4 / Tervetuloa Kuntamarkkinoille. Siellä on myös kumppanuusverkostolla. osasto. Jari Lepistö

Transkriptio

1 Jari Lepistö 4 / 2017 Tervetuloa Kuntamarkkinoille Siellä on myös kumppanuusverkostolla oma osasto. Tässä uutiskirjeessä kerrotaan kumppanuusverkoston ajankohtaisista kuulumisista tiivistetysti. Lisää asioihin liittyvää tietoa voit hakea kumppanuusverkoston Feeniks-intrasta osoitteesta Ohjeet rekisteröitymiselle ovat uutiskirjeen lopussa. 1

2 PUHEENJOHTAJAN TERVEISET ULKORUOKINNASTA SISÄRUOKINTAAN Vuoden kulku on vaiheessa siirtyä kesästä syksyyn. Kesän kesänä olemisesta voidaan olla montaa mieltä. Joka tapauksessa säät olivat kovin vaihtelevat ja hellepäiviä sattui maahamme kovin vähän. Kesästä ei kuitenkaan ole puuttunut vaihtelua ja lämpöä; sote- ja maakuntavalmistelujen tiukat aikataulut vielä alkukesästä nostivat hikeä maakunnassa kuin maakunnassa ja aikataulumuutokset juhannuksen korvalla nostivat jälleen uuden tyyppistä hikeä sote- ja maakuntavalmistelijoiden pintaan. Vuoden lisäaika on varmasti monessa kohdassa tarpeellinen, mutta samalla myös aiheuttaa hikeä, ainakin minulla, koska nyt on vaarana jättää uudistustyö hieman vähemmälle ja siirtyä ajatteluun, että ehtiihän tässä nyt hyvin. Pelastustoimen uudistus on meneillään uudistushankkeen työryhmissä, ja työryhmien vastuuta on pelastusosaston ja kumppanuusverkoston kesken jaettu uudelleen. Vastuun jakaminen ja ottaminen pelastustoimen uudistamisessa tarkoittaa sitä, että meillä pelastuslaitoksilla on rooli kehittämisessä. Oikeasti. Maamme täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden teemana on Yhdessä. Yhdessä tekemällä voimme suunnata katseemme kohti tulevaisuutta ja luoda pelastustoimen askelmerkkejä 2020-luvulle. Toimialamme on kovin konservatiivinen ja kuitenkin olemme onnistuneet pitämään arvostuksemme kansalaisten keskuudessa erittäin korkealla. Se ei tule itsestään, vaan yhdessä tekemällä. Kuten me kaikki olemme valitettavasti saaneet lehdistön kautta todeta, niin Suomi ei ole nyt syksyllä samanlainen kuin se oli vielä keväällä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Turun henkilöstö joutui kohtaamaan elokuussa tehtävän Turun torilla, jota meistä kukaan ei varmasti olisi halunnut kohdata. Toimintaympäristömme muutos on tosiasia. Meidän on kyettävä muuttumaan ja otettava toimintaympäristön muutos huomioon. Meidän pelastajien on kyettävä jatkossakin pelastamaan ja toimimaan turvallisen yhteiskunnan puolesta. Olkaamme valmiita uuden edessä, avoimin mielin! Unohtamatta päivittäisiä tehtäviämme; Inhimillisesti Ammatillisesti Luotettavasti Jaakko Pukkinen pelastusjohtaja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos 2

