A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö

Samankaltaiset tiedostot
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Tilastoja liikennejuopumustutkimuksista (verinäytetutkimukset + tarkkuusalkometrimittaukset)

HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN

Tiedote 1 (8) Liite

Huumeet ja lääkkeet kuolemansyynä. Pirkko Kriikku, FT, oikeuskemisti

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Äidin lääkkeet ja imetys

Neurofarmakologian perusteita

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Kipulääkkeet kuolinsyytilastoissa Oikeuskemian professori, FT Ilkka Ojanperä Hjelt-instituutti, oikeuslääketieteen osasto

Lääkkeet muistisairauksissa

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Farmaseutti geriatrisella poliklinikalla ja iäkkäiden lääkitysongelmat. Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Susanna Lauroma Farmaseutti 5.2.

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Lääkkeet ja alkoholi Suomen Apteekkariliitto 2006

Kroonisen kivun lääkehoito Eija Kalso

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala

Neurobiologia L/H1k-L/H2s

Teratologinen tietopalvelu

Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet

Farmakokinetiikan perusteita

COX-1 vs. COX- 2 selektiivisyys. Kivun hoidossa käytettävät lääkeaineet. Kipu. Tulehduskipulääkkeet. Kipulääkkeet. Tulehduskipulääkkeet 10.1.

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS

Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Lääkkeiden yhteisvaikutukset

Lääkehoito ja lähihoitaja Lääkkeet ja yhteiskunta Lääkkeet ja yksilö Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Huumetestauksen tekniikkaa

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

S D F VALMISTE (AINE, käyttötapa, pitoisuus aineen suhteen ja valmistustapa)

Suomen Polioliitto ry. Kipu

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Vanhuksen kivun hoito näkökohtia tehoon, turvallisuuteen ja haittojen välttämiseen

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON KARIKOT JA UNETTOMUUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Markki Palve, erikoislääkäri K-S KS anestesiologia / kipupoliklinikka

Ajankohtaista huumeanalytiikasta Prof. Ilkka Ojanperä Hjelt-instituutti, oikeuslääketieteen osasto

Iäkkään kipu ja sen hoito. TPA Tampere: iäkkään kipu ja sen hoito

Kuolevan lapsen kivunhoito

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäällä Lääkehoidon hallinta iäkkäillä

Akuutin ja kroonisen kivun lääkehoito. TYKS Alueellinen koulutus Ehl, HLT Tuija Teerijoki-Oksa

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio Mannerheimintie Helsinki 30 Puh.: ; Fax:

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

Sedaatio. Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin ehkäisyssä käytettäviä lääkeaineita. Sedaation tason arviointi

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot

Syöpäkivunhoidon periaatteet. Ulpu Tervashonka keuhkosairauksien erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Lääkkeet ja liikenne

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

LUOKITTELUSTA PÄIHDEONGELMAT. HAITALLINEN KÄYTTÖ (F1x.1) PÄIHDEONGELMAISEN KIVUN, AHDISTUKSEN JA UNIHÄIRIÖN HOITO

Farmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Farmakokinetiikan perusteita. Pekka Rauhala, LKT, Medicum, Farmakologian osasto

KIPULÄÄKKEET & KESKUS- HERMOSTOON VAIKUTTAVAT LA:t

Farmakokinetiikka. Historiaa. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Farmakogenetiikka. Vierasainemetabolian vaiheet

Syöpäkivun lääkehoito. Kalso, Eija.

Valtioneuvoston asetus

LÄÄKKEIDEN INTERAKTIOT SYÖPÄPOTILAAN HOIDOSSA

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Klooridiatsepoksidi Risolid Klonatsepaami Rivatril Nitratsepaami Insomin (unilääke) Keskipitkävaikutteise t

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto

Look alike Sound alike lääkkeet (LASA)

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavauksien

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Asia: Pyydetty lausunto huumausaineita koskevasta rangaistuksen mittaamiskäytännöstä.

