Jari Lepistö 2 / 2017 Kumppanuusverkoston työryhmät ovat hyvin aktiivisia kehittämään arjen toimintaa. Valvonnan käsikirja - työryhmä on muun muassa hahmottanut valvonnan prosesseja osana käsikirjatyötä ja uuden valvontasovelluksen määrittämistä. Kuvassa on nähtävillä kevään työpajassa ollutta ajatusvirtaa lausuntoprosessista. Tässä uutiskirjeessä kerrotaan kumppanuusverkoston ajankohtaisista kuulumisista tiivistetysti. Lisää asioihin liittyvää tietoa voit hakea kumppanuusverkoston Feeniks-intrasta osoitteesta www.pelastuslaitokset.fi/feeniks. Ohjeet rekisteröitymiselle ovat uutiskirjeen lopussa. 1
PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Karavaani kulkee Tätä kirjoittaessani vappu lähestyy ja ainakin päivän pitenemisestä huomaa, että kesän merkit alkavat häämöttää. Kevät on ollut vähän samanlainen kuin vuonna 1982, jolloin kotiuduin armeijasta 3.5. Pohjanmaalla satoi räntää ja lunta oli vielä monin paikoin. Edellisenä kesänä alokasaikana opin montakin asiaa, mutta yksi sopii tähän aikaan erittäin hyvin; portaissa vauhti kiihtyy, ulkona juostaan. Maassamme meneillään oleva historian suurin julkishallinnon uudistus on vähintäänkin kiihdytys ja sanoisin jopa juoksuvaiheessa. Eduskuntaan on annettu iso kasa lakeja, joita toivotaan saada käsitellyksi ennen juhannusta tai heti juhannuksen jälkeen. SOTE- ja maakuntauudistus elää nyt säädösten kiivainta aikaa; lakeja valmistellaan, valiokunnat käsittelevät lakeja kuulemisten ja kirjallisten lausuntojen kautta ja lukuisat tahot valmistelevat lausuntojaan omista lähtökohdistaan. Maamme 18:ssa maakunnassa valmistelut etenevät kovinkin eri tahtiin; osassa väliaikaishallinto on jo pystyssä odottamassa lakien hyväksyntää, jonka jälkeen painetaan kaasua oikein kunnolla ja joissain maakunnissa valmistelu ei ole vielä edennyt aivan näin pitkälle. Yhteistä kaikissa maakunnissa on kuitenkin, että pelastustoimi on mukana valmistelemassa omalta osaltaan tätä suurta uudistusta. Pelastuslaitosten rooli valmisteluissa on nykyisten toimintojen siirtäminen maakunnalliseksi toiminnaksi. Pääosassa maakuntia pelastustoimi nykyäänkin vastaa maakuntarajoja, muutamassa maakunnassa rajat vain hieman muuttuvat ja Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla tapahtuu merkittävimmät muutokset. Koko Uusimaa tulee yhdeksi pelastusalueeksi; Helsinki sekä kolme Uudenmaan eri pelastuslaitosta yhdistyvät. Pohjois- Pohjanmaalla Jokilaakson sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset yhdistyvät. Nämä ovat siis hallinnollisia muutoksia. Pelastustoimen tärkein voimavara maamme turvallisuuden tuottajana on koko maan kattava palveluverkko, jonka toiminnallisuus perustuu lähimmän ja tarkoituksenmukaisen yksikön tuottamaan apuun maakuntarajoista riippumatta. Pelastustoimen muutokset tulevat hallitusohjelmasta ja maakuntien vastuulle siirtyvien tehtävien organisoinnista ja maakunnittaisista vastuista. Tässä samaan aikaan tehdään SM:n pelastusosaston ja pelastuslaitosten kanssa pelastustoimen uudistamishanketta ja tähän hankkeeseen liittyen päätettiin 20.4.2017 ohjausryhmän kokouksessa osan hankkeen valmistelutehtävien koordinoinnin siirtämisestä enemmän pelastuslaitosten vastuulle. Siirretyt osa-alueet ovat sellaisia, joiden tehtävät ovat selkeästi tulevien maakuntien vastuulla; onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen, sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen, pelastuslaitoksen prosessit, palveluiden tuottavuuden kehittäminen, pelastuslaitokset