3 KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMIHENKILÖT LISÄÄ OSUMATARKKUUTTA JA KAASUA Edellisessä numerossa ennakoitiin uudistushankkeen ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston uusia yhteistyömuotoja. Kuten todettiin, toimihenkilöiden työtä voi kuvata yhteensovittamiseksi, yhteistyön edistämiseksi, työryhmien tukemiseksi sekä valmistelun tilannetiedon ylläpitämiseksi. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työryhmien kautta voidaan tukea aiempaan paremmin maakunnallista valmistelua. Luonnollinen liittymäpinta maakuntiin syntyy palvelualueiden kautta. Lisäksi verkoston sisäisten työryhmien työpanos ja ajatusvirrat ovat paremmin uudistushankkeen työryhmien hyödynnettävissä tätä kautta. Pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmä toimii edelleen työryhmien ylimpänä ohjaavana elimenä. Verkostomaisessa valmistelussa onnistuminen varmistetaan siten, että pelastusjohtajat vastaavat annettujen tehtävien valmistelun laadusta ja valmistelun osumatarkkuudesta. (kts. kuva 2.) Jotta uudistushankkeen ohjausryhmän päätöksenteko pelastuslaitosten kumppanuusverkoston valmistelua koskien voidaan toteuttaa vakioidulla tavalla, tulee tiedonvaihdon aikatauluttamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Pelastusjohtajille on varattu sovitun päätöksentekojärjestelmän mukaisesti mahdollisuus uudistushankkeen ohjausryhmien asialistalle esitettävien asioiden priorisointiin. Tämän vuoksi on meidän toimihenkilöiden saatava signaalit työryhmien toiveista huomattavasti eli jo noin kuukausi ennen ohjausryhmän kokousta. (kts. kuva 1.) Syyskuun ohjausryhmä tulee liian nopeasti suunniteltua aikataulua ajatellen, mutta työryhmien toiveet lokakuun ohjausryhmän kokousta koskien tulisi saada tiedoksi syyskuun puolivälissä. Vastaavasti marraskuun ja joulukuun kokouksia koskeva tiedonvaihto on syytä aloittaa jo edellisen kuukauden puolessa välissä. Asiassa on syytä olla tarkka, jotta johtamisjänne lähtee toimimaan. Pyrimme olemaan aktiivisia työryhmien suuntaan, mutta toivomme samaa myös teiltä meidän suuntaan. Samalla kun vauhditamme uudistushankkeen etenemistä mahdollisimman ammattimaisella toimintatavalla, osoitamme verkostomme tehon ja kurinalaisuuden. Odotamme jo innolla tätä uudistushankkeen uutta vaihetta vaihdetaan yhdessä pykälää isommalle ja painetaan kaasua. Vesa-Pekka Tervo ja Jari Lepistö Kuva 1. Tässä on kuvattu pelastustoimen uudistushankkeen työryhmien asioiden kumppanuusverkostosta ohjausryhmälle. 3

4 Kuva 2. Tässä on kuvattu asioiden kanavoiminen kumppanuusverkoston alaisiin pelastustoimen uudistushankkeen työryhmiin ja niistä ohjausryhmälle. PALVELUALUEKOKOUSTEN ALUKSI KLO 10:00-12:00 PUHUTAAN PAINAVAA ASIAA Ajankohtaista kumppanuusverkostosta pelastusjohtajien puheenjohtaja Jaakko Pukkinen Julkisen talouden simulointi hankejohtaja Taito Vainio Vaikuttavuuden ekosysteemi - uusia näkökulmia vaikuttavampaan työhön markkinointi- ja viestintäjohtaja Jonna Heliskoski, kansallismuseo Tutkimustuloksia - kumppanuusverkoston vaikutus pelastuslaitosten arkeen kumppanuusverkoston koordinaattori Jari Lepistö SEURAA SUORAA LÄHETYSTÄ: PELASTUSJOHTAJAT NUOHOUKSEEN LIITTYVÄ Tiedoksi nuohousta koskien Pelastusjohtajat päättivät elokuun kokouksessaan yksimielisesti kannastaan nuohousta koskevaan säädösvalmisteluun: Pelastuslaitokset haluavat yhtenäisen kansallisen järjestelmän. Pelastuslaitokset eivät halua jatkossa toimia nuohouksen järjestäjänä. 4

