Alustavat luonnokset Pohjois-Pohjanmaan sote-palveluverkoksi PoPSTer kuntakierros
Lähde: Tilastokeskus 2016 Pohjois-Pohjanmaan väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020 2015 Väestökasvu 75 v. täyttäneissä 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 Ennuste Ennuste Ennuste 2015 2020 2030 2040 0-6-v. 39 149 37 871 37 136 37 114 7-15-v. 49 334 51 579 48 834 47 829 16-24-v. 47 785 46 540 50 038 47 773 25-64-v. 202 260 200 221 196 923 201 711 65-74-v. 40 822 47 565 46 782 42 015 75-84-v. 22 176 25 149 39 907 40 740 85 v. täyttäneet 8 528 9 764 13 949 23 807
Lähde: THL 2016 THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi häivyttää ikärakenteen vaikutuksen pois ja mahdollistaa alueiden välisen vertailun Koko maa keskimäärin = 100 116,2 121,5 118,3 Indeksi sisältää tiedot seitsemästä sairausryhmästä. 108,3
Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016, THL 2017 Tarvevakioidut soten nettokustannukset, TP 2015, /asukas Pohjois-Pohjanmaa 8 % alle maan keskitason Lappi 8 % yli maan keskitason Kainuu 3 % yli maan keskitason Keski-Pohjanmaa maan keskitasolla 3004 3097 3124 3125 3132 3136 3171 3172 3202 3213 3249 3251 3257 3262 3270 3334 3373 3472 3547 Eurotiedot v. 2015, joten Vaala mukana Kainuun luvuissa. Kaikki maakunnat ilman ympäristöterveydenhuoltoa. Tarvekerroin THL v. 2015.
PoPSTerin tavoitteet (1/2) Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon optimaalisten palveluprosessien: Asiakaslähtöisyyden varmistaminen kaikissa alueen väestölle tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon teemojen (ks. kohta 6.1.) ja palvelukokonaisuuksien määritys tehdään hankkeessa asiakaslähtöisyyden pohjalta. Eri palvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuottamisen osalta integraatiohyötyjen varmistaminen sekä (eri palvelukokonaisuuksien ja prosessien välillä ja osana)
PoPSTerin tavoitteet (2/2) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuuden, vaikuttavuuden ja säästöjen suunnittelu ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan alueella alueen eri osat (niiden erityispiirteet ja olemassa oleva infrastruktuuri, yksityinen ja kolmas sektori ym.) ja asukkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen Tavoitteena on alueen asukaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nettokasvun puolittaminen pysyvästi palvelujen taso (=laatu ja määrä suhteessa tarpeeseen) turvaten Pohjois-Pohjanmaan osalta tavoitteena on tarvevakioitujen (THL) sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen indeksiluku max. 95 (koko maa = 100).
HANKKEEN RAJAUKSET Hankkeessa ei käsitellä IHA:n johtamisjärjestelmää Henkilöstön hallinnollista asemaa (siirtymistä ) Tukipalveluja (osin) omaisuutta rahoitusta yms. vastaavia asiakokonaisuuksia Em. asiat valmistellaan ja päätetään osana IHA:n muodostamista erikseen
Keskeisiä asioita ovat mm. Palvelu- ja hoitoketjuprosessien rohkea ja asiakaslähtöinen uudistaminen Palvelukokonaisuuksien integraatiohyötyjen varmistaminen Ensisijaisesti lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelut siten että erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa Hoidon ja hoivan palvelurakenteen uudistamisen tavoitteena on että kotona selviytyy selvästi nykyistä enemmän Lasten ja perheiden palvelujen uudistaminen siirtämällä painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin
Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Kustannusten hallittu kasvu 5097 3129 3207 3287 3370 3454 3540 3629 3719 3812 3908 4005 4106 4208 4313 4421 3129 3285 3450 3622 3803 3993 4193 4403 4623 4854 tärkeää jo ennen vuotta 2019 1,27 mrd Nimellisen nettokasvun puolittaminen vähentää soten kustannuskasvua Pohjois-Pohjanmaalla n. 35 M /vuosi Siirtymävuosien kustannuspaineet (esim. ict, palkkojen harmonisointi) 5352 5619 5900 6195 2,7 mrd Huom: nimellinen kasvu 1,9 mrd 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Siirtymäaika menoperusteisesta tarveperusteiseen rahoitukseen Kasvu 2,5 % / vuosi Kasvu 5 % / vuosi Ilman ympäristöterveydenhuoltoa
Strategiset päämäärät IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista
Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu PoPSTer-hanke 64 Poliittinen ohjausryhmä - Poliittinen ohjaus valmistelutyölle - Laaja kuntien/alueen poliittinen edustavuus 10 10-20 Sparrausryhmä - Eri muodoissa kokoontuva hankevalmistelun tukiryhmä 10 Hallinnollinen ohjausryhmä 38 Johtoryhmä (kunnanjohtajat) - Valmistelutyön johtaminen selvityshenkilön kanssa - Ohjausryhmän asioiden valmistelu Selvityshenkilö ja muu hankehenkilöstö > 200 Työryhmät - Hankkeen sisällöllinen valmistelu 22 Sote-ryhmä (sote-johtajat) - Käytännön valmistelutyö Tiivis yhteys maakuntauudistuksen muuhun valmisteluun
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto
Kommentit Kuntakierros, luonnos 0.4 Johtoryhmä 16.6.2017 Ohjausryhmä 20.6.2017 Selvityshenkilön loppuraportti 30.6.2017 Materiaali löytyy täältä: www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster Aikajana 31.10.2016 Työryhmien väliraportit 28.2.2017 Työryhmien loppuraportit 28.3.2017 Sote-ryhmä, luonnos 0.1 19.4.2017 Johtoryhmä, luonnos 0.2 26.4.2017 Ohjausryhmä, luonnos 0.3
Sote-palveluiden rakenne ja verkko alustavia ehdotuksia
Palvelurakenteen ja -verkon suunnittelun periaatteita Sähköiset palvelut, neuvonta, ohjaus Palveluverkko, saavutettavuus Palveluiden laatu Kotona ja lähellä kotia saatavat avopalvelut Ympärivuorokautinen päivystys Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen Lyhytaikainen laitoshoito Pitkäaikainen laitoshoito Sairaalahoito (=vuodeosastohoito)
Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskusalueella kuvataan ko. alueen väestön sote-avopalveluiden kokonaisuutta (ks. seuraava dia). Suurin osa ihmisistä saa kaikki tarvitsemansa avopalvelut hyvinvointikeskusalueelta. Hyvinvointikeskusalueella voi olla yksi tai useita toimipisteitä. Hyvinvointikeskusalueella on sekä maakunnan liikelaitoksen, julkisten yhtiöiden että yksityisten yritysten palveluita. Alueet voivat erota tältä osin toisistaan. Hyvinvointikeskusalue ei rajaa yksittäisen asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, vaan palveluntuottajan voi valita myös muualta.
Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu
Hyvinvointikeskukset ja -asemat Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Haukipudas Ii Kiiminki Yli-Ii Ylikiiminki Tuira Kontinkangas Myllyoja Kempele-Kaakkuri- Oulunsalo Hailuoto Muhos Utajärvi Vaala Liminka Tyrnävä Lumijoki Siikalatva Pyhäntä Raahe Ruukki Vihanti Pyhäjoki Kalajoki Merijärvi Himanka Ylivieska - Oulainen Haapavesi Nivala Sievi Alavieska Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi
- Jotta ikäihminen saa asua turvallisesti kotona - Jotta kukaan ei asu laitoksessa - Jotta sairaalassa hoidetaan vain sairauden vuoksi sairaalahoitoa tarvitsevia Koko maakunnan alueella vahvistetaan ja kehitetään seuraavia: Terveyspalvelut 24/7 ohjaus ja neuvonta Sähköiset palvelut Sujuva, monimuotoinen lääkärin ja hoitajan vastaanottotoiminta myös kotona ja asumisyksiköissä Etävastaanotot, etädiagnostiikka Toimiva ensihoito Kotikuntoutus Kotisairaala Kotisaattohoito Ikäihmisten palvelut Toimiva palveluohjaus Monimuotoinen kotihoito, myös 24/7 Kotona asumisen tukeminen, teknologia Uudentyyppiset asumismuodot Asumisyksiköissä myös lyhytaikaista arviointia, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta Asumisyksiköissä vuorohoito ja omaishoidon vapaat Elämän loppuvaiheen hoito kotona ja asumisyksiköissä Perhehoito Kotihoiva Kokonaisvastuu asiakkaasta Asiakaslähtöinen, tarpeiden mukaan räätälöity, joustava ja yhteinen asiakassuunnitelma
Päivystys ja ikäihmisten tehostettu palveluasuminen 24/7 päivystys OYS Laaja päivystyssairaala Oulaskangas Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys Kuusamo ja Raahe Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen lääkäripäivystys STM:n erityisluvalla Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen Tarkoittaa yhtä tai useampaa yksikköä kunnan alueella
Sairauksien avohoito, sairaalatoiminta ja ikäihmisten laitoshoito Periaatteita ja mahdollisuuksia Kotona ja palveluasumisyksiköissä arvioidaan, tutkitaan, hoidetaan ja kuntoutetaan yhä enemmän Lyhytaikaisia palveluasumispaikkoja varataan alueellisesti n. 1 % yli 75-vuotiaille eli n. 300 paikkaa Lyhytaikaista laitoshoitoa ei tulevaisuudessa tarvita (v. 2016 maakunnassa n. 315 paikkaa) Ikäihmisten pitkäaikaislaitoshoidon vähentäminen asteittain Alkuvaiheessa varataan n. 1 % yli 75-vuotiaille eli n. 300 paikkaa, jotka kanta-oulussa mm. erityisosaaminen, lääketieteellinen tuki, eritysvälineistö nykyisin maakunnassa 432 paikkaa, joista 279 Oulussa Pitkäaikaislaitoshoidon paikoilla vain vanhuspalvelulain mukaisilla erityisperusteilla lääketieteelliset tai asiakas- tai potilasturvallisuusperusteet, kuten psykogeriatriset ja käytösoireiset ikäihmiset vaikeiden oireiden ajan, terveydentilaltaan epävakaat, jatkuvaa tehostettua valvontaa tarvitsevat, vaativat eristyspotilaat Toisessa vaiheessa tavoitteena purkaa ikäihmisten pitkäaikaislaitoshoito kokonaan (edellyttää mm. erikoistuneita asumisen yksiköitä)
Ikäihmisten pitkä- ja lyhytaikaislaitoshoito v. 2025 (lähtötaso 2016) Pitkäaikaislaitoshoidon paikat (ks. kartta) Oulu 300 ss (-10 ss) Taivalkoski -5 ss Pudasjärvi -30 ss Ii -29 ss Utajärvi -15 ss Vaala -16 ss Tyrnävä -4 ss Siikalatva -10 ss Pyhäntä -2 ss Raahe -59 ss Haapavesi -12 ss Alueellisia lyhytaikaisia palveluasumispaikkoja varataan noin 300 Lyhytaikaislaitoshoidon paikat lakkaavat Oulu -74 ss Kuusamo -39 ss Muhos -7 ss Hailuoto -4 ss Tyrnävä -2 ss Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki -23 ss Kalajoki, Merijärvi -9 ss Oulainen -15 ss Haapavesi -4 ss
Perustason sairaalahoito tavoitteet Lisätään sairaala(vuodeosasto)hoidon tehokkuutta, hoidollista laatua, potilasturvallisuutta sekä terapia- ja tutkimusmahdollisuuksia Sairaansijojen määrä vastaa lääketieteellistä palvelutarvetta. Sairaaloissa (vuodeosastoilla) hoidetaan vain potilaita, jotka ovat sairauden vuoksi sairaalahoidon tarpeessa. Sairaalakapasiteetin hyödyntäminen erityisesti siellä, missä muutenkin ovat sairaalahoitoa tukevat 24/7 päivystyspalvelut (OSYP, Oulaskangas-Ylivieska, Raahe, Kuusamo), tilat, tukipalvelut ja henkilöstön saatavuus Varauduttu siihen, jos operatiivinen erikoissairaanhoito ja synnytykset kansallisten ratkaisujen vuoksi siirtyvät Raahen ja Oulaskankaan sairaaloista OYS:aan v. 2025 mennessä Toiminta on aktiivista jokaisena viikonpäivänä Tavoite ei ole mahdollinen nykyisellä vuodeosastorakenteella Vuodeosastohoidon kokoaminen isommiksi yksiköiksi on välttämätöntä Analyysi vuoden 2015 toimintatiedoista Perusterveydenhuollossa on yhteensä 915 sairaansijaa, mutta 785 sairaansijaa riittäisi, jos hoidetaan vain lääketieteellisin perustein sairaalahoitoa edellyttäviä potilaita, ei ole pitkäaikaispotilaita eikä jatkohoitopaikkaa odottavia, osastojen täyttöaste on noin 100 %. Matti Mäntymaa ja työryhmä, 19.4.2017, mukailtu
Ehdotus sairaalatoiminnan edellytyksiksi Palveluverkko muodostetaan sairaaloista, jotka täyttävät alla mainitut edellytykset: 1. Tukeutuminen toiminta-alueitten 24/7 päivystysyksiköihin 2. Sairaalat ovat erikoislääkärijohtoisia 3. Lääkäripalvelut vähintään 8/7 4. Laboratoriopalvelut saatavilla vähintään 8/7 5. Radiologiset palvelut saatavilla vähintään 8/7 6. Terapeuttien palveluita saatavilla 8/7 7. Sairaalayksiköiden koko vähintään (40-) 50 sairaansijaa 8. Palveluiden saavutettavuus (etäisyys kuntakeskuksista ja sote-palveluyksiköistä) säilyy kohtuullisena ja kulkuyhteydet ovat mahdollisimman luontevat Toiminta-alueilla voi olla yksi tai useampi perustason sairaala. (Ehdotuksessa vuodeosastonimen sijasta käytetään sairaala-nimeä).
Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetin muutostarpeet v. 2030 väestöennusteen mukaisesti yli 75-v. yli 75-v. yli 75-v. yli 75-v. sairaansijojen Sairaansijojen laskennallinen määrä määrä määrä muutos % määrä vähennystarve v. 2016 v. 2025 v. 2030 2016-2030 v. 2016 v. 2030 väestöennusteen mukaisesti Oulu ja ympäristö 17 001 26 627 32 533 + 91 % 469-1ss Koillismaa Rannikko Jokilaaksot YHTEENSÄ 2 124 2 882 3 400 + 60 % 91-42ss 4 088 6 282 7 443 + 82 % 136-26ss 7 491 9 598 11 103 + 48 % 219-61ss 30 704 45 389 54 479 + 77 % 915-130 ss
Perustason sairaalahoito v. 2025 Kuusamo n. 50 ss Taivalkoski -34 ss Pudasjärvi n. 30 ss Ii n. 21 ss Muhos 37+3 ss Utajärvi -15 ss Vaala -16 ss Oulu OKS 291 ss Ostopalvelut vähintään 24 ss Kempele 22 ss Liminka 28 ss Siikalatva -20 ss Raahe 110 ss Kalajoki -40 ss Himanka -16 ss Oulainen 88 ss Ylivieska 54 ss Haapavesi -20 ss Nivala -26 ss Kärsämäki -10 ss Haapajärvi 24 ss Reisjärvi -16 ss Pyhäjärvi 26 ss
Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetti Periaatteita ja vaihtoehtoja v. 2030 mennessä Edelleen sairaalassa hoidetaan vain sairaita, potilasturvallisuus Kapasiteetin hyödyntäminen siellä, missä muutenkin ovat sairaalahoitoa tukevat päivystyspalvelut, tilat, tukipalvelut ja henkilöstön saatavuus Vaatii sairaaloiden peruskorjaus- ja uusinvestointitarpeen arviointia OSYP-Oulu alueen sairaalahoito keskitettäisiin kokonaan Kontinkangas-Peltolan alueelle? edellyttäisi alueen sairaalakapasiteetin nostoa Monituottajuuden hyödyntäminen? Tulevaisuuden sairaala 2030 (OYS, OKS, Psyk. klinikka, Kehva-laitoshoito) Tuottavuuden parantaminen 10 15 % OYS:n vuodeosastotornien kunnostaminen, käyttötarkoitus? Kuusamon (ja Pudasjärven??) sairaalat etäisyysperusteella? Raahen ja Ylivieska-Oulaisen sairaaloiden kapasiteetin hyödyntäminen lisäkapasiteetin tarve? Haapajärvi / Pyhäjärvi etäisyysperusteella?
Taustatietoja
Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Väestö hyvinvointikeskusalueilla 2015 ja ennuste 2025 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000-87 445 60 865 44 168 48 781 31 448 32 765 26 963 17 977 20 726 14 307 13 780 16 645 7 385 19 887 8 257 29 123 19 110 59 174 14 998 74 848 42 733 26 070 33 842 13 755 48 503 18 495 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Aluejaon väestö Oulun ilmoittamien tietojen perusteella, v. 2030 ennuste skaalattu v. 2025 tietojen perusteella. Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017.
Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Taajama-aste v. 2015 (%) 80,1 64,2 78,4 96,4 50,1 46,3 46,6 42,2 54,1 96,2 79,5 61,7 96,4 55,8 P-P keskimäärin 83,1 % (isojen kaupunkien/kuntien vaikutus keskiarvoon) 47,6 71,2 52 69,7 59,7 75,5 45,4 38,3 64,6 73,9 69,3 54,3 86,9 42,1 53,3 46,3 85,9 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tilastokeskus 2017
Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Soten tarvekerroin v. 2015 1,06 1,21 1,08 0,96 1,32 1,22 1,301,38 1,09 0,91 0,85 1,03 0,96 1,12 1,28 0,93 Tarvekerroin: väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema 1,171,171,16 1,03 1,35 1,26 1,141,14 1,20 1,18 1,13 1,19 1,17 1,13 1,03 P-P keskimäärin 1,04 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tarvekerroin THL
Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Nettokustannukset TP 2015, M 250 200 Yht. 483 M 3208 /asukas 171,4 216,9 Yht. 415 M 2891 /asukas Yht. 389 M 3395 /asukas 167,3 150 100 50 79,5 34,3 87,1 55,4 55,3 117,6 80,9 111,0 37,1 73,6 - Pohjoinen Keskinen Eteläinen HUOM: Oulun nettokustannukset skaalattu hv-keskusten väestön mukaan, joten tiedot suuntaa antavia. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 2017, ilman ymp.terveydenhuoltoa, Oulun kaupunki 3/2017.
Tietoja väestökehityksestä alueella 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 25 552 24 604 23 809 23 575 48 408 48 767 48 781 48 715 6 853 5 802 4 480 4 703-8 % +1 % +53 % 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000-2016 2020 2025 2030 Väestö yhteensä 48 408 48 767 48 781 48 715 Työikäiset 19-64 v. 25 552 24 604 23 809 23 575 75 v. täyttäneet 4 480 4 703 5 802 6 853 - Muutos lähtötilanteeseen Lähde: Tilastokeskus 5/2017
Asiakkaat/paikat ja oman toiminnan henkilöstömäärä vuodeosastolla ja ikäihmisten palveluissa Rakennemuutos v. 2025 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Haapavesi Oulainen 2500 2000 1500 1000 500 Teh. palveluas. paikkamäärän vähittäinen sopeuttaminen 1705 1673 1877 762 747 715 2202 Ikääntyneiden määrä lisääntyy ja rakennemuutos hidastaa henkilöstöresurssin kasvua. Lisäksi vaikuttaa työpaikkojen sijoittuminen. 811 Vuodesta 2025 alkaen: Vuosina 2019 2024 rakennemuutoksen valmistelu ja vaiheittainen toteutus Vuodeosasto toimii Oulaisissa ja Ylivieskassa (= vapauttaa Haapaveden ja Nivalan henkilöstöä) Pitkäaikainen laitoshoito toteutuu Oulussa (= palvelutarve näkyy luvuissa, mutta ei henkilöstöä alueella) Tehostettu kotihoito, ns. kotihoiva, vahvistuu olennaisesti (= lisätarve henkilöstölle) Tehostetussa palveluasumisessa paikkamäärää supistetaan vastaamaan tavoitetta (= vapauttaa henkilöstöä). Vuorohoito toteutuu tehostetussa palveluasumisessa (= henkilöstö osin siirtyy). 0 Nykytilanne Asiakkaat/paikat Laskennallinen 2020 Laskennallinen 2025 Laskennallinen 2030 Henkilöstömäärä (htv) Säännöllisessä kotihoidossa ja kotihoidolla tuetussa asumisessa asiakasmäärät kasvavat (= lisätarve henkilöstölle) Perhehoitajien määrää kasvatetaan vähitellen ja tavoitteessa ollaan v. 2025 (= lisätarve) Lähde: Tilastokeskus, Sotkanet, Pohjois-Pohjanmaan liitto, kunnat 5/2017
Asiakkaat/paikat ja oman toiminnan henkilöstömäärä vuodeosastolla ja ikäihmisten palveluissa Rakennemuutos v. 2025 Muhos Utajärvi Vaala 700 600 500 400 300 200 100 0 490 495 565 182 185 179 665 Ikääntyneiden määrä lisääntyy. Rakennemuutos hidastaa henkilöstöresurssin kasvua. Lisäksi työpaikkojen sijoittuminen vaikuttaa (esim. Muhos, Oulu). Nykytilanne Laskennallinen 2020 Asiakkaat/paikat Laskennallinen 2025 208 Laskennallinen 2030 Henkilöstömäärä (htv) Lähde: Tilastokeskus, Sotkanet, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Muhoksen kunta ja Oulunkaaren kuntayhtymä 4/2017 Vuodesta 2025 alkaen: Vuosina 2019 2024 rakennemuutoksen valmistelu ja vaiheittainen toteutus Vuodeosasto toimii Muhoksella (= vapauttaa Utajärven ja Vaalan henkilöstöä). Paikkamäärä Muhoksella 32 40. Pitkäaikainen laitoshoito toteutuu Oulussa (= palvelutarve näkyy luvuissa, mutta ei henkilöstöä alueella) Tehostettu kotihoito, ns. kotihoiva, käynnistyy uutena palvelumuotona alueella (=lisätarve henkilöstölle) Tehostetussa palveluasumisessa nykytilassa ylikapasiteettia laskennalliseen tarpeeseen verrattuna. Määrä vastaa tarvetta vasta vuoden 2025 jälkeen. Säännöllinen kotihoito ja kotihoidolla tuettu asuminen tarvitsevat lisähenkilöstöä, kun asiakasmäärä kasvaa (= väestö ikääntyy) Perhehoitajien määrää kasvatetaan vähitellen ja tavoitteessa ollaan v. 2025
Soten organisoitumisen perusteita -pohjaa suunnittelulle -pohjaa rahoituksen ohjaamiselle
Sairaalat Ensihoito Yhteispäivystykset Osaamiskeskukset Aluemalli, alueita 3 5 Alue A Alue B Alue?? Keskitetyt LAPE Ikäihmiset Lastenpsyk. Lastentaudit Lasten kehva Geriatria Psykogeriatria T & K Terv.huollon avo-vo Digipalvelut & neuvonta Nuoriso- ja aikuispsyk. Kuntoutus Vampa, kehva Lääkärit, eritystyöntekijät Ohjaus Neuvonta Palveluohjaus
Sairaalat Ensihoito Yhteispäivystykset Osaamiskeskukset Funktionaalinen malli, toimintokohtainen VÄLITÖN APU LAPE T & K AVO VO IKÄ- IHMISET Keskitetyt Alue A Alue B Alue C Alue D Keskitetyt
Aluemalli Funktionaalinen malli Perus- ja erityistason välinen integraatio Asiakastason integraatio Asukkaiden osallistumismahdollisuudet Päätöksentekijän näkökulma Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi. Korostaa paremmin asukkaan kokonaisuutta ja väestötason kokonaisvaltaista hoitoa. Palveluohjauksen näkökulmasta integraatio toteutuu. Asukkaiden kuuleminen voidaan tehdä alueellisesti Useimmille muutos nykytilanteeseen nähden pienempi. Oulun nykyistä hyvinvointikeskusjakoa mahdollista hyödyntää. Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi. Asiakas asioi eri putkessa eri asioissa. Palveluohjauksen toimivuudessa haasteita. Kokemusasiakkuus osin paremmin hyödynnettävissä Keskittymisen pelko. Rikkoo toimivat arjen rakenteet. Strategiset päämäärät Korostaa asiakaslähtöisyyttä ja integraatiota Vertikaalisten hoito- ja palveluketjujen rakentuminen helpompaa Toiminnalliset/funktionaaliset/ Asiakastavoitteet (järjestäjä) Rakenne ja palveluverkko Vuoropuhelu Taloudellinen tavoitteenasettelu ja vastuu Ei eroa Rakennemuutoksen ja palveluverkon yhteensovittaminen ja optimointi varmempaa Alueellinen vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa toimii paremmin, kun vuoropuhelun maailma on sote-keskuksen ympärillä Kokonaistaloudellinen ja aikataulutettu tavoitteenasettelu on helpompaa. Pakottaa selkeämmin taloudelliseen vastuuseen. Selitysmahdollisuudet vähempänä. Mahdollistaa ja pakottaa toimintojen yhteensovittamiseen. Mahdollistaa alueiden vertailuun perustuvan arvioinnin. Ei eroa Riskinä Oulu-keskeisyys. Yksittäisen toiminnan osalta tehokas. Kokonaisverkko ei välttämättä ole toimiva. Riskinä, että taloudellisia tavoitteita selitetään toisen putken tekijöillä. Voi johtaa osaoptimointiin. Vertikaalisten hoito- ja palveluketjujen rakentuminen helpompaa Kehittäminen Pelkona ammatillisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisvastuun puute Ammatillinen kehittäminen vahvempaa. Kokonaisjohtaminen Muutoksen toteutus onnistuu paremmin Alueellinen vastuu hukkuu. Tilannesidonnaisuus Ensivaiheessa tärkeää on asiakaslähtöisyys ja sote-integraatio sekä palvelurakenteen ja verkon vinoumien korjaus. Kyläpolitikoinnin pelko Erityistoimintovetoisuuden pelko
Hyvinvointialueiden määrää koskevaa pohdintaa Työryhmien ehdotukset vaihtelevat 3:n ja 5:n hyvinvointialueen välillä Johtamisjärjestelmän näkökulmasta tämä on sopiva määrä, eikä ole väliä onko hyvinvointialueita 3 vai 5. Mitä isommat hyvinvointialueet, sitä tasapainoisempi väestöpohja. Oulun kaupunki Yksin liian iso hyvinvointialueeksi ja tukee vastakkainasettelun näkökulmaa. Riskinä muodostua eriytynyt kulttuuri. Heikentääkö sivistyspalveluiden yhteistyötä, jos jaetaan eri hyvinvointialueille? Ei, sillä nytkin on useita alueellisia toimijoita hyven ja sikun osalta. Eteläinen hyvinvointialue Osassa työryhmiä ehdotettu rannikkoa ja sisämaata omiksi alueiksi. Kotihoidon osalta ehdotettu toisenlaista jakoa. Palveluverkko ja -rakenne on nyt raskas. Yhtenäinen alue pakottaa uudistamaan enemmän. Pohjoinen hyvinvointialue Koillismaa maantieteellisesti erillisenä alueena.
Hyvinvointialueet Keskinen hyvinvointialue Pohjoinen hyvinvointialue Eteläinen hyvinvointialue
Mitä uutta? Mitä jatkossa?
Asiakas voi valita monipuolisemmin
Lausuntopalautteen perusteella tehdyt muutokset Suoran valinnan palvelut määritelty tarkemmin (15 ) ja osin laajennettu maakunnan harkintavaltaa lisätä rajattu koskemaan vain neuvolapalveluja ja erityistason konsultaatioita ShL- päätöksenteko lyhytaikaisissa asioissa sos.h. laillistetulla ammattihenkilöllä sote-keskuksissa Uusi luku 7. asiakkaan neuvonnasta, ohjauksesta, palvelutarpeen arvioinnista sekä palvelujen yhteensovittamisesta velvoitetaan maakuntaa, maakunnan liikelaitosta ja suoran valinnan palveluntuottajaa yhteistyövelvoite, liikelaitoksen palveluja sote-keskuksen yhteydessä Palveluntuottajia koskevia hyväksymis- ja sopimusmenettelyjä muutettu säännöksiä taloudellisista ja toiminnallisista edellytyksistä lisätty maakunta hyväksyy asiakassetelituottajat ja voi asettaa ehtoja yhteiskuntavastuuta ja verotustietojen avoimuutta tarkennettu Suoran valinnan Kiinteän korvauksen (2/3) tarvetekijöitä muutettu ihmisen henkilökohtaisen hyvinvointi- ja terveysriskin huomioivaan suuntaan, Suun terveydenhuollossa omat korvausperusteet (1/2 kiinteä korvaus) Voimaantulo- ja toimeenpanoaikataulua täsmennetty Sirkku Pikkujämsä 11.5.2017
HE asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 9.5.2017 alueuudistus.fi Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta 9.5.2017 Lausuntopalautteen perusteella tehdyt muutokset valinnanvapauslakiin, muistio 5.5.2017 Mediatiedote, hallitus esittää laajaa valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapaudesta, esittelydiat asiakkaan näkökulmasta 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapaudesta, esittelydiat tuottajan ja maakunnan näkökulmasta 9.5.2017 Faktalehti, valinnanvapaus asiakkaan näkökulmasta 9.5.2017 Faktalehti, valinnanvapaus maakunnan ja tuottajan näkökulmasta, 9.5.2017 Faktalehti, pienten tuottajien asema valinnanvapausmallissa 9.5.2017 Tuottajien korvausperusteet, muistio 9.5.2017 Usein kysytyt kysymykset valinnanvapaudesta Sote-sanasto
Voimaantulo ja toimeenpano Valinnanvapauslaki voimaan 1.1.2019 1.1.2019 alkaen suun hoidon yksiköt, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti 1.7.2019 sote-keskukset erityisellä luvalla myöhemmin, kuitenkin 1.1.2021 Mikäli maakunta mukana pilottihankkeissa, niin toimeenpanossa porrastusta
Miten tästä eteenpäin? PoPSTer-valmistelu jatkuu vuoden 2017 loppuun Soten valmistelun jatkosta päätetään väliaikaishallinnossa Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelut yhdistyvät Väliaikainen valmistelutoimielin 1.7.2017 28.2.2018 (?) Maakuntavaalit 28.1.2018 Maakuntavaltuusto 1.3.2018 Selvityshenkilön loppuraportti toimii valmistelun pohjana väliaikaiselle valmistelutoimielimelle ja maakuntavaltuustolle
Lisätietoa Nettisivut www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster Säännölliset uutiskirjeet ja tiedotteet Facebook https://www.facebook.com/sotepopster/ Twitter https://twitter.com/sotepopster Pyydetyt infot ja tilaisuudet
www.pohjois-pohjanmaa.fi/popster @sotepopster
PoPSTerin kevään kuntakierros Tilaisuuksiin pyydetään kutsumaan erityisesti kunnanvaltuutetut (nykyiset ja uudet), vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenet, nuorisovaltuuston jäsenet ja järjestöjä. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. 11.5. klo 10-12 Muhos + Utajärvi + Vaala Koivu ja Tähti auditorio 11.5. klo 15-17 Pudasjärvi Pudasjärven kaupungintalo, kokoustila Otava 12.5. klo 10-12 Ii Nätteporin auditorio, Puistotie 1 15.5. klo 15-17 Oulu, valtuusto Oulun valtuustosali 16.5. klo 10-12 Haapajärvi + Reisjärvi + Pyhäjärvi + Kärsämäki Kulttuurisali, Kauppakatu 19 16.5. klo 14-16 Ylivieska + Oulainen + Sievi + Nivala + Haapavesi + Alavieska Akustiikka-Sali, Koulukatu 2 18.5. klo 10-12 Kalajoki + Merijärvi Kalajoen valtuustosali 18.5. klo 14-16 Raahe + Pyhäjoki + Siikajoki Raahen ammattiopisto, Tervahovinkatu 2 19.5. klo 10-12 Kuusamo + Taivalkoski Kuusamon valtuustosali 30.5. klo 10-12 Liminka + Lumijoki + Tyrnävä + Siikalatva + Pyhäntä Limingan lukio, Heikki Sarvela -sali, Linnukkatie 5 30.5. klo 14-16 Kempele + Hailuoto Kempeleen valtuustosali 1.6. klo 15-17 Oulu, kuntalaiset Pääkirjaston Pakkalan sali, Kaarlenväylä 3
Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen järjestäytyminen Ohjausryhmä Johtoryhmä Työryhmät Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus Pelastustoimi ja varautuminen Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Maakuntauudistuksen projektijohtaja Kimmo Hinno Viestintä Tukipalvelut Henkilöstö ICT Talous, omaisuus, vastuut ja velat Hallinto Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat PoPSTer-hanke Selvityshenkilö Hannu Leskinen, projektipäällikkö Kirsi Paasovaara Sote-ryhmä Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Poliittinen ohjausryhmä Johtoryhmä Työryhmät Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut
Yrittäjät Kunta/luottamushenkilöt Kauppakamarit Oppilaitokset Järjestöt, 3. sektori Poliittinen seurantaryhmä Valmistelutoimielin/johtoryhmä Henkilöstö Talous, omaisuus, vastuut ja velat ICT Hallinto Maakuntavalmistelu Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat PELA SOTE Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö Elinkeino, työllisyys, aluekehittäminen ja rahoitus Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut
Kokonaisoptimointi Asettaa tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteet tuottajalle Huolehtii tuottajan toimintakyvystä ja kilpailukyvystä Ratkaisee intressiristiriitoja jos tilaaja ja tuottaja eivät pääse sopimukseen Mukaillen: Kehittyvät tilaaja-tuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa. Suomen Kuntaliitto, Helsinki 2011. Yhteiskuntapoliittinen näkemys ja vastuu Strateginen johtaminen Rahoituksen ja tarvittavien palvelujen yhteensovittaminen Verkosto-osaaminen Innovatiivinen ote yhteiskunnan kehittämiseen Hankkii tarvittavat tuotannontekijät Tuotteistaminen, kustannuslaskenta, hinnoittelu Tuotantoprosessin kuvaus Tuotekehittely Tuottaa sovitut palvelut Kustannustehokkuuden hallinta Laadun ylläpitäminen ja seuranta Liikkeenjohdollinen osaaminen Oma strategia ja taloudellinen vastuu Arvioi palvelutarpeet ja priorisoi Määrittelee tavoitteet Toteutettavien palvelutyyppien valinta; palvelukokonaisuuksien määrittely Kilpailuttaa ja hankkii palvelut Tekee sopimukset Vastaa arvioinnin kehittämisestä Laadun varmistaminen: hinta-laatusuhde, suoritehinnat, vaikuttavuus Osoittaa resurssit Valvoo tilattuja palveluja Vastaa viranomaistoiminnan johtamisesta Suunnittelee palveluverkkoa ja investointeja Vastaa kokonaiskehittämisestä ja ennaltaehkäisevän toiminnan ylläpitämisestä Markkinoiden kehittäminen
15.12.2016 popparit Viestintä Edunvalvonta Kannustimet Tilastotiede Valvonta Strategia Verkostot Yhteistyö Suunnittelu Kaavoitus Valmius Turvallisuus Säännöstöt, juridiikka Sisäinen valvonta Johtaminen Tutkimus Hyte Innovaatio ja kokeilut Tarpeet Maakunta Tarvittava osaaminen Henkilöstö Osaaminen Kehittäminen Laatu Ennakointi Koulutus Alueosaaminen Digi Prosessit Talous Rahoitus Budjetointi Toiminnan sisällön tuntemus Kokonaisuuksien hallinta Raportointi Tilat Logistiikka Palveluhankinnat Vaikuttavuus Integraatioosaaminen Sopimusosaaminen Investoinnit Riskienhallinta Palveluketjut Palvelumuotoilu Asukasosallisuus Työhyvinvointi Tietojohtaminen Markkinaosaaminen Hinnoitteluosaaminen Neuvotteluosaaminen Kuntaosaaminen Kustannuslaskenta Tietojärjestelmät Projektiosaaminen Tehokkuus Laatii maakuntastrategian, palvelustrategian ja palvelulupauksen (ML 35, SL 14 ja 15 )