ensihoidon palvelutuottajana, henkilöstöryhmä ja työhyvinvointiryhmä. Pelastustoimen uudistamishankkeen tehtävien uudelleenjärjestelyjen tarkemmat järjestelyt tehdään lähiviikkoina. Tavoitteenamme on saada maakuntauudistuksen etenemisestä tarkempi tilannekuva ja uudistushankkeen työryhmien tuotos tukemaan etunojassa maakuntien valmistelua niin, että maassamme on vuonna 2019 yhtenäinen pelastustoimi; Inhimillisesti Ammatillisesti Luotettavasti! Portaissa siis vauhti kiihtyy ja ulkona juostaan! Jaakko Pukkinen pelastusjohtaja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 2
KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Katse itseen päin! Omavalvontaa pukkaa! Soten lainsäädännön omavalvontaa koskeva kirjaus on napattu pelastustoimelle ja nyt tuumitaan, että mitä, missä, milloin, kenen toimesta ja ennen kaikkea miksi. Pelastuslaitoksilla on oma pitkä linja pelastuslaitosten työkäytänteiden kehittämisessä ja laatutyössä. Näistä pelastuslaitosten arjen kehittäjistä edustava otos osallistuu pelastuslaitosten kehittämis- ja tutkimusverkoston toimintaan (KeTu). Verkosto itse on määrittänyt painottavansa työssään nimenomaan käytännöllistä kehittämistoimintaa teoreettisen tiedonkeruun sijaan. Käytännössä työ on tiedonvaihtoa ja yhteistyötä pienimuotoisissa kehittämishankkeissa. Vakioidumman rakenteen pystyttäminen, sekä tälle verkostoyhteistyölle, että sisukkaalle kehittämistyölle pelastuslaitosten sisällä on tarvetta. Omavalvonnalla tarkoitetaan laillisuusvalvonnasta riippumatonta palveluiden tuottajatasolla toteutettavaa palveluiden laadun hallintaa ja palvelun kehittämistä. Sen motivaatiopohja on organisaatiossa itsesyntyistä tahtoa ammatillisesti korkeantasoiseen perustekemiseen kaikissa yksityiskohdissaan. Omavalvonnan sisällölliset painopisteet nousevat kyseisen palvelujen tuottajan omista kehitystarpeista. Tunnusmerkkinä on organisaation kypsyys itsearvioida toimintaansa, sekä kypsyys hyväksyä ulkopuoliset arviot normaalina osana kehittämistoimintaa. Kehittäminen ei ole syyllistämistä, eikä virheet piilotteleva hyvä veli -kerho kuulu turvallisuusalan ammattilaisten rakenteisiin. vain, jos omavalvonnan luonne ymmärretään oikein. Missään tapauksessa omavalvontaa ei tule alistaa vain keskushallinnon valvonnan tietolähteeksi ulkoa annetuilla määrityksillä. Tila pelastuslaitoksen omalle laatutyölle täytyy ymmärtää säilyttää. Sitä paitsi, ministeriö palveluja arvioidessaan, saa käyttöönsä omavalvonnan tuottamat tulokset, jolloin keskushallinnolle tarjoutuu hyvä näkymä niihin pelastuslaitosarjen haasteisiin, mitä kotkaperspektiivistä ei huomaa. Omavalvonnan tuottajalähtöisyys ei kuitenkaan tarkoita 18 täysin erilaista tapaa toteuttaa itsearviointia. Jo perinteisesti pelastuslaitokset ovat käyttäneet muiden laitosten tietoja vertailuaineistona omien kehittämistyön painopisteiden tunnistamisessa, ja nyt kun omavalvonnan sisällöt sovitetaan yhteen työn alla olevien pelastustoimen indikaattorien ja mittareiden valmistelun kanssa, syntyy toimialan yhteinen näkymä arjen kehitystarpeisiin. Ainoa mitä tässä nyt tarvitaan, on ennakkoluuloton yhteistyö sisäministeriön, Pelastusopiston ja edellä mainittujen pelastuslaitosten arjen kehittäjien kesken. Siinä pelissä pöydän ääreen jää vain voittajia. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen järjestämislaissa mainittu omavalvonta toimii tarkoituksenmukaisella tavalla 3
