HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 3 2011

Samankaltaiset tiedostot
Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

Eräitä kehityssuuntia

Pääesikunta, logistiikkaosasto

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Missä toimimme? Mitä teemme?

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen /4610/2004

Kumppanuus puolustusvoimissa. Eduskunnan puolustusvaliokunta

Puolustusvoimien hankintojen ohjaus, organisointi ja hankintavaltuudet

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Maavoimien materiaalilaitos

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

FICIX ry kommentteja Hallituksen esityksiin sotilas- ja siviiilitiedustelua koskevista laista

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

Valtioneuvoston puolustusselonteko ja infrastruktuuri. Ympäristöneuvos, TkT Matias Warsta Osastoesiupseeri, EVL Vesa Halinen Puolustusministeriö

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC ISO OHSAS SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Marika Kilpivuori

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Juha-Pekka Anttila VTT

Viestiupseeriyhdistys ry.

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Suomalainen asevelvollisuus

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Huomisen tiennäyttäjä

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Teollinen yhteistyö Suomessa

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

Kainuun prikaati Päätös 1 (3)

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Retki Panssariprikaatiin

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto Harri Juhola

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/ MF36863

ONION-hanke. Tiivistelmä

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Siun sote yhteistyö. Ritva Väistö Terveysalan verkosto

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Lausuntopyyntö STM 2015

SOPIMUSPOHJAISET ASIANTUNTIJAPALVELUT TILAPÄISEEN RESURSSITARPEESEEN (SAP)

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Käyttövarmuuden peruspilarit

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

HUOLTOUPSEERI. Länsi-Suomen Huoltorykmentti huollon järjestelyistä järjestelmävastuuseen. Karjalan Huoltopataljoonan.

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

Transkriptio:

HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 3 2011 Huolto valmistautuu yhdistyksensä ja huollon koulutuksen 85-vuotisjuhlaan! Puolustusvoimien ja -haarojen huolto vastaa ajan haasteisiin! Huoltotapahtuma oli jälleen erinomaisen onnistunut! 1

