Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto Kuninkaantammen maisemaselvitys ja maisemasuunnitelma
Kuninkaantammen maisemaselvitys ja maisemasuunnitelma 1
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2007 Teksti: MA-arkkitehdit Kuvat: MA-arkkitehdit Graafinen suunnittelu ja taitto: Marja Mikkola Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen Pohjakartta: Kaupunkimittausosasto Helsinki 002/2007 Paino: Helsingin kaupungin hankintakeskus, digipaino 2
Sisältö Kuvailulehti 5 Johdanto 6 Maakuntakaava 8 Yleiskaava 9 Maankäyttö- ja viheraluekaaviot 10 Helsingin viheraluerakenne 12 Pääulkoilureitistö 13 Kuninkaantammen kulttuurimaisema 14 Maaperä 22 Vesisuhteet 23 Korkeussuhteet 24 Jyrkkyys 26 Maisemasuunnitelma 28 Yleissuunnitelmakartta 29 Kuninkaantammenpuisto 30 Rakentamisen vaihtoehto A 30 Rakentamisen vaihtoehto B 31 Lampipuisto 34 Vihervyö 36 Julkisen ulkotilan virikekuvia 38 Lähdeluettelo 44 3
Viereisellä sivulla ilmakuva suunnittelualueesta ympäristöineen. Kaupunkien rajat on merkitty kuvaan punaisella. Sinisellä rajauksella on esitetty suunnittelualue, valkoisella laajempi tarkastelualue. Ilmakuva Helsingin kaupungin Kiinteistövirasto, Mittausosasto. 5
Johdanto Tämä työ on jatkoa vuonna 2005 valmistuneelle Honkasuon, Malminkartanon ja Kuninkaantammen viheraluerakenteen ideasuunnitelmalle. Kuninkaantammen maiseman ja viheralueiden kehittämistä haluttiin tarkastella tarkemmin Kuninkaantammen tulevan asuin- ja työpaikka-alueen näkökulmasta. Keskuspuiston viereen rakennettavan alueen ohi ja kautta kulkee merkittäviä seudullisia virkistysreittejä ja viheryhteyksiä. Kehä II ja Hämeenlinnanväylän liittymän rakentaminen vie nykyisin viheralueina koettavia ja käytettäviä alueita. Työssä onkin tutkittu viheralueiden riittävyyttä ja niiden luonnetta tiivistyvässä kaupunkirakenteessa sekä eri tyyppisten virkistysreittien linjaamista. Työ alkoi syyskuussa 2006. Syksyn kuluessa tarkennettiin maisemaselvitystä etenkin vesiolojen ja korkeustasojen näkökulmasta. Samanaikaisesti maisemaselvityksen laatimisen kanssa tutkittiin erillisenä konsulttityönä hulevesien johtamista ja viivyttämistä alueella sekä vesilaitoksen patoaltaan soveltuvuutta virkistyskäyttöön (Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy 2006). Rinnan tämän työn kanssa on tehty myös Vantaanjokeen kohdistuvien vaikutusten selvitys (Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnoksen Natura-arvio, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2006). Helsingin kaupunginmuseon laatima tutkimus Kaarelan alueen vanhoista rautakaivoksista ja koekuopista on ollut tämän työn lähtöaineistona, samoin geologi Elina Hankiojan kesällä 2006 tekemä selvitys Kuninkaantammen alueen geologiasta. Hulevedet ovat alueella merkittäviä sekä tulevan että lähellä jo sijaitsevien asuinalueiden kuivatuksen näkökulmasta. Hulevesiuomat ja vesien viivytysaltaat voivat olla myös merkittävä osa viihtyisiä ja kauniita viheralueita. Myös niiden ekologinen merkitys viheralueiden kasvillisuudelle on kiistaton. Pohjois-Helsingissä virkistyskäytössä olevia vesistöjä ei Vantaanjoen lisäksi ole. Lähistön asukkaat käyttävätkin vesilaitoksen patoallasta jo nyt epävirallisena uimapaikkana. Syksyn 2006 kuluessa työstettiin Kuninkaantammen ja sen lähiympäristön puistoluonnoksia samaan aikaan laaditun osayleiskaavaehdotuksen tueksi. Maisemasuunnitelma ei töiden rinnakkain etenemisen johdosta vastaa täysin lopullista osayleiskaavaehdotusta, sillä suunnitelma on työstetty 26.10.2006 laaditun kaavan havainnekuvaluonnoksen pohjalta. Puistosuunnittelun lähtökohtana on ollut sekä tulevien asukkaiden että laajemmalta alueelta Keskuspuistoon tulevien käyttäjien virkistystarpeiden lisäksi alueen omaleimainen luonto ja kulttuurihistoria sekä osayleiskaava-alueelle luonnehdittu kaupunkikuva. Työssä keskityttiin niihin virkistysalueisiin, joiden luonne tulee rakentamisen yhteydessä eniten muuttumaan. Luonnokset laadittiin Kuninkaantammen asuinalueen ytimeksi muodostuvan lammen ympärille ns. Lampipuistoon, Kuninkaantammenpuistoon, tulevan asuinalueen eteläpuolelle Malminkartanon Keskuspuistoon yhdistävän Vihervyön osalle sekä Keskuspuiston ja Lampipuiston saumaan sijoittuvaan liikuntapuistoon. Työn ohjaamisesta on kaupunkisuunnitteluvirastossa vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Matti Eronen, Eila Saarainen ja Raisa Kiljunen-Siirola ympäristötoimistosta, Mari Siivola ja Elina Tuominen yleiskaavatoimistosta, Tero Santaoja tutkimustoimistosta, Risto Joensuu teknistaloudellisesta toimistosta, Suvi Tyynilä asemakaavaosastolta, Jari Laaksonen liikennesuunnitteluosastolta, Antti Salaterä liikuntavirastosta, Mikko Koivistoinen katu- ja puisto-osastolta ja Raimo Pakarinen Helsingin ympäristökeskuksesta. Lisäksi työhön on osallistunut Laura Muukka Vantaan kaupunkisuunnittelusta. Suunnitelman on laatinut maisema-arkkitehti Marja Mikkola MA-arkkitehdeista. Työssä ovat avustaneet maisema-arkkit. yot Varpu Mikola ja Riikka Nousiainen. 6