5 Pelastuslaitokset eivät näe perusteita sille, että nuohouselinkeinon harjoittamista tulisi rajoittaa toimilupajärjestelmällä. Pelastuslaitokset katsovat, että lainsäädäntähanketta tulisi jatkaa tähänastisen valmistelun pohjalta ottaen huomioon, että sisäministeriö on ilmoittanut, että vioista pelastuslaitokselle ilmoittamisen velvoite palautetaan valmisteluun, ja että nuohouksen määrävälejä ei muuteta luonnoksessa esitetyllä tavalla. Pelastusjohtajat ovat lisäksi esittäneet huolensa säädöshankkeen vaikeasti ennakoitavissa olevasta aikataulusta, mikä vaikeuttaa nuohoussopimusten laatimista ja päivittämistä. Lisätietoja: Vesa-Pekka Tervo, TUKIPALVELUIDEN PALVELUALUE Teksti: Tero Mäki JTS JA KIINTEISTÖSELVITYS OVAT AKTIIVISINA, VAIKKA VALMISTELUUN TULI VUOSI LISÄÄ Maakuntaan siirryttäessä JTS prosessi tullee tutuksi meillekin, jos ei muuten niin ainakin lyhenteenä. Julkisen talouden suunnittelu on uudessa toimintaympäristössä arkipäivää. JTS:n sisäänajoon VM on virittelemässä simulointia, jossa tavoitteena on saada maakuntien talous- ja ohjausprosessi haltuun keskusvirastossa ja maakunnissa. Mittareiden asettaminen on tärkeä osa palvelupäätösten, toiminnan ja sen kehittymisen arviointia asiakaspinta huomioiden. Tärkeä on mm meneillä olevan indikaattorihanke, joka tuotos valmistuu syyskuun lopussa. Toiminnan ohjaajan ja tuottajan tulee yhdessä pystyä asettamaan mittarit ja ymmärtämään niiden arviointiin perustuvat toiminnan ohjauksen menetelmät. Oikeiden mittareiden asettaminen on osa simulointia ja tärkeitä elementtejä talous- ja ohjausprosessia. VM aloittaa syyskuussa simuloinnin perehdyttämisen ja jatkaa sitten syksyn aikana simulointia eteenpäin. SM on asiassa aktiivinen, mutta siirtää suunniteltua aloitusta myöhemmäksi. Simulointia mahdollisesti laajennetaan alkuperäisestä pelastustoiminnasta muidenkin tehtävien laajempaan tarkasteluun. Kiinteistökysely järjestelyt onnistuivat hyvin ja vastausprosentti oli 100%. Alustavan käsittelyn pohjalta ei vielä tehty viiltäviä analyyseja, koska vastausten tarkkuus vaihteli laitoksittain. Kuntien tila- 5

6 keskus jatkaa työtä konsultin avustamana tavoitteenaan saada tiedot yhteismitallisiksi 12/2017 mennessä. Seuraavat askeleet ovat vuokranmäärityskriteerit (Vappuun 2018 mennessä) ja niiden hyödyntäminen mm. simuloinnissa -myöhemmin elo-syyskuussa. Taustalla vuokria koskeva asetus valmistuneen syksyn aikana mukana mm. Kuntaliitto. Kiinteistöryhmän työ jatkuu vastuujakotaulukon ja paloasematyypityksen parissa. Kyselyn pohjalta ensihoidon ja öljyntorjuntaan liittyvien tilojen tiedot tarkentuvat syksyn aikana, jolloin näiden vaikutukset selkenevät. Tavoitteena on saada kyselystä oma versio jaettavaksi pelastuslaitoksille tukipalvelupalvelualueen kokouksessa. PELASTUSTOIMINNAN PALVELUALUE RPAS RPAS-työryhmä on valmistellut yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa RPA-järjestelmien käytön yhteistoimintapäivää (mahdollisesti lokakuussa). Tavoitteena on saada vuosittain kokoontuva asiantuntijoista koostuva ryhmä pohtimaan RPA-järjestelmien käyttöä viranomaisen osalta, keskustella lainsäädännöstä ja sen vaikutuksista järjestelmien käyttöön sekä suorittaa lentotoimintaa. Yhteistyöpäivien sisältö sekä ajankohta tarkentuu syksyn tämän syksyn aikana. Kymenlaakson pelastuslaitos on auditoinut omat miehittämättömän ilmailun ohjeen/toimintakäsikirjan ilmailun asiantuntijoilla Esiin tulleet huomiot käsitellään kumppanuusverkoston RPAS-työryhmässä ja niistä koostetaan kaikille pelastuslaitoksille yhteenveto ladattavaksi Feeniksalustalle työryhmän omaan osioon syksyn aikana. RPAS-työryhmä osallistui Liikenne- ja viestintäministeriö kuulemistilaisuuteen , jonka aiheena oli Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n julkaisema luonnos (NPA ) tulevaksi miehittämättömän ilmailun EU-sääntelyksi. Lisätietoja: Teemu Veneskari Kehittämispäällikkö Kymenlaakson pelastuslaitos KOULUMAALI-hanke Koulumaali-hankkeessa on tuotettu pelastustoimelle verkko-oppimisympäristö, jossa on yhdestä paikasta saatavilla ajantasaista oppimateriaalia koko toimialan tarpeisiin käsittäen valtiolliset toimijat, pelastuslaitokset sekä järjestöt tarpeen mukaan. Verkko-oppimisympäristö on auditoitu ST IV-tasolle. Sen avulla voidaan yhtenäistää muita koulutuksia ja toimintamalleja pelastustoimessa. Verkko-oppimisympäristö sisältää työkalut myös osaamisen arviointiin. Käyttäjänhallinta on toteutettu siten, että henkilö itse luo käyttäjätunnuksen ja salasanan annetun ohjeen mukaisesti. 6

