Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 Ilmailulaitos Finavia A4/2007 Vantaa 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 1 (10) Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 Liikonen L., Leskelä T., Viinikainen M., Linnanto T., Pesu M., Kauppila E.: Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006. Ilmailulaitos Finavia, A4/2007, Vantaa 27.6.2007, 10 s. + liitekartat, 9 s. TIIVISTELMÄ Vuoden 2006 lentokonemeluselvitys perustuu liikenteen määrään ja lentoreittien todelliseen sijaintiin. Selvityksessä esitetään ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin (2002/49/EY) edellyttämät tiedot. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet suosituksensä melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Ilmailulaitos Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta lentoreittien sivuttaissuuntaan. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät yksityiskohtaisesti ole vertailukelpoisia muihin aiempiin selvityksiin kuin vuotta 2005 koskevaan selvitykseen. Vuonna 2006 lentokoneiden operaatiomäärä oli 180000 ja vuositasolla vuorokauden keskimääräinen operaatiomäärä oli 494. Liikennemäärä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 5 %. Lentoonlähtömelultaan hyvin merkittävien MD80-koneiden käyttö lähes loppui syksyllä 2006. Uuden vähämeluisen Embraer 170-koneen käyttö kasvoi voimakkaasti. Uusina konetyyppeinä vuoden 2006 aikana tulivat käyttöön A340- ja Embraer 190-koneet. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys, kiitoteiden käyttörajoitukset öisin, lentoonlähtöreittien suunnittelu asutus huomioiden ja eri lentokoneita koskevat melurajoitukset eräillä lähtöreiteillä. Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 2 1.1 MELUSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.2 AIEMMAT SELVITYKSET JA ENNUSTEET... 2 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE... 2 2.1 LIIKENNEMÄÄRÄN KEHITYS...2 2.2 OPERAATIOT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN... 3 2.3 LENTOREITIT JA LENTOMENETELMÄT... 3 2.4 MELUNHALLINTASUUNNITELMAT- JA TOIMENPITEET... 4 3 LIIKENNEAINEISTO 2006... 4 3.1 KIITOTIET JA KIITOTEIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET... 4 3.2 LIIKENTEEN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMIEN... 4 3.3 LIIKENTEEN MÄÄRÄ KIITOTEITTÄIN... 5 3.4 KONETYYPPIJAKAUMA VUONNA 2006... 5 3.5 LENTOREITIT... 6 4 MELULASKENNAT... 6 4.1 LASKENTAMENETELMÄ... 6 4.2 LENTOKONEMELUN TUNNUSLUVUT... 7 4.3 LASKENTATULOKSET JA MELUALUEIDEN ASUKASMÄÄRÄT... 7 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 6 VIITTEET... 10 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:100 000... 10 Lentokonemelun indikaattorina on Suomessa käytetty 1980-luvulta alkaen L den -tasoa. Se on vuorokauden keskiäänitaso, jossa lentokoneiden aiheuttamia melutasoja klo 19 22 painotetaan +5 db ja klo 22-7 painotetaan +10 db. Kyseinen meluindikaattori on käytössä myös ympäristömeludirektiivin mukaisissa selvityksissä. Lisäksi on laskettu direktiivin mukainen L night taso eli yöajan painottamaton keskiäänitaso klo 22 7. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2006 oli noin 10200 asukasta vuoden 2003 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 54 km 2. Vuonna 2006 kiitotie 2 oli suljettuna toukokuun alusta lähes syyskuun loppuun. Vuona 2005 sen sijaan kiitotie 1 oli ollut suljettuna toukokuun alusta lähes syyskuun loppuun. Vuonna 2006 jouduttiin käyttämään edellistä vuotta enemmän melunhallinnan kannalta epäedullisia kiitoteitä. Pinta-alaltaan vuoden 2006 melualue oli noin 4 km 2 pienempi kuin vuonna 2005 samalla, kun asukasmäärä on kaksinkertainen. Vuonna 2006 kolmannen kiitotien käyttö on jo vakiintunut. Sen käyttö on osaltaan vaikuttanut melun piirissä asuvien määrän vähenemiseen edelleen vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna. Vuodesta 2000 lähtien sekä melualueen pinta-ala että asukasmäärä on pienentynyt yli kolmanneksen. Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 2 (10) 1 TAUSTAA 1.1 Meluselvityksen lähtökohdat Tämä selvitys koskee lentokoneiden melun leviämistä vuonna 2006. Työ perustuu toteutuneeseen tilanteeseen. Laskenta on tehty koskemaan koko vuoden liikennetietoja ja kiitoteiden käyttösuhteita. Tuloksia on osin verrattu aikaisemmin valmistuneisiin toteutuneiden tilanteiden selvityksiin /6/, /10/, /11/ sekä vuosina 2001-2002 valmistuneen melunhallintasuunnitelman verhokäyrään /9/. Euroopan parlamentin ja neuvoston 25. kesäkuuta 2002 antaman direktiiviin ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (2002/49/EY) on implementoitu Suomessa ympäristönsuojelulakiin (25a ja b ). Laki edellyttää eräistä liikenneväylistä ja toiminnoista laadittavan ns. strategiset meluselvitykset vuoden 2006 tiedoilla. Suomessa selvitysvelvollisuus koskee lentoasemista ainoastaan Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Tämä raportti sisältää direktiivin edellyttämän meluselvityksen tiedot. Direktiivin mukaisessa melukartoituksessa käytetään yhdenmukaistettuja meluindikaattoreita L den (päivä-ilta-yömelutaso) ja L night (L yö, yömelutaso), missä eri vuorokaudenaikojen keskiäänitasot määritellään koko vuoden kaikkien päivä- (klo 07-19), ilta- (klo 19-22) ja yöaikojen (klo 22-07) perusteella. Melun leviämisen kannalta merkittävimpiä muuttujia peräkkäisten vuosien välillä ovat lentoasemalla tai kiitoteillä tehtävät korjaustyöt sekä sääolosuhteet (lähinnä vallitsevat tuulet), jotka vaikuttavat kiitoteiden käytössä oloon sekä kiitoteiden valintaan. Lisäksi konekaluston muutoksella voi olla merkittävä vaikutus. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valinnanmahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin kun normaalitilanteessa olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Viimeisten kolmen vuoden aikana erilaiset korjaustyöt ovat vaikuttaneet merkittävästi lentoliikenteen suuntautumiseen ja näin ollen myös siitä aiheutuviin melualueisiin ja melualueen muotoon, suuntautumiseen. Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektiin (HelKo) liittyvä melunhallintasuunnitelman raportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020 /7/ valmistui joulukuussa 2001. Vuoden 2020 tilanteen laskennassa havaittua teknistä virhettä koskeva korjausmuistio /8/ jaettiin viranomaisille kesäkuussa 2002. Melunhallintasuunnitelmaraportista saatujen lausuntojen ja kommenttien pohjalta vuoden 2020 tilannetta tarkasteltiin uudelleen, ja sitä koskeva melunhallintasuunnitelman täydennysraportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020. Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi /9/ valmistui joulukuussa 2002. Vuoden 2004 toteumatilanne /11/ sekä vuoden 2005 toteumatilanne /14/ ovat selvitetty erikseen. 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE 2.1 Liikennemäärän kehitys Helsinki-Vantaan lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä (sisältäen helikoptrit) vuonna 2006 oli noin 182 000 operaatiota (operaatio on lentoonlähtö tai laskeutuminen). Liikennemäärästä oli noin 6 000 yleis- ja sotilasilmailun operaatioita. Helikoptereiden operaatiomäärä oli noin 2000. Vuoteen 2005 verrattuna kokonaisoperaatiomäärä on kasvanut noin 5 prosenttia. Matkustajamäärä vuonna 2006 oli noin 12,1 miljoonaa matkustajaa, missä kasvua edelliseen vuoteen oli noin 9 prosenttia. Lennoista noin 38 % suuntautui kotimaahan ja 62 % oli ulkomaan lentoja. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty liikenteen kehitystä vuosina 1987 2006 laskeutumisten määrän ja matkustajamäärän suhteen. Liikenteen määrä on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien, mutta kysyntä väheni vuoden 2001 jälkeen, mihin vaikutti merkittävästi mm. syyskuun 2001 tapahtumat. Vielä vuonna 2003 matkustajien ja operaatioiden määrä oli vähäisempi kuin vuonna 2000. Vuoden 2003 jälkeen matkustajien lukumäärä on kasvanut nopeammin kuin operaatioiden määrä, koska osin lentojen täyttöaste on parempi ja osin operaattorit käyttävät aiempaa suurempia lentokoneita. 1.2 Aiemmat selvitykset ja ennusteet Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannelle kiitotielle annettiin ympäristölupa 15.12.1992. Ympäristölupaa varten tehdyn meluselvitysraportin /1/ sisältämä ennuste vuodelle 2010 päivitettiin vuonna 1994 laskentamenetelmien lähtötietojen uudistuksen vuoksi /2/. Ympäristöluvassa edellytettiin nykyisen kiitotiejärjestelmän meluntorjuntasuunnitelman laatimista vuoden 1995 loppuun mennessä ja selvityksen ulottamista kattamaan kolmen kiitotien järjestelmä uuden kiitotien käyttöönottoon mennessä. Teoreettiseen lentoreittiaineistoon perustuva Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma /3/ valmistui helmikuussa 1994 ja yöajan operaatiotaparajoitusten toteutumista ja niiden meluvaikutuksia koskeva selvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995 /4/ toukokuussa 1996. Kesäkuussa 1999 valmistui vuotta 1998 koskenut meluselvitys, jonka laatimisessa ensimmäistä kertaa hyödynnettiin lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmän (GEMS) taltioimia tietoja toteutuneista lentoreiteistä. 100,000 90,000 80,000 70,000 60,000 50,000 40,000 30,000 20,000 10,000 0 LASKEUTUMISTEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1987-2006 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kotimaan liikenne Kv. säännöllinen Kv. tilausliikenne Joulukuussa 2000 julkaistiin melunhallintasuunnitelman osana vuoden 2000 melutilanteen selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2000 ilmatilaa ja vuosien 1999/2000 vaihteen liikennemääriä /6/. Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman laskeutumisten määrän kehitys vuosina 1987-2006 Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 3 (10) 14,000,000 12,000,000 10,000,000 8,000,000 6,000,000 MATKUSTAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1987-2006 Kuvassa 4 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman vuositasolla keskimääräisen päivän operaatioiden kokonaismäärät tunneittain. Operaatioiden määrä yöllä klo 0-6 välisenä aikana on pieni klo 01 jälkeen. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen yli 20 operaatioon tunnissa ja vilkkain aamujakso ajoittuu klo 7-10 väliselle ajalle. Keskipäivällä liikenne on vähäistä klo 14 asti, jonka jälkeen alkaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrät vähenevät kohti vuorokauden vaihdetta. Operaatioiden kokonaismäärien kannalta vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 8-9 ja iltapäivällä klo 14 18 välisenä aikana. OPERAATIOT TUNNEITTAIN 2006 4,000,000 2,000,000 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kotimaan liikenne Kv. säännöllinen Kv. tilausliikenne 45 40 35 30 25 20 15 Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajien määrän kehitys vuosina 1987-2006 10 5 2.2 Operaatiot ja niiden jakautuminen Kuvassa 3 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuonna 2006. Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla kello 8-9 ja iltapäivällä kello 16 18 välisinä aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat kello 14 16. Iltapäivälle on tyypillistä kuljetustarjonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Tämä kysynnän nopeasti muuttuva painotus on hyvin vaativaa lentoaseman kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta. Liikenteen kysynnän ns. huipukkuus kasvanee edelleen operaattoreiden liiketoimintastrategioista johtuen. 0 0:00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 14:00-14:59 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 Operaatiot Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatioiden määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2006 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23:59 35 30 25 20 15 10 5 0 LENTOONLÄHDÖT JA LASKEUTUMISET TUNNEITTAIN 2006 2.3 Lentoreitit ja lentomenetelmät Marraskuussa 2005 lentoonlähtömenetelmiä tarkistettiin. Kaikille kiitoteille julkaistiin ainoastaan konventionaaliset menetelmät, joissa navigointi perustuu maalaitteiden antamiin tietoihin.. Aiemmin käytössä oli ollut ns. RNAV-lähtömenetelmiä, joissa navigointi perustuu pääasiassa satelliittien antamiin tietoihin. Ilma-aluksilta puuttuvat PRNAV-hyväksynnät sekä epäselvyydet ilma-alusten kelpoisuuksissa olivat aiheuttaneet lennonjohdollisia ongelmia RNAV-lähtömenetelmien käytössä, ja ne korvattiin konventionaalisilla menetelmillä. Muutoksen yhteydessä tarkistettiin lentoonlähtöreittejä muun muassa lounaaseen kiitotieltä 3 (22R) nousevien ja oikealle kääntyvien suihkukoneiden osalta. Muutoksella pyritään samaan aikaan positiivisia vaikutuksia erityisesti Kivistön ja Marja-Vantaan alueiden melutilanteisiin. Myös vähänkäytettyjä reittejä poistettiin. Kiitotietä 1 lounaan suuntaan (22L) käytettiin potkurikoneiden lisäksi myös vähämeluisten suihkukonetyyppien nousukiitotienä päiväaikaan. Vähämeluisia konetyyppejä ovat muun muassa Airbus 319 321, B737 (Boeing) ja RJ85/100 (Avro). 0:00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 10:00-10:59 11:00-11:59 Lentoonlähdöt 12:00-12:59 13:00-13:59 14:00-14:59 Laskeutumiset Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2006 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23:59 Marraskuussa 2005 otettiin käyttöön myös uudet lähestymismenetelmät, joissa koneita ohjataan laskeutumaan lyhyin väliajoin vuorotellen rinnakkaisille kiitoteille. Rinnakkaisia kiitoteitä käytetään laskeutumisiin vilkkaimpina aikoina iltapäivisin parin tunnin ajan päivässä, mikä lisää kapasiteettia. Rinnakkaiskiitoteiden käyttö vaikuttaa myös lentokoneiden laskeutumis- ja lentoonlähtösuuntiin. Iltapäivällä ja alkuillasta Keravan tai Espoon suunnasta (tuulitilanne vaikuttaa rinnaisten kiitotien käyttösuuntaan) laskeutuu lentokoneita enemmän kuin aiemmin ja Nurmijärven suunnasta kiitotielle 15 vähemmän. Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 4 (10) Vuoden 2006 marraskuun lopulla tehtiin lentoonlähtöreitteihin eräitä tarkennuksia. Kiitoteiden rinnakkaiskäytön turvallisuuden varmistamiseki kiitotien 22L nousuille julkaistiin tarkennettu menetelmä, joka nopeutetun vasemman kaarron ja samalla toteutetun reittien nimistömuutoksen ansioista pienensi mahdollisuutta pilottien tekemälle reitinvalintavirheelle. Reittitarkennus myös lievästi lisää 22L kiitotien kapasiteettia rinnakkaiskäytön aikana. Toinen muutos reitteihin tehtiin kiitotieltä 04R, josta aikaisemmin pohjoisen kautta DOPAN-reittipisteelle kaartanut reitti (DOPAN 1 H) muutettiin etelän kautta kaartavaksi reitiksi (DOBAN 2H). 2.4 Melunhallintasuunnitelmat- ja toimenpiteet Lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/, joka valmistui joulukuussa 2001, käsitellään laajasti lentoaseman maantieteellistä sijoittumista suhteessa pääkaupunkiseudun asutukseen sekä silloin käytössä olleita ja suunniteltuja melunhallintatoimia. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat seuraavat 1. Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtötai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on liikennetilanne ja lentoturvalisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. 2. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 3. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa. 4. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Ilmailulaitos Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. 5. Lentoonlähtömelumaksu suihkukoneille yöaikana. 3 LIIKENNEAINEISTO 2006 3.1 Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet 1 ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä 1. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15, niinä aikoina kun kiitotie 3 on ollut käytössä. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rinnakkaiskäytön ulkopuolella 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytettävät kiitotiet vaikuttavat toisiinsa. 22R 22L Kiitotie 3 33 Kiitotie 1 04L Kiitotie 2 04R 15 04L 04R Kuva 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden numerointi Kiitotie 3 15 Kiitotie 1 3.2 Liikenteen määrä ja jakautumien Vuonna 2006 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli kaikiaan noin 180 000 lentokoneiden operaatiota. Tässä meluselvityksessä käytetty liikenneaineisto perustuu melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n tallentamaan aineistoon. Lisäksi on käytetty Ilmailulaitoksen liikennetietokantaan (LIKE) tallennettuja liikennepäiväkirjan tietoja. Liikennetiedoista muodostettiin melulaskentaa varten vuotta 2006 koskeva Access-tietokanta. Tietokantaa on käytetty hyväksi liikenteen jakamisessa reiteille lähestymisalueen ulosmeno- tai sisääntuloportin ja käytetyn kiitotien avulla. Kuvassa 6 on esitetty kiitoteiden käyttösuhteiden jakauma vuositasolla vuonna 2006 eriteltynä myös vuorokauden ajoittain. Vuonna 2006 kiitotie 2 oli suljettuna asematasolla 2 tehtyjen peruskorjausten vuoksi 1.5. -23.9.2006 välisen ajan. Ympäristöluvan ehtojen mukaisesti erityisesti yöaikaiset laskeutumiset on pyritty ohjaamaan kiitotielle 15 eli kiitotielle 2 Nurmijärven suunnasta. Koska kiitotie 2 oli kuitenkin suljettuna noin 5 kuukauden ajan, kiitotien 15 osuus yöaikaisista laskeutumisista on koko vuoden 2006 aikana yhteensä ollut vain noin 32 %. Kiitotietä 3 22R suuntaan on käytetty pääasiallisena lentoonlähtö kiitotienä, jonne erityisesti yöaikaiset nousut on pyritty ohjaamaan. Kaikista nousuista vuonna 2006 59 % ja yöaikaisista nousuista 73 % on tehty 22R suuntaan. Maaliskuussa ja elokuussa 2006 oli pitkiä lähes yhtenäisiä jaksoja, jolloin itäisten ilmavirtausten vuoksi liikenne toimi pitkään kiitoteiltä 04L ja 04R, mikä osaltaan (kiitotien 2 ollessa kesällä suljettuna) kasvatti kiitotiensuunnan 04 käyttöä sekä lentoonlähtöihin että laskeutumisiin. 22R Kiitotie 2 22L 33 Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 5 (10) Taulukko 1. Lentokoneiden kokonaisliikennemäärät vuoden 2006 toteutuneessa tilanteissa, erikseen laskeutumiset (ARR) ja lentoonlähdöt (DEP). keskimäärin kpl/vrk osuus DEP Päivä Ilta Yö DEP Päivä Ilta Yö 04L 0.2 0.0 0.0 0.2 04L 0.1% 0.1% 0.0% 0.1% 04R 45.7 7.5 6.4 59.6 04R 24.4% 24.5% 22.2% 24.1% 15 4.8 0.7 0.2 5.7 15 2.5% 2.2% 0.9% 2.3% 22L 26.0 3.8 0.7 30.5 22L 13.9% 12.3% 2.6% 12.3% 22R 107.0 18.2 21.0 146.1 22R 57.0% 59.2% 72.6% 59.1% 33 4.0 0.5 0.5 5.0 33 2.1% 1.7% 1.7% 2.0% 187.5 30.7 28.9 247.1 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% keskimäärin kpl/vrk osuus ARR Päivä Ilta Yö ARR Päivä Ilta Yö 04L 27.2 8.5 9.8 45.5 04L 18% 20% 20% 18% 04R 15.0 2.5 1.7 19.2 04R 10% 6% 4% 8% 15 31.4 12.0 15.9 59.2 15 20% 28% 32% 24% 22L 71.6 20.1 21.8 113.5 22L 46% 47% 44% 46% 22R 8.1 0.1 0.1 8.4 22R 5% 0% 0% 3% 33 1.1 0.1 0.1 1.3 33 1% 0% 0% 1% 154.5 43.3 49.5 247.2 100.0% 100.0% 100.0% 100% Kuva 6. Helsinki-Vantaan kiitoteiden käyttösuhteiden jakaumat vuoden 2006 aikana keskimäärin koko vuorokauden aikana ja jaettuna vuorokauden ajoittain. 3.3 Liikenteen määrä kiitoteittäin Vuoden 2006 laskennassa käytetty liikenteen määrä oli noin 247 laskeutumista ja 247 lentoonlähtöä vuorokaudessa. Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt keskimääräiset yhden vuorokauden lentoonlähdöt ja laskeutumiset yhteensä kiitoteittäin. 3.4 Konetyyppijakauma vuonna 2006 Vuonna 2006 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi 193 erilaista konetyyppiä, jotka on huomioitu melulaskennassa. Vuositasolla viisi yleisintä konetyyppiä edustivat noin 48 % ja 10 yleisintä konetyyppiä 70 % kaikista operaatioista. Laskennoissa konetyypit on meluominaisuuksiensa perusteella jaettu 52 laskennassa käytettävään konetyyppiin tai konetyyppiryhmään. Melulaskennassa ei ole huomioitu yksimoottorisia pienkoneita, helikoptereita eikä Ilmavoimien Hornet-koneita, joiden osuus kokonaisliikenteestä on vain noin 1 %. Taulukossa 2 on esitetty lentokoneiden liikenteen jakautuminen konetyyppiryhmiin vuonna 2006. Edelliseen vuoteen verrattuna A320-sarjan koneiden operaatiomäärä oli kasvanut 8, ATR72-koneiden vähentynyt 6 ja MD80-sarjan koneiden vähentynyt 26 operaatiota vuorokaudessa. Suurin lentoasemalla toimiva operaattori lopetti MD80-koneiden käytön omassa laivastossaan sykyllä 2006. Edellisenä vuonna uutena tyyppinä käyttöön tulleen Embraer 170 -suihkumatkustajakone operaatiomäärä oli kasvanut 36 operaatioon vuorokaudessa. Laajarunkoneiden (käytännössä MD11) operaatiomäärä oli kasvanut yhdellä vuorokausioperaatiolla. Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 6 (10) Taulukko 2. Vuoden 2006 toteutuneen tilanteen lentokonetyyppien jakauma. Helsinki-Vantaan lentoasema Operaatioita 2006 toteutunut Konetyypit tarkastelujaksolla vuodessa Oper/vrk osuus % A320 -sarja, suihkumatkustajakone 52039 143 28.8% ATR72, 2-moott. potkuriturbiinikone 20424 56 11.3% Embraer E170, suihkumatkustajakone 13091 36 7.3% SF340, 2-moott. potkuriturbiinikone 12563 34 7.0% Avro Regional Jetlines 85, suihkumatkustajakone 12475 34 6.9% Muut suihkumatkustajakoneet 9042 25 5.0% B733 -sarja, suihkumatkustajakone 8449 23 4.7% B752 -sarja, suihkumatkustajakone 7733 21 4.3% MD80 -sarja, suihkumatkustajakone 6981 19 3.9% AT45, 2-moott. potkuriturbiinikone 6720 18 3.7% 2-moott. potkuriturbiinikoneet 6670 18 3.7% Avro Regional Jetlines 100, suihkumatkustajakone RJ1H 5435 15 3.0% MD11, suihkumatkustajakone 4001 11 2.2% E145, suihkumatkustajakone E145 3987 11 2.2% MD90, suihkumatkustajakone 3667 10 2.0% SB20, 2-moott. potkuriturbiinikone 3481 10 1.9% 1-moott. potkuriturbiinikoneet 1371 4 0.8% 2-mäntämoott. potkurikoneet 1261 3 0.7% 1-mäntämoott. potkurikoneet 513 1 0.3% A340-300, suihkumatkustajakone 404 1 0.2% 3+ -moott. potkuriturbiinikoneet 120 0 0.1% Yhteensä 180427 494 100.0% 3.5 Lentoreitit Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n, keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin laskennassa käytetyille lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä käytetään moninkertainen määrä ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma voitaisiin kuvata mahdollisman edustavasti. Vuoden 2005 aineiston käsittelyssä on ensimmäistä kertaa hyödynnetty systemaattisesti GEMS-järjestelmän mahdollisuuksia luokitella toteutuneita lentoreittejä. Lentoonlähtevien koneiden laskentareitin luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie, lentoreitin suuntautuminen kentän läheisyydessä sekä useimmissa tapauksissa myös lähestymislennonjohdon alueen (TMA) ulosmenoportti. Kullekin laskentareitille määritettiin toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määrällinen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Liikenteen hajonta määritettiin edustavasta otoksesta toteutuneiden lentojen lentoratoja (luokkaa kaksi sataa) ja lentojen lukumäärän painottuminen hajonnan sisällä määritettiin koko vuoden aineistosta. Lentokoneiden hajonta kunkin laskentareitin sisällä voi vaihdella merkittävästi eri etäisyyksillä kiitotiestä. Tämän raportin ja siihen liittyvien laskentojen on tarkoitus antaa luotettava kuva siitä kuinka laajan L den 55 db melualueen Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat lentokoneet aiheuttavat vuosittain. Tästä syystä lentojen määrän painottuminen laskentareitille määritetyn hajonnan sisällä on määritetty siltä maantieteelliseltä alueelta, jossa 55 db L den melutaso todennäköisesti ylittyy joka tai joka vastaa muuten parhaiten reitin toteutunutta liikenteen painottumista sillä alueella jolla on merkitystä 55 db melualueen syntyyn. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöreittien lukumäärä erityisesti tärkeimmässä lentoonlähtösuunnassa on suuri, jotta toteutunut liikenne saadaan kuvattua tarkasti. Esimerkiksi kiitotieltä 22R on laskentaa varten määritelty 50 lentoonlähtöreittiä. Laskennassa hyödynnettiin vuoden 2005 laskentareittejä, kuitenkin siten, että reitit tarkistettiin niille kiitoteille, joilla julkaistut lentoonlähtömenetelmät olivat merkittävästi muuttuneet. Laskennassa käytetyt lentoonlähtöreitit on esitetty kiitoteittäin liitekartoissa 1-3 ja laskeutumisreitit liitekartassa 4. Lentoreittikarttojen pohjakarttana on käytetty GEMS:n avulla tuotettua lentoreittien tiheyskarttaa. Reittitiheyskartan avulla on pyritty havainnollistamaan liikenteen maantieteellistä sijoittumista, jota laskentareiteillä ja niihin sisällytetyllä hajonnalla on pyritty kuvaamaan. Liitekartoissa reittitiheys on esitetty koko vuoden 2006 toteutuneista lennoista. 4 MELULASKENNAT 4.1 Laskentamenetelmä Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensä lentokoneiden melun laskentamenetelmästä, uusi suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports /12/. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP omaksui saman suosituksen talvella 2007. Ilmailulaitos Finavian vuodesta 1993 käyttämää DANSIM laskentaohjelmistoa ei tietojen mukaan olla päivittämässä vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Ilmailulaitos Finavia on soveltanyt tässä selvityksessä Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehitetyn INM-ohjelmiston versiota 7.0, joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Versio on virallisesti julkaistu 30.4.2007. Merkittävin muutos laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, jossa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. Ilmailulaitos osallistui vuonna 2005 ECAC:n menetelmäkehitystyöhön testaamalla muiden maiden asiantuntijoiden kanssa uusien laskentakaavojen vaikutuksia käyttäen INM 7.0 ohjelmiston prototyypiä /14/. Laskennoista saadut tulokset on siirretty ArcGIS-ohjelmaan, jolla on analysoitu melualueilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä: 1. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustuvat, on pääosin käytetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n INM6.1-, 6.2- ja INM7.0- tietokantoja sekä Eurocontrollin ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP)-tietokantaa. Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 7 (10) 2. Niille konetyypeille, joita edellä mainituissa tietopankissa ei ole, tai joiden tiedot poikkeavat merkittävästi GEMS-seurannan perusteella saaduista tuloksista, on luotu oma laskenta-aineisto. Lentoonlähdöille on oma profiiliaineisto luotu GEMS-havaintojen perusteella seuraaville konetyypeille; 737300, 737400, 737500, 757 (PW-moottorit), A319, A320, A321, A340, BAE146, BAE300, MD82, MD83, MD11, SF340 ja ATR72. Tärkeimmille ilma-aluksille on profiiliaineisto tehty 2-3 lentoonlähtöpainonluokalle erikseen. Lentoonlähtöpainotietoja on saatu myös Finnair Oyj:ltä. Nopeus- ja korkeusprofiileista on ECAC:n menetelmillä laskettu Finavian laatimalla ohjelmakoodilla tehoasetus eri lennon vaiheille. Analysoidut lentoprofiilit tyypillisesti antoivat ymmärtää, että lentokoneet nousevat nopeammin korkeammalle ennen tehonvännystä kuin aiemmin käytetyn profiiliaineiston mukaan. Lisäksi nousulento tämän jälkeen näytettäisiin tehtävän pienemmällä nopeudella kuin on aiemmin oletettu. Yhdessä korkeus-, nopeus- ja tehoasetusprofiilien vaikutus merkitsee yksittäisen koneen melun ulottumista aiempaa leveämmälle muutaman kilometrin matkalla kiitotien jättöpään jälkeen, mutta samalla eräillä koneilla melun vähentymistä suoraan reitin alla muutaman kilometrin etäisyyden jälkeen. Lähestymisille ohjelmiston laskenta-aineistoa on muokattu ATR72- ja MD11-konetyyppien osin peremman vastaavuuden saavuttamisksi yksittäismittausten kanssa. 3. Eri koneiden lentoonlähtöprofiileiden valinnassa tai määrittämisessä on käytetty painooletuksena keskimääräisen reittipituuden mukaisesti arvioitua painoa, ellei muuta tietoa ole ollut käytettävissä. Reittipituudet on analysoitu GEMS järjestelmästä 4. Yksimoottoriset potkurikoneet on jätetty laskelmien ulkopuolelle, sillä niiden operaatioilla ei ole merkitystä melualueiden laajuuteen. 5. Helikopterit on jätetty laskelmien ulkopuolelle. 6. Ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässä meluaineistossa referenssitilannetta (ECAC, 1997 /12/). 7. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition-menetelmän mukaisesti (kuvattu myös luonnoksessa standardiksi SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon. 8. FAA oli INM-ohjelmistoversioiden 6.2 ja 6.2a yhdeydessä muuttanut eräiden lentokoneiden melua koskevia tietoja siten, että yksittäistulokset merkittävästi aliarvioivat melua suhteessa GEMS-aineiston mittaustuloksiin. Tästä syystä eräille konetyypille on käytetty aiempien ohjelmistoversioiden melutietoja. 4.2 Lentokonemelun tunnusluvut Raportissa on laskettu vuoden 2006 toteutuneen tilanteen melun päivä-ilta-yö melutaso L den, sekä yöja päiväajan painottamattomat keskiäänitasot, L Aeq(22 07) ja L Aeq(07 22). L Aeq(22-07) on samalla ympäristömeludirektiivin määrittelemä L night (eli L yö ) L den taso on melun painotettu keskiäänitaso (DEN = Day Evening -Night), jossa ilta-ajan, kello 19-22, melutapahtumia on painotettu + 5 db ja yöajan, kello 22-07, melutapahtumia +10 db. Painotus vastaa ilta-ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3.16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä 10. L den -ja L night -meluindikaattorit ovat käytössä myös Euroopan unionin ympäristömeludirektiivin mukaisissa selvityksissä. 4.3 Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Vuoden 2006 toteutuneen tilanteen mukaiset L den -melualueet on esitetty liitekartassa 5. Saman vuoden päiväajan keskiäänitasot, L Aeq(07 22) on esitetty liitekartassa 6 ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq(22 07) on esitetty liitekartassa 7. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty melualueella asuvien määrät ja melualueiden laajuudet, L den 5 db:n välein alkaen arvosta 55 db ja L night alkaen arvosta 50 db. Asukasmäärät on laskeuttu Tilastokeskuksen vuoden 2003 loppua edustavasta hehtaariruutu-aineistosta. Asuinrakennusten määrä on laskettu ESRI Finland Oy:n StreetMap Finland 2006 -tuotteen ( 2006) aineistosta. Asuinrakennuksia ei ole eritelty erikseen rakennuksiin, joissa joissa on erityinen ääneneristys ympäristömelua vastaan, ja rakennuksiin, joissa on hiljainen ulkoseinä. Taulukko 3. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna 2006. Kunkin melualueen tulos sisältää suurempien melutasojen alueiden tulokset. Tulokset on pyöristetty. 2006 L den >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl 10200 1500 75 0 Pinta-ala km 2 54 23 9 3 Asuinrakennukset, kpl 2000 300 26 0 2006 L night /L Aeq(22-7) >50 db >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl 2900 200 0 0 0 Pinta-ala km 2 31 12 5 2 <1 Asuinrakennukset, kpl 700 78 0 0 0 Taulukko 4. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna 2006. Kunkin melualueen tulos sisältää vain kyseisen melualueen tulokset. Tulokset on pyöristetty. 2006 L den 55 60 db 60 65 db 65-70 db >70 db Yhteensä Asukasmäärä kpl 8600 1500 75 0 10200 Pinta-ala km 2 31 14 6 3 54 Asuinrakennukset, kpl 1600 300 26 0 2000 2006 L night /L Aeq(22-7) 50 55 db 55 60 db 60 65 db 65-70 db >70 db Yhteensä Asukasmäärä kpl 2700 200 0 0 0 2900 Pinta-ala km 2 19 7 3 1 <1 31 Asuinrakennukset, kpl 600 78 0 0 0 700 Vuonna 2006 yli 55 db (L den ) melualueella asui noin 10200 asukasta joista noin 1500 asui yli 60 db ja 75 yli 65 db melualueella. Yli 70 db melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vuonna 2006 yli 50 db L night -alueella asuu yhteensä 2900 asukasta. Näistä asukkkaista 200 asui yli 55 db melualueella. Yli 60 db L night melualueella ei asunut yhtään asukasta. Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 8 (10) Vuoden 2006 toteuman vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin lukuun ottamatta vuoden 2005 toteumaa koskenutta selvitykstä on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä on uudistunut. Melualueet eivat ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia. Uudet laskenta-algoritmit käytännössä hieman leventävät melualueiden muotoa, vaikka suoraan lentoreittien alla laskentatuloksen muutos on pieni. Liitekartassa 8 on esitetty vuosien 2006 ja 2005 melualueet 55 db (L den ). Vuoden 2006 toteutuneessa tilanteessa melualueen L den yli 55 db laajuus on noin 54 km 2 ja se on siten noin 4 km 2 pienempi kuin vuoden 2005 toteutunut melualue. Lisäksi se on yli kolmanneksen pienempi kuin vastaava melualue vuonna 2000 (laskentamenetelmän muutoksesta huolimatta). Tähän vaikuttaa erityisesti lentoyhtiöiden pitkään jatkunut konekaluston uudistaminen vähämeluisammaksi. Vuosien 2006 ja 2004 kesinä kiitotie 2 oli poissa käytöstä remonttien vuoksi. Vuonna 2005 taas kiitotie 1 oli suljettuna kesäkuukaudet remonttitöiden takia. Vuonna 2006 kiitotie 2 oli suljettuna asematasolla 2 tehtyjen peruskorjausten vuoksi 1.5. -23.9.2006 välisen ajan. Verratessa vuoden 2006 ja 2005 kiitoteiden käyttöjakaumista ja melulaskentojen tuloksia nähdään selvästi korjaustöiden vaikutus kiitoteiden käyttöön ja melualueiden suuntautumiseen. Liitekartassa 9 on esitetty melunhallintasuunnitelman täydennysraportissa Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi /9/ määritetty melun verhokäyrä, joka on sisällytetty Uudenmaan maakuntakaavaan sekä vuoden 1990 melualue. Vuoden 2006 toteutuneen tilanteen melualueen pinta-ala on noin kolmanneksen pienempi kuin verhokäyrän pinta-ala, vaikka laskentamenetelmä on uudistunut. Melualue on vähäisessä määrin verhokäyrää laajempi lentoaseman länsi-luoteispuolella Kivistön suunnassa. Kyseisellä alueella melu on vähäisempää kuin vuonna 2005 johtuen marraskuun 2005 reittitarkastuksesta sekä konekaluston muutoksesta, joka on vähentänyt lentoonlähtömelua. Kiitotien 22L lähestymisten ja kiitotien 04R lentoonlähtöjen aiheuttama melualue Keravan suunnassa on saman pituinen mutta leveämpi kuin verhokäyrä. Leveys johtuu osin laskentamenetelmän vaikutuksesta sekä osin 04R-kiitotien lentoonlähtöjen ja 22L-kiitotien laskeutumsiten suuresta osuudesta. Taulukossa 5 on esitetty melualueiden asukasmäärät eri laskentatilanteissa ja vaihtoehdoissa vuosina 1990 2020. Taulukossa on esitetty myös verhokäyrän asukasmäärät. Kuvassa 7 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pylväsdiagrammina. Taulukko 5. Melualueiden asukasmäärät eri laskentatilanteissa ja vaihtoehdoissa vuosina 1990 2020. Vuoden 2004 2006 analyyseissä on käytetty vuoden 2003 väestötietoja. Muut asukastiedot perustuvat vuoden 1999 väestötietoihin Laskentatilanne Alue Asukkaat Lisätiedot km2 kpl 1990 165 96800 Deltan uusintalask. INM10 1992 128 60300 Delta 1998 135 43000 1998 perustilanne 2000 86 14300 DC 9 hushkitattuna 2003, 2 kiitotietä 67 10400 Ennuste 2003 2003 70 5700 Ennuste 2003 2003 56 8800 Toteutunut 2003, 31.5.04 2004 58 11000 Toteutunut 2004, 28.7.05 (as.aineisto 2003) 2005 59 5000 Toteutunut 2005 (A3/2007), ECAC Doc29 3rd ed. 2006 54 10200 Toteutunut 2006 (A4/2007), ECAC Doc29 3rd ed. 2010 perus 63 8400 Perusennuste 2010 2010 vanha ennuste 100 42700 Deltan uusintalask.1994 2020 perus 74 13900 Perusennuste 2020, tark. laskenta 31.5.02 2020 perus 74 11000 Perusennuste 2020, uusi laskenta 31.10.02 Verhokäyrä 84 12700 Kooste:2003, 2010 p ja 2020 p (311002), A14/2002 Asukasmäärä Lden>55dB alueella 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1990 1992 1998 2000 2003 2003 2004 2005 2006 Verhokäyrä Kuva 7. Melualueen L den > 55 db asukasmäärät eri toteutuneissa laskentatilanteissa sekä verhokäyrän tilanteessa. Vuodet 2004 2006 vuoden 2003 asukasmääräaineistolla, muut vuoden 1999 asukasmääräaineistolla laskettuna. Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 9 (10) 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) on implementoitu Suomessa ympäristönsuojelulakiin (25a ja b ). Laki edellyttää eräistä liikenneväylistä ja toiminnoista laadittavan meluselvitykset vuoden 2006 tiedoilla. Suomessa direktiivin selvitysvelvollisuus koskee lentoasemista suoraan ainoastaan Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Tämä raportti sisältää direktiivin edellyttämän meluselvityksen tiedot. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet suosituksensä melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Ilmailulaitos Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta lentoreittien sivuttaissuuntaan. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät yksityiskohtaisesti ole vertailukelpoisia muihin aiempiin selvityksiin kuin vuotta 2005 koskevaan selvitykseen /14/. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2006 oli noin 10200 asukasta vuoden 2003 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 54 km 2. Lentoyhtiöiden kalustokehitys on jatkunut myös vuonna 2006. Merkittävin muutos oli suurimman operaattorin MD80-kaluston käytön päättyminen operaattorin omassa laivastossa. Kokonaisuutena kalusto on muuttunut siten, että lentoonlähtömelu on vähentynyt. Tämä merkitsee myös sitä, että samalla kun kiitotie 22R on kolmannen kiitotien käytön vakiintuessa tullut pääasialliseksi lentoonlähtökiitotieksi, on laskeutuvien koneiden kiitotiejakauma tullut yhä merkittävämmäksi melualueen muodon ja asukasmäärän kannalta. Viimeisimpien kolmen vuoden melulaskennat osoittavat kuinka kiitoteiden remonteista johtuvat sulkemiset vaikuttavat melualueiden muotoon ja sitä kautta laskennallisella melualueella asuvien asukkaiden määrään. Vuonna 2006, jolloin laskeutumisten melun kannalta optimaalisin kiitotie (kiitotien 15) oli pitkään poissa käytöstä, melun piirissä asuvien määrä oli kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen, jolloin kiitotiekombinaatio 22R lentoonlähdöt/ 15 laskeutumiset oli käytössä. Vuosina 2006 ja 2004 kiitotien 2 ollessa suljettuna remonttien vuoksi tehtiin laskeutumisia enemmän kiitotielle 22L, jolloin laskeutumisten melualue ulottui kiitotien jatkeella koilliseen. Vuonna 2005 kiitotien 1 ollessa suljettuna remonttien takia voitiin laskeutumisia ohjata kiitotielle 15 ja melualue oli suurempi harvaan asutussa kiitotien 15 laskeutumissektorissa. Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006 10 (10) 6 VIITTEET /1/ Plovsing B, Svane S.: Helsinki-Vantaa Airport Noise Exposure from 1990 to 2010. LI 451/92. Lyngby, 1992. /2/ Helsinki-Vantaa Airport 2010. Recalculation with INM Database 10. Delta Acoustic & Vibration, May 1994. /3/ Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma, Helsinki-Vantaan lentoasema. Ilmailulaitos A4/94, Vantaa 1994. /4/ Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995. Ilmailulaitos, A11/96, Vantaa 1996. /5/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Meluvaikutukset 1998 sekä arvio vuodelle 2000. Muistio 1.6.1999, Ilmailulaitos, järjestelmien kehitys. /6/ Viinikainen M., Mäkelä K.: Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi 2000. Ilmailulaitos, A21/2000, Vantaa 15.12.2000. 12 s. + liitteet, yht. 20 s. 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:100 000 1. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04R ja 22R. 2. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04L ja 22L. 3. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 15 ja 33. 4. Lähestymisreitit kiitoteille 04L, 04R, 15, 22L, 22R ja 33. 5. Vuosi 2006, toteutunut tilanne. L DEN 50, 55, 60 ja 65 db. 6. Vuosi 2006. Päivä, toteutunut tilanne, LAeq, (07 22) 55, 60 ja 65 db. 7. Vuosi 2006. Yö, toteutunut tilanne, LAeq, (22 07) (45), 50, 55, 60 ja 65 db. 8. L DEN 55 db vuosina 2005, 2006. 9. L DEN 55 db vuonna 1990 ja 2006 sekä melunhallintasuunnitelman verhokäyrä. L DEN 55 db. /7/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020. Ilmailulaitos A19/2001, Vantaa 20.12.2001. 29 s. + liitteet, 67 s. /8/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020 (Ilmailulaitos A19/2001) korjattu aineisto. Muistio 7.6.2002. 2 s. + 4 liitekarttaa. /9/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020. Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi. Ilmailulaitos A14/2002. Vantaa 4.12.2002. 3 s. + 4 liitekarttaa. /10/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2003. Ilmailulaitos A 6/2004. Vantaa 23.6.2005. 9 s. + liitekartat, 11 s. /11/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2004. Ilmailulaitos A 6/2005. Vantaa 8.8.2005. 9 s. + liitekartat, 12 s. /12/ http://www.ecac-ceac.org/ /13/ ECAC ANCAT/66 WP/3, 1.8.2005 /14/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2005. Ilmailulaitos A 3/2007. Vantaa 31.5.2007. 9 s. + liitekartat, 9 s. Ilmailulaitos Finavia A4/2007 27.6.2007

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Reittitiheyskartta Lentoa / 150x150 m Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala < 1/ viikko < 2/ viikko Södra Paipis <3/ viikko Lepsämä Nummimäki Nahkela Tallmo Talma <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä <2/ päivä Klaukkala Savio Kerava Nickby <4/ päivä <8/ päivä Nikkilä <16/ päivä >16/päivä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula Nikinmäki Nissbacka Sipoo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Rekola Hindsby Gästerby Solvalla Nuuksio Röylä Odilampi Vantaankoski Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Immersby Kunnarla Martinlaakso Vanda Itä-Hakkila Massby 0 4 8 Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Puistola Rajakylä Hakunila Kilometriä Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2006 Melulaskennassa käytetyt laskentareitit Östersundom Laskeutumiset, kiitotiet 04L, 04R, 15, 22L, 22R, 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Vuosaari 1 : 100 000 Ilmailulaitos Finavia A4/2007 Liitekartta 4

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen 50 Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala 55 Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby 60 Ruotsinkylä Korso Sibbo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Seutula 65 Rekola NikinmäkiAsukasmäärä Nissbacka Henkilöä / 100 x 100m Hindsby 1-10 11-20 21-50 51-100 101-200 201-300 Sipoo Gästerby 301 - Solvalla Nuuksio Röylä 50 Odilampi 55 Vantaankoski 60 65 Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Immersby Kunnarla Martinlaakso Vanda Itä-Hakkila Massby 0 4 8 Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Puistola Rajakylä Hakunila Kilometriä Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2006 Vuosi 2006, toteutunut tilanne. L den (50), 55, 60 ja 65 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Vuosaari 1 : 100 000 Ilmailulaitos Finavia A4/2007 Liitekartta 5