ENSIHOIDON PALVELUALUE Tulevaisuuden ensihoito Epävarmuus tulevasta velloo edelleen ja monenlaisia tulkintoja ja huhuja tulevaisuudesta on liikkeellä enemmän tai vähemmän julkisessa keskustelussa. Varmaa on, että riippumatta tulevista hallinnollisista uudistuksista ensihoitopalvelua tarvitaan tulevaisuudessakin. Keskeisimmät lakiesitykset, jotka vaikuttavat terveydenhuollon järjestämisvastuulla olevaan ensihoitopalveluun ja tietenkin myös pelastuslaitoksiin ensihoitopalvelun tuottajina, ovat eduskunnassa parastaikaa käsittelyssä. Uusi ensihoitoasetus ja ensihoitopalveluun liittyvät terveydenhuoltolain muutosesitykset ovat lausuntokierroksella. Ensihoitoasetuksen on tarkoitus tulla voimaan jo 1.1.2018 ja terveydenhuoltolain muutosten 1.1.2019. Ensihoitoasetuksen ja siihen liittyvän terveydenhuoltolain muutosesitysten osalta pyritään laatimaan kumppanuusverkoston puitteissa yhteinen lausunto. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että jokaisen pelastuslaitoksen lienee syytä laatia myös oma lausunto. Lausunto on annettava 25.5.2017 mennessä, joten asiaa käsitellään myös ensihoidon palvelualueen online-kokouksessa 3.5.2017. Sinänsä nyt julkisuudessa esillä olleet lakiesitykset ml. ensihoitoasetus ja siihen liittyvät terveydenhuoltolain muutosesitykset eivät ainakaan estä pelastuslaitoksia toimimasta ensihoidon palveluntuottajina, mikäli järjestämisvastuussa olevan maakunnan asiassa toimivaltaiset päättäjät niin haluavat. Ensihoitopalvelun sisältö on määritelty säädösesityksissä entistäkin tarkemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille suunnitellut viisi ensihoitokeskusta/valmiuskeskusta tulevat myös jonkin verran muuttamaan tietojärjestelmien kehittymisen myötä arjen palvelutuotantoa. Sikäli kun minulla ymmärrystä riittää siihen, niin saamani tiedon mukaan muutossuunta ei ole lainkaan huono, vaan tähtää ensihoidon resurssien entistäkin tarkempaan käyttöön sen varsinaisessa ydintehtävässä ja samalla ensihoitojärjestelmän kuormitus pienenee. Vähintäänkin nykyinen voimakas ensihoitotehtävien määrän kasvu pyritään taittamaan. Kumppanuusverkoston puitteissa pyritään tällä hetkellä luomaan kahdenlaista tilannekuvaa ensihoitopalvelusta: Nykytilaa kuvaava tilannekuva sekä erillistä ennustetta tai tilannekuvaa siitä millaisia odotuksia ja kehittämistarpeita on tulevaisuuden ensihoitopalvelulle. Tavoitteena tällä työllä on pysyä muutosten kelkassa mukana, mieluummin vielä osaltaan vetämässä sitä kelkkaa eikä vain nippanappa kelkan perässä pysyen. Ensihoitopalvelun laadun ja toimintojen jatkuva kehittäminen, mitä eri pelastuslaitoksissa on tehty yhteistyössä järjestämisvastuussa olevien sairaanhoitopiirien kanssa, on ollut tulevaisuutemme kannalta erittäin tärkeää työtä. Vain laadukkaalla, oikean roolimme tunnistavalla ensihoitopalvelullamme, sekä hyvällä yhteistyöllä järjestämisvastuussa olevan tahon kanssa meillä on mahdollisuus toimia tulevaisuudessakin ensihoitopalvelun tuottajana. Hyvä yhteistyö tarkoittaa myös toimivia, asiallisia ja avoimia henkilösuhteita järjestämisvastuussa olevan tahon edustajiin. Mikäli niissä on toivomisen varaa, on juuri nyt aika laittaa niitä tosissaan kuntoon. Jarmo Haapanen, palvelualueen puheenjohtaja, pelastusjohtaja, Jokilaaksojen pelastuslaitos 4
Ensihoidon valtakunnallinen koulutusverkosto Ensihoidon valtakunnallisen koulutusverkoston kevätkokous järjestettiin 4.-5.4.2017 Lappeenrannassa EKSOTE:n ollessa järjestämisvuorossa. Kokouksessa oli teemana elvytys (manuaali- vs. puoliautomaattinen), laatumittarit, omavalvonta, osaamisen kehittäminen ja osaamisen arviointi. Paikalla oli 50 jäsentä ympäri valtakunnan. Koulutusverkoston tarkoitus ja ideologia päivitettiin koulutusverkoston päivitettyjen tavoitteiden yhteyteen. Ensihoidon koulutusverkostokokouksissa kokoontuvat koulutuksia omilla tahoillaan järjestävät asiantuntijat ja tapaamisissa pyritään oppimaan eri alueiden käytännöistä ja järjestelmistä, jonka vuoksi kokouksissa puheenvuoroja pitävät ja tutkimustuloksistaan kertovat pääsääntöisesti juuri verkoston omat jäsenet. Ensihoitajien asiantuntijuutta kehitetään koulutusvastaavien kautta eteenpäin jokaisessa organisaatiossa. Tämä vaatii sen, että asioita myös viedään eteenpäin omassa työpaikassa ja kokouksien antia jaetaan muillekin, kuin pelkästään kokouksissa käyville. Luennot ovat ladattavissa aina Moodlesta ja niitä sekä kokousmuistioita saa jakaa eteenpäin omassa työpaikassa. Koulutusverkoston syyskokous järjestetään 27.- 28.9.2017 Helsingin messukeskuksella. Edeltävänä päivänä järjestetään lisäksi ETS-simulaatioharjoitus Espoossa. Järjestämisvuorossa kokouksessa on tällä kertaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos. Lisäksi kokousta on järjestämässä Suomen Palopäällystöliitto. Syyskokoukseen kutsutaan ensimmäistä kertaa mukaan myös pelastuspuolen koulutusvastaavat. Lisätietoja: KATI SAARIKIVI Puheenjohtaja, Ensihoidon valtakunnallinen koulutusverkosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos kati.saarikivi@porvoo.fi Puh. 0401548028 TURVALLISUUSPALVELUALUE Teksti: Jari Lepistö Kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelut on pitänyt online-kokouksia. Kokouksissa on käsitelty valvontasovelluksen määrittelyyn ja lausuntoihin liittyviä asioita. Valvontasovelluksen määrittelyssä on pyydetty turvallisuuspalveluilta linjausta, kuinka valvontatoimintaa organisoidaan. Turvallisuuspalvelut valitsivat yhteisen kehittämisen alustaksi valvontatoiminnan yksinkertaisen organisointimallin, joka tarjoaa myös hieman joustavuutta isompien ja pienempien organisaatioiden tarpeiden mukaan. Pääperiaatteissaan kuitenkin valvontatoimintaa pyritään yhdenmukaistamaan. Yksinkertainen organisointimalli on kuvattu alla. Turvallisuuspalvelut päättivät valmistella pelastuslaitosten yhteisen lausunnon Ympäristöministeriön asetusluonnoksesta pienten savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta. Lausunnon kokosi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos. Lausunnossa otettiin kantaa soveltamisalan laajuuteen, suunnittelijoiden pätevyyteen, savupiippujen rakenteen vastaavuuteen tulisijojen tehon kanssa, sulkupelteihin ja savupiipun läpivienteihin. Lausuntoon voi käydä tutustumassa Feeniks-intrassa. 5
Kemikaalivalvontaa yhtenäistetään Kumppanuusverkoston kemikaaliyhteyshenkilöistä koottu kemikaaliturvallisuustyöryhmä on aloittanut keväällä toimintansa. Työryhmä esitetään virallistettavaksi turvallisuuspalveluiden toukokuun kokouksessa. Ensimmäisessä kokouksessa 30.3. keskityttiin palavien nesteiden myymälävarastointiin liittyvään problematiikkaan. Todettiin, että ongelmat eivät ole niinkään poikkeavissa tulkinnoissa, vaan valvontaan liittyvissä haasteissa. Työryhmä valmistelee isoille alan toiminnanharjoittajille lähetettävää kirjettä, jossa ohjeistetaan asiaa. Lisäksi on puhuttanut aloite vapauttaa ilotulitteiden käyttö tulevaksi itsenäisyyspäiväksi. Asiasta on pyydetty poliisihallituksen lausunto ja pyritään löytämään kumppanuusverkoston yhteinen näkemys seuraavassa turvallisuuspalveluiden kokouksessa. Työryhmän tuottamat materiaalit löytyvät Feenix-intrasta turvallisuuspalveluiden kokousaineistosta. Kemikaaliturvallisuuden kehittämisestä ja siihen liittyvästä asioiden valmistelusta kiinnostuneet potentiaaliset työryhmän jäsenet voivat ottaa yhteyttä huhtikuun aikana: kari.telaranta@vantaa.fi. 6
PELASTUSTOIMINNAN PALVELUALUE RPAS RPAS työryhmässä on nyt kahdeksasta eri pelastuslaitoksesta miehittämättömän ilmailun osaajia. Viime kuukausien aikana RPAS työryhmä on valmistellut miehittämättömien ilma-alusten vakuuttamisesta tietopaketin. Samalla annetaan vinkkejä, miten tulisi suhtautua riskien arvioinnin kautta harjoituksissa ja tehdasalueilla lentämiseen. Työryhmä on valmistellut Poliisin kanssa yhteistä kirjalliseen turvallisuusarviointiin lomaketta, jota pystyisi tulostettuna sekä sähköisesti älypuhelimella tai tietokoneella täyttämään. Tämä luonnos tullaan Poliisien julkaisemaan kevään aikana pelastuslaitoksille käyttöön. Feeniksistä löytyy nyt myös uusi osio "Ajankohtaista", jossa on kerätty mielenkiintoisia artikkeleita RPAS aiheista mediasta. Työryhmän seuraava verkkokokous on 24.4.2017 Onko pelastuslaitoksellanne RPASlaitteita käytössä? Miten olette vakuuttaneet ilmaaluksenne? Käy lukemassa Feeniksistä RPAS-työryhmän sivuilta tietoa asiasta! TAPAHTUMAT Toukokuu 2.5 Kuntaliiton ja SPEK:n yhteisseminaari turvallisuudesta Helsinki 2.5 Pelastustoimintapalveluiden kokous online 3.5 Turvallisuuspalveluiden kokous online 3.5 Ensihoitopalveluiden kokous online 4.5 Tukipalveluiden kokous online 10.5 Pelastusjohtajien hallitus 17.5 Pelastusjohtajien kokous online 20.5 Jehumalja Hämeenkyrö 24.5 Pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmä Helsinki Kesäkuu 6.6 Pelastusjohtajien hallitus online 13.6 Pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmä Helsinki 16.6 Pelastusjohtajien kokous Jyväskylä Heinäkuu 10.-14.7 Suomi Areena (12.7. SM:n ja SPPL:n ohjelmat) Pori Kumppanuusverkoston tai siihen kiinteästi liittyvistä tapahtumista voi vinkata koordinaattorille. 7
Jari Lepistö Uutiskirje 2/2017 FEENIKS -INTRA Feeniks-intran käyttäjäoikeuden voivat saada tällä hetkellä vain pelastuslaitosten, Pelastusopiston ja Sisäministeriön virkamiehet sekä toimihenkilöt. Jotta pääset selaamaan sisältöä, on sinun luotava itsellesi tunnukset. Tässä lyhyt ohje tunnuksen luomiseen. 1. Mene kirjautumisosoitteeseen www.pelastuslaitokset.fi/feeniks. 2. Klikkaa alimmaista kohtaa Ei vielä tunnusta?... 3. Täytä kaikki kentät ja klikkaa tallenna. Sähköpostiosoitekenttään hyväksytään vain sinun työsähköpostiosoitteesi. 4. Ilmoittamaasi työsähköpostiosoitteeseen lähetetään vahvistusviesti, josta löytyy vahvistuslinkki. Sinun täytyy klikata kyseenomaisesta vahvistuslinkistä, jolloin oikeudet päästä sisään tulevat voimaan. Jos tätä vaihetta ei tehdä, tunnukset eivät toimi. 5. Mene uudelleen kirjautumisosoitteeseen ja kirjaudu sisään. Feeniksin toiminnallisuutta ja käytettävyyttä on kehitetty saatujen palautteiden mukaisesti. Kiitos tähänastisesta aktiivisuudesta. Kehittämisideoita Feeniks-intran edelleen kehittämiseksi voi laittaa koordinaattorille jari.lepisto@kuntaliitto.fi. Kevät on käsillä vaikka onkin edennyt keikkuen. Työ jatkuu yhteisen tulevaisuuden eteen. Ajankohtaista tietoa on saatavissa Feeniks-intrasta. Seuraava uutiskirje julkaistaan kesäkuussa. Feeniks uutiskirjeen koostaa kumppanuusverkoston koordinaattori Jari Lepistö. Jutut ja ideat uutiskirjeen kehittämiseksi voi laittaa sähköpostilla jari.lepisto@kuntaliitto.fi. 8