166-RAK1505 UUSIKAUPUNKI VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 JA VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 12.10.2016 Nosto Consulting Oy
Nosto Consulting Oy 2 (25) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 5 1.1. Tunnistetiedot... 5 1.2. Kaava-alueen sijainti... 5 1.3. Kaavan tarkoitus... 6 2. Lähtökohdat... 7 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 Alueen yleiskuvaus... 7 Luonnonympäristö... 7 Rakennettu ympäristö... 7 Muinaismuistot... 9 Maanomistus... 10 2.2. Suunnittelutilanne... 10 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet... 10 Maakuntakaava... 10 Yleiskaava... 11 Ranta-asemakaava... 12 Rakennusjärjestys... 12 Kantakiinteistöselvitys... 13 Luontoinventointi... 13 Vanha rakennuskanta... 13 Kaavan pohjakartta... 13 Rakennuskiellot... 13 3. Suunnittelun vaiheet... 14 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen... 14 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 14 Viranomaisyhteistyö... 14 Osalliset ja vireille tulo... 14 Kaavaluonnos... 14 Kaavaehdotus... 16 Kaavan hyväksyminen... 16 3.3. Ranta-asemakaavan tavoitteet... 16
Nosto Consulting Oy 3 (25) 3.4. Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 16 4. Ranta-asemakaavan kuvaus... 17 4.1. Kaavan rakenne... 17 Mitoitus... 17 Palvelut... 21 4.2. Aluevaraukset... 21 Korttelialueet... 21 Muut alueet... 22 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset... 22 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 22 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 23 Taloudelliset vaikutukset... 24 5. Ranta-asemakaavan toteutus... 25 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 25 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 25 5.3. Toteutuksen seuranta... 25 LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.6.2011 / 11.11.2011 / 30.9.2013 3) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset 4) Viranomaisneuvottelun 21.12.2011 muistio 5) Luontoselvitys 8/2011 6) Kantatilaselvitys 30.11.2013 7) Rakennusinventointilomakkeet 2008 8) Varanpään osakaskunnan mielipide 9) Lausunnot kaavaluonnoksesta
Nosto Consulting Oy 4 (25) VERSIOHISTORIA Kaavaluonnos 30.11.2011 Kaavaluonnos 1.12.2013 0.9 Kaavaluonnos 5.10.2015 Käsitelty Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa 16.5.2016 179 1.0 Kaavaehdotus 12.10.2016 Käsitelty Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa pp.kk.vvvv nn
Nosto Consulting Oy 5 (25) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot UUSIKAUPUNKI VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 JA VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Ranta-asemakaava koskee: Kiinteistöjä Siivonen 3:2, Kallioranta 5:73, Merikallio 5:84 ja Siivola I 5:85. Ranta-asemakaavalla muodostuu: Korttelit 8 12 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavan muutos koskee: Kiinteistöjä Vettenranta 3:26, Aaltoranta 3:27, Metsäpirtti 3:28, Kallioranta 3:29, Tikankolo 3:30, Röhnälä 3:31, Meriranta 3:32, Meriranta II 3:33 ja Vasikkamaa 3:34. 1.2. Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit 5 7 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen laadinnasta on vastannut Tmi. KaavaKe/dipl.ins. Juha Erjanti vuoden 2014 loppuun ja vuoden 2015 alusta lähtien Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Turku). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet Kaavatyön vireille tulosta on kuulutettu 16.2.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.2. 2.3.2012 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 2.6. 1.7.2016 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä..2016..2016 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan..2016 Kaava-alue sijaitsee Lokalahdella noin 11 km Uudenkaupungin keskustasta lounaaseen Vasikkamaan saaressa, johon ei ole tieyhteyttä. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2).