2

85 vuoden palapeli Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 3/2011 Päätoimittaja Ev evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B 3 50104 Tartto, Viro risto_gabrielsson@hotmail.com Toimittajat Everstiluutnantti Raimo Raivio PL 5, 15701 Lahti 0299 446 480 Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo 040 952 3062 hans.gabrielsson@elisanet.fi Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) 873 6944 juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj ev Risto Kosonen Vpj kapt Caj Lövegren Maj Mika Sepling Evl res Matti Paasivaara Ltn res Hans Gabrielsson Evl Timo Saarinen Evl Mauri Etelämäki Evl Timo Vilkko Maj Matti Sopanen Kapt res Olli Happonen Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A 04300 TUUSULA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri Maj Matti Sopanen PE/LOGOS PL 919, 00131 HELSINKI matti.sopanen@mil.fi Kansikuva: Huoltotapahtumaan osallistujat ryhmäkuvassa Parolannummella. Kuva: Hans Gabrielsson ISSN 0355-2586 AO-PAINO 2011 Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, www.ao-paino.fi Tässä numerossa: Huoltoupseeriyhdistys juhlii tänä syksynä 85-vuotista taivalta yhdistyksen sekä huollon koulutuksen saralla. Pitkälle on tultu itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Huoltoupseerin 60-vuotisjuhlanumeroon vuonna 1986 silloinen majuri Hannu Luotola kirjoitti: Itsenäisyytemme alkuaikoina käsitteet etappipalvelus ja intendentuuri sisälsivät pääosan nykyisestä huoltokäsitteestä. Kuormastolla tarkoitettiin joukon orgaanisia tai erillisiä huolto-osia ja niinpä huoltojärjestelmä perustuikin kuormastoajatteluun. Kuormastoupseereista puhuttaessa tarkoitettiin lähinnä nykyisiä huoltoupseereita. Huoltojoukkoja kuului myös ns. teknillisin joukkoihin. Luotola jatkoi: Huollon toimiala on jatkuvasti laajentunut. Etappipalvelus ja intendentuuri sisälsivät lähes kaikki huoltolajit. Vapaussodan jälkeen huoltolajit irtautuivat omiksi aloikseen eikä rauhan ajan kokoonpanoissa ennen sotia ollut yhteistä huollon johtajaa missään johtoportaassa. Vasta sotien aikana huoltopäällikön merkitys ja asema huoltolajien yhteisenä johtajana alkoi muotoutua. Huolimatta sotiemme kokemuksista ja rauhankin aikana todetuista tarpeista kesti aina vuoteen 1968 asti, ennen kuin koko huolto erikoishuoltoaloja lukuun ottamatta keskitettiin Pääesikunnassa huoltopäällikön johtoon huoltoesikuntana. Siirtyminen huoltopäällikkökeskeiseen johtamiseen vei siis 50 vuotta itsenäisyytemme alkuajoista lähtien. Kehitys on tästäkin mennyt eteenpäin. Kohtalaisen kädenväännön jälkeen saatiin käsite logistiikka vakiinnutettua termistöömme. Vierasperäinen sana ei alussa tuntunut mitenkään sopivan perinteiden vaalijoiden suuhun. Termiä tärkeämpi on kuitenkin sen sisältö. Logistiikassa johdetaan keskitetysti kokonaisia prosesseja alkutuotannosta aina loppukäyttäjälle. Persianlahden ensimmäisessä sodassa 1990-luvun alussa logistiikan yksi onnistumistekijä oli logistiikan prosessien keskittäminen huoltopäällikkö kenraali Pagonikselle, hän oli logistiikan Point Man. Toisen sodan 2003 aikana huollon täydennyskuljetusten heikkouksien syyksi raportit mainitsivat sen, että kuljetusprosessit satamista ja lentokentiltä erilaisten huoltotukikohtien kautta taisteleville joukoille olivat liian monen omistajan hallinnoimia. Kaikki historian opit eivät ole hapantuneet, muutamat lainalaisuudet pitävät edelleenkin paikkansa. Pääkirjoitus... 3 Huoltoupseerikunta 85 vuotta... 4 Huoltoupseeriyhdistyksen Valtuuskunnan tervehdys... 5 Puolustusvoimien logistiikan kehitysnäkymiä... 6 8 Sotatalouspäällikön tervehdys... 10 11 Maavoimien huolto... 12 13 Merivoimien huolto... 14 16 Ilmavoimien huolto... 18 21 Lääkintähuollon kumppanuus... 22 25 Rautatiekuljetukset Korean Sodassa 1950 52 osa 2... 26 30 Kunnossapidon kumppanuus... 32 34 Kotimainen puolustustarviketeollisuus tulevaisuudessa... 36 37 Muonituksen kehittäminen palveluliiketoiminnaksi... 38 40 Huollon upseerikoulutus... 42 43 PVSAP väline logistiikan johtamiseen... 44 46 Kaartin Jääkärirykmentti testaa kunniakomppanian uutta edustusasua... 48 51 Ajankohtaista kehittämisohjelman, hankkeiden ja hankintojen toimeenpanossa... 52 55 Huoltotapahtuma... 56 65 3

