PTK 126/2014 vp 126. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2014 kello 14.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 8 Hallituksen esitys HE 324/2014 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta... 69 Hallituksen esitys HE 329/2014 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen osallistumisesta Pohjois- Atlantin liiton johtamaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatioon Afganistanissa Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton välillä kirjeenvaihdolla tehtävän sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 70 Hallituksen esitys HE 287/2014 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta... 72 Hallituksen esitys HE 290/2014 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 1 :n sekä rikoslain 2 a luvun muuttamisesta 74 Hallituksen esitys HE 291/2014 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa koskevaksi lainsäädännöksi... 77 Hallituksen esitys HE 292/2014 vp 7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosuhrimaksusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 77 Hallituksen esitys HE 293/2014 vp
2 Tiistaina 9.12.2014 126 8) Hallituksen esitys eduskunnalle viittomakielilaiksi... 79 Hallituksen esitys HE 294/2014 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta... 82 Hallituksen esitys HE 295/2014 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi aluevalvontalain muuttamisesta... 85 Hallituksen esitys HE 296/2014 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain, puolustusvoimista annetun lain ja voimavarojen antamisestayhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain nimikkeen muuttamisesta 85 Hallituksen esitys HE 297/2014 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun lain muuttamisesta... 85 Hallituksen esitys HE 300/2014 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle verosäännösten kansainvälisen noudattamisen parantamiseksi ja FATCA:n toteuttamiseksi Amerikan yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta... 87 Hallituksen esitys HE 301/2014 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, verontilityslain sekä Verohallinnosta annetun lain 30 ja 31 :n muuttamisesta 88 Hallituksen esitys HE 302/2014 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta... 88 Hallituksen esitys HE 304/2014 vp 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta... 88 Hallituksen esitys HE 306/2014 vp
126 PTK 126/2014 vp 3 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 46 :n muuttamisesta... 97 Hallituksen esitys HE 307/2014 vp 18) Hallituksen esitys eduskunnalle yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 244/2014 vp) täydentämisestä... 98 Hallituksen esitys HE 308/2014 vp 19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta... 99 Hallituksen esitys HE 309/2014 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 :n ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 :n muuttamisesta... 100 Hallituksen esitys HE 310/2014 vp 21) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain, Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain 11 :n muuttamisesta... 102 Hallituksen esitys HE 311/2014 vp 22) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 :n muuttamisesta... 103 Hallituksen esitys HE 312/2014 vp 23) Hallituksen esitys eduskunnalle merimieseläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta... 107 Hallituksen esitys HE 321/2014 vp 24) Hallituksen esitys eduskunnalle Kiinan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 107 Hallituksen esitys HE 322/2014 vp 25) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista... 107 Hallituksen esitys HE 323/2014 vp
4 Tiistaina 9.12.2014 126 26) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laiva-apteekista... 108 Hallituksen esitys HE 325/2014 vp 27) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain sekä sairausvakuutuslain 5 luvun 9 :n muuttamisesta... 108 Hallituksen esitys HE 326/2014 vp 28) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja rikoslain muuttamisesta... 109 Hallituksen esitys HE 327/2014 vp 29) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta... 109 Hallituksen esitys HE 328/2014 vp 30) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja lääkelain 57 :n muuttamisesta... 112 Hallituksen esitys HE 330/2014 vp 31) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta... 118 Hallituksen esitys HE 331/2014 vp 32) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta... 118 Hallituksen esitys HE 332/2014 vp 33) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 :n, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 :n, perusopetuslain 40 :n, taiteen perusopetuksesta annetun lain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain 23 :n, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 a :n, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 43 :n, lukiolain 32 :n, yliopistolain 90 a :n, ammattikorkeakoululain 65 :n, nuorisolain, pelastuslain 86 :n ja hätäkeskustoiminnasta annetun lain 20 :n muuttamisesta 119 Hallituksen esitys HE 333/2014 vp Ainoa käsittely 34) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle: Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2015... 119 Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2014 vp Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 17/2014 vp
126 PTK 126/2014 vp 5 35) Hallituksen vuosikertomus 2013; Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2013 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta... 119 Kertomus K 12/2014 vp Kertomus K 16/2014 vp Tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 7/2014 vp Ensimmäinen käsittely 36) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 20 :n ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n muuttamisesta... 120 Hallituksen esitys HE 176/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 33/2014 vp Lakialoite LA 55/2013 vp 37) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014 annetun lain muuttamisesta... 120 Hallituksen esitys HE 269/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2014 vp Lakialoite LA 67/2014 vp 38) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta... 121 Hallituksen esitys HE 180/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2014 vp 39) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aluehallintovirastoista annetun lain ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta... 121 Hallituksen esitys HE 209/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 33/2014 vp 40) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta... 121 Hallituksen esitys HE 133/2014 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 34/2014 vp Lakialoite LA 63/2012 vp 41) Hallituksen esitys eduskunnalle isyyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 123 Hallituksen esitys HE 91/2014 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 16/2014 vp Lakialoite LA 39/2012 vp
6 Tiistaina 9.12.2014 126 42) Hallituksen esitys eduskunnalle kestävän metsätalouden määräaikaiseksi rahoituslaiksi sekä laeiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain ja kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetun lain kumoamisesta sekä kestävän metsätalouden rahoituslain kumoamisesta... 126 Hallituksen esitys HE 138/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 21/2014 vp 43) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kalastuslain 8 a ja 88 :n, metsästyslain 8 :n ja poronhoitolain 2 :n muuttamisesta... 128 Hallituksen esitys HE 194/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 22/2014 vp 44) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi FLEGT-lupajärjestelmästä 128 Hallituksen esitys HE 178/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 23/2014 vp 45) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi... 128 Hallituksen esitys HE 140/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 24/2014 vp 46) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 1 :n muuttamisesta... 133 Hallituksen esitys HE 177/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 25/2014 vp 47) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusjakojen tukemisesta ja kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta... 134 Hallituksen esitys HE 193/2014 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 26/2014 vp 48) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 134 Hallituksen esitys HE 258/2014 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 15/2014 vp 49) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta... 136 Hallituksen esitys HE 189/2014 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 16/2014 vp
126 PTK 126/2014 vp 7 50) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta... 136 Hallituksen esitys HE 202/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 31/2014 vp 51) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta... 137 Hallituksen esitys HE 240/2014 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 32/2014 vp 52) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen päästökaupasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 141 Hallituksen esitys HE 238/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 22/2014 vp 53) Hallituksen esitys eduskunnalle energiatehokkuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi... 142 Hallituksen esitys HE 182/2014 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 23/2014 vp 54) Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi; Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä... 142 Hallituksen esitys HE 19/2014 vp Hallituksen esitys HE 111/2014 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 11/2014 vp 55) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 142 Hallituksen esitys HE 183/2014 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 12/2014 vp Toimenpidealoite TPA 49/2012 vp 56) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiettyjen uusiutuvaa energiaa käyttävien energiajärjestelmien asentajien kouluttajan hyväksymisestä... 144 Hallituksen esitys HE 282/2014 vp Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 17/2014 vp Mietintöjen pöydällepano 57) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (2014/335/EU, Euratom) hyväksymisestä... 144 Hallituksen esitys HE 248/2014 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2014 vp
8 Tiistaina 9.12.2014 126/1 Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma (14.01 15.41), ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi (15.41 17.50, 20.04 22.01 ja 23.37 2.05) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (17.50 20.04 ja 22.01 23.37). asiasta U 44 ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 20 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Christina Gestrin /r (e) Sanni Grahn-Laasonen /kok (e) Maria Guzenina /sd Teuvo Hakkarainen /ps Lauri Ihalainen /sd (e) Olli Immonen /ps (s) Antti Kaikkonen /kesk (s) Silvia Modig /vas (s) Tapani Mäkinen /kok Markku Mäntymaa /kok (s) Mats Nylund /r Pentti Oinonen /ps (s) Petteri Orpo /kok Annika Saarikko /kesk (p) Mikko Savola /kesk (e) Jouko Skinnari /sd (s) Lenita Toivakka /kok (e) Oras Tynkkynen /vihr (e) Mirja Vehkaperä /kesk (s) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautui seuraava edustaja: Tapani Mäkinen /kok (14.24) U-asiat Puhemies Eero Heinäluoma: Valtioneuvosto on 4.12.2014 toimittanut eduskunnalle Euroopan unionin asiat U 43, 44/2014 vp, ja puhemies on lähettänyt ne käsiteltäviksi suureen valiokuntaan, jolle asiasta U 43 ulkoasiainvaliokunnan sekä PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 324/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, hallintovaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Hallintovaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan ja talousvaliokunnan tulee antaa lausuntonsa 17.2.2015 mennessä. Asian esittely, ministeri Huovinen, olkaa hyvä. Tätä onkin odotettu! Keskustelu 1 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen voidessani parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtajana tänään esitellä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttamisesta. Kuten hyvin tiedätte, uudistusta on valmisteltu eri muodoissa varsin pitkään. Joku voisi jopa todeta, että uudistusta on tehty kuin Iisakinkirkkoa, vaikka tosiasia on kuitenkin se, että itse asiassa vasta tällä hallituskaudella toimeen on tartuttu... (Hälinää) Puhemies Eero Heinäluoma: Jos odotatte hetken aikaa, niin pyydämme hiljentämään salin tämän vaalikauden tärkeimpiin kuuluvan asian käsittelyä varten. Ja perinnehän on se, että jos on neuvonpitotarvetta, pyydän siirtämään neuvonpidot salin ulkopuolelle. Jos edustaja Backman huomauttaisi siinä edessänne olevaa komeaa mieshenkilöä, että tämä koskee myös häntä.
126/1/1 PTK 126/2014 vp 9 Puhuja: Arvoisa puhemies! Joku siis voisi jopa todeta, että uudistusta on tehty kuin Iisakinkirkkoa, vaikka tosiasia on se, että vasta tällä hallituskaudella toimeen on tartuttu totisemmin. Eri valmisteluvaiheiden jälkeen konkreettiseen hallituksen esitykseen päästiin kuitenkin vasta kaikkien eduskuntapuolueiden viime keväänä tekemän sopimuksen pohjalta. Sopimuksen perusteella asetettiin parlamentaarinen ohjausryhmä valmistelemaan konkreettista esitystä. Näin ollen uudistusta ja sen valmistelua voidaankin pitää historiallisena. Kaikki eduskuntapuolueet ovat osallistuneet tämän järjestämislakiesityksen valmisteluun. Lähtökohtana uudistukselle ovat olleet nykyisen järjestelmämme jo varsin pitkään tiedossa olleet ongelmat ja puutteet. Palvelut ja niiden saatavuus ja laatu eivät toteudu yhtenäisesti maan eri osissa. Tämän seurauksena yhdenvertaisuus palveluja tarvitsevien henkilöiden kesken ei toteudu. Esimerkiksi terveyseromme ovat kaikista hienoista hallitusohjelmakirjauksista ja kuntien hyvinvointistrategioista huolimatta vain kasvaneet. Nykyjärjestelmä on osin ongelma myös palvelut toteuttavien kuntien kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuolto vie kuntien budjeteista keskimäärin lähes puolet, osalla kunnista vielä huomattavasti enemmän. Palveluiden rahoitus onkin aiheuttanut myös kunnissa harmaita hiuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on korjata nykytilan ongelmat. Sillä halutaan turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Erityisesti halutaan vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja, varmistaa lähipalvelut ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Samalla tämä mahdollistaa palvelujen toteutuksen uusilla tavoilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti, mikä on tämän hetken kestävyysvajeen näkökulmastakin äärimmäisen tärkeä asia. Myös henkilöstön työhyvinvointia halutaan edistää sekä mahdollistaa ammattilaisten työpanoksen kohdentuminen niin, että yhdenvertaisuus toteutuu. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtävissä oleva henkilöstö siirtyy uudistuksen myötä tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien palvelukseen. Vaikka toteutettava uudistus on vaikutuksiltaan ja toteutukseltaan ennennäkemättömän laaja koskeehan se meitä kaikkia suomalaisia, kaikkia kuntia ja noin 200 000:ta kunnallisen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaista pidetään tässä uudistuksessa kiinni yhdestä nykyjärjestelmän keskeisestä elementistä: toiminta on jatkossakin kunnallista. Muutoksena nykytilanteeseen on kuitenkin siirtyminen yksittäisten kuntien toiminnasta kuntien yhteistyöhön. Uudet vastuuorganisaatiot ovat kuntayhtymiä, joissa kunnat yhdessä päättävät siitä, miten palvelut järjestetään ja toteutetaan. Tuottamisvastuu voidaan kuntayhtymän sijasta toteuttaa myös vastuukuntamallilla, mikäli kunnat näin yksimielisesti päättävät. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita syntyy maahan viisi ja niillä on vastuu kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Järjestämisvastuuseen kuuluu huolehtiminen alueen palveluiden toteuttamisesta ja rahoituksesta, palvelurakenteen asianmukaisuudesta sekä palveluja tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuuden varmistamisesta. Sosiaali- ja terveysalue on hallinnollisesti siis kuntayhtymä, ja alueen kaikki kunnat osallistuvat sen päätöksentekoon. Päätöksenteossa on varmistettu myös pienten kuntien vaikutusmahdollisuus. Lisäksi kuntien asukkaita on kuultava, kun sosiaali- ja terveysalueen keskeisiä päätöksiä valmistellaan. Palvelujen konkreettisesta tuottamisesta huolehtivat perustettavat, uudet tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät. Tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä voi lakiesityksen mukaan olla yhteensä enintään 19. Ne tuottavat palvelut nykyisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tapaan pääosin omana toimintanaan, mutta myös täydentämällä tätä ostamalla palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Ehdotus siis antaa mahdollisuuden hankkia palveluja niin yrityksiltä kuin kolmannen sektorin toimijoiltakin aivan samalla tavalla kuin nykyisinkin. Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on siis jatkossakin kunnallista toimintaa. Toiminnan sisältö ja palvelujen käyttäjien oikeudet määräytyvät jatkossakin sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännön perusteella. Palvelujen käytännön toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalue laatii joka neljäs vuosi toimintaansa koskevan järjestämispäätöksen. Tässä järjestämispäätöksessä sovitaan, miten alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut
10 Tiistaina 9.12.2014 126/1/1 toteutetaan asiakaslähtöisesti, ja varmistetaan muun muassa palvelujen saatavuus, laadukkuus ja kustannustehokkuus. Järjestämispäätöksessä myös linjataan palveluiden tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät sekä se, mitä palveluja tuottamisvastuussa oleva kuntayhtymä tuottaa itse ja miltä osin se voi hankkia palveluja järjestöiltä, yrityksiltä tai käyttämällä palveluseteliä. Ostopalvelut kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Kuntapohjainen malli tarkoittaa samalla, että kunnat vastaavat palveluiden rahoituksesta. Tämä tapahtuu siten, että sosiaali- ja terveysalue laatii normaaliin tapaan vuosittain talousarvion, jolla katetaan lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Talousarvio katetaan kuntien maksuosuuksilla. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluku ja lisäksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Palvelujen tuottamisen toteuttavat tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät. Sosiaali- ja terveysalue rahoittaa niiden toiminnan kunnilta kerätyillä maksuilla. Tuottamisvastuullisten saama korvaus perustuu vastuun piirissä olevien asukkaiden lukumäärään, palveluiden tarvetekijöihin sekä vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimuksiin. Sote-alueiden kokonaisbudjetit tulevat olemaan miljardien eurojen suuruisia. Sote-alue tuo vakautta sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen budjetointiin. Menot ja maksuosuudet pystytään laskemaan hyvin tarkasti. Muutamat kalliit hoidot vuosittain eivät enää jatkossa heilauta yksittäisen kunnan taloutta niin kuin tänä päivänä. Arvoisa puhemies! Uudistuksessa vahvistetaan myös kansallista ohjausta. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja seuraa lain toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveysalueen on neuvoteltava ministeriön kanssa vuosittain alueensa tehtävien ja palveluiden toteuttamisesta. Lisäksi ministeriöön perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jossa myös sidosryhmät ovat edustettuina. Myös eduskunta saa selonteon koskien pitkän aikavälin tavoitteita. Toteutettava uudistus merkitsee huomattavia muutoksia kunnille ja nykyisille sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. Näiden muutosten toimeenpanosta säädetään erillisessä voimaanpanolaissa. Siinä säädetään muun muassa aikarajat sosiaali- ja terveysalueiden kuntayhtymien perustamiselle ja toiminnan käynnistämiselle samoin kuin tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien muodostamiselle. Näihin liittyen laissa säädetään myös henkilöstön asemasta uudistuksessa, omaisjärjestelyistä sekä siitä, miten erilaisiin sopimuksiin, oikeuksiin ja velvoitteisiin liittyvät käytännön järjestelyt toteutetaan. Uudistuksen valmistelun yhteydessä esillä ovat olleet perustuslakiin ja uudistuksen vaikutuksiin liittyvät asiat. Parlamentaarinen ohjausryhmä on käsitellyt näitäkin laajasti omassa työssään. Valmistelun lähtökohtana on ollut malli, joka voidaan säätää normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Tästä lähtökohdasta valmistelussa on pyritty minimoimaan asiat, joissa ylipäätään voisi syntyä ristiriitaa perustuslain näkökulmasta. Samalla on etsitty ratkaisuja, jotka turvaavat ihmisille perustuslain turvaamat perusoikeudet, erityisesti oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Kaikesta ponnistelusta huolimatta eräät lakiesityksen keskeiset lähtökohdat ovat sellaisia, että niitä pitää välttämättä huolellisesti arvioida esimerkiksi perustuslain 121 :ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Tällaisia ovat erityisesti kansanvaltaisuusperiaate ja rahoitusperiaate. Nyt ehdotettava malli on kokonaan uudenlainen, eikä perustuslaki ole ottanut aiemmin kantaa sellaisen toteuttamiseen. Myös näiden osalta valmistelun lähtökohtana on kuitenkin ollut sellaisten järjestelyjen toteuttaminen, joista on mahdollista säätää normaalissa lainsäätämisjärjestelyssä. Järjestyksessä on kuitenkin tärkeää, että perustuslakivaliokunta käsittelee asian huolellisesti. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Toinen paljon esillä ollut asia on ollut uudistuksen vaikutusarvio ja nyt viime päivinä erityisesti kuntakohtaiset laskelmat. Tältä osin voi todeta, että sosiaalija terveysministeriössä tehdyt laskelmat eivät missään tapauksessa kerro koko totuutta yksittäisten kuntien tulevasta tilanteesta. Ensinnäkin nämä tehdyt laskelmat perustuvat tilastolliseen historiatietoon. Kuitenkin kuntien rahoitus voidaan todeta vasta vuonna 2016, kun sosiaali- ja terveysalueet laativat vuoden 2017 talousarvion ja sen perusteella määritellään kuntien maksuosuudet. Näitä maksuosuuksia verrataan vuosien 2012 2014 keskimääräisiin kuntakohtaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Eli vertailupohjakin tulee olemaan osittain näistä koelaskelmista poikkeava. Lisäksi voidaan todeta, että koko uudistuksen toinen keskeinen lähtökohta, palvelujen parantamisen ohella, on toiminnan vaikuttavuuden ja
126/1/2 PTK 126/2014 vp 11 kustannustehokkuuden parantaminen. Tämä tulee uudistuksen myötä koitumaan kaikkien kuntien hyödyksi, myös niiden kuntien, joille nyt esillä olleet laskelmat näyttäisivät aiheuttavan lisäkustannuksia. Arvoisa puhemies! Parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtajana voin ehkä sanoa: väsyneenä, mutta onnellisena luovutan nyt tämän 35 kokouksen ja reilusti yli 130 tunnin yhteistyömme tuloksen eduskunnan käsittelyyn. 2 Erkki Virtanen /vas: Arvoisa puhemies! Aivan aluksi: kiitos, ministeri Huovinen, olette taatusti sen ansainnut. Niin, sote on saapunut maalisuoralle. Yhdenlaisena sote-veteraanina voin todeta, että moisessa sote-toimessa en ennen ole ollut mukana. 5 minuuttia ei riitä alkuunkaan koko prosessin kuvaukseen, joten tyydyn vain toteamaan, että opposition edustajana on ollut ennenkokematon kokemus olla puolustamassa hallituksen tärkeintä lakihanketta tilanteessa, jossa hallituksen sisältä siihen kohdistuu vahvoja epäilyksiä. Minun on helppo todeta, että omalta osaltani, oman puolueeni ja oman eduskuntaryhmäni näkökulmasta tulos on myönteinen. Olemme edellyttäneet julkisen sote-palvelutuotannon aseman vahvistamista, että turvataan riittävät väestöpohjat palvelujen järjestämiseen, rakennetaan vahva integraatio eli poistetaan byrokraattiset raja-aidat ja turvataan lähipalvelut. Esitys mahdollistaa kaikkien näiden tavoitteiden toteutumisen. Ministeri Huovinen on aiemmin todennut, ettei tämä ole kenenkään oma sote, vaan kaikkien yhteinen. Olemme kaikki joutuneet luopumaan jostakin. Olen aivan samaa mieltä, tosin pohtien, että mikäs se olikaan, mistä jouduin luopumaan. Arvoisa puhemies! Jokaisella sote-alueella on riittävä väestöpohja vaativimpienkin sote-palvelujen järjestämiseksi. Vastuu palvelujen integraatiosta on sote-alueilla, mutta käytännössä integraatio tapahtuu tuottamisvastuualueilla. Niitä syntyy 19. Tämä mahdollistaa vahvan integraation ja riittävät voimavarat palvelutuotannon nykyistä järkevämmäksi, tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja ennen kaikkea oikeudenmukaisemmaksi järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Samalla kun lakiesitys keskittää voimavarat ja päätöksenteon suuremmille alueille, se vahvistaa lähipalveluja. Ensimmäisen kerran suomalaisessa lainsäädännössä määritellään, mitä lähipalvelut ovat. Lain lähtökohta on selvä: Palvelut on aina tuotettava lähelle asukkaita, ja niiden keskittäminen on sallittua vain, jos ne edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä. Kustannustehokkuus ei siis yksin ole riittävä peruste keskittämiselle. Arvoisa puhemies! Lakiesitys lähettää perustuslakivaliokunnalle viestin, kuten ministeri Huovinenkin edellä jo totesi: sote tulee, oletko valmis? Valiokunta joutuu tai pääsee tekemään yhden tämän vuosituhannen merkittävimmistä linjauksistaan, mikä on perustuslain 19 :n takaamien riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä terveyden edistämisen suhde 121 :n turvaamaan kunnalliseen itsehallintoon tilanteessa, jossa palvelujen parantaminen saattaa rajoittaa itsehallinnon muodollista toteuttamista. Olen vakuuttunut, että viisas perustuslakivaliokunta löytää optimaalisen painotuksen kansalaisten hyvinvoinnin parantamisen ja itsehallinnon tarpeiden välillä. Arvoisa puhemies! Sote on suuri mahdollisuus ja samalla uhka. Nyt ollaan tekemässä suomalaisen sote-historian suurinta uudistusta ja mullistusta. Sote, lainausmerkeissä, otetaan pois yksittäisiltä kunnilta ja annetaan vahvemmille kuntayhtymille. Samalla on mahdollista poistaa tai uudistaa vuosikymmenten jäykistämät rakenteet, raja-aidat ja professiot parempien palveluiden tieltä. Järjestämislaki luo edellytykset, mutta käytännön päätökset eli teoriatesti tehdään soteja tuottamisvastuualueilla. Päättäjiltä vaaditaan nyt uskallusta, ymmärrystä, kylmähermoisuutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä. Jos he kykenevät osoittamaan näitä ominaisuuksia tarpeeksi, he voivat tehdä historiaa, mutta historian tekemisen vaihtoehtona voi olla katastrofin synnyttäminen. Jos valmistelijat ja päättäjät päättävät uuden, yhteisen ja paremman etsimisen sijasta keskittyä entisten, todellisten tai kuviteltujen reviiriensä ja etujensa vaalimiseen ja turvaamiseen, ei siitä hyvää seuraa. Seuraavan kahden vuoden kuluessa pitkälti ratkaistaan, voimmeko me ohjausryhmän jäsenet, tämä eduskunta ja kuntapäättäjät koko Suomessa pitää itseämme loppuelämämme sote-sankareina vai sote-syyllisinä. 3 Sirkka-Liisa Anttila /kesk: Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn niihin ajatuksiin, jotka kiittävät ministeriä ja valmisteluryhmää siitä, että
12 Tiistaina 9.12.2014 126/1/3 tämä historiallinen ratkaisu on saatu aikaan. Tämä on vuosisadan uudistus siinäkin mielessä, että tämä on tehty kaikkien puolueiden yhteistoimintana. Mutta siitä huolimatta muutama ajatus niistä asioista, joita toivoisin vielä eduskuntakäsittelyssä täällä käytävän läpi: Ensinnäkin, Forssan seudullahan me perustimme vuonna 2001 peruserikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisen kuntayhtymän, joka on näyttänyt kyntensä, koska olemme olleet monta vuotta kolmen tehokkaimman palvelutuottajan joukossa. Tämän kannustamana tämän vuoden alussa rakensimme oman sote-piirin tämän sosiaali- ja terveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon pohjalle, ja nyt sitten pistämme hoitoketjuja siellä kuntoon. Meillä on näyttöä sieltä perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon puolelta, koska esimerkiksi Forssan kaupunki on säästänyt 5 miljoonaa euroa vuodessa, jos verrataan siihen, että kaupunki olisi ostanut nämä peruserikoissairaanhoidon palvelut keskussairaaloilta. Me olemme tuottaneet ne 35 40 prosenttia halvemmalla kuin keskussairaalat. Arvoisa puhemies! Hallituksen sote-lakiesityksessä on kuitenkin sellaisia pykäliä, joita toivon valiokuntakäsittelyssä vielä pohdittavan. 8 :ssä vaaditaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa, ja näistä havainnoista on tehtävä kerran vaalikaudessa hyvinvointikertomus valtuustolle. Hyvä tavoite, mutta miten se toimii käytännössä, arvoisa ministeri, koska kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut järjestämis- ja tuottamisvastuun osalta henkilökuntineen siirretään sieltä kunnista pois? Me olemme jo nyt nähneet tämän meidän omassa sote-piirissämme, että siellä kuntapäässä ei ole henkilöä, jonka kanssa voisi neuvotella, koska kaikki henkilöt on siirretty meidän sote-piiriimme. Eli tätä kannattaa pohtia. Se vaatii nimittäin toteutuessaan sitten jatkossa hallintohenkilökuntaa lisää, jotta nämä selvitykset saadaan tehdyksi. Tämän uudistuksen kaikkein hankalin taso ovat ne viisi sote-aluetta järjestämisvastuineen, ja se lienee se perustuslaillinen ongelma, jota sitten perustuslakivaliokunta varmasti perusteellisesti selvittää. Itselle tulee mieleen, että oliko missään vaiheessa ajatusta siitä, että tätä järjestämisvastuuta voitaisiin hoitaa myöskin ministeriöstä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Sitten näissä pykälissä ei puhuta mitään siitä, että perusterveydenhuolto pitäisi saattaa kuntoon, koska sillä me vähennämme kansalaisten eriarvoisuutta palvelujen saamisessa mutta myöskin vähennämme sitä painetta, joka tällä hetkellä ohjautuu aivan liikaa sinne korkeamman tason kustannuksille. Perusteluissa toki on tästä mainittu, mutta olisi ollut äärettömän hyvä, että olisi tämä selkeästi linjattu ihan pykälätasolla saakka. Mehän tiedämme, että yliopistolliset keskussairaalat tekevät parhaillaan mammuttiinvestointeja, mikä antaa kuvan siitä, että tätä uudistusta aiotaan hyödyntää palvelujen volyymin mittavaan kasvattamiseen juuri korkeimmalla hoidon tasolla. Investointeja on tehty Turussa ja tehdään lisää, Tampereella on alkamassa mittavat investoinnit. Uudistuksen valtionapuperusteista ministeri täällä jo ihan oikein totesikin, ja todella toivon, että niihin voidaan tehdä muutos, koska nykyinen järjestelmä, mikä laissa on, rankaisee erityisesti niitä, jotka ovat palvelunsa pistäneet kuntoon. Näinhän se ei voi kerta kaikkiaan olla. Mehän Forssan seutukunnalla menettäisimme yli 10 miljoonaa euroa valtionapuja, jos tämä toteutuisi niin kuin se lakiin on nyt kirjattuna. Eli me haluamme jatkossakin olla palveluja tuottava yksikkö omalla tehokkuudellamme ja aiomme pärjätä kilpailussa. Lain valmistelun alkaessa meille vakuuteltiin, ettei hyvin toimivia malleja olla purkamassa, ja toivon, että tästä pidetään jatkossa kiinni. Olisinkin toivonut tänne määritelmää tuotantoyksiköstä, jollaisia ovat myöskin yksityiset palveluntuottajat. Kokoomus, miksi ette nyt huolehtineet tästä, että täällä olisi ollut maininta palvelujen tuotantoyksiköstä, koska siihen olisi voitu kirjata myöskin nämä yksityiset mukaan? Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Tampereen pormestari Ikonen lähetti kutsun maakuntakaupungeille ja alueen keskussairaaloille kokoontua eilen maanantaina Tampereen kaupungintalolle valmistelemaan keskisen alueen sotepiiriä. Kutsua ei lähetetty lainkaan maaseutukaupungeille eikä maaseutukunnille. Tällainen toiminta on todella erikoista ja johtaa jo suoraan suureen luottamuspulaan keskisen sote-alueen piirin osalta. Luottamusta ei tämän jälkeen enää ole eikä valitettavasti tule. Jos tällainen suurten kaupunkien yhdessä maakuntien keskuskaupungin kanssa tapahtuva sote-piirin valmistelu jatkuu, se vie pohjan pois sen piirin muodostamiselta jo ennen kuin se on päässyt alkuun. Eli toivon,
126/1/4 PTK 126/2014 vp 13 että nyt palataan siihen, että tätä asiaa rakennetaan kaikkien siihen kuuluvien kuntien kanssa yhdessä eikä vain maakuntien keskuskaupunkien kautta. Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi edustaja Tainio, ja edustaja Tainion jälkeen mahdollistetaan debatti. 4 Hanna Tainio /sd: Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistuksen välttämättömyyttä ei kiistä kukaan. Terveyserot ovat kasvaneet Suomessa jopa kansainvälisesti mitaten, ja kasvu jatkuu edelleen. Yksi syy niihin on perusterveydenhuollon palveluiden heikko saatavuus. Aikaa lääkärille joutuu monessa kunnassa odottamaan viikkoja, jopa kuukausia. Suuri syy terveyskeskusten ahdinkoon on ollut lääkäripula. Kunnat ovat joutuneet hädissään hankkimaan palveluita niin sanotuilta vuokralääkärifirmoilta ja joutuneet maksamaan kalliisti lisääntyneen erikoissairaanhoidon käytöstä. Jotkut ovat jopa ulkoistaneet koko sotensa. Nyt tähän ollaan saamassa muutos. Keskeisin osa sote-uudistusta on viisi vahvaa palveluiden järjestäjää eli sote-aluetta, jotka vastaavat siitä, että jokainen kansalainen saa sosiaali- ja terveyspalvelunsa laadukkaasti ja oikea-aikaisesti. Palveluiden pitää myös olla syrjimättömiä ja kaikkien yhdenvertaisesti saavutettavissa. Sote-alueet solmivat sopimukset palveluiden tuottamisesta julkisten tuottajien, pääasiassa kuntayhtymien, kanssa. Julkisia palveluita täydentämään ja tukemaan voidaan hankkia tarpeellinen määrä palveluita kilpailuttamalla yksityisiä tai toimijoita kolmannelta sektorilta, muun muassa järjestöjä. Uudistus vaatii myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistuksen. Järjestämislaissa määritellään ainoastaan se, että sote-alue saa rahoituksensa kunnilta niiden asukasluvun mukaan painotettuna sairastavuudella ja ikärakenteella. Varsinainen rahoitusuudistus tullaan toteuttamaan seuraavalla kaudella. Keskeisin osa sitä on niin sanottu osaoptimoinnin purkaminen. Ratkaisuna tähän jotkut ovat tarjonneet niin sanottua Ruotsin mallia, johon kuuluu laaja valinnanvapaus ja raha seuraa potilasta -malli. Ruotsin mallissahan perusterveydenhuollon tuottajina toimivat julkiset ja yksityiset palveluntuottajat, joista potilas voi valita mieleisensä. Raha kulkee potilaan mukana, ja potilas maksaa saman riippumatta siitä, mistä palvelunsa hankkii. Tämän oletettiin lisäävän potilaiden valinnanvapautta ja myös parantavan palveluiden saatavuutta, mutta aivan täysin näin ei käynytkään. Ensinnäkin palvelut Ruotsissa jakautuvat tämän myötä alueellisesti epätasa-arvoisesti. Tukholmaan ja sen ympäristöön muodostui paljon yksityisiä terveyskeskuksia. Sen sijaan harvaan asutuille alueille, pienen väestöpohjan alueille, kävi täysin toisinpäin. Viime talven Euro Health Consumer Indexin vertailussa Ruotsi saikin voimakasta kritiikkiä tästä sekä pitkistä hoitojonoista, joita ei saatu kuitenkaan lyhennettyä. Eli terveyskeskusten määrä ei lisääntynyt siellä, missä oli tarvetta, vaan siellä, missä terveet ihmiset hoidattivat pieniä vaivoja. Monisairaita jopa syrjäytyi kokonaan terveydenhuoltojärjestelmästä. Myös palveluntuottajien kilpailu johti vähitellen tuotannon keskittymiseen suurille ketjuille, ja voittoja on viety paljon verottajan ulottumattomiin. Ruotsissa yksityisen sektorin ketjuuntuminen ja sen myötä kilpailun väheneminen on johtanut jopa potilaiden valinnanvapauden heikkenemiseen. Kaiken kukkuraksi hoitokustannukset ovat kasvaneet. Keskeisin osa meidän uudistustamme tulee olemaan niin sanottu integraatio, joka kulkee punaisena lankana läpi koko järjestelmän. Ruotsissa taas sitä ei ole. Sosiaali- ja terveydenhuolto tuotetaan siellä erikseen, mikä näkyy palveluiden yhteensovittamisen vaikeutena, erityisesti vanhustenhuollossa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja siinä, että terveyden edistäminen ei siellä toteudu. Myöskään erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole Ruotsissa vähentyneet. Arvoisa puhemies! Minä uskon, että me olemme oikealla tiellä tässä meidän mallissamme, jossa me toteutamme laajan integraation sekä vaaka- että pystytasolla. Mutta tästä valinnanvapaudesta: Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että siitä keskustellaan. Se on tärkeä asia. Mutta meidän pitää muistaa, että kaikilla potilailla tai asiakkailla ei ole todellista valinnanvapautta. Heitä ovat vähemmän koulutetut, monisairaat, vammaiset, vanhukset. Suomessa Tampereen yliopisto on tutkinut paljon tätä valinnanvapautta, mitä ihmiset siltä haluavat. Ihmiset haluavat nimenomaan sitä, että he saavat valita lääkärinsä. Sitä he mieltävät valinnanvapaudella, ei suinkaan sitä, että he valitsevat yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä. Tämä on tärkeä asia. Se kannattaa mei-
14 Tiistaina 9.12.2014 126/1/5 dän myös pitää mielessämme, kun teemme tätä uutta järjestelmäämme. Kiitos. Puhemies Eero Heinäluoma: Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua tästä aiheesta debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. 5 Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä, että sote-uudistuspuitelaki on saapunut pomppuisan matkansa jälkeen eduskuntaan, ja nyt eduskunnan on hyvin tarkkaan tämä lakiesitys arvioitava. Yhden asian haluan erityisesti nostaa esille. Kun tavoitteena on laadukkaat, oikea-aikaiset, tasavertaiset palvelut, niin on olennaista, että näihin palveluihin on sitten myöskin rahaa. Nyt ovat julkisuuteen tulleet nämä kuntalaskelmat, jotka tajunnan räjäyttävällä tavalla osoittavat, missä kriisissä kuntatalous on. Sen takia valtiovarainvaliokunta ja eduskunta ovat edellyttäneet, että uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioitaisiin analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta, jotta tämä uudistus tuo todellakin mahdollisuudet kestävyysvajeen umpeen kuromiselle, ja kun tätä lakiesitystä katsoo, nuo arvioinnit ovat kovin keveät. Toivoisin, että vastaava ministeri tässä avaisi noita laskelmia, millä tavalla tämä uudistus todellakin aikaansaa sen, että vähemmällä saa jatkossa paremmin ja kunnissa myöskin on varaa perusopetukseen tulevaisuudessa. 6 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tämä uudistuskokonaisuus viedään nyt eteenpäin. Näiden talouslaskelmien osalta on syytä huomioida se, että tämä on se puite, jolla päästään kustannustehokkaampaan työskentelyyn, kun voidaan palveluverkkoa ja palveluita tarkoituksenmukaisesti viedä eteenpäin. Täytyy kuitenkin varoa, että nyt ei katsota näitä yksittäisiä, kuntakohtaisia laskelmia, koska ne ovat arvioita. Meillä ei ole mitään tietoa siitä, mikä kustannustaso tulee vuoden 2017 jälkeen olemaan, ja siinä mielessä tämä vertailu ei ole relevanttia. Myös se, mistä se kustannussäästö tulee, on hyvä muistaa. Se ei tule siitä, että tehdään tehokkaammin hoitotoimenpiteitä, leikkaustoimintaa ja muuta, vaan se tulee siitä, että pystytään siirtämään tässä painopistettä perustasoon, ei vain terveyspuolella vaan myös sosiaalipuolella. Silloin puhutaan nimenomaan ennalta ehkäisevästä toiminnasta, ja parasta säästöä myös kansalaisen näkökulmasta on se, että ei tarvita lainkaan niitä hoitotoimenpiteitä, kun etukäteen ennaltaehkäisy on kunnossa. 7 Lea Mäkipää /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täytyy näin henkilökohtaisesti sanoa, että poliittisella saralla, joka on kestänyt yli 30 vuotta, tämä on vaikein ja raskain päätös, niin kuin olen ministerillekin monta kertaa sanonut, ja harmaita hiuksia on entisestään tullut. Tämän lain tarkoitus on hyvä integraatio, yhdenvertaiset, laadukkaat palvelut mutta vielä haluaisin kysyä, annatteko vakuuden koskien tätä 8 :ää. Ja juuri kunnasta pyydettiin kysymään, kun edustan tämmöistä pientä kuntaa, säilyvätkö lähipalvelut, mikä tarkoittaa sitä, että säilyy meidän terveyskeskuksemme, jossa on asiantuntevat lääkärit ja hoitohenkilökunta. Ymmärrämme, että ette voi säilyttää niitä kaikkia palveluita, mutta juuri nämä lähipalvelut säilyvätkö ne, ja saammeko pitää oman terveyskeskuksemme? Muutoin, jollei tätä sanota, on käännyttävä sinne yksityisten tuottajavastuiden puoleen. 8 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitokset ministeri Huoviselle ja tuolle parlamentaariselle työryhmälle sitkeästä ja tuloksekkaasta työstä. Esitys on saatu viimein eduskuntaan, ja nuo ministerinkin kuvaamat puutteet perustuslakivaliokunnan on sitten syytä arvioida. Nyt eduskunnan ja kaikkien muittenkin päättäjien Suomessa kannattaa muistaa, että rakennetaan tulevaisuuden sote-palveluita, missä tarkoitus on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja vähentää ihmisten pompottelua eri sosiaali- ja terveyspuolen lohkojen välillä, yhdistää eli integroida nuo palvelut. Koska tarkoitus on, että tulevaisuudessa tämä järjestely säästää kaikkien kuntien menoja, on nyt siirtymäaikana varmistettava se, että rakennamme luottamusta tähän tulevaisuuteen ja pystymme myös siirtymäajan kuluessa rajaamaan kustannusmuutoksia siten, että yhdenkään kunnan talous ei joudu sen takia ongelmiin, että tulevaisuudessa teemme asiat kustannustehokkaammin. 9 Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä esitys on täällä eduskunnassa. Se asia, johon toivoisin kiinnitettävän jatkossa vielä enemmän huomiota, on demokratia. Tällähän hetkellä kuntapäättä-
126/1/10 PTK 126/2014 vp 15 jille sataa paljon kysymyksiä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut on omassa kunnassa järjestetty: tulee puheluja, että halutaan vaikuttaa siihen, miten niitä terveyspalveluja on saatavissa ja miten ne toimivat. No, entäs tämän jälkeen, kun tämä järjestelmä muuttuu? Keneen ne mummo ja pappa ottavat yhteyttä, johonkin sote-alueen kuntayhtymän päättäjään? Se voi olla todella etäistä ottaako yhteyttä oman kunnan päättäjään, tuotantoalueen päättäjään vai sote-alueen päättäjään ja tähän demokratiaan täytyy kiinnittää huomiota. Ruotsissa se on ratkaistu niin, että maakäräjien, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista, päättäjät valitaan vaaleilla, maakäräjävaaleilla. Ja minusta meidän pitäisi myös Suomessa mennä siihen suuntaan, että nämä päättäjät voitaisiin valita suorilla kansanvaaleilla. Silloin ihmiset tietävät, ketkä heidän palveluistaan vastaavat ja keneen voi vaikuttaa. 10 Ville Niinistö /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä, että vuosien ja vuosien useammankin hallituksen yrittämisen jälkeen olemme kaikki koko eduskunnassa yhdessä nyt tätä esitystä käsittelemässä. Kansalaisten kannalta kyse on yhdenvertaisista palveluista, siitä, että me ennen kaikkea pelastamme meidän perusterveydenhuoltomme. Nyt on varmistettava, että tämän järjestämislain mukainen tuottajavastuu ja järjestämisvastuu yhdessä muodostavat niin kustannustehokkaan mutta ennen kaikkea myös sen kansalaisen palveluketjun kannalta saumattoman kokonaisuuden, että palvelujen laatu oikeasti paranee ja perusterveydenhuoltoon pystytään ohjaamaan lisää resursseja siellä, missä niitä tarvitaan. Kun kansanterveys paranee, niin kustannustehokkuus ja tuottavuus paranevat. Tässä on muutamia kysymyksiä, jotka ovat haasteellisia edelleen. Edustaja Kalliorinne toi hyvin esille tämän asukkaiden kuulemisen, se lisättiin aivan loppumetreillä tähän lakiin. Suorat vaalit tosiaan tälle tuottajayhteisötasolle olisivat yksi tapa ratkaista tämä asia, mutta joka tapauksessa meidän pitää löytää tapoja, että ihmiset voivat vaikuttaa saamiinsa palveluihin suoraan. Se on osa meidän demokratiaamme. Se parantaa tämän esityksen uskottavuutta, miten näitä keinoja kehitetään. Toinen kysymys, jonka haluan nostaa esille, on, että meillä on valtakunnallisia erityistehtäviä. Miten käy hyvin tehtäviä hoitavalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle, sehän jää tässä vielä auki. On joitakin muitakin vastaavia kysymyksiä, jos ministerit voisivat niitä kommentoida, että pidetään huolta myös opiskelijoiden terveydenhuollosta. 11 Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aivan kuin ministeri esittelypuheessaan totesi, kysymys on laista, jolla on tarkoitus vastata olemassa oleviin ongelmiin, siis yhdenvertaisuutta tavoitellaan ja eriarvoistavaa palvelua poistetaan. Erityisesti tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja, saada tasapainoinen palvelukokonaisuus ja toteuttaa nimenomaan tätä palvelua uusilla tavoilla. Lakiin on hyvin saatu pykälä lähipalveluista ja hyvin saatu pykälä asukkaitten vaikuttamismahdollisuudesta. Vielä kuitenkin ihmisiltä, asukkailta, kuntalaisilta, tulee erityisesti kysymyksiä, kallistuvatko heidän palvelunsa, saavatko he edelleen mennä sen saman omalääkärin luokse (Puhemies koputtaa) ja heikkenevätkö mahdollisesti sosiaalipalvelut, jotka erityisesti tämän päivän arkea koskettavat, kotipalvelut ja niin edelleen. Nämä tietysti (Puhemies koputtaa) tässä ovat uhkia, ja toivon, että ne eivät kuitenkaan ole uhkia. 12 Lasse Männistö /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämän sote-lain matka on ollut koukeroinen. Vielä viime keväänä puheenjohtajien mukaan piti säätää laki julkisesta järjestämisestä viidelle sote-alueelle. Nyt säädetään laki julkisesta tuotannosta 19 alueelle, mutta on selvää, että tässä nyt täällä olevassa esityksessä on monta hyvää elementtiä. Sosiaali- ja terveydenhuolto saadaan vahvemmille hartioille, integraatio toteutuu, ja tällaisena tämä on edistysaskel, hyvä hallitus ja koko eduskunta, että tämä laki on tässä vaiheessa. Paljon voidaan kuitenkin vielä menettää, ja jatkotyö on erittäin tärkeää. Mielestäni tätäkin keskustelua on leimannut ideologinen väittely palveluiden tuotannosta, ja näkisin, että on tärkeää, että kilpailu toteutuu palveluiden tuotannossa ja vertailu niin ikään. Näen, että nykyään Suomen järjestelmä ei ole oikeudenmukainen, yli puolet helsinkiläisistä ottaa terveysvakuutuksia syntymättömille lapsilleen, ja näen, että (Puhemies koputtaa) tässä se, että asiakas saisi jatkossa valita enemmän itse, mistä palvelut hankkii,
16 Tiistaina 9.12.2014 126/1/13 olisi parempi suunta. Miten ministeri näkee (Puhemies: Aika on täynnä!) tämän asian? 13 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Omassa maakunnassani Pohjois-Karjalassa on ollut erittäin myönteinen kehittämisvire tämän asian suhteen, ja olemme jo erittäin pitkällä myöskin oman mallin rakentamisessa. Innostus kuitenkin lopahti hiukan viime viikolla, kun nämä rahoituslaskelmat julkaistiin, koska näiden julkaistujen laskelmien mukaan suurin osa Pohjois-Karjalan kunnista on suuria häviäjiä. Meidän on ollut vähän vaikeaa ymmärtää, miten voi olla mahdollista, että ikääntyvään ja paljon sairastavaan maakuntaamme valtion taholta tuleva rahoitusosuus pienenee ja menot nousevat. Toivottavasti tämä tilanne muuttuu, ja niin uskonkin ministerin puheenvuoron perusteella käyvän, kun sitten nämä sote-alueiden lopulliset budjetit saadaan tehtyä. Kysyn vielä ministeriltä: miten tämä monikanavarahoituksen purkaminen tulee vaikuttamaan näihin rahoituslaskelmiin? 14 Pirkko Mattila /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinne otti mielestäni aivan oikean asian esille. Meillä on lähellä myöskin ollut tämä Kainuun hallintokokeilu, jossa maakuntavaltuustoon suorilla vaaleilla valittiin päättäjiä, ja ilmeisesti siitä ei suurempia valituksia ole tullut. Mutta haluaisin kysyä ministeriltä nyt, vaikka tämä on puitelaki, mutta siltikin: Meillä on sosiaali- ja terveydenhuollossa eräs aika iso jopa ongelma elikkä potilastietojärjestelmät ja näitten kokonaisarkkitehtuurien eriytyminen, mikä on ollut nähtävissä tässä vuosien saatossa. Minkälaista pyrkimystä nyt sitten on tämän ongelman ratkaisemiseen, koska sehän liittyy kyllä oikeastaan aika olennaisesti ja on myös osa tätä ratkaisua? Minä toivoisinkin, että tämä jatkovalmistelu aloitettaisiin mahdollisimman pian, koska nämä ovat hyvin kalliita ja olemme pikkuisen ehkä jälkijunassa, jos mietitään esimerkiksi Viron esimerkkiä, kuinka he ovat onnistuneet tässä sähköisessä yhteiskunnassa. 15 Juha Rehula /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Jos joku asia on tänään tässä ja nyt varmaa, niin se on se, että paljon on työtä jäljellä, niin eduskunnalle lähiviikkoina ja seuraavan kahden ja puolen kuukauden aikana kuin myös ennen kaikkea sitten sinne kentälle kuntiin, kuntayhtymiin, joitten tehtävänä on valmistella se tekeminen ja se sisältö kaikelle sille, mitä eduskunta on nyt tämän parlamentaarisen valmistelun pohjalta säätämässä. Esimerkkinä kommentti Pohjois-Karjalaan: ei muuta kuin juna eteenpäin vaan ja sama vauhti päälle, mikä on tähänkin asti ollut. Arvoisa herra puhemies! Tästä esityksestä voisi pitää helpostikin kahden tunnin esityksen siitä, mitä kaikkia ongelmia tässä on. Aivan niin kuin peruspalveluministeri esittelypuheenvuorossaan totesi, perustuslaillisesta näkökulmasta niin demokratia- kuin rahoitusasiat on katsottava täällä eduskunnassa vielä. Mutta sitten, arvoisa herra puhemies, jos johonkin jotakin voi tässä vaiheessa toivoa, se on se, että eduskunnassa löytyisi yksimielisyyttä ja tahtoa viedä tämä esitys ihan sitten sinne maaliin saakka. 16 Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Yhdyn kiitoksin ministerin ja koko ryhmän toimintaan. Meillä perustuslakivaliokunnassa on nyt paljon töitä, ja peräänkuuluttaisinkin työrauhaa perustuslakivaliokunnan toiminnalle ja meille kaikille jäsenillekin myös sitä vanhaa traditiota, että ensin tehdään työt ja sitten tullaan ratkaisun kanssa ulos. Se on poikkeuksellisen tärkeätä, että valiokunta paitsi työskentelee erittäin ahkerasti ja koko ajan päätösvaltaisena myös pitäisi nyt ulkopuoliset kokouksensa jossain muualla kuin lehdistön avulla. Tähän ei enää tarvita mitään hämmentävää elementtiä lisää. Niitä on tässä nyt kaksi vuotta ihan riittävästi ollut. Mutta minäkin olisin tästä ict-asiasta tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana kysynyt, kun tiedän, että molemmat ministerit ovat tätä paljon pohtineet, mutta ihan vielä en varsinaista pykälätoimivaltaa, ratkaisua pikalukemisella löytänyt. Kertokaa: miten te olette ajatelleet, että tämä edustaja Mattilan esiin nostama todella tärkeä ict-asia löytyy tästä tai miten se voidaan tässä eduskuntakäsittelyn yhteydessä korjata? 17 Anu Urpalainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Esitys on nyt meillä käsiteltävänä, ja se on hyvä asia. Paljon on hyvää, mutta paljon on myös ongelmia. Kyllä täytyy sanoa, että Etelä-Karjalan suunnassa ja koko kaakkoisessa Suomessa voisi sa-
126/1/18 PTK 126/2014 vp 17 noa, että kuntapäättäjillä ja kuntalaisilla putosivat hanskat käsistä selkeästi lukujen tullessa julki, ja sellainen toivottomuus on tämän asian äärellä. Sen takia mielestäni on äärimmäisen tärkeä nyt tämä eduskuntakäsittely, ja siihen liittyen olisin kysynyt tästä valmistelusta, erityisesti kustannusten läpinäkyvyydestä, todellisesta vaikutuksesta näihin kustannuksiin. Millä tavalla työryhmässä on mietitty tätä välivaihetta, saadaanko varsinaisten kustannusten läpinäkyvyys aikaiseksi, ennen kuin nämä tuotantoalueet tekevät niitä budjetteja? Aivan niin kuin ministeri sanoi, niin jos nämä nyt saadut laskelmat eivät sitten pidäkään paikkaansa, niin perustuvatko ne todella läpinäkyviin kustannuksiin suhteessa myös laatuun? 18 Anneli Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Yksi tämän lain tärkeimmistä tavoitteista on sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, eli asioita tehdään yhdessä ja vahvassa yhteistyössä, hallintorajoja puretaan ja ihmisille voidaan siten tarjota saumattomasti entistä laadukkaammat palvelut. Nyt osa kunnista toteuttaa tätä, kuten Etelä- Karjalassa Eksote ja Forssassa ja Hämeenlinnassa. Osa kunnista on myös koonnut kaikki, esimerkiksi lapsiperheiden palvelut, yhteen kokonaisuuteen. Näihin palveluihin on koottu kokonaisuutena varhaiskasvatus, opetus, lasten ja nuorten eri sosiaali- ja terveyspalvelut, neuvola, terveydenhuolto, lastensuojelu sekä nuorisopalvelut, liikuntakulttuuri. Elikkä puhutaan perheen ja lapsen kannalta kokonaispalveluista. Nyt suurena pelkona on se, että kun osa näistä palvelukokonaisuuksista siirtyy sote-alueelle, niin mitenkä tulevaisuudessa lapsiperheitten ja lasten kannalta nämä palvelut pystytään tarjoamaan joustavasti, ettei meille tule uusia hallinnon rajoja soten ja kuntien välille, vaan että palveluita voidaan edelleen kehittää kokonaisvaltaisesti lapsille ja nuorille. 19 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Toivoisin, että nyt, kun tätä sote-uudistusta viedään eteenpäin jatkovalmistelussa, kohtuus pidetään koko ajan mielessä. Omalle kotikunnalleni Porvoolle tämä merkitsee suuria lisälaskuja: on laskettu, että 23 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että veroprosentti nousee 2,41 prosenttiyksikköä eli yli 22 prosenttiin ja samanaikaisesti meidän palvelut tulisivat heikkenemään. Kaupunginjohtaja Ujula, kokoomuslainen johtaja, totesi, että jos tiesi tulevansa kauhuelokuvaan, sai mitä odotti. Näin hän totesi itsenäisyyspäivänä paikallisessa Uusimaa-lehdessä. On aika huolestuttavaa, että niinkin suuren kaupungin johtaja vielä peräänkuuluttaa kansalaiskeskustelua siitä, ollaanko Suomea nyt viemässä sellaiseen kuntajärjestelmään, jota todellisuudessa halutaan. Todella toivon kohtuutta tässä jatkovalmistelussa, että myös nämä kustannusten nousut tasataan. 20 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kansanterveyslaki hiukan yli 40 vuotta sitten mahdollisti sen, että kansalaisille tuli mahdollisuus saada tasavertaisia avoterveydenhuollon palveluja. Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut, Suomi on muuttunut, ja haaste on erittäin kova. Tämä, jolla järjestämisvastuu laajennetaan jopa maakuntia koskettavaksi, antaa mahdollisuudet, ja sopii toivoa, että maakunnissa löytyy hyvä yhteistyö kuntien välillä ja löydetään senkaltainen palveluverkko, joka mahdollistaa terveyspalvelujen saajat tasavertaiseen asemaan. Näin uskon, ja tästä on syytä antaa tunnustusta, että tähän on päästy. Mutta lopuksi totean, että kun tätä lakia käsitellään ja toimeenpannaan, meidän pitää löytää keinoja, joilla ihmiset enemmän liikkuvat, syövät ja juovat terveemmin, ottavat enemmän vastuuta omasta tulevaisuudestaan ja terveydestä. Muuten tämä yhteiskunta ei kestä sitä ennustetta, joka olemassa on. Eli löytäkäämme yhdessä ennalta ehkäiseviä toimia, joilla ihmisten terveyteen voidaan vaikuttaa (Tuija Brax: Hyvä puheenvuoro!) 21 Johanna Karimäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä erikoissairaanhoito toimii parhaiten, ja sitä ei pidä romuttaa, mutta terveyskeskuksista on saatava hoitoa, saatava parempaa hoitoa, ja pidän tärkeänä sitä, että laissa linjataan, että palvelut on tuotettava lähellä käyttäjää. Moni asiahan on vielä kesken toimeenpanossa ja muutenkin, ja valmistelussa on ehdottomasti vältettävä kaikkea turhaa byrokratiaa. Tämä kuntayhtymämalli on kyllä sinänsä perusteltu, että silloin palveluita ei tarvitse kilpailuttaa, mitä pidän hyvin tärkeänä.
18 Tiistaina 9.12.2014 126/1/22 Oikeastaan tähän liittyen kysyisin enempi hankintalaista. Varsinkin vammaisjärjestöt ovat viestineet, että järjestöt tuottavat inhimillisiä vammaispalveluita ja asumispalveluita, mutta olisi tosi tärkeää, että kun EU-direktiivi sallii sen, että tämmöiset herkät erityisryhmien palvelut voidaan sulkea kokonaan hankintalain ulkopuolelle, niin se olisi jatkossa mahdollista, ja kysyn ministeriltä: onko tätä asiaa pohdittu ryhmässä, ja voisiko tällaisen lakimuutoksen vielä tuoda eduskuntaan? 22 Tapani Mäkinen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kuulun niihin edustajiin, jotka ovat kovin pahoillaan siitä, että tämän sote-ratkaisun myötä perinteiset suomalaiset kunnat muuttavat muotoaan hyvin radikaalisti me kaikki sen tiedämme, ja me kaikki sen tiedostamme ja sen takia on suuri huoli siitä, mikä niiden jäljelle jäävien kuntien tulevaisuudenkuva on, miten ne pystyvät kantamaan sen vastuun, mikä niille kuitenkin lakien kautta tulee. Tähän minun mielestäni pitää tässä yhteydessä kiinnittää erityisen suurta huomiota. Se asia ei ole mitenkään vielä hoidossa. Toinen asia, mistä olen pahoillani, on se, että tämä monituottajamalli on täysin ulkona tästä sote-lakiehdotuksesta, (Eduskunnasta: Ei ole!) se, miten kaikki vastuu siirretään julkiselle puolelle, ja toisaalta se monituottajamalli on käännetty pois. Koskien suuria hankintayksiköitä, mitkä tässä muodostuvat, vanha perussääntö on se, että mitä suurempi hankintayksikkö, sitä suuremmat ovat hankintakokonaisuudet. Suomalaisen pk-yrityksen tulevaisuus on kovin vaakalaudalla tässä yhteydessä. 23 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä viime viikolla keskustelimme, kuinka tärkeä lapselle on isä ja äiti. Kun kuuntelin arvostamaani edustaja Erkki Virtasta, ajattelin, että siinäpä isä, ja äiti on tietysti ministeri Huovinen, mutta jotta ollaan moderneja, kuten viime viikolla, niin kyllä se toinenkin isä on tuolla, edustaja Rehula. Onnittelen teitä ja kaikkia muitakin erinomaisesti tehdystä työstä. Se, mitä itse nyt toivon: Ei ole mikään salaisuus, että olen tehnyt pitkän työn kansallisen koulutus- ja sivistyspolitiikan merkeissä, ja minua on häirinnyt se, että Suomessa ei ole ollut kansallista perusterveyspolitiikkaa. Palvelut ovat olleet hirveän eriarvoisia, vähän hujan hajan, ja nyt kun siihen saadaan yhdistettyä tämä sosiaalipuoli ja perusterveys, niin odotan, että syntyy myöskin tällainen kansallinen terveyspolitiikka aidosti Suomeen. Jos tällainen saadaan, niin teemme historiaa, (Puhemies koputtaa) niin kuin täällä on todettu. No, minuun on oltu paljon yhteydessä Tampereen kehyskunnista... Puhemies Eero Heinäluoma: Jaaha, taitaa jäädä seuraavaan puheenvuoroon tämä. Aika on, arvoisa edustaja, tullut täyteen. Puhuja:...ja Pirkanmaalta, koskien ennalta ehkäisevän terveydenhuollon merkitystä. 24 Hanna Mäntylä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluaisin tässä nyt sanoa, että tosiaankaan tätä monituottajamallia ei ole mihinkään tästä hävitetty, päinvastoin, se siellä on edelleenkin ja hyvin selkeästi, ja pkyrityksiä tai järjestöjä ei ole mitenkään suljettu pois tämän mallin toteuttamisesta, joten pidän aika vastuuttomina tällaisia väitteitä. Päinvastoin, tässä on nimenomaan pyritty siihen, että näillä pk-yrityksillä ja järjestöillä on myöskin aito mahdollisuus osallistua tämän järjestelmän tulevaisuuteen ja olla osa myöskin niitä palveluprosesseja. Mutta haluaisin nyt vielä sen verran sanoa, että kiitän tässä ministeriä Huovista ja koko ohjausryhmää tästä vahvasta työstä, joka on tehty. Sen verran haluan vielä sanoa, että kaikki varmasti ymmärtävät, että rakenteellisia uudistuksia on tehtävä, koska meillä on järjestelmä, joka ei tule kestämään, jos ei sille jotain tehdä. Meillä voi olla hienosäätöeroja siinä, miten asioita pitäisi viedä eteenpäin, mutta tässä esitän kyllä vilpittömän toivomuksen, kuten edustaja Rehulakin teki, että nyt tämä laki aidosti saadaan eteenpäin ja hyväksytyksi. 25 Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ministeri puhui perustuslakiongelmista. On aivan oikein ottaa esille myös niitä asioita, jotka liittyvät juuri kansanvaltaisuuteen ja tähän rahoituskysymykseen, mutta ei yksistään siitä näkökulmasta, että se on perustuslakikysymys. Ne ovat todella niitä isoja asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia, kuntalaisia, asiakkaita, kansalaisia, ja rahoitus tietysti ratkaisee tämän kokonaisuuden. Tärkeää on, että pal-
126/1/26 PTK 126/2014 vp 19 velut ja taso pystytään turvaamaan, ja samalla tärkeää on myös se, että pienempien alueiden kannalta ja pienempien kuntien ja seutujen kannalta tämä asia toimii, koska siellä on myös samanlaisia suomalaisia kansalaisia, ihmisiä. Tässä suhteessa tuo on perustuslakikysymys. Eniten olen oikeastaan huolestunut sosiaalipalveluiden integroitumisesta tämän aika pitkälti terveydenhuollon näkökulmasta kulkevan uudistuksen myötä. Tässä mielessä haluan painottaa, että senkin tulee olla aina mukana. Herra puhemies! Ihan loppuun sanon, (Puhemies koputtaa) että on paljon häiritseviä asioita, myös tämä päivystysasetus, joka on astumassa vuodenvaihteessa voimaan, (Puhemies: Aika on täynnä!) ja vieläkään ei tiedetä sairaanhoitopiireissä ja maakunnissa, mitä sen suhteen todella tapahtuu. 26 Esko Kurvinen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Täytyy kiittää ohjausryhmää ja kaikkia, jotka ovat osallistuneet, niin että tähän asti on saatu asia menemään eteenpäin, mutta nyt varmasti on vielä paljon töitä niin tässä talossa kuin ennen kaikkea tuolla kentällä. Niin kuin täällä on kuultu, monessa maakunnassa on lähdetty jo vähän etunojassa tekemään töitä. Itse tulen pohjoisesta, ja meillä on ollut siellä jopa innostus löytää piirteitä oman alueen erityisolosuhteista. Mutta niin kuin täällä on sivulauseessa heti perään sanottu, viime viikolla julkisuuteen tulleet rahoituksen laskelmat kyllä pysäyttivät monia eteenpäin meneviä asioita. Niin myös meillä. Esimerkiksi Oulun kaupungin osalta tämä tietää työpaikkoina, niin että saadaan verotuloja kaupungille, samaa kuin Nokian menetykset. Noin 3 000 uutta työpaikkaa tarvitaan, (Puhemies koputtaa) jotta päästään samaan tulokseen kuin tällä hetkellä, että yli 30 miljoonaa saadaan lisää tuloja. Mekin luulimme, että me teemme aika tehokkaasti... Puhemies Eero Heinäluoma: Jaaha, aika taitaa olla täynnä. Puhuja:...Suomen nuorimman väestön eteen. 27 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Arjessa ovat selvästi terveyserot kasvaneet ja myöskin lasten psykiatrian ja muut ongelmat kärjistyneet. Kyllä nyt ollaan tietysti siinä pisteessä, jossa kun kansalaisten, ihmisten, perusturvallisuus järkkyy kunnallisen itsehallinnon on väistyttävä. On tehtävä niitä ratkaisuja, jotka ovat myös edustuksellisen demokratian vastuulla. Kiinnitän huomion siihen, että me tarvitsemme tätä ennalta ehkäisevän työn kattavaa uutta kansanterveyslain ajattelua. Eli asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta on turvattava ihmiselle pääsy hänen sairautensa edellyttämälle hoidon tasolle. Siinä on nyt tärkeätä kyllä myöskin, että emme tuhoa aikaansaatuja toimivia rakenteita, sitä infraa, jota on tehty. Varkaudessa, jossa on Attendon jälkeen rakennettu erittäin sujuva erikoissairaanhoidon kustannuksia säästävä julkinen terveydenhuolto, on osattava niveltää se koko perus- ja erikoissairaanhoidon järjestelmä hyvin tähän mukaan. Ja myöskään vanhentuneilla maakuntarajoilla ei enää saa olla tämän järjestelmän toimivuuden kanssa tekemistä. 28 Lauri Heikkilä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Huovista siitä, että julkista terveydenhuoltoa ei nyt ainakaan tämän lakiesityksen muodossa olla täysin lopettamassa ja alas ajamassa, vaikka se saavutettavuus nyt monien maaseutukuntien kannalta kauemmaksi siirtyykin. Tässä ovat monet edustajat puhuneet, ettei noihin rahoituslaskelmiin pidä viitata, mutta kun niitä katsoo, näyttäisi siltä, että tuo Varsinais-Suomi taitaa olla kumminkin häviäjän roolissa tässä. Omassa kotikunnassani Marttilassa lasku nousee 165 euroa asukasta kohden, ja Salossakin, jossa on rakennevaikeuksia ja muutakin, lisälasku on 42 euroa asukasta kohden ja Liedossa peräti 267 euroa asukasta kohden. Että hyvin rankasti näkyy niin kuin Varsinais- Suomea tämä koskevan, koska Turussakin on vastaavia menetyksiä vielä. Tietysti jotenkin tuntuu, että tässä nyt hätäillään vähän, että olisi pitänyt kehitellä näitä laskelmia ja muita vähän pitemmälle. Ja vaikka tässä on kiire eduskunnan vaihtuessa, silti ei tämmöistä suurta uudistusta hätäillen kannattaisi tehdä. 29 Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen huolissani erityisesti siitä, miten järjestämisvastuussa olevat jättiorganisaatiot pystyvät ottamaan huomioon erityisesti sosiaalipalveluiden järkevän ja laadukkaan järjestämisen kaukana keskuksista. On nimittäin kyllä niin, että Suomi on hyvin erinäköinen hajaasutusalueilla, maaseudulla, kuin kuntakeskuk-
20 Tiistaina 9.12.2014 126/1/30 sissa, ja sosiaalipalvelut juuri vaativat monenlaista räätälöintiä, eikä niitä voi tuottaa kaikkialla Suomessa kuitenkaan ihan samalla tavalla. Olen huolissani siitä, saavatko ihmiset siis palveluita vai joutuvatko he valittamisen kautta niitä jatkossa sitten saamaan. Ja miten tuo demokratian vaje aiotaan täyttää tässä isossa uudistuksessa, miten demokratian käy? 30 Anne-Mari Virolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viisi sote-aluetta, viisi vahvaa järjestäjää se on täysin perusteltua, kun haluamme toimivia hoitoketjuja. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota sote-alueiden neljän vuoden välein tehtävään järjestämispäätökseen, joka sitoo tuottajat. Ja ihan aidosti ilmaisen huoleni siitä, katoavatko pienet, ketterät toimijat samalla eri toimijoiden välinen mahdollinen kilpailu ja benchmarkkaus voi vähetä. Toivon, ministeri Huovinen, että jatkossakin on mahdollisuus joustavasti tehdä palveluinnovaatioita eikä vain neljän vuoden välein. Mutta annan teille erityiskiitokset mittareista. Kun tällä hetkellä me mittaamme aikaa, niin jatkossa on täysin perusteltua, että mittaamme palvelun laatua ja vaikuttavuutta. Suomalaisilla on todellakin oikeus saada tietoa, minkämoista hoitoa on tarjolla, ja päättäjillä on erityisesti myös velvollisuus seurata sitä, mitä terveyshyötyjä saamme aikaan näillä annetuilla resursseilla. 31 Johanna Ojala-Niemelä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Iso sulka ministeri Huovisen ja muun sote-ohjaustyöryhmän jäsenten hattuun tehdystä työstä. Oikeastaan tästä se työ sitten vasta varsinaisesti alkaa, ja tietenkin toivon voimia paimentaa tätä vielä sitten täällä eduskunnassa eteenpäin. Toivon kyllä sydämestäni, että koska tästä vallitsee näin laaja yhteisymmärrys myös tässä salissa, niin nämä perustuslailliset karikot voitaisiin välttää ja tämä esitys saataisiin maaliin. Tulen itse tuolta pohjoisimmalta sote-alueelta, ja tietenkin meillä puhututtavat myös lähipalvelut, ettei Oulun imu käy liian kovana vaan että siellä Utsjoella ja Inarissakin voitaisiin palvelut jatkossakin turvata. Samoin on tämä, minkä edustaja Kalliorinne nosti esille, tämä demokratiakysymys: meillä on paljon pieniä kuntia, ja tietenkin soisi, että myös niiden edustus ja ääni tulisi kuuluville tässä valtuustossa, tai mikä tämä kuntayhtymä nyt sitten jatkossa on. Tietenkin toivon, että kun meille on viisi tuotantoaluetta tulossa, niin myös Lappi saisi näistä tuotantoalueista omansa, vaikka niitä ei ole (Puhemies koputtaa) määrällisesti kirjattukaan tähän esitykseen. 32 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä soten yhteydessä on julkisuudessa ollut tietoja siitä, että osalla kunnista kulut nousevat, osalla kunnista laskevat, ja 400 euroa on se raja. Mutta, arvoisa ministeri, miten käy niiden kuntien, joilla ei yksinkertaisesti ole rahaa maksaa 400:aa euroa per capita, jotta pystyttäisiin hoitamaan tämä asia? Tuoko tämä mukanaan nyt sitten pakkoliitoksia, jotta nämä heikkojenkin kuntien asukkaat saisivat palveluita, ja mitä tapahtuu sellaisessa tapauksessa tämä on nyt ihan hypoteettinen tapaus että kukaan ei haluaisi ottaa tätä köyhää, huonoa kuntaa ja sen asukkaita kontollensa? Kuka sitten pitää huolen siitä, että myöskin ne kunnat, jotka eivät ole vetovoimaisia, joissa ei ole kasvukeskusta eikä isoja työpaikkoja, pystyvät huolehtimaan asukkaistaan? 33 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämän valmistelun aikana oli minusta selkeästi kaksi ideologista vaihtoehtoa: joko lähdetään tälle pakkokilpailutuksen tielle, joka olisi johtanut myös siihen, että kaikkien kuntayhtymien olisi pitänyt yhtiöittää toimintansa nykyisessä EU-lainsäädännössä, tai, toinen vaihtoehto, kehitetään tätä hyvää, laadukasta julkista palvelutuotantoa. (Kimmo Sasi: Eli monopoli!) Ja kun Mäkinen täällä aikaisemmin sanoi, että mitä suuremmat hankintayksiköt, sitä enemmän pk-yrittäjää viedään kuin kuoriämpäriä, niin siinä järjestelmässä, jossa sote, viisi sote-aluetta, olisi tilannut suoraan joko kuntayhtymiltä, kunnilta tai yrityksiltä, siinä sitä suomalaista pk-yrittäjää olisi vasta viety niin että tuntuu. Ei siellä olisi ollut mitään jakoa. Nyt tuotantoalueet voivat täydentää julkinen on se perusta, mutta tuotantoalueet voivat täydentää ja hyvä niin. Arvoisa puhemies! Paras on usein hyvän pahin vihollinen. Minusta tämä sote-järjestelmä on hyvä. Tämä mahdollistaa tuottavuushyötyjä, työnjakoa erikoissairaanhoidossa (Puhemies koputtaa) ja pitemmällä aikavälillä parempaa yhteistyötä terveyskeskuksen ja sairaalan kanssa.