Nosto Consulting Oy 6 (25) 1.3. Kaavan tarkoitus Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella Vasikkamaan saareen omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaavamuutoksella suunnitellaan jo rakennettujen rakennuspaikkojen kerrosalamäärät vastaamaan vähintäänkin rakennusjärjestyksen kerrosalamääriä sekä muutetaan kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa (kortteli n:o 3) ja rantasauna-alue (kortteli n:o 4) kahdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. Lisäksi suunnitellaan pohjoisrannalla oleva toteutumaton yhteiskäyttöinen LV-alue osittain viereiseen lomarakennuspaikkaan kuuluvaksi alueeksi ja osittain M-alueeksi. Luoteisrannan luonnontilainen puistoalue suunnitellaan metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja jonne ei saa rakentaa.
Nosto Consulting Oy 7 (25) 2. La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Lokalahden kirkonkylän luoteispuolella oleva, noin 42 hehtaarin suuruinen, lähellä mannerta oleva Vasikkamaan saari. Alue on maastoltaan pääosin kallioista metsämaata. Ranta on kivikkoista, melko matalaa ja osittain ruovikkoista. Avointa kalliota ei ole saaren länsikärkeä lukuun ottamatta. Vasikkamaan saareen kuljetaan tällä hetkellä Varanpään Isorannan yhteisestä venevalkamasta (rantapaikka), johon suunnittelualueen monilla tiloilla on jo osuus. Niillä tiloilla (3:2 ja 5:85), joilla osuutta ei vielä ole, on mahdollisuus saada osuus tilusvaihto- ja osuudensiirtotoimituksella. Luonnonympäristö Luonnonympäristö on suurelta osin kallioista mäntyvaltaista metsämaata. Osalla rannoista puusto ulottuu aivan rantaviivan läheisyyteen. Professori Sakari Hinneri on tehnyt uuden kaava-alueen kiinteistöjen alueilla luontokartoituksen kesällä 2011. Selvityksen mukaan Vasikkamaassa ei ole luonnonsuojelu- ja metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Länsikärjen kalliolaakiota voidaan kuitenkin pitää merkittävänä/säilytettävänä kohteena, ja kaava-alueen itäosassa sijaitsevat tervaleppäkorpi ja kluuviflada ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Rakennettu ympäristö Kaikilla suunnittelualueen kiinteistöillä on rakennuksia. Kiinteistön Siivonen 3:2 alueella sijaitseva vanha torppakokonaisuus on todettu rakennusinventoinnissa paikallisesti merkittäväksi (ks. myös kappale 2.2 Vanha rakennuskanta). Alueella on vanhan kalastajatilan talouskeskuksen purkukuntoisia rakennuksia. Osa parempikuntoisista talousrakennuksista sijaitsee pohjoisrannalla, ja osa rakennuksista on kiinteistön Siivola I 5:85 alueella. Kiinteistön Siivola I kaakkoisosassa on lisäksi itsenäiseksi tilaksi lohkomaton, rakennettu lomarakennuspaikka.
Nosto Consulting Oy 8 (25) Vanhoja talousrakennuksia tilan Siivonen 3:2 talouskeskuksessa: Vanha asuinrakennus tilan Siivonen 3:2 alueella:
Nosto Consulting Oy 9 (25) Vanha rantahuone tilan Siivonen 3:2 pohjoisrannalla: Vanha verkonkuivausvaja tilan Siivonen 3:2 pohjoisosassa: Muinaismuistot Kiinteistöt 5:73 ja 5:84 ovat rakennettuja lomarakennuspaikkoja. Kiinteistöt 3:26 3:32 ovat lomarakennuspaikkoja, jotka on rakennettu Vasikkamaan ranta-asemakaavan mukaisesti. Vasikkamaan tilan länsiosassa on rakennettuna kevytrakenteisia talousrakennuksia sekä yhteiskäyttöisellä rantasauna-alueella saunarakennus. Rakennuspaikkoja ei ole lohkottu erillisiksi tiloiksi. Saareen tulee vesijohto. Naapurialueella (saaren itäpäässä) ei ole rakennuksia. Lähisaarissa on rakennettuja lomarakennuspaikkoja. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja.