Huoltoupseerikunta 85 vuotta 11.10.2011 Lahdessa Huoltoupseeriyhdistyksen puheenjohtaja Eversti Risto Kosonen Huoltopalveluksen päämääränä on kenttäarmeijan taistelukunnon ylläpitäminen. Taistelukyvyltään I lk:n joukkoosasto on avuton taistelussa, ellei sillä ole riittävästi ampumatarvikkeita. Hyvänkin taistelujoukon moraali laskee, ellei se saa säännöllisesti leipää, sitä hoideta, sairaita ja haavoittuneita viedä pois. Joukon operaatiovapaus katoaa, ellei hevosia hoideta ja sairastuneita korvata uusilla... Huolto on niin ollen tärkeä osa sotatoimista, minkä vuoksi se ei saa olla kenellekään vieras. Jokaisen rintamaupseerin on sen vuoksi tunnettava koneisto ja sen toiminta, muuten hän ei voi antaa joukoilleen taktisia tai operatiivisia tehtäviä Huoltopuolen upseerin tulee vieläkin tarkemmin tuntea koneiston toiminta, eikä siinä riitä spesiaalisoituminen, huoltopuolen osat ovat riippuvaisia toisistaan, niiden järjestelyistä ja toiminnasta. Koneisto on tunnettava kokonaisuudessaan ja sen käyttöperiaatteet, jotta voisi arvostella niiden vaikutukset oman alan toimintaan. Huoltopuolen upseerin tulee olla taktillisesti ja operatiivisesti koulutettuja, sillä huoltokoneisto on toiminnassaan riippuvainen taistelujoukkojen toiminnasta, ei ole mahdollista johtaa huoltoa ellei voi päätellä eri tilanteiden vaikutusta huoltoon. Heidän tulee pystyä tekemään takt. tilannetta vastaavia ehdotuksia ja sen vuoksi takt. koulutus on välttämätön. Ev Leonard Grandell Sotilashallinnolliset kurssit 1929-30. Huoltoupseeriupseerikoulutuksen lähtökohtana pidetään lokakuun 11. päivänä vuonna 1926 alkanutta Puolustusministeriön Sotilashallinnollisten kurssi I jaksoa. Tätä seurasi myöhemmin jatkokurssina huoltopäällikkökurssi. Tämän koulutuksen kautta huollon ja taloushallinnon tehtäviin sijoittunut upseeristo muodosti huoltoupseerikunnan. Sotien jälkeen Katajanokan upseerikerholla yritettiin perustaa 28.9.1946 edellä mainittujen kurssin käyneiden huoltoupseereiden yhdistys. Sodan ajan jälkeinen poliittinen ilmapiiri ei tähän ollut suotuisa ja niin varsinainen upseerikunnan järjestäytyminen siirtyi vuoteen 1951. Vuoden 1951 perustamiskokous oli virallinen lähtölaukaus Huoltoupseeriyhdistykselle. Tällöin hyväksytyt säännöt mahdollistivat jäsenyyden käytännössä vain huoltoupseerikoulun suorittaneille upseereille. Lisäksi oli mahdollista valita kunniajäseniä sekä ulkojäseniä. Jo tuolloin nähtiin kansainvälisen yhteistyön merkitys, sillä ulkojäseneksi voitiin hyväksyä myös ulkomaalainen huoltoupseeri. Vuonna 1959 jäsenyyttä laajennettiin siten, että moottoriajoneuvo- tai kuljetusvälinealan suorittaneet upseerit voitiin hyväksyä jäseneksi ja ulkojäsenyys poistettiin. Huollon tehtäviin koulutettuja reservinupseereja on hyväksytty jäseneksi vuodesta 1962 alkaen. Kertausharjoitukset ja sotilasläänien huoltopäälliköiden johtamat luento- ja keskustelutilaisuudet, aluetoiminta, johtivat HUY:n toiminnan laajentumiseen siten, että 1990-luvun alussa jäsenmäärä oli jo 1600. Huoltoupseeri -lehteä alettiin julkaista vuonna 1968. Aluksi lehti ilmestyi kaksi kertaa vuodessa, mutta 1972 alkaen lehti alkoi ilmestyä neljä kertaa vuodessa. Yhdistyksen kautta on Huoltoupseerikoulutuksen tukisäätiö ja Vilho Wäiniön säätiö tukeneet opinnoissaan menestyneitä ja huollon tutkimusta tekeviä huoltoupseereita stipendein. Tämän lisäksi yhdistyksellä on ollut muun muassa julkaisutoimintaa ja kotimaan sekä ulkomaan matkoja. Tämän päivän ja tulevaisuuden huoltoupseereilta vaaditaan edelleen koneiston, asiakkaan ja sen tarpeiden tuntemusta. Yhtä tärkeää on tuntea laaja-alaisesti, mutta käytännön läheisesti, puolustusvoimien ja elinkeinoelämän logistiikka. Erityisesti on osattava suunnitella poikkeusolojen huollon suunnittelu ja kenttähuollon järjestelyt sekä perustettaville joukoille materiaalin hajauttaminen käyttökuntoisena. Perustan tähän luo edelleen kehittyvä huollon ja logistiikan koulutus, tehtävissä harjaantuminen ja palveluasenne. Toiminnalla on vankat 85-vuotiset perinteet. Tänä päivänä huollon merkitystä ja tehtävien vaativuutta ei tarvitse erikseen korostaa. Logistiikan ja huollon osaamista ja osaajia tarvitaan! Hyvät lehden lukijat ja Huoltoupseerit, toivotan teille kaikille menestystä huoltopalveluksen vaativassa työssä taistelijoiden tueksi! 4