Epilepsialääkkeiden farmakologiaa

Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista /543

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Sedaatio. Sedaatiossa, puudutuksissa ja pahoinvoinnin estossa käytettäviä lääkeaineita. Sedaation asteet Bentsodiatsepiinit

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS

KYSELY TYKS:IN YLIHOITAJILLE

Neuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto

Liite C. (muutos kansallisesti hyväksyttyihin lääkevalmisteisiin)

Lääkeaineinteraktiot neuroanestesiologiassa

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Syöpäkivun lääkehoito

A D M E. Lääkeaineinteraktiot. Haitalliset lääkeaineinteraktiot. Lääkeaineinteraktiot. Farmakokineettiset interaktiot. Farmakokineettiset interaktiot

Lääkkeiden haittavaikutukset

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO. Pauliina Piiroinen, psykiatrian erikoislääkäri, kognitiivinen psykoterapeutti

Metadoni. Päihdelääketieteen yhdistys ry Torstaikoulutus Markus Forsberg

Geenitutkmukset lääkehoidon tukena. Jari Forsström, Toimitusjohtaja Abomics Oy

IÄKKÄIDEN HALLITTU LÄÄKEHOITO

Lääkeaineen vaiheet elimistössä

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Lapsi päiväkirurgisena potilaana Anestesiologin näkökulma. Leo Tyrväinen Apulaisylilääkäri Anestesia-teho HUS/Hyvinkään sairaala

Myrkytystietokeskuksen vuositilasto 2016

Transkriptio:

A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit 1.1.1 Tyyppiaineet (pilokarpiini, rivastigmiini) 1 A 1.1.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 1.1.3 Käyttöaiheet 1 A 1.1.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 1.1.5 Vasta-aiheet 1 A 1.1.6 Kinetiikka 2 B 1.1.7 Interaktiot 1 A 1.2 Parasympatolyytit 1.2.1 Tyyppiaineet (atropiini, skopolamiini, solifenasiini, tiotropium) 1 A 1.2.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 1.2.3 Käyttöaiheet 1 A 1.2.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 1.2.5 Vasta-aiheet 1 A 1.2.6 Kinetiikka 2 B 1.2.7 Interaktiot 1 A 1.3 Sympatomimeetit 1.3.1 Tyyppiaineet (adrenaliini, amfetamiini, salbutamoli, formoteroli) 1 A 1.3.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 1.3.3 Käyttöaiheet 1 A 1.3.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 1.3.5 Vasta-aiheet 1 A 1.3.6 Kinetiikka 2 B 1.3.7 Interaktiot 1 A 1.4 Sympatolyytit 1.4.1 Tyyppiaineet (tamsulosiini, proporanololi, metoprololi, 1 A bisoprololi, karvediloli) 1.4.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 1.4.3 Käyttöaiheet 1 A 1.4.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 1.4.5 Vasta-aiheet 1 A 1.4.6 Kinetiikka 2 B 1.4.7 Interaktiot 1 A 2 Kipulääkkeet 2.0 kiputilojen jaottelu ja niiden patofysilogia siltä osin kuin se on 1 A tärkeää lääkeaineiden vaikutusten ymmärtämiseksi 2.1 Euforisoivat analgeetit 2.1.1 Tyyppiaineet (morfiini, oksikodoni, tramadoli, kodeiini, 1 A buprenorfiini, fentanyyli) 2.1.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 2.1.3 Käyttöaiheet 1 A

2.1.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 2.1.5 Vasta-aiheet 1 A 2.1.6 Kinetiikka 2 B 2.1.7 Interaktiot 1 A 2.2 Tulehduskipulääkkeet 2.2.1 Tyyppiaineet (ASA, ibuprofeeni, naprokseeni, diklofenaakki, 1 A etorikoksibi, parasetamoli- vaikka ei lasketa NSAID ryhmään) 2.2.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 2.2.3 Käyttöaiheet 1 A 2.2.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 2.2.5 Vasta-aiheet 1 A 2.2.6 Kinetiikka 2 B 2.2.7 Interaktiot 1 A 2.3 Migreenilääkkeet (triptaanit) 2.3.1 Tyyppiaineet (sumatriptaani) 1 A 2.3.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 2.3.3 Käyttöaiheet 1 A 2.3.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 2.3.5 Vasta-aiheet 1 A 2.3.6 Kinetiikka 2 B 2.3.7 Interaktiot 1 A 2.4 Muut kipulääkkeet, jotka eivät kuulu muihin ryhmiin 2.4.1 Tyyppiaineet (kapsaisiini, lidokaiinilaastari) 3 C 2.4.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 3 C 2.4.3 Käyttöaiheet 3 C 2.4.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 3 C 2.4.5 Vasta-aiheet 3 C 2.4.6 Kinetiikka 3 C 2.4.7 Interaktiot 3 C 3 Puudutteet, yleisanestesia-aineet ja periferiset lihasrelaksantit 3.1 Puudutteet 3.1.1 Tyyppiaineet (lidokaiini, bupivakaiini) 1 A 3.1.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 3.1.3 Käyttöaiheet 1 A 3.1.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 3.1.5 Vasta-aiheet 1 A 3.1.6 Kinetiikka 2 B 3.1.7 Interaktiot 1 A 3.2 Laskimoanesteetit 3.2.1 Tyyppiaineet (tiopentaali, propofoli, ketamiini) 2 B 3.2.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 3.2.3 Käyttöaiheet 2 B 3.2.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2 B 3.2.5 Vasta-aiheet 2 B 3.2.6 Kinetiikka 2 B 3.2.7 Interaktiot 2 B 3.3 Inhaloitavat anesteetit 3.3.1 Tyyppiaineet (ilokaasu, sevofluraani) 2 B 3.3.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B

3.3.3 Käyttöaiheet 2 B 3.3.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2 B 3.3.5 Vasta-aiheet 2 B 3.3.6 Kinetiikka 2 B 3.3.7 Interaktiot 2 B 3.4 Periferiset lihasrelaksantit 3.4.1 Tyyppiaineet (suksametoni, sisatrakuuri) 2 B 3.4.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 3.4.3 Käyttöaiheet 2 B 3.4.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2 B 3.4.5 Vasta-aiheet 2 B 3.4.6 Kinetiikka 2 B 3.4.7 Interaktiot 2 B 4 Psyykenlääkkeet ja unilääkkeet 4.0 Psykoosien, mielialahäiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden 1 A tavallisimmat oireet ja patofysiologia siltä osin kuin se on tärkeäää lääkkeiden vaikutusten ymmärtämiseksi 4.1 Uudemmat antipsykootit 4.1.1 Tyyppiaineet (klotsapiini, risperidoni, olantsapiini, ketiapiini) 1 A 4.1.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 4.1.3 Käyttöaiheet 1 A 4.1.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 4.1.5 Vasta-aiheet 1 A 4.1.6 Kinetiikka 2 B 4.1.7 Interaktiot 1 A 4.2 Perinteiset antipsykootit 4.2.1 Tyyppiaineet (levomepromatsiini, haloperidoli) 2 B 4.2.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 4.2.3 Käyttöaiheet 2 B 4.2.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2 B 4.2.5 Vasta-aiheet 2 B 4.2.6 Kinetiikka 2 B 4.2.7 Interaktiot 2 B 4.3 Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät 4.3.1 Tyyppiaineet (essiatlopraami, sitalopraami, fluoksetiini) 1 A 4.3.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 4.3.3 Käyttöaiheet 1 A 4.3.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 4.3.5 Vasta-aiheet 1 A 4.3.6 Kinetiikka 2 B 4.3.7 Interaktiot 1 A 4.4 Muut uudemmat masennuslääkkeet 4.4.1 Tyyppiaineet (venlafaksiini, mirtatsapiini, moklopemidi) 1 A 4.4.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 4.4.3 Käyttöaiheet 1 A 4.4.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 4.4.5 Vasta-aiheet 1 A 4.4.6 Kinetiikka 2 B 4.4.7 Interaktiot 1 A

4.5 Trisyksliset masennuslääkkeet 4.5.1 Tyyppiaineet (amitriptyliini) 2 B 4.5.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 4.5.3 Käyttöaiheet 2 B 4.5.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2 B 4.5.5 Vasta-aiheet 2 B 4.5.6 Kinetiikka 2 B 4.5.7 Interaktiot 4.6. Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset unilääkkeet (Z-lääkkeet) 4.6.1 Tyyppiaineet (diatsepaami, oksatsepaami, tematsepaami, 1 A alpratsolaami, tsopikloni, tsolpideemi, midatsolaami) 4.6.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 4.6.3 Käyttöaiheet 1 A 4.6.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 4.6.5 Vasta-aiheet 1 A 4.6.6 Kinetiikka 2 B 4.6.7 Interaktiot 1 A 4.7 Muut unilääkkeet 4.7.1 Tyyppiaineet (melatoniini) 2 B 4.7.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 4.7.3 Käyttöaiheet 2 B 4.7.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2 B 4.7.5 Vasta-aiheet 2 B 4.7.6 Kinetiikka 2 B 4.7.7 Interaktiot 2 B 4.8. Litium 4.8.1 Litium 1 A 4.8.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 4.8.3 Käyttöaiheet 1 A 4.8.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 4.8.5 Vasta-aiheet 1 A 4.8.6 Kinetiikka 1 A 4.8.7 Interaktiot 1 A 5. Neurologisten sairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineet Alzheimerintaudin, Parkinsonintaudin, MS-taudin ja 1 A epilepsian oireet ja patofysiologia siltä osin kuin se on lääkkeiden vaikutusten ymmärtämiseksi 5.1 Alzheimerintaudin lääkkeet 5.1.1 Tyyppiaineet (rivastigmiini, donepetsiili, memantiini) 1 A 5.1.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 5.1.3 Käyttöaiheet 1 A 5.1.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 5.1.5 Vasta-aiheet 1 A 5.1.6 Kinetiikka 2 B 5.1.7 Interaktiot 1 A 5.2. Parkinsonin taudin lääkkeet: levodopa ja dopamiiniagonistit 5.2.1 Tyyppiaineet (levodopa, pramipeksoli, ropiniroli) 1 2 5.2.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 2 5.2.3 Käyttöaiheet 1 2

5.2.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 2 5.2.5 Vasta-aiheet 1 2 5.2.6 Kinetiikka 1 2 5.2.7 Interaktiot 1 2 5.3. Parkinsonin taudin lääkkeet: muut 5.3.1 Tyyppiaineet (karbidopa, entakaponi, selegiliini) 1 A 5.3.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 5.3.3 Käyttöaiheet 1 A 5.3.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 5.3.5 Vasta-aiheet 1 A 5.3.6 Kinetiikka 2 B 5.3.7 Interaktiot 1 A 5.4 MS-taudin hoidossa käytetävät lääkeaineet 5.4.1 Tyyppiaineet (beetainterferonit, dimetyylifumaraatti?, teriflunomidi?) 2 B 5.4.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 5.4.3 Käyttöaiheet 2 B 5.4.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2 B 5.4.5 Vasta-aiheet 2 B 5.4.6 Kinetiikka 2 B 5.4.7 Interaktiot 2 B 5.5 Epilepsialääkkeet I: pääasiassa natriumkanvan salpaajat 2 5.5.1 Tyyppiaineet (karbamatsepiini, okskarbatsepiini, lamotrigiini) 2 B 5.5.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 5.5.3 Käyttöaiheet 2 B 5.5.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2 B 5.5.5 Vasta-aiheet 2 B 5.5.6 Kinetiikka 2 B 5.5.7 Interaktiot 1 A 5.6 Epilepsialääkkeet II: useisiin vaikutuskohteisiin vaikuttavat 5.6.1 Tyyppiaineet (natriumvalproaatti, topiramaatti, levetirasetaami) 2 B 5.6.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 5.6.3 Käyttöaiheet 2 B 5.6.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 2 B 5.6.5 Vasta-aiheet 2 B 5.6.6 Kinetiikka 2 B 5.6.7 Interaktiot 1 A 5.7 Epilepsialääkkeet III: pregabaliini ja gabapentiini 5.7.1 Tyyppiaineet (pregabaliini, gabapentiini) 1 A 5.7.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 1 A 5.7.3 Käyttöaiheet 1 A 5.7.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 1 A 5.7.5 Vasta-aiheet 1 A 5.7.6 Kinetiikka 2 B 5.7.7 Interaktiot 1 A 5.8. Epilepsialääkkeet IV: muut 5.8.1 Tyyppiaineet (fosfofenytoiini) 3 C 5.8.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 3 C 5.8.3 Käyttöaiheet 3 C 5.8.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 3 C

5.8.5 Vasta-aiheet 3 C 5.8.6 Kinetiikka 3 C 5.8.7 Interaktiot 3 C 5.9. Spastisuuden hoidossa käytettävät lääkeaineet 5.9.1 Tyyppiaineet (titsanidiini, botuliinitoksiini) 3 C 5.9.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 3 C 5.9.3 Käyttöaiheet 3 C 5.9.4 Yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 3 C 5.9.5 Vasta-aiheet 3 C 5.9.6 Kinetiikka 3 C 5.9.7 Interaktiot 3 C 6. Huumausaineet, alkoholi ja tupakka 6.1 Psykostimulantit 6.1.1 Tyyppiaineet (amfetamiini, kokaiini) 2 B 6.1.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 6.1.3 Väärinkäyttö 1 A 6.1.4 Haitat 2 B 5.1.5 Vierotusoireet 2 B 6.2 Opioidit 6.2.1 Tyyppiaineet (heroiini) 2 B 6.2.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 6.2.3 Väärinkäyttö 1 A 6.2.4 Haitat 2 B 6.2.5 Vierotusoireet 2 b 6.3 Psykotomimeetit 6.3.1 Tyyppiaineet (LSD) 2 B 6.3.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 6.3.3 Väärinkäyttö 1 A 6.3.4 Haitat 2 B 6.3.5 Vierotusoireet 2 B 6.4 Kannabis 6.4.1 Tyyppiaineet (marihuana, hasis) 2 B 6.4.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 6.4.3 Väärinkäyttö 1 A 6.4.4 Haitat 2 B 6.4.5 Vierotusoireet 2 B 6.5 Etanoli 6.5.1 Tyyppiaineet (koskenkorva, karhu) 2 B 6.5.2 Vaikutusmekanismi ja vaikutukset 2 B 6..5.3 Väärinkäyttö 1 A C 6.5.4 Haitat 1 A 6.5.5 Vierotusoireet A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso Farmakologian perusteet 1 2 3 A B C 1 Lääkeaineiden kohdemolekyylit 1.1G-proteiinikytkentäisen reseptorin toimintaperiaate 1 A

1.2Ionikanavareseptorien toimintaperiaate 1 A 1.3Entsyymireseptorin toimintaperiaate 1 A 1.4Tumareseptorin toimintaperiaate 1 A 1.5Ei-reseptorivälitteisten mekanismien periaatteet 1 A 2 Lääkeaineiden sitoutuminen kohdemolekyyliin ja vaste 2.1Agonistivaikutus 1 A 2.2Antagonisivaikutus 1 A 2.3Allosteeriset modulaattorit 1 A 2.4Annoksen merkitys 1 A 2.5Annos-vastekuvaaja 1 A 3 Lääkemuodot ja antoreitit 3.1Erilaiset lääkemuodot ja niiden erot 1 A 3.2Antoreitit ja niiden erot kliinisesti 1 A 4 Lääkeainiden vaiheet elimistössä 4.1Solukalvon läpäisy 4.1.1 Passiivinen diffuusio 2 B 4.1.2 Aktiivinen kuljetus 2 B 4.1.3 Filtraatio 2 B 4.2Imeytyminen 4.2.1 Imeytymiseen vaikuttavat tekijät 1 A 4.2.2 Alkureitin metabolia 1 A 4.2.3 Hyötyosuus 1 A 4.3Jakautuminen 4.3.1 Sitoutuminen plasman proteiineihin 2 B 4.3.2 Solukalvon kuljettajaproteiinit 1 A 4.3.3 Jakautumistilavuus ja sen merkitys 1 A 4.4Metabolia 4.4.1 Vierasainemetabolian vaiheet 1 A 4.4.2 Tärkeimmät entsyymit 1 A 4.4.3 Ulkoisten tekijöiden vaikutus 1 A 4.4.1 Yksilölliset erot 1 A 4.4.2 Aihiolääke 1 A 4.5Eritys 4.4.1 Eri reitit 1 A 4.4.2 Munuaispuhdistuma ja siihen vaikuttavat tekijät 1 A 4.6Muita keskeisiä termejä ja asioita 4.4.1 Puoliintumisajat 1 A 4.4.2 Saturoituva kinetiikka ja sen merkitys 1 A 4.4.1 Kumulaatio 1 A