Nosto Consulting Oy 10 (25) Maanomistus 2.2. Suunnittelutilanne Kaava-alueen kiinteistöjen maanomistajat on lueteltu osallistumisja arviointisuunnitelmassa (liite 2). Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtioneuvosto voi hyväksyä alueidenkäyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Kuntakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Varsinais-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole esitetty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5-7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Suunnittelualueella maakuntakaavassa ei ole aluevarauksia. Ote maakuntakaavakartasta Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella.
Nosto Consulting Oy 11 (25) Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan 25.8.1994. Vasikkamaan saari kuuluu yleiskaavassa osa-alueeseen IV, jonka alueella mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 4 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 75 % tulee jättää vapaaksi. Osa saaresta on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) ja suurin osa saaresta sekä pikkusaari alueen länsipuolella maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Yleiskaavan selostuksen mukaan ns. mitoitusrantaviiva lasketaan rikkonaisilla ranta-alueilla korjatussa paikassa, n. 15 metrin etäisyydellä rannasta 50 metrin katkoviivoin. Kapeiden vesistönosien (lahdet, salmet) rakentamisesta aiheutuva häiriö tulee huomioida rakennusoikeuslaskelmissa. Periaatteena on, että alle 100 metrin levyisten vesistönosien osalta huomioidaan laskelmissa ainoastaan toinen ranta ja vasta yli 200 metrien leveiden vesistönosien molemmat rannat täysimääräisinä. Vapaaksi jätettävä ranta-alue eri vyöhykkeillä on määritelty prosentteina kokonaisrantaviivasta (50 75 %). Selostuksen ja kaavamääräysten mukaan Lokalahdella vuoden 1980 jälkeen lohkotut tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään rakennusoikeuksia (lohkominen ei siis merkitse ilman muuta rakennuskelpoisuutta). Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta
Nosto Consulting Oy 12 (25) Ranta-asemakaava Suunnittelualueelle saaren pohjois- ja länsirannalle on vahvistettu 4.12.1980 Turun ja Porin lääninhallituksessa Vasikkamaan rantakaava, jossa: Omarantaisten loma-asuntorakennusten korttelialueen (RH 1 ) rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-kerroksisen loma-asunnon. Saunan saa sijoittaa myös loma-asunnon yhteyteen niillä rakennuspaikoilla, missä saunan rakennusalaa ei ole erikseen merkitty. Yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 20 m 2. Yhteisrantaisten loma-asuntorakennusten korttelialueen (RH 2 ) rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1,5-kerroksisen lomaasunnon. Kerrosala saa olla enintään 80 m 2. Yhteisrantaisten loma-asuntojen käyttöön (korttelissa 3) tarkoitettu saunarakennuksen korttelialueen (RH 2 s/3) rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-kerroksisen saunan. Kerrosala saa olla enintään 30 m 2. Alueen luoteisniemessä on luonnontilainen puistoalue (PL). Alueen itäosassa on kaava-alueen yhteiskäyttöä palveleva venevalkama- ja laiturialue (YK LV). Muu alue on maatalousaluetta (M). Rakennusjärjestys 11.4.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti.
Nosto Consulting Oy 13 (25) Rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kantakiinteistöselvitys Kantakiinteistöselvityksen mukaan kiinteistöt Siivonen 3:2 (rek. 13.6.1929), Siivola I 5:13 (rek. 29.1.1936) ja Kittilä 3:10 (rek. 16.6.1967) ovat ns. kantakiinteistöjä. Kantakiinteistötarkastelu on selostuksen liitteenä 6. Luontoinventointi Professori Sakari Hinneri on tehnyt suunnittelualueella luontokartoituksen kesällä 2011 (liite 5). Luontokartoituksen sisältö on esitelty tarkemmin kappaleessa 2.1. Vanha rakennuskanta Suunnittelualueella on vanhoja rakennuksia. Turun museokeskus on inventoinut tilan Siivonen 3:2 rakennukset vuonna 2008. Entisen Varanpään Kittilän kantatilan torppa (rak. 1800-luvun loppupuolella), nykyisen Siivosen tilan 3:2 talouskeskuksen vanha päärakennus on tällä hetkellä jo purkukuntoinen. Rakennuksen vieressä on sijainnut 1930-luvulla rakennettu uusi päärakennus, joka paloi 2000-luvun alussa. Talouskeskuksessa on lisäksi vaja (1900- luvun alku), navetta (1930-luku) ja sauna (1930 50-l.). Tilan pohjoisrannalla ovat rantahuone (1930 50-l.) ja verkonkuivausvaja (1930-luku). Vanha torppakokonaisuus on todettu rakennusinventoinnissa paikallisesti merkittäväksi. Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Pohjakartta on hyväksytty 19.10.2011. Kartan mittakaava on 1:2000. Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.
Nosto Consulting Oy 14 (25) 3. Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty maanomistajien aloitteesta. 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta pidettiin 21.12.2011 aloitus/viranomaisneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä 4. Aloitusneuvotteluun oli kutsuttu myös maanomistajat. Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Osalliset on lueteltuna osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt vireilletulopäätöksen 10.2.2012. Ranta-asemakaavatyön vireilletulo on kuulutettu 16.2.2012 Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat - nimisissä lehdissä. Lisäksi osallisille on ilmoitettu kirjeitse 10.2.2012. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 16.2. 2.3.2012 Uudenkaupungin virastotalolla. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä. Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui 30.11.2011 ja toinen kaavaluonnos 1.12.2013. Toisesta kaavaluonnoksesta tuli yksi mielipide Varanpään osakaskunnalta (liite 8). Mielipiteessä toivottiin Vasikkamaan etelärannan läntisimmän rakennuspaikan siirtämistä pois rysäpaikan edustalta. Mielipide on huomioitu kaavaluonnoksessa rakennuspaikkojen sijoittelussa. Kaava-alueen edustalla vesialueella sijaitsevien rysäpaikkojen likimääräiset sijainnit on esitetty alla kaavakartalla:
Nosto Consulting Oy 15 (25) Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt 5.10.2015 päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan 16.5.2016 179. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä 2.6. - 1.7.2016. Nähtävilläolon aikana ei tullut mielipiteitä osallisilta. Luonnoksesta saatiin lausunnot Varsinais-Suomen maakuntamuseolta sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta (liite 9). Varsinais- Suomen liitto ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa kaavaluonnoksesta. Kaavan laatijan vastine lausuntoihin: Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunto (29.6.2016) Kaavaselostusta täydennetään tilan Siivonen 3:2 alueelta laaditun rakennusinventoinnin perusteella. Siivosen tilan pohjoisrannalla lomarakennusten korttelialueella (RA) olevat rantahuone ja verkonkuivausvaja osoitetaan kaavaehdotusvaiheessa suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-1). Osa muista vanhan torpan rakennuksista, jotka sijaitsevat kaavassa maa- ja metsätalousalueella (M), on nykyisin purkukuntoisia. Rakennukset eivät ole käytössä, eivätkä ne ole ennallistettavissa. Rakennuksia ei ole tarvetta suojella kaavassa niiden huonon kunnon vuoksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto (21.7.2016) Yleiskaavan pinta-alaperusteen mukaisen rakennusoikeuden lievän ylityksen osalta on esitetty perustelut kaavaselostuksessa.