Huoltoupseeriyhdistyksen valtuuskunnan tervehdys Valtuuskunnan puheenjohtaja Harri Koponen Tehokkuusvaatimukset ovat viime aikoina lisääntyneet kiihtyvällä vauhdilla niin elinkeinoelämässä kuin muillakin elämänalueilla. Taloudellisesti haasteellisina aikoina menestyminen on entistä enemmän riippuvaista organisaatioiden ja ihmisten omista tekemisistä ja yhä lisääntyvässä määrin myös hyvästä yhteistyöstä. Yritysmaailmassa muodikas termi ekosysteemi kuvaa hyvin sitä, kuinka tiiviissä suhteessa yritysten ja muiden organisaatioiden tulisi olla arvoketjuunsa kuuluvien sidosryhmien kanssa saadakseen sieltä parhaan hyödyn oman toimintansa kehittämiseen. Uskon, että yritysten ja puolustusvoimien välisen hyvän yhteistyön ja kokemustenvaihdon edelleen kehittämisessä on paljon yhteisiä mahdollisuuksia. Tuhannet yritysjohtajat ja esimiehet ovat johtamistaitojaan kehittääkseen opiskelleet puolustusvoimien piirissä kehitettyä Syväjohtaminen - vuorovaikutus- ja johtamismallia. Myös strategioiden ja suunnitelmien toimeenpa- notehokkuudessa yrityksillä voisi olla opittavaa puolustusvoimilta. Toisaalta puolustusvoimat saattaisivat hyötyä yritysten kokemuksista asiakaslähtöisyyteen, toimintaprosessien tehokkuuteen sekä tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämiseen liittyen. Huoltoupseeriyhdistyksen valtuuskunnassa on edustettuina merkittäviä suomalaisia maanpuolustushenkisiä yrityksiä, jotka haluavat olla toiminnallaan tukemassa puolustusvoimien huollon ja logistiikan tutkimusta ja kehittämistä. Valtuuskunnan tavoitteena onkin toiminnallaan tukea Huoltoupseeriyhdistyksen toimintaa yhdessä yhdistyksen hallituksen kanssa. Käytännössä yhdistyksen tukeminen tarkoittaa Huoltoupseeri-lehden taloudellista ja toimituksellista tukemista sekä yrityksiin kertyneen logistisen tieto-taidon ja kokemusten vaihtamista puolustusvoimien kanssa. Lisääntyvä globaali kilpailu eri aloilla pakottaa jatkuvasti etsimään yhä tehokkaampia logistisia ratkaisuja. Huoltoupseeriyhdistys on tarjonnut jo 85 vuoden ajan erinomaisen foorumin huolto- ja logistiikkaosaamisen kehittämiselle niin puolustusvoimissa kuin elinkeinoelämänkin piirissä toimiville huoltoupseereille. Maineikkaalla Huoltoupseeriyhdistyksellä on tärkeä rooli suomalaisten huolto- ja logistiikkajärjestelmien kehittämisessä. Valtuuskunta onnittelee 85-vuotiasta Huoltoupseeriyhdistystä! 5

Puolustusvoimien Logistiikan kehitysnäkymiä Prikaatikenraali Lauri Puranen Puolustusvoimien logistiikkapäällikkönä minulla on ilo ja kunnia onnitella Huoltoupseeriyhdistystä sen saavuttaessa kunniakkaan 85 vuoden iän. Samalla haluan kiittää Huoltoupseeriyhdistystä sen merkittävästä panoksesta huoltoupseereiden yhteenkuuluvaisuuden kehittämisestä yli puolustushaararajojen sekä jäsenistön osaamisen ja ammattitaidon kehittämisessä. Toivotan yhdistykselle myös menestystä jatkossa sekä rohkeutta laajentaa toimintaansa koko logistiikan alalle. Hallitusohjelman mukaiset leikkaukset ja oman toimintamme sisäiset kustannuspaineet aiheuttavat Puolustusvoimille suuren haasteen jo ensi vuodesta alkaen. Seuraavien 4 vuoden aikana Puolustusvoimien säästövelvoitteet tulevat olemaan satoja miljoonia euroja. Koska viime vuosien aikana on toiminnastamme poistettu jo kaikki turhat rönsyt ja muutkin pikasäästöt aikaansaatu, on säästöt löydettävä tarkastelemalla koko puolustusjärjestelmän toimintaa uudella tavalla. Tämä toteutetaan Puolustusvoimauudistuksella, jonka keskeisenä tavoitteena on turvata Puolustusvoimiemme uskottava suorituskyky laissa määritettyjen tehtävien toteuttamiseen yhä pienenevillä resursseilla. Varsin keskeisenä osana puolustusvoimauudistusta on Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen entistä integroidummaksi kokonaisuudeksi. Erittäin hyvän lähtökohdan logistiikan tarkastelulle antaa kenraalimajuri Kääriäisen johdolla laadittu ja vuonna 2008 julkaistu Puolustusvoimien Logistiikkastrategia 2009 2020, jossa määritetään logistiikkajärjestelmän toiminta- 6 periaatteet, toimintatavat ja kehittämistarpeet. Puolustusvoimauudistuksessa logistiikkajärjestelmää kehitetäänkin pitkälti tämän strategian suuntaviivojen mukaisesti. Puolustusvoimauudistuksen yksityiskohdista logistiikkajärjestelmään liittyen on vielä tässä suunnitteluvaiheessa liian aikaista puhua. Pyrkimyksenä on kuitenkin poistaa mahdollisia päällekkäisyyksiä, yhtenäistää toimintatapoja, luoda yhtenäinen johtamisjärjestelmä ja kartoittaa kumppanuuksien laajempaa käyttöönottoa sekä tehokkuuden ja säästöjen aikaansaaminen. Se miten logistiikka Puolustusvoimissamme organisoidaan, on vielä avoinna. Askel eteenpäin oli myös kun strategiassa perinteinen huollon termi laajennettiin käsitteenä logistiikaksi, joka kuvaa paremmin toimialan merkitystä. Logistiikkastrategiassa on myös oivallisesti määritetty logistiikan tunnukseksi LOGISTIIKKA- OPERAATIOIDEN MAH- DOLLISTAJA Voiko tämän toimialan merkitystä ja roolia puolustusjärjestelmässämme enää paremmin kiteyttää. Ilman toimivaa ja taistelunkestävää logistiikkaa ei uskottava puolustus ole toteutettavissa. Tämä antaa myös haasteen meille kaikille toimialalla työskenteleville; kaikessa toiminnassamme meidän tulee huolehtia niin maalla, merellä kuin ilmassa taistelevien joukkojemme tukemisesta aina yksittäiseen taistelijaan asti. Tämä on syytä pitää mielessä kun logistiikkajärjestelmää kehitetään. Seuraavaksi tuon esille muutamia konkreettisia esityksiä jotka vaikuttavat tulevaisuuden logistiikkajärjestelmään. Logistiikkajärjestelmä mitoituksen määrittää puolustusvoimien rauhan ajan rakenne sekä sodan ajan joukkojen määrä (PTL2016) sekä käytössämme oleva varustus. Logistinen tuki joukoillemme on myös kyettävä tuottamaan nykyistä kustannustehokkaammin. Tämä edellyttää päällekkäisyyksien poistamista, toimintojen harkittua keskittämistä, huoltovastuun jakamista yli puolustushaararajojen, hallittua kumppanoittamista ja ulkoistamista sekä tilatehokkuuden parantamista. Myös kenttähuoltojoukkojen kokoonpanoja ja varustusta ollaan kehittämässä niiden muuttuvia tehtäviä ja vastuita vastaaviksi. Uutta kalustoa on tullut ja on tulossa lisää lähivuosina. Logistiikkajärjestelmää kehitettäessä onkin kaikki uudet ja vaihtoehtoiset toimintatavat ja keinot tervetulleita, olemassa olevasta järjestelmästä jääräpäisesti kiinnipitäminen ei meitä tässä haasteessa auta. Yllä mainittuja toimenpiteitä suunnitellessa on kuitenkin pidettävä myös joistakin peruslähtökohdista kiinni. Yksi tällainen on periaate joukon on kyettävä huoltamaan itse itsensä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei joukkojen orgaanisten huolto-osien kehittämistä saa laiminlyödä. Joukon tehtävät, kalusto ja toimintaolosuhteet asettavat vaatimukset huollolle. Taistelujärjestelmämme keskeisimmät joukot, kuten mekanisoitu taisteluosasto, hävittäjälentolaivue ja ohjuslaivue vaativat niin toimivan huollon, kuin meillä suinkin on varaa rakentaa ja ylläpitää. Toinen yleisesti hyväksytty peruslähtökohta on komentajan vastuu joukkonsa huollosta. Tämä on aikaisemmin merkinnyt sitä, että huollon toimijat ovat komentajan johdossa. Poikkeusoloissa tämä periaate vielä pääosin toteutuu, mutta ei enää normaalioloissa. Nykypäivänä terveydenhuollon toteuttaa Sotilaslääketieteen Keskus ja muonituksen Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus. Kiinteistöjen hallintaan osallistuvat Senaatti, IP-kiinteistöt, Metsähallitus, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Huoltorykmentit ja niin edel-

Logistista ketjua ulotetaan loppukäyttäjille. leen. Normaaliolojen joukko-osastolla on kymmeniä yhteistyötahoja. Näiden irrallisten tuotannon tekijöiden yhteensovittaminen vaatii joukolta mittavasti resursseja, joiden voidaan katsoa olevan pois ydintoiminnasta. Tätä kumileimaisin työtä tulisikin hallitusti siirtää pois joukko-osastoilta. Maavoimien huoltojärjestelmää kehitettäessä keskeinen ajatus oli, että huoltorykmentti edustaisi yhtä luukkua, jonka kautta joukko-osastot saisivat kaikki logistiset palvelut. Huoltorykmentillä on keskeinen rooli alueellisena toimijana niin poikkeus- kuin normaaliaikana ja konsepti on todettu hyvin toimivaksi. Kehittämistä on kuitenkin palveluiden keskitetymmässä tarjoamisessa joukko-osastoille. Tämän vuoksi tulevassa puolustusvoimauudistuksessa kehitetään palvelujen käyttäjän, järjestäjän ja tuottajan välistä palvelurajapintaa. Myös poikkeusoloissa tämä tilaaja tuottaja -malli voi joukkojen osalta yleistyä. Edelleen tarvitaan työkalut, joilla logistiikan eri toimintoja voidaan johtaa, suunnitella ja toteuttaa. Tämän vuoksi logistiikassa on panostettu PVSAP -tietojärjestelmän käyttöönottoon. Ensi vuonna saadaan käyttöön merkittävä määrä uusia SAP -toiminnallisuuksia, joiden avulla on mahdollista tehostaa suunnittelua ja seurantaa merkittävästi. Kaikkia tehoja ei saada ulosmitattua heti kättelyssä. Uudet työkalut vaativat opiskelua, totuttelemista ja ennen kaikkea kovaa käyttöä, ennen kuin niistä saadaan hyöty täysmääräisenä. Myös logistiikan osalta verkottuminen ja tukeutuminen muuhun yhteiskuntaan ja yrityksