmistuneiden työllistyminen voisivat antaa aihetta harkita tiettyjen koulutusten keskittämistä, koska uusi rahoitusmalli voi vaikeuttaa tällais- 88 Ruohonen, S.& Mäkelä-Marttinen, L. 2009. Kohti Oppimisen ja Osaamisen Ekosysteemiä. LCCC. Kouvola: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja A Oppimateriaali Nro 24. 56

ten koulutusten ylläpitämistä rahoituksen perustuessa suoritettujen tutkintojen määriin ja osin työllistymiseen. Kone- ja metallitekniikan koulutusta annetaan kaikissa kolmessa tekniikan koulutusta antavassa oppilaitoksessa. Käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksesta valmistuneiden työllisyys on Haminasta valmistuneilla heikko, mutta Kouvolasta valmistuneilla huomattavasti parempi. Koulutuksen vetovoima on sekä Haminassa että Kouvolassa ammatillisen koulutuksen keskitasoa. Koko käsi- ja taideteollisuusalan keskittäminen Kouvolaan parantaisi edellytyksiä mitoittaa koulutusta paremmin työllisyystilanteen mukaan ja käyttää taloudellisemmin koulutuksen resursseja. Haminassa on kuitenkin maakunnan ja maan keskiarvoa suurempi ammatillisen koulutuksen vetovoima, joten lakkaavan koulutuksen tilalle tulisi harkita lähihoitajakoulutusta, joka on eräs niistä aloista, joilla ennusteiden mukaan on tulevaisuudessa työvoiman lisätarvetta. TAULUKKO 13. Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopistoista kone- ja metallialan sekä käsi- ja taideteollisuusalan vuosina 2004-2006 valmistuneiden sijoittuminen 2009-2011. Käsi- ja taideteollisuus Päätoimisia Työllisiä Päätoimisia Työttömiä Muu Ulkomailla Yhteensä työllisiä opiskelevia opiskelijoita Ekami 15 44,1 % 8 23,5 % 1 3,0 % 5 14,7 % 5 14,7% 34 KSAO 35 44,3 % 15 19,0 % 15 19,0 % 8 10,1 % 5 6,3 % 1 1,3 % 79 Yhteensä 50 44,2 % 23 20,4 % 16 14,2 % 13 11,5 % 10 8,8 % 1 0,9 % 113 Kone- ja metalli Ekami 97 77,6 % 6 4,8 % 12 9,6 % 9 7,2 % 1 0.8 % 125 KSAO 74 62,7 % 7 5,9 % 4 3,4 % 28 23,7 % 5 4,3 % 118 Yhteensä 171 70,3 % 13 5,3 % 16 6,6 % 37 15,2 % 6 2,6 % 243 Tilasto kattaa opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot sisältäen myös oppisopimuskoulutuksen pohjalta suoritetut. Lähde: www.vipunen.csc.fi Taulukon aineiston opiskelijat ovat valmistuneet ennen nykyistä lamaa, mutta heidän työllistymistään tarkastellaan viiden vuoden kuluttua valmistumisesta lamavuosina 2009-2011, jolloin toisaalta vakiintumisen työelämään tulisi olla ainakin osin toteutunut. Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa annetaan myös metallialan koulutusta, mutta vuosina 2004-2006 perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllisyystietoja viiden vuoden 57

