1 / Jari Lepistö

Transkriptio

1 1 / 2018 Jari Lepistö Tammikuun puolen välin tienoilla pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisytyön vastuulliset viranhaltijat pohtivat yhteistä tulevaisuutta. Pohdinnoissa keskityttiin yhteisiin tavoitteisiin, toimintatapoihin ja vaikuttavampaan työhön. Tapahtuma liittyi osaksi pelastustoimen uudistushanketta. Tässä uutiskirjeessä kerrotaan kumppanuusverkoston ajankohtaisista kuulumisista tiivistetysti. Lisää asioihin liittyvää tietoa voit hakea kumppanuusverkoston Feeniks-intrasta osoitteesta Sivuilla voit itse rekisteröityä käyttäjäksi. 1

2 PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Eilinen mennyt huominen tulee Talven kovimmat viikon, muutenkin kuin pakkasten puolesta, ovat menossa; pelastustoimen JTSneuvottelut etenevät, työpöytää puhtaaksi ennen talvilomia, lomalla hiihtoa Iivon ja Kristan hengessä, maakuntien valmistelua jne. Kovin usein näinä aikoina mietin, että teenkö oikeita asioita!? Pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa eri työryhmissä ja pelastusjohtajien hallituksessa sekä johtajakokouksessa pusketaan arjen töiden ohella pelastustoimen uudistushankkeen asioita eteenpäin. Maakuntavalmisteluissa organisaatioiden ja hallinnon valmistelut oikeasti etenevät, vaikka lainsäädäntö puuttuukin. Lähes jokaisessa kirjoituksessani ja puheessani korostan muutoksen todellisuutta pelastustoimessakin. Kumppanuusverkoston strategian päivityksen osalta päädyimme pelastusjohtajien kokouksessa siihen, että muokkasimme strategiaa alan yhtenäisyyttä korostavaan suuntaan. Verkoston rakennetta emme lähteneet vielä muuttamaan, vaikka siihenkin olisi tarvetta 10-vuotisen taipaleen aikana tapahtuneen kehityksen myötä. Linjauksemme edetä vielä jokunen hetki nykyrakenteella tarkoittaa sitä, että nyt kun ykköstehtävämme pelastuslaitoksissa on huolehtia pelastustoimen kärkiasioista maakuntavalmisteluissa, niin hoidamme sen ykkösprioriteettina ja alamme samalla kääntää katseitamme myös verkoston rakenteen kehittämiseen sopivin askelein. Nyt henkilöstöresurssimme ovat kuitenkin niin niukat ja tiukilla, että koko elefantin syöminen kerralla koetaan liian isoksi palaksi. kokouksen, jossa kävimme avointa ja hyvää keskustelua tulevista toimintavoista, uudistushankkeen jatkosta vuodelle 2019 ja koko toimialan yhteisistä tavoitteista. Yhteiset tavoitteet ja yhteiset näkemykset, siis pelastuslaitokset pelastusosasto järjestöt, ovat yhä keskeisemmässä roolissa siirtyessämme osaksi maakuntaa, jossa rahoitus tulee uudenlaista reittiä ja valtiolta. Uudessa prosessissa tarvitaan viestintää, neuvottelutaitoa ja halua niin valtakunnan kuin maakunnankin tasolla. Silloin mitataan pelastustoimen yhteisten arvojen pitävyyttä ja halua toimia yhdessä! Olen talven mittaan huomannut, että pelastustoimi kaikkine toimintoineen on yllättävänkin kiinnostava toimiala niin maakunnissa kuin valtakunnassakin! Tietääkö se tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän rahaa ja valtaa?! Se jää nähtäväksi. Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen on jo tähän saakka ollut pitkä prosessi, mutta mennyt on mennyttä, tänään puskemme arkea täysillä ja suuntaamme katseen kohti parempaa huomista! Jaakko Pukkinen Pelastusjohtajien puheenjohtaja Pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmä istui viime viikolla hieman pidemmän 2

3 KEHITTÄMISPÄÄLLIKÖN AJATUKSIA Resurssiviisas Kumppanuusverkosto Kumppanuusverkoston koordinaattorin verkostomme merkitystä selvittäneen opinnäytetyön tulosten tulkinta on ollut mielenkiintoista seurattavaa. Tasapainoisen onnistumisien ja hutien arvioinnin sijasta opinnäytetyön tietoja on pyöritelty suuntaan, jolla tulkitsija voi tukea omia tavoitteitaan suhteessa verkostoon tai pelastuslaitoksiin yleensä. Tässä suhteessa voi ajatella, että tutkimuksen tulosten viestinnällinen kärkien määrittely ja kärkien esillä pito olisi voinut olla viisasta. Kumppanuusverkoston strategisen viestinnän puuttuminen onkin asioita, joita pelastusjohtajien asiaa alleviivatessa, saatetaan vuoden 2018 aikana asianmukaiseen valmiuteen. Kritiikki ja itsekritiikki ovat erittäin arvokkaita ja helposti hyödynnettävissä olevia asioita. On selvää, että toimintaa kehitettäessä rutiinin osuuden työpäivästä ei saisi nousta liian suureksi. Aina kohti epämukavuusaluetta! Sieltä ne varsinaiset voitot voidaan saavuttaa ja ehkäpä myös todellinen kunnioitus omaa tekemistä kohtaan. Tyytyväisyys on kehittymisen vihollinen, kuten jääkiekkopiireissä on usein viisasteltu. Tämä ikuisesti läsnä oleva vaatimus toiminnan vaikuttavuuden parantamisesta tarkoittaa käytännössä sitä, että pelastusjohtajien, kumppanuusverkoston palvelualueiden ja meidän toimihenkilöiden on jälleen käännettävä uusia, raskaitakin kiviä toimintamme kehittämiseksi. Näen ilmeisenä vaarana yliorganisoitumisen. Isojen työryhmien sijaan valmistelun tulisi perustua pienten ja tehokkaiden valmistelunyrkkien työhön, mutta siten että valmistelun aikana järjestetään avoin vuorovaikutus palvelualueen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi on tunnistettava työntyönjako ja yhdyspinnat, joissa työskennellään saman tavoitteen eteen, mutta eri toiminnan tasolla. Esimerkiksi vuonna 2018 strategiateemaksi valittu kumppanuusverkoston ja sisäministeriön yhteistyön parantaminen toteutetaan sekä pelastusjohtajien että palvelualueiden toimenpitein, joten koordinaatio ja viestintä nousevat avainrooliin. Verkosto on hallittava - jokainen sekunti on kallis. Vesa-Pekka Tervo PELASTUSJOHTAJAT (Teksti: Vesa-Pekka Tervo) Omavalvontaohjelman laadinnasta Pelastusjohtajille on toimitettu sisäministeriön kanssa yhteistyössä laadittu esitys omavalvonnan lähtökohdiksi, jotta pelastuslaitokset saattoivat yhtenäisesti valmistautua asian käsittelyyn JTS-simuloinnin yhteydessä. Esityksen perusteella omavalvontaohjelma keskeinen sisältö koostuu seuraavista osioista: riskienarvioinnin käytänteet, suorituskykyvaatimukset, suorituskyvyn rakentaminen ja arviointi sekä puutteiden tunnistaminen. Lisäksi omavalvontasuunnitelmassa linjattaisiin 3

4 puutteiden korjaamisen menettelyt sekä suunnitelma laadunhallinnan ja palvelujen kehittämiseksi. Vielä ratkaisematonta on pelastuslaitoksen omavalvonnan suhde maakunnan omavalvontaan. TUKIPALVELUIDEN PALVELUALUE (Teksti: Peter Dahlstöm) Asia mitä tukipalveluissa käsiteltiin, oli maakunnan rahoittamisen ohjausmekanismi ja mikä sitä ohjaa. Yksi tärkeä kysymys on miten ja voiko rahoitukseen vaikuttaa JTS-keskustelujen kautta. Mitä maakunnan sisällä tapahtuu, on tietenkin avoinna. Mutta ainakin päivien yleisestä osuudesta saatiin todeta, että pelastustoiminnan organisointi tulee vaihtelemaan maakunnissa. Tämä voi todennäköisesti vaikeuttaa ohjaamista ja seurantaa Kumppanuusverkoston tulevaisuus oli esillä strategiakeskustelun yhteydessä. Verkosto muuttunee, mutta miten ja mitä tapahtuu tukipalveluille. Todettiin, että tukipalveluihin sisältyy aika monia tehtäviä. Tällä hetkellä toiminta kattaa esim. niin talous- kuin henkilöstöasiat, ja nämä eivät välttämättä ole pelastuslaitoksissa saman henkilön alaisuudessa. Kokonaispalkkausasiasta ja -kokeiluista vaihdettiin kokemuksia. Todettiin, että tällä hetkellä on oikeastaan vain yhdellä pelastuslaitoksella pitkä kokemus asiasta. Muutamissa on asiaa lähdetty kokeilemaan. Tietosuoja-asetuksesta saatiin todeta, että asiassa ollaan aika myöhässä liikkeellä. Todettiin myös askelmerkit mitä jokaisen pelastuslaitoksen pitäisi tehdä, jotta oltaisiin ajan tasalla tämänkin asian kanssa. PELASTUSTOIMINNAN PALVELUALUE (teksti: Jyri Leppäkoski) Koko alalle on noussut tietoturvallisuuden ottaminen tosissaan. Saimme hyvät esitykset sekä Oinoselta yhteisessä osiossa, että palvelualueellamme Pasi Hintikalta. JOKAISEN pelastuslaitoksen on nyt viimeistään herättävä tähän todellisuuteen. Kartoitimme heti tilaisuuden jälkeen laitosten nimetyt tietoturvavastaavat (Jukka Kangasvieri) ja vielä löytyy 6 pelastuslaitosta, joissa nimettyä henkilöä ei ole. Palvelualueella halutaan kiirehtiä asian tilan korjaamiseksi. Toinen iso nosto palvelualueen listalta liittyy öljyntorjuntavastuun siirtäminen YM:stä SM:lle. Palvelualueemme kantaa syvää huolta asian ymmärryksen tasosta. Tätä varten on pelastusjohtaja Vesa Parkon johdolla kaikki rannikkoseutujen pelastuspäälliköt vahvistettuna Ilpo Hartikainen (sisävedet) ottaneet SM/pelastusosastoon yhteyttä, jotta asia saadaan oikean ymmärryksen tasolle ennen uuden toiminnan aloittamista Keskusteluja tullaan käymään lähiaikoina tilanteen selkiyttämiseksi. 4

5 RPAS -työryhmän ajankohtaista RPAS työryhmä kokoontui Pelastusopistolla. Aiheina oli tutustua Pelastusopiston RPAS hankkeeseen, jossa tutkitaan miehittämättömien ilma-alusten vaikutuksia pelastustoiminnan johtamiseen. Työryhmäläiset tutustuivat XVR-simulaatioihin, joita tullaan hyödyntämään hankkeen tutkimusosiossa, hankkeen edistymiseen sekä skenaarioihin joita hankkeessa toteutetaan. PeOn hankkeen edistymistä seurataan ja siitä tiedotetaan aktiivisesti. Yleisesti Trafin tule uudistamaan oman määräyksensä OPS M1-32 kevään aikana, johon RPAS työryhmä tulee valmistelemaan lausunnon ja jakamaan sen Feeniksissä. Työryhmän jäsenet osallistuvat maaliskuussa niin ANS-Finlandin (Air Navigation Services Finland Oy vastaa Suomen ilmatilan käytön hallinnasta sekä lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista) miehittämättömän ilmailun työpajaan nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä TRAFIN viranomaistyöpajaan, jossa keskustellaan tulevista EUn asettamista velvoitteista miehittämättömään ilmailuun ja erityisesti riskinarvioinneista lentotoiminnassa. Aurinkoisin terveisin Työryhmän puheenjohtaja Teemu Veneskari, kehittämispäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos ENSIHOIDON PALVELUALUE Ensihoidon valtakunnallisen koulutusverkoston veturi vaihtunut (teksti: Samuli Juntunen) Ensihoidon valtakunnallisen koulutusverkoston ensimmäinen puheenjohtaja ja perustaja Kati Saarikivi siirtyi syrjään puheenjohtajan paikalta Kiitos Katille uraa uurtavasta työstä ensihoidon valtakunnallisen koulutusverkoston perustajana ja luojana. Uutena puheenjohtajana jatkaa ensihoitaja Samuli Juntunen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Ensihoidon valtakunnallinen koulutusverkosto kokoontuu Huhtikuuta Kotkassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vieraana. Kevätkokouksen teemana on ajokoulutus ja ambulanssisimulaattorin käyttö ensihoidon opetuksessa sekä Xamk:n ylemmän ammattikorkeakoulun operatiivisen johtamisen seminaariin osallistuminen. 5

6 TURVALLISUUSPALVELUALUE Palvelualueella käytiin keskustelua Johanna Franzenin innoittamana onnettomuuksien ehkäisytyön näkyvyydestä ulospäin. Palvelualueella keskusteltiin muun muassa siitä, kuuluuko pelastustoimen riskienhallinnan asiantuntijoiden ääni riittävästi kansallisessa turvallisuuskeskustelussa. Millainen brändi onnettomuuksien ehkäisytyöllä on? Palvelualue kuuli turpaan vaan -päivien yhteenvedon, jonka pohjalta yhteistä ja yhtenäisempää tulevaisuutta on tarkoitus rakentaa onnettomuuksien ehkäisyssä. Tähän liittyen palvelualue kävi samalla strategista keskustelua turvallisuuspalveluiden toiminnan kehittämisestä. Palvelualue perusti työryhmän tekemään alustavan esityksen palvelualueen toiminnan kehittämiseksi. Työryhmän esitys on lupa odottaa seuraavaan palvelualueen kokoukseen. Palvelualue päätti käynnistää yhteistyön Trafin kanssa. Kärkenä ovat tiedon vaihdon ja yhteistoiminnan muotojen hahmottaminen. Asiassa tehdään yhteistyötä myös pelastustoiminnan palvelualueen kanssa. Koonti: Jari Lepistö Turvallisuusviestinnän opintopäivät (teksti: Esa Tuominen) Tuvi-työryhmä keskittyy tällä hetkellä suunnittelemaan Suomen Palopäällystöliiton kanssa vuoden 2018 turvallisuusviestinnän opintopäiviä jotka pidetään Turussa Opintopäivät sisältävät ajankohtaisia ja mielenkiitoisia työpajoja joissa luodaan uusia innostavia yhteisiä työkaluja turvallisuusviestintätyöhön. Lisäinfoa opintopäivistä ilmestyy vuoden 2018 puolella sivustolle Kemikaalivalvontatyöryhmän kuulumisia (teksti: Kari Telaranta) Kauan odotettu myymälöiden palavien nesteiden varastointia koskeva kumppanuusverkoston tiedote on saatu lähtemään. Kirjeen tavoitteena on aktivoida kaupan alan toiminnanharjoittajia omaehtoisesti varmistamaan, että myymälöiden kemikaaliturvallisuudesta on vastattu asetusten ja Tukesin ohjeiden mukaisesti. Tällä hetkellä osa myymälöistä on parantanut kemikaaliturvallisuutta mm. hankkimalla vaadittuja paloturvakaappeja ja valuma-altaita, mutta osassa myymälöistä toimenpiteet ovat vielä toteuttamatta. Kirjeessä ohjeistetaan toteuttamaan turvallisuusratkaisut elokuun loppuun mennessä, joten kysymyksiä kemikaali-ilmoitusten tekemiseen ja suojausratkaisujen toteuttamiseen todennäköisesti esitetään. Työryhmä on pyrkinyt jo etukäteen vastaamaan kysymyksiin ja luomaan yhteisiä tulkintoja epäselviin kysymyksiin. Verkoston sisällä käytiin ennen materiaalin lähettämistä vielä keskustelua suoja-allastuksen vaatimuksesta. Yhdysvalloissa ja ruotsissa tehtyjen tutkimusten perusteella päädyttiin siihen, että valuma-altaiden on oltava riittävän isoja keräämään kaikkien muoviastioissa olevien nesteiden tilavuus, sillä tätä pienemmistä tilavuuksista ei ole osoitettavissa hyötyä palon leviämisen estämisen ja sen kehittymisen rajoittamisen kannalta. Kirje, yhteiset lomakkeet ilmoitusten tekemiseen, pelastuslaitoskohtaiset yhteyshenkilöt ja tulkintoja yksityis- 6

7 kohtaisiin kysymyksiin löytyy nyt kumppanuusverkoston nettisivuilta (julkaisut / materiaalit). Tietoa on jaettu Kaupan Liiton kautta sekä isoille toiminnanharjoittajille kohdennettuna. Kemikaalivalvontatyöryhmän puheenjohtajalle tulee ajoittain pyyntöjä pelastustoimen asiantuntijaavun saamiseksi tiettyihin kehittämishankkeisiin. Kun kemikaalivalvontatyöryhmässä ei ole ollut resursseja osallistua Trafin kautta YK:ssa tapahtuvaan VAK-säädösten kehittämiseen, on verkostosta pyydetty vapaaehtoisia seuraamaan VAKsäädöskehitystä. Paloinsinööri Pasi Vilhunen Keski- Suomen pelastuslaitokselta ja palotarkastaja Jani Kuutsa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta ovat vastanneet kutsuun ja he tuovat tarvittaessa tietoa kumppanuusverkoston suuntaan. Turvallisuustekniikan neuvottelukunnassa puolestaan pyydettiin asiantuntijoita tuotevalvonnan taustaverkostoon, kun tavoitteena on kehittää Euroopan Unionin sääntelyä koskien tuotteiden vaatimustenmukaisuutta ja markkinavalvontaa. Kemikaalivalvontatyöryhmästä palotarkastaja Katja Forsström Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta ja palomestari Jussi Kähkönen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta ovat nyt tämän taustaverkoston postituslistalla. Seuraavaksi kemikaalivalvontatyöryhmän asialistalla on öljysäiliöiden valvontakäytänteiden yhtenäistäminen. Yhdenmukaistettavia asiakysymyksiä on ainakin maanpäällisten öljysäiliöiden suojaetäisyydet sekä tankkauspaikkojen vuodonhallinnan järjestelyt. Hämeen ELY-keskus ja Tukes ovat päivittämässä opasta Hyviä käytäntöjä vuodonhallinnasta tähän kokonaisuuteen liittyen, ja tavoitteena on saada pelastuslaitoksissa tarvittavia tietoja tähän oppaaseen. Oppaan laadinnassa on mukana kemikaalivalvontatyöryhmän varapuheenjohtaja, palotarkastusinsinööri Saila Salomäki Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Kari Telaranta, kemikaalivalvontatyöryhmän puheenjohtaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Lyhyesti valvontasovellushankkeesta (teksti: Jari Lepistö) Matka pelastuslaitosten uuden valvontasovelluksen aikaansaamiseksi on ollut pitkä ja mutkikas. Töitä on tehty paljon. Sovellukseen on tehty mittava määrä määrittelyjä. Määrittelyjä täydennetään vielä kevään aikana. Lisäksi on tarpeen tehdä määrittelyt turvallisuusviranomaisverkkoympäristöä varten. Suuremmat kysymykset liittyvät kuitenkin sovelluksen omistajuuteen ja hankkeen rahoitukseen. Tilannetta ei yhtään helpota se, että maakuntauudistus hengittää pelastuslaitosten niskaan. Tästä huolimatta tahtotila valvontasovelluksen hankintaprosessin käynnistämiseksi on kova. Asian suhteen on kysytty venymiskykyä ja venymistä kysytään edelleen. Tällä hetkellä käydään neuvotteluja Vimanan kanssa hankintayhteistyöstä. Vimana on tuleva maakuntien ICT-palvelukeskus ja siten luonteva paikka tällaisen projektin toteutukselle. Kuinka tämä etenee, selviää kevään aikana. TAPAHTUMAT Maaliskuu Alueellinen seminaari Kittilä 21.3 Pelastustoimen uudistushankkeen ohryn seminaari Helsinki Palopäällystöpäivät Lahti Huhtikuu 10.4 Pelastusjohtajien hallitus online 7

8 Pelastusjohtajien kokous Helsinki 18.4 Pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmä Helsinki Toukokuu 8.5 Pelastusjohtajien hallitus online 15.5 Pelastusjohtajien kokous online Palvelualueiden kokoukset (verkoston 10-vuotisjuhla) Turku Turvallisuusviestinnän opintopäivät Turku 30.5 Pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmä Helsinki Kumppanuusverkoston tai siihen kiinteästi liittyvistä tapahtumista voi vinkata koordinaattorille. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston käytössä ollut Moodle-alusta on poistunut käytöstä. Parhaillaan valmistellaan Koulumaalin käyttöä osana kumppanuusverkoston toimintaa. Tästä tulee lisää infoa myöhemmin. HANKE-ESITTELY (teksti: Jari Lepistö) Turvallisuuspalvelut perustivat viime syksynä hankkeen paloriski-ilmoituksiin ja viranomaisten yhteistyöhön liittyvien käytänteiden kehittämiseen. Hanke vastaa muutoshaasteisiin seuraavasti: - Laaditaan toimintamalli pelastuslaitoksille ilmoitusten käsittelyyn - Laaditaan malli yhteistoimintaan muiden viranomaisten kanssa huomioiden eri toimivaltakysymykset - Muodostetaan paloriskiasumisen kansallinen yhteistyöverkosto ja alueelliset yhteistyöverkostot - Järjestetään alueellisia yhteistyöseminaareja paloriski-ilmoituksista - Laaditaan suositukset kokonaisuuden toimintamalleiksi pelastuslaitoksille hankkeen loppuvaiheessa Hankkeessa kootaan pelastuslaitosten ja eri hankkeiden muodostamia käytäntöjä siten, että niistä saadaan yhteinen malli. Pääpaino hankkeessa on yhdenmukaisten toimintamallien käytäntöön saattamisessa. Hankkeen kokoamat työkalut ja toimintamallit ovat pelastus- ja yhteistyöviranomaisten käytettävissä. Työkalujen ja toimintamallien tarkoitus on vaikuttaa pelastuslaitosten asiakaspalveluprosesseihin yhdenmukaistaen niitä valtakunnallisesti. Hankkeella vastataan myös toimintamallien käyttöönottoon liittyviin osaamisvajeisiin. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä kaikkien pelastuslaitosten ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Seuraavalla sivulla on hankkeen työpaikkailmoitus. Rohkeasti vain hakemaan mielenkiintoista tehtävää kunta-alan näköalapaikalle. Feeniks uutiskirjeen koostaa kumppanuusverkoston koordinaattori Jari Lepistö. Jutut ja ideat uutiskirjeen kehittämiseksi voi laittaa sähköpostilla jari.lepisto@kuntaliitto.fi. 8

9 Suomen Kuntaliitto on maamme kaikkien kuntien ja kaupunkien kaksikielinen edunvalvonta-, palvelu- ja kehittämisjärjestö. Mukana toiminnassa ovat myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Yhteiskunnassa tarvitaan herkkyyttä ja systemaattisuutta paloriskiasumisen tietoisuuden ja turvallisuuskäytäntöjen lisäämiseksi. Vaikuttavuustavoitteeseen päästään yhdenmukaisten toimintamallien avulla. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että pelastus- ja yhteistyöviranomaisten toiminnassa paloriskiasumiseen puuttuminen on luonteva osa toimintaa ja paloriskiasuminen ilmiönä vähenee. Kuntaliitto ja pelastuslaitosten kumppanuusverkosto hakevat PROJEKTIPÄÄLLIKKÖÄ määräaikaiseen työsuhteeseen väliselle ajalle. Projektipäällikkö vetää paloriski-ilmoitukset ja viranomaisyhteistyön kehittäminen -hanketta. Projektipäällikön tehtävä on koota paloriskiasumisen ehkäisyn yhteistä toimintamallia pelastuslaitoksille sekä toimia alueellisten toimeenpanojen tukena. Hakijalta edellytämme: - tehtävään soveltuvaa korkeakoulutasoista tutkintoa - laaja-alaista pelastustoimen tuntemusta ja työkokemusta pelastuslaitoksessa - hyviä tietoteknisiä valmiuksia - hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä verkostomaiseen työskentelyyn - hyvää suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa - suostumusta turvallisuusselvityksen tekemiseen Lisäeduksi katsomme: - ruotsin ja englannin kielen vähintään tyydyttävän suullisen ja kirjallisen taidon Projektipäällikkö työskentelee pääsääntöisesti Kuntatalossa Helsingissä. Hakemukset pyydämme toimittamaan klo 15:00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@kuntaliitto.fi tai postitse Suomen Kuntaliitto, Kirjaamo, Toinen linja 14, HELSINKI. Lisätietoja esim. projektin sisällöstä, palkkauksesta ja työyhteisöstä: Jari Lepistö, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori, puh , jari.lepisto@kuntaliitto.fi Erkki Hokkanen, pelastusjohtaja, turvallisuuspalvelualueen puheenjohtaja, puh , erkki.hokkanen@ekpelastuslaitos.fi 9