Nosto Consulting Oy 16 (25) Rakennetun kulttuuriympäristön osalta viitataan Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausuntoon annettuun vastineeseen. Kaavaehdotus Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt 12.10.2016 päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan..2016. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä.. -..2016. Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN) 3.3. Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan lähtökohtana oli suunnitella Vasikkamaan saareen lomarakennuspaikkoja ja nostaa Vasikkamaan ranta-asemakaavan muutoksella rakennuspaikkojen kerrosalamääriä sekä muuttaa kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa ja rantasaunan rakennuspaikka kahdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. 3.4. Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 0 -Vaihtoehto A Vaihtoehto Vaihtoehto 0 jättää kaavoitettavan alueen toistaiseksi nykyiselleen. Alueelle ei ole mahdollista rakentaa ilman asemakaavaa tai yksityiskohtaisempaa yleiskaavaa. Kaavamuutosalueella rakentaminen on mahdollista vain voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Vaihtoehdossa A kaavoitettavalla alueella: suunnitellaan alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja. jätetään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta. rakennusalat suunnitellaan siten, että niille on mahdollista sijoittaa väljästi rakennettavat rakennukset ja jätevesien käsittelyä varten tarvittavat rakennelmat ja laitteet. rakennuspaikkojen kerrosneliömetrimäärät suunnitellaan vastaamaan rakennusjärjestyksen kerrosaloja. annetaan määräykset rakentamisesta tulvauhka-alueelle. Kaavaratkaisun vaikutuksia on arvioitu kappaleessa 4.3 Rantaasemakaavan vaikutukset.
Nosto Consulting Oy 17 (25) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 38,9657 ha. Uutta kaavaa on 23,4257 ha ja muutosaluetta 15,540 ha. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt, kiinteistörekisteritietoihin perustuvat tilakohtaiset pinta-alat eroavat hieman näistä mitatuista pinta-aloista. Ranta-asemakaava noudattaa vaihtoehdon A mukaista ratkaisua. Rakentamiseen osoitetut alueet (8,62 ha / 22,0 %) ovat omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Rakentamattomat alueet (30,35 ha / 78,0 %) ovat maa- ja metsätalousalueita. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on tukeuduttu jo rakennettuihin alueisiin ja luontoselvityksen mukaisiin suosituksiin. Koko Vasikkamaan saari pikku-saarineen on kaavoitettu, lukuun ottamatta saaren itäpäässä olevaa Niemi 3:1 tilaa. Yleiskaavasta on poikettu siten, että MU-alueelle on sijoitettu Siivola I tilan länsikärjessä rakennettujen rakennuspaikkojen kohdalle sekä etelärannalle omarantaisia lomarakennuspaikkoja maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Suunnittelussa on otettu huomioon ns. kantatilaselvitys, luontokartoitus ja alueen rakennettavuus sekä jo rakennetut alueet. Uuden kaava-alueen todellinen rantaviiva on 1,80 km. Rakentamattoman rannan määrä uuden kaavan alueella (noin 1,34 km / n. 74 %) on saatu suunnittelulla lähes yleiskaavan mukaiseksi (75 %). Kaavamuutosalueen todellinen rantaviiva on 920 m, ja kaavamuutosalueella rakentamattoman rannan määrä (noin 360 m / n. 39 %) on alle yleiskaavan em. määrän. Mitoitusrantaviiva ja rakennuspaikkojen lukumäärä kantatiloittain Uusi kaava-alue Tilojen Siivonen 3:2 ja Siivola I 5:85 alueille suunniteltavien rakennuspaikkojen määrän eli mitoituksen selvittämiseksi mitoitusrantaviivasta on tehty laskelma kahdella menetelmällä:
Nosto Consulting Oy 18 (25) 1. Uudenkaupungin yleiskaavan mukaisesti laskettu mitoitusrantaviiva ja rakennuspaikkojen lukumäärä Rantaviivan kokonaismäärä on mitattu 50 metrin (1:2000 mittakaavaisella kartalla 2,5 cm) murtoviivalla, jolloin pienten lahtien ja niemien rantaviivat oikaistaan suoriksi. Mitoitusrantaviivan laskemiseksi käytetään seuraavia kertoimia: Vastaranta alle 100 metriä, kerroin 0,5 Vastaranta 100 200 metriä, kerroin 0,75 Vastaranta yli 200 metriä, kerroin 1,0 Muunnettu rantaviiva saadaan kertomalla kokonaisrantaviiva edellä mainituilla kertoimilla. Suurelta osin Vasikkamaan saaren etäisyys muihin saariin on yli 200 metriä. Rakennuspaikkojen lukumäärä lasketaan kertomalla muunnettu rantaviiva yleiskaavan mukaan 4 las/km ja jakamalla tilan pinta-ala neljällä hehtaarilla (1 las/4ha), jolloin pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Yleiskaavan mukainen mitoitus: Tilan Rek.nro. Nimi Rv. km 4 lay/km Pinta-ala ha 1 lay/ 4 ha 3:2 Siivonen 0,215 0,9 4,034 1,0 1,0 5:85 Siivola I 1,545 6,2 18,621 4,7 6,0 Yhteensä 1,760 7,1 22,655 5,7 7,0 Kaavassa/ mitoituksessa lay Rakennuspaikkojen lukumäärä Siivonen 3:2 tilalla on yleiskaavan mitoituksen mukainen. Tilan Siivola I 5:85 mitoitus on rantaviivan mukaan laskettuna yleiskaavan mukainen, mutta pintaalan mukaan tilalla on yksi rakennuspaikka liikaa. Kuudesta rakennuspaikasta kolme on jo rakennettu. Siivola I tilan alueelle oli laadittu rantakaavaa samaan aikaan vuonna 1980 kuin Vasikkamaan tilan alueelle, mutta valtuustoon asti kaavaluonnosta ei saatu vietyä maanomistajien erimielisyyksien takia. Siivola I alueelle oli suunniteltu yhteensä 14 omarantaista lomarakennuspaikkaa, joista mm. kahdeksan oli sijoitettu tilan länsikärkeen. Nyt länsikärki on kaavaluonnoksen mukaisesti kahta lohkottua ja rakennettua paikkaa lukuun ottamatta jätetty rakentamattomaksi ja tilan alueella on em. rakennuspaikkojen lisäksi vain neljä rakennuspaikkaa, joten lievä yli-
Nosto Consulting Oy 19 (25) mitoitus Siivola I tilan alueella on perusteltua, kun otetaan huomioon myös Vasikkamaan tilan alueelle kaavoitettujen rakennuspaikkojen määrä. 2. Varsinais-Suomen maakuntakaavan mukaisesti laskettava mitoitusrantaviiva ja rakennuspaikkojen lukumäärä Maakuntakaavan selostuksen mukaan Suunnittelun kohteena olevan alueen rannan pituus mitataan karttarantaviivana 1:20 000 maastokartasta 50 m:n (0,25 cm:n) murtoviivana. Pienten saarten ja erityisen kapeiden maa- ja vesijättöalueiden kohdalla tulee rantaviivan laskennallista pituutta pienentää siten, että mitoitukseen otettavan rannan määrä vastaa alueen keskimääräistä rakentamismahdollisuutta. Saarille, joiden pinta-ala on alle 10 ha, voidaan yleiskaavaan määrittää pintaalaan perustuva mitoitusnormi. Yleisiä ns. vastarannan läheisyyskertoimia ei siis käytetä. Edelleen maakuntakaavan selostuksen mukaan Tilakohtaista rakennusoikeutta laskettaessa tulee soveltaa ns. emätilaperiaatetta. Emätilan rakennusoikeus määritetään poikkileikkausajankohtana 19.9.1969 tai aikaisempana ajankohtana, kun rakentaminen on alkanut merkittävästi lisääntyä suunnittelualueella. Rakennetut rakennuspaikat tai poikkileikkausajankohdan jälkeen maanmittaustoimituksella muodostetut kiinteistöt luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Kaavoitettava alue sijoittuu maakuntakaavan mitoituksen osaalueelle 2 eli 5-7 lay/km, vapaata rantaa 40 %. Maakuntakaavan mukainen mitoitus: Tilan Rek.nro. Nimi Rv. km 5 lay/km 7 lay/km Kaavassa/ mitoituksessa lay 3:2 Siivonen 0,220 1,1 1,5 1,0 5:85 Siivola I 1,630 8,2 11,4 6,0 Yhteensä 1,850 9,3 12,9 7,0 Tilojen rakennuspaikkojen lukumäärät jäävät maakuntakaavan mitoituksen alarajan alapuolelle. Kaavamuutosalue Lokalahden kunnan alueella vuosina 1979 80 laadittu Vasikkamaan ranta-asemakaava on vahvistettu Turun ja Porin lääninhallituksessa 4.12.1980. Kaavaselostuksen mukaan Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton vaiheseutukaavassa 1 ei ole osoitettu alueelle käyttötarkoitusta. Yleiskaavasta on todettu, että sellaista alueella
Nosto Consulting Oy 20 (25) ei ole, mutta Lokalahden kuntaan on tekeillä rantojen käytön yleissuunnitelma. Lokalahden kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1981. Rantarakentamisen mitoitusta ohjeistettiin vuonna 1986 vahvistetussa Varsinais-Suomen seutukaavassa 2. Vasikkamaan ranta-asemakaavassa on hyväksytty seitsemän omarantaista ja kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa, joista kaksi on noin 100 metrin ja yksi noin 150 metrin päässä rannasta. Lisäksi näiden kohdalla rannassa on yhteiskäyttöinen rantasaunan rakennuspaikka (30 k-m 2 ). Selostuksen maankäyttötietojen mukaan rakennuspaikkoja alueella on 8,5 kpl, kun yksi omarantainen vastaa kahta yhteisrantaista. Rantaviivan pituus on 990 m, joten tehokkuus on 8,4 las / ranta km ja 1 las / 1,8 ha. Kaavakarttatarkastelun perusteella voidaan todeta, että ainakin kaksi yhteisrantaista rakennuspaikkaa olisi melko helppoa toteuttaa rantaan rajoittuvina paikkoina. Kaavamuutoksessa on seitsemän omarantaista jo rakennettua lomarakennuspaikkaa. Kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa (kortteli 3 muutettavassa kaavassa) on suunniteltu yhdeksi uudeksi omarantaiseksi rakennuspaikaksi sekä jo rakennettu rantasaunan rakennuspaikka (kortteli 4 muutettavassa kaavassa) lomarakennuspaikaksi. Käytännössä alueelta vähenee kaksi lomarakennuspaikkaa. Suoritetussa kantakiinteistötarkastelussa ja mitoituslaskelmassa ns. emäkiinteistön Kittilä 3:10 rakennuspaikkojen enimmäismäärä on yleiskaavan mukaisesti laskettuna 24,2 lay ja maakuntakaavan mukaisesti 26,6 37,8 lay. Rakennettuja ja kaavamuutoksessa suunniteltuja rakennuspaikkoja on 22 lay. Rakennuspaikkojen lukumäärä ja rakentamattoman rannan määrä kaava- ja muutosalueella Ranta-asemakaavassa on 7 ja kaavamuutoksessa 9 omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA) eli yhteensä 16 lay. Uuden kaavan kokonaisrantaviivan pituus on 1,80 km, josta rakentamattoman rannan osuus on noin 1,34 km eli noin 74 %. Kaavamuutoksen kokonaisrantaviivan pituus on 0,92 km, josta rakentamattoman rannan osuus on noin 0,36 km eli noin 39 %. Pisin yhtenäinen rakentamaton ranta-alue on Vasikkamaan saaren länsieteläosassa noin 950 metriä. Saaren luoteisosassa on yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta 280 metriä, ja kaakkois- ja pohjoispuolella on lisäksi muutamia rakentamattomia rannan osia. Myös
Nosto Consulting Oy 21 (25) länsikärjen kohdalla ja saaren etelärannalla olevat pikkusaaret on suunniteltu rakentamattomiksi. Kaava-alueen ranta-alueilla on useita hyvin virkistyskäyttöön soveltuvia rantautumispaikkoja kalliorantoineen, poukamineen ja lahden pohjukoineen ns. jokamiehenoikeuden nojalla tapahtuviin toimintoihin. Saaren länsikärjen eteläranta on yksi virkistyskäyttöön erityisen hyvin soveltuvista rannoista. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että alueelle on jäänyt riittävästi yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta. Kerrosalat Ranta-asemakaavassa ja kaavamuutoksessa on yhteensä 16 omarantaista lomarakennuspaikkaa, joiden kunkin enimmäiskerrosala on 150 m 2, joten kerrosalaa on yhteensä 2400 m 2. Palvelut Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Lokalahden kirkonkylässä noin 9 km päässä kaava-alueelta. Mantereelle on venematkaa noin 1 km. 4.2. Aluevaraukset Korttelialueet Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3). Kaava-alueella on kahdeksan omarantaisten loma-asuntojen korttelialuetta (RA). Rakennusten kerrosluku on 1. Rakennuspaikkoja on yhteensä 16, ja näistä 12 on rakennettu. Korttelit 5 12
Nosto Consulting Oy 22 (25) Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolinen alue on maa- ja metsätalousaluetta (M) ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueille ei saa rakentaa. Maa- ja metsätalousalueella kaava-alueen itäosassa sijaitsee myös kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta: tervaleppäkorpi (luo-1) ja kluuviflada (luo-2). 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava ei lisää uutta vakituista asutusta. Yhdyskuntarakenne Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Rakennuspaikat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei niistä aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien teiden/katujen rakentamista. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Kaavan toteutuminen ei lisää liikenteen määrää merkittävästi. Veneliikenne rakennuspaikoille lisääntyy jossain määrin.
Nosto Consulting Oy 23 (25) Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaismuistoja. Siivosen tilan vanha torppakokonaisuus on todettu vuonna 2008 laaditussa rakennusinventoinnissa paikallisesti merkittäväksi. Alueella on vanhan kalastajatilan talouskeskuksen purkukuntoisia rakennuksia. Osa parempikuntoisista talousrakennuksista sijaitsee pohjoisrannalla, ja osa rakennuksista on kiinteistön Siivola I 5:85 alueella. Tilan pohjoisrannalla olevat rantahuone (1930 50-l.) ja verkonkuivausvaja (1930-luku) on osoitettu kaavaratkaisussa suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-1). Muita vanhan torpan rakennuksia ei ole tarvetta suojella kaavassa niiden huonon kunnon vuoksi. Virkistys Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on laajat yhtenäiset virkistysalueet. Kaava-alueen ranta-alueilla on useita hyvin virkistyskäyttöön soveltuvia rantautumispaikkoja kalliorantoineen, poukamineen ja lahden pohjukoineen ns. jokamiehenoikeuden nojalla tapahtuviin toimintoihin. Saaren länsikärjen rakentamattomaksi jäävä eteläranta on yksi virkistyskäyttöön erityisen hyvin soveltuvista rannoista. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Luontoselvityksen mukaisella luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeällä, kaavakartalle merkityllä alueella luo-1 sijaitsee tervaleppäkorpi. Alueella luo-2 on kluuviflada. Alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyyppien ominaispiirteiden säilyminen alueilla vaarantuu. Kaavassa ei ole osoitettu rakentamista näille alueille. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä.
Nosto Consulting Oy 24 (25) Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle.
Nosto Consulting Oy 25 (25) 5. Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. Kaavaalueen edustalla vesialueella olevat rysäpaikat tulee huomioida ranta-asemakaavaa toteutettaessa. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Uudenkaupungin kaupunki. Turussa 12.10.2016 Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.