kuluttua valmistumisesta eli vuosilta 2009-2011 ei Vipusesta löydy. Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä toinen, kun aikuiskoulutuskeskus toteuttaa kone- ja metallitekniikan perustutkintoa nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) puitteissa. Käsi- ja taideteollisuuden alalta Haminasta (Ekami) ja KSAO:sta valmistuneista työllisten osuus työlliset opiskelijat mukaan lukien on noin kaksi kolmannesta, mutta on alhaisempi kuin kone- ja metallialalla, jossa vastaava osuus on 70 % ja koko Kymenlaakson ammatillisessa koulutuksessa 72 %. Ryhmä muu sisältää työelämän ulkopuolella eri syistä olevia, jotka eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet olevansa työttömiä. Ryhmä voi sisältää piilotyöttömiä, jotka eivät aktiivisesti hae töitä. Jos työttömät ja ryhmä muu lasketaan yhteen, Haminasta valmistuneista kyseiseen ryhmään kuuluu 29 % valmistuneista, Kouvolassa 16 %. Kouvolan parempi tilanne johtuu yksinomaan suuremmasta päätoimisten opiskelijoiden osuudesta, mikä sekin voi kertoa työllistymisvaikeuksista, mutta toisaalta siitä, että koulutus on antanut paremmin valmiuksia päästä jatko-opintoihin. Käsi- ja taideteollisella alalla toisen asteen koulutus antaa paremmat valmiudet jatkoopintoihin ammattikorkeakoulussa kuin lukiokoulutus. Yhteys ammattikorkeakoulun toimintaan on selvä alan vahvuus Kouvolassa. Näillä perusteilla käsi- ja taideteollisen koulutuksen supistaminen ja keskittäminen Kouvolaan veneenrakentajan ammattitutkintoa lukuun ottamatta olisi perusteltua. Lakkaavan käsi- ja taideteollisen koulutuksen tilalle tulisi harkita lähihoitajakoulutusta. Sen työllisyystilanne on hyvä ja tasapainossa ELY-keskusten ammattibarometrinkin mukaan Haminan-Kotkan seutukunnalla. 89 Kone- ja metallialalla työllisyydessä ja työttömyydessä on huomattava ero Ekamin ja KSAO:n välillä siten, että Ekamista valmistuneiden työllisyys on selvästi parempi ja työttömyys oleellisesti alhaisempi kuin KSAO:sta valmistuneilla. Myös tuore ELY-keskusten ammattibarometri 3/2014 kertoo, että Kotkan- Haminan seutukunnassa metallialan ammattihenkilöiden kysyntä ja tarjonta on tasapainossa, mutta Kouvolan seutukunnassa metallialan ammattihenkilöistä on ylitarjontaa. 90 Näillä perusteilla kone- ja metallialan koulutuksen keskittäminen hakijavetovoimaltaan epävarmana ja kalliita kalustoinvestointeja vaativana voisi olla perusteltua. Kotkaan keskittämistä puoltaisi alan parempi työllisyys, josta on näyttöä sekä pitkällä että lyhyellä tähtäyksellä ja yritysten kanssa yhteinen oppimisympäristö Primus High Tech Oy. Lisäksi Kotkan- 89 ELY-keskusten ammattibarometri Kotka-Hamina ja Kouvola III/2014. Perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. 90 ELY-keskusten ammattibarometri Kotka-Hamina ja Kouvola III/2014. Perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. 58

Haminan seutukunnassa teknologiateollisuuden työpaikkoja on enemmän, ja sen osuus kaikista työpaikosta on suurempi kuin Kouvolan seutukunnassa. 91 Eräs ongelma keskittämisessä on, että vetovoimaltaan heikot koulutukset rekrytoivat vetovoimaisempia koulutuksia vahvemmin lähiseudulta, jolloin koulutuksen lakkauttaminen Kouvolasta voisi vaikeuttaa yritysten työvoiman saantia. Lisäksi alan koulutukseen investoidaan parhaillaan Kouvolassa. Koulutuksen vetovoima on ollut myös parempi Kouvolassa (Kuusankoskella) kuin Kotkassa ja Haminassa. Kaakkois-Suomessa teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys on vuosina 2005-2014 ollut koko maan teollisuuden ja teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitystä positiivisempi. Teknologiateollisuus vastaa 22 %:sta Kaakkois- Suomen viennistä ja 31 %:sta alueen teollisista investoinneista. Kaakkois-Suomen teknologiateollisuus on myös koko maan teknologiateollisuutta pk-yritysvaltaisempaa päätellen siitä, että alueen osuus alan työpaikoista ja työvoimasta on suurempi kuin osuus koko maan liikevaihdosta. 92 Myös VATT:n tuoreen ennakoinnin perusuralaskelman mukaan alan työpaikkojen määrä Kymenlaaksossa pysyy ennallaan lähivuosina ja poistuman osuus työvoimasta on noin 50 % vuodesta 2009 vuoteen 2025. 93 Edellisistä tarkasteluista seuraa, että koulutusmäärien pitäminen vähintään nykytasolla maakunnassa on tarpeen työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tuoreen Kymenlaakson Liiton ja VATT:n ennakointilaskelman mukaan tarjonnassa voisi olla jopa lisäystarvetta riippuen siitä, millä tavoin koulutettuun työvoimaan toimialojen vajaus kohdistuu. Kolmas pohdinnan kohde voisi olla keskittää Kymenlaakson luonnonvara-alan koulutus Harjun oppimiskeskukseen, jossa on pelto- ja metsäpinta-alaa sekä opetustiloja runsaasti nykyistä laajemmallekin koulutustoiminnalle. Luonnonvara-alan koulutuksen vetovoima Anjalassa on heikko, viime vuosina 0,4 0,5 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. Ratkaisua puoltaisi myös pienestä opiskelijamäärästä (vuonna 2013 noin 90) johtuva korkea yksikkökustannusten taso erityisesti kiinteistökustannuksissa. Toisaalta kiinteistökustannukset jäänevät joka tapauksessa ainakin osin koulutuksen järjestäjän rasitteeksi, vaikka toiminta siirtyisikin muualle. Yksikön yhteydessä toimiva BioSampo on kuitenkin uusiutuvan energiaosaamisen kouluttajana ja kehittäjänä ainutlaatuinen koko maakunnassa, joten yksikkö sinällään puoltaa maaseutuyrittäjien koulutuksen jat- 91 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen seutukuntakohtaisten vuoden 2011 työpaikkatietojen mukaan Haminan-Kotkan seutukunnassa on noin 1500 teknologiateollisuuden työpaikkaa (alueella työssä käyvä väestö), mikä on 45 % seutukunnan työpaikoista ja Kouvolan seutukunnassa noin 1300 työpaikkaa, mikä on 35 % seutukunnan työpaikoista. 92 Teknologiateollisuus. Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014. Teknologiateollisuuden alitoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien perusteollisuus ja tietotekninen ala. 93 Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Perustuu VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan syyskuulta 2014. 59

kamista näiltä osin Anjalassa ja suuntaamista uusiutuvan energian laajenevaan käyttöön maatiloilla ja pienenergiayrittäjyyteen maatalouden sivuelinkeinona. Työllisyyssyistä rakennusalan melko laajan koulutuksen mitoitusta Kymenlaaksossa voisi arvioida sekä määrällisesti että sisällöllisesti. VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan pohjautuva Kymenlaakson työvoiman tarpeen ja tarjonnan vajaus 2010-2012 rakentamisen toimialalla on kuitenkin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen jälkeen suurin, ja myös työnantajahaastattelun mukaan olisi pikemminkin lisätarvetta. 94 Eräissä tapauksissa on näköpiirissä, että ammattiopistojen antama koulutus ei sellaisenaan riitä antamaan kilpailukykyistä ammattiosaamista, vaan yritykset kouluttavat tarvittavat työntekijät itse. Nuorisotakuun toteuttaminen ja siihen liittyvä yhteishaun muutos, jossa ensikertalaiset on asetettava etusijalle, tekee tilanteen entistä haasteellisemmaksi. Eräänä ratkaisuna ongelmaan voisi olla ns. 2+1 mallin laajentaminen eli opintojen loppuvaiheen suoritus oppi- tai koulutussopimuksena. Suomen Yrittäjät on toivonut oppisopimusoppilaan palkkauksen irroittamista työehtosopimuksista siten, että oppilaalle voitaisiin maksaa palkkaa osaamisen mukaan ja nostaa sitä osaamisen edistyessä. Palkallinen työssäoppiminen oppisopimuskoulutuksessa on epäilemättä motivaatiotekijä opiskelijalle, mutta sinänsä olisi toivottavaa, että työmarkkinaosapuolet pystyisivät löytämään uusia ratkaisuja työmarkkinoille tulevan nuoren työhönpääsyn edistämiseksi ja kilpailukykyisen palkkauksen toteuttamiseksi ilman, että se kuitenkaan johtaa halpatyövoiman käyttöön. Arvioivat johtopäätökset: - Haminan käsi- ja taideteollisuuden koulutus tulisi lopettaa ja mitoittaa Kouvolan seudun ammattiopiston kulttuurialan koulutus vahvemmin alan työllisyysnäkymien pohjalta. Tilalle Haminaan voitaisiin harkita lähihoitajakoulutusta. - Kone- ja metallitekniikan koulutuksen keskittäminen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoon olisi perusteltua seutukunnittaisen työllisyyden ja työpaikkajakautuman perusteella. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen metallialan aikuiskoulutuksen tulevaisuus tulisi selvittää samassa yhteydessä. Aikuiskoulutuskeskuksen metallialan koulutuksen painottuminen yrityksiä palvelevaan hitsauskoulutukseen ja hitsaajien pätevyyskokeisiin sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaiseen aikuiskoulutukseen merkitsee, että sen toiminta painottuu eri tavalla kuin ammattiopistoissa ja voi näin ollen puoltaa sen jatkamista tutkintotavoitteisen nuorten koulutuksen keskittämisestä huolimatta. 94 Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Perustuu VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan syyskuulta 2014. 60

- Kouvolan seudun ammattiopiston maatalousyrittäjäkoulutuksen siirtoa Harjun oppimiskeskukseen tulisi selvittää ottamalla kuitenkin huomioon uusiutuvan energian koulutuksen toteutusedellytykset Anjalassa - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näyttötutkintoon valmentava koulutus Kouvolassa tulisi keskittää Kouvolan seudun ammattiopistoon, jossa on myös näyttötutkinnon järjestämisoikeus - Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston tulisi selvittää, onko perusteita toteuttaa molemmissa hotelli-, ravintola- ja cateringalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan näyttötutkintoperusteisia perustutkintoja sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Perusteena työnjaolle voisi olla näyttötutkinto-osaaminen asianomaisella alalla. - Työnjaon tarkasteluun ja siitä seuraaviin toimenpiteisiin Kouvolassa velvoittaa lausunnolla olevan lakiesityksen 9a :n perusteluteksti, jonka mukaan samaa koulutusta ei ole koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioiden lähtökohtaisesti perusteltua järjestää alueella useiden koulutuksen järjestäjien toimesta. 95 7.3. Koulutuksen taloudelliset edellytykset Uusia järjestämislupia myönnettäessä keskeiseksi arviointitekijäksi tulevat nousemaan koulutuksen taloudelliset edellytykset pitkällä tähtäyksellä tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistuu merkittävästi suorituksiin ja tuloksiin pohjautuvaksi ja samanaikaisesti koulutuksen rahoitusta leikataan osana kestävyysvajeen aiheuttamia toimenpiteitä. Taloudellisia edellytyksiä tarkastellaan seuraavassa oppilaitosten kustannusrakenteen, oppilaitosten tulorakenteen, oppilaitoksen liikevaihtoon suhteutetun nettotuloksen, maksullisen palvelutoiminnan merkityksen, tutkintotuotostehokkuuden ja rahoituselementtinä merkitykseltään kasvavan vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkintojen tai osatutkintojen määrän muodostaessa uudessa ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusmallissa 44,1 % koko rahoituksesta ja lisäkoulutuksen rahoituksessa 61 % tutkintojen tuotostehokkuudella maan muihin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna tulee olemaan ratkaisevan suuri merkitys. Käsitteellisesti moniulotteista ja vaikeasti arvioitavaa vaikuttavuutta on tarkoitus tarkastella uudessa rahoitusmallissa operationaalisesti nykyisillä tuloksellisuusrahoituskriteereillä sekä opiskelijapalautteen ja myöhemmin käyttöön otettavan työelämäpalautteen perusteella. 95 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 :n muuttamisesta. 61

Ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen kustannuskehitys vuosina 2006-2012 Seuraavassa on tarkasteltu Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen reaalista opiskelijakohtaista kustannuskehitystä vuosina 2006-2012. Tarkastelussa on mukana vain oppilaitosmuotoinen yksikköhintarahoitteinen ammatillinen peruskoulutus. Kun oppilaitosten rahoitus koostuu pääosin valtiovallan sääntelemästä valtion ja kuntien yksikköhintarahoituksesta, kustannuskehitys kuvaa lähinnä julkisen rahoituspanoksen muutosta. Vuodesta 2012 alkaen ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten vaikutus näkyy alenevana trendinä kaikissa oppilaitoksissa. Kuvio 16. Kymenlaakson ammtillisten oppilaitosten oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset /opiskelija vuoden 2013 rahanarvossa. Deflaattorina Tilastokeskuksen rahanarvokerroin. 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ekami 8505 9465 10140 10834 11340 10796 10701 Harju 16604 16068 17067 15851 17490 17176 16898 KSAO 8561 9740 9411 9030 10566 10913 10684 Ekami Harju KSAO Lähteet: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Opetustoimen kustannussovellus 2012. Ammatillinen peruskoulutus. Raportti KO21. www.vos.uta.fi; SVT. Rahanarvokerroin 1860-2013. www.stat.fi. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutussäätiön kustannussovelluksessa oleva ammatillisen peruskoulutuksen aineisto on liian suppea vertailuun. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten kustannusrakenteet Oppilaitosten kustannusrakenteet opetus- ja kulttuuritoimen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusraporttien mukaan selviävät seuraavista kuvioista. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kustannusrakennetiedot vastaavassa tilastossa koskevat vain 30 opiskelijan suuruista maahanmuuttajien ammatil- 62

liseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, joten tieto ei ole vertailukelpoinen. Kuvio 17. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 1145 801 426 594 47 1472 6097 opetus kiinteistöt poistot majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto Kuvio 18. Harjun oppimiskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 2348 1272 502 1045 868 4105 6209 opetus kiinteistöt poistot majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto Kuvio 19. Kouvolan seudun ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 258 21 481 1659 34 2728 5921 opetus kiinteistöt poistot majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto Kustannusrakennetilastot ovat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastoista. 96 Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan seudun ammattiopiston kustannusrakenteet ovat varsin lähellä toisiaan. Opetuksen 96 Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. raportti K02Z6OSD. 63