7 Ensimmäisenä oppimateriaaliaineistona hanke on tuottanut pelastustoimelle Tietoturva-koulutusaineison. Tietoturvan testiosa on tulossa ruotsin kielellä syksyn 2017 aikana. Seuraavana on toteutettu ERICA-järjestelmän käyttöönottoon tarvittavat yhteiset oppimateriaalit. Lisäksi hanke tuottaa KEJO-järjestelmän pelastustoimen toimialakohtaisen materiaalin. Nämä kurssit sisältävät teoriaa, kuvia, videoita, esimerkkejä ja oppimistehtäviä. Tällä hetkellä uusin verkko-koulutusmateriaali on SOME-kurssi. SOMEn aineiston jalkauttaminen pelastuslaitoksille on alkanut. Kurssin avulla viranomainen oppii käyttämään uusia kanavia ennalta ehkäisevään turvallisuusviestintään, vaarasta varoittamiseen sekä viestintään onnettomuuksien aikana ja niistä toivuttaessa. Sosiaalista mediaa lähestytään kurssilla sisällöllisen käyttöosaamisen näkökulmasta. Materiaalin näkökulma on viestiminen organisaationa ja organisaation edustajana. Sisällöstä olennainen osa on konkreettisia esimerkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä viranomaisten toiminnassa. Kuvassa on SOME-verkkokurssin aloitussivulta. Kurssi sisältää teoriaa, kuvia, videoita, esimerkkejä ja oppimistehtäviä. KUVA. SOME-kurssin aloitussivu Koulumaali-verkko-oppimisympäristöön voidaan laittaa tulevaisuudessa kaikki materiaali, jota pelastustoimen henkilöiden kouluttamiseen tarvitaan: testit, tentit, kysymyspatterit, kertaustehtävät, videot ja luentomateriaalit. Moodle-pohjaista koulutusympäristöä on tarkoitus alkaa laajemmin pelastustoimessa pilotoida syksyllä Osaamisenkartoitushankeessa ollaan tuottamassa pelastustoimen yhteinen osaamisenkartoitusmalli päivystävän päällikön ja päivystävän 7

8 palomestarin tasoille sekä tilannekeskushenkilöstölle. Hankkeessa on nyt määritelty osaamisalueet ja niiden sisällöt. Työn alla ovat onnettomuustyyppikohtaisten simulaatiovideoiden tekeminen, tiedollisten kysymysten laatiminen ja kysymyspankin kokoaminen. Tekeillä ovat myös eri tasojen suorituskykymääritysten ja osaamistasomittariston laatiminen. Koko aineisto toteutetaan ja julkaistaan Koulumaali-alustalla Pelastusopiston ja pelastuslaitosten käyttöön syksyllä Keväällä 2018 tätä hanketta pilotoidaan muutamalla pelastuslaitoksella. Projektin työvaiheiden tilanteesta Pelastuslaitoksien ERICA-pääkäyttäjille ja varapääkäyttäjille järjestettiin kaksi kahden ja kaksi kolmen päivän mittaista koulutusta, joissa käytettiin Koulumaalissa olevaa materiaalia. Jokaisen osallistujan piti suorittaa tietoturvatesti ennen koulutukseen tuloa. Pelastuslaitoksen henkilöstön tietoturvakoulutus on jaettu Koulumaalissa kaikille pelastuslaitoksille, ja sen käyttöä pelastuslaitoksien pääkäyttäjät hallinnoivat Oulu- Koillismaan pelastuslaitoksen palomestarin Pasi Hintikan johdolla. Noin 100 henkilöä on suorittanut pelastustoimen henkilöstön tietoturvatestin pääkäyttäjäryhmän kurssin alla, minkä lisäksi pelastuslaitoksien kurssiosioissa on suoritettu tietoturvatestejä. Koulumaali Moodlessa on ERICA pääkäyttäjille ja heidän nimeämilleen pelastuslaitoksien käyttäjille käytössä koulutusaineisto. Pelastuslaitoksien henkilöstölle järjestettiin kaksi verkko-oppimisympäristöön liittyvää koulutusta Koulutusta tullaan jatkamaan syksyn 2017 aikana. KEJOn koulutusmateriaalia ja verkkokoulutusrakennetta on aloitettu suunnitella. Aineiston tekeminen painottuu vuodelle 2018 ja keväälle 2019 tämänhetkisen aikataulun mukaan. Koulumaalissa työ jatkuu hankesuunnitelman mukaisesti. Seuraavassa on tekeillä olevat aiheet: ERICAn seuraavan kurssin (ERICA 3) suunnittelu ja materiaalin tekeminen Interaktiiviset oppimistehtävien tekeminen jatkuu erilaiset oppimisvideoiden tekeminen tentit / osaamisen arviointiin liittyvien tehtävien tekeminen jatkuu Moodlen erilaisten rakenteiden suunittelu koulutusmateriaalin jalkauttaminen henkilöstön käyttöön. Hankkeesta vastaavat; yliopettaja Matti Honkanen hankkeenprojektipäällikkö , matti.honkanen@pelastusopisto.fi erityisasiantuntija Teemu Luukko ohjausryhmän pj , teemu.luukko@intermin.fi TAPAHTUMAT Syyskuu Kuntamarkkinat Kuntatalo, Helsinki 14.9 Pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmä Helsinki 8

9 ri Lepistö Uutiskirje 4/ FinnSec-messut Messukeskus, Helsinki Palvelualueiden kokous Helsinki ja Pori Lokakuu 3.10 Pelastusjohtajien hallitus online Pelastusjohtajien kokous Jyväskylä Sisäministeriön ajankohtaisfoorumi Jyväskylä Pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmä Helsinki Marraskuu 7.11 Pelastusjohtajien hallitus online Pelastusjohtajien kokous online Pelastustoimen uudistushankkeen ohjausryhmä Helsinki Pelastustoiminta- ja tukipalveluiden palvelualueet online Turvallisuus- ja ensihoitopalvelut online Kumppanuusverkoston tai siihen kiinteästi liittyvistä tapahtumista voi vinkata koordinaattorille. FEENIKS -INTRA Feeniks-intran käyttäjäoikeuden voivat saada tällä hetkellä vain pelastuslaitosten, Pelastusopiston ja Sisäministeriön virkamiehet sekä toimihenkilöt. Jotta pääset selaamaan sisältöä, on sinun luotava itsellesi tunnukset. Tässä lyhyt ohje tunnuksen luomiseen. 1. Mene kirjautumisosoitteeseen 2. Klikkaa alimmaista kohtaa Ei vielä tunnusta? Täytä kaikki kentät ja klikkaa tallenna. Sähköpostiosoitekenttään hyväksytään vain sinun työsähköpostiosoitteesi. 4. Ilmoittamaasi työsähköpostiosoitteeseen lähetetään vahvistusviesti, josta löytyy vahvistuslinkki. Sinun täytyy klikata kyseenomaisesta vahvistuslinkistä, jolloin oikeudet päästä sisään tulevat voimaan. Jos tätä vaihetta ei tehdä, tunnukset eivät toimi. 5. Mene uudelleen kirjautumisosoitteeseen ja kirjaudu sisään. Feeniksin toiminnallisuutta ja käytettävyyttä on kehitetty saatujen palautteiden mukaisesti. Kiitos tähänastisesta aktiivisuudesta. Kehittämisideoita Feeniks-intran edelleen kehittämiseksi voi laittaa koordinaattorille Feeniks uutiskirjeen koostaa kumppanuusverkoston koordinaattori Jari Lepistö. Jutut ja ideat uutiskirjeen kehittämiseksi voi laittaa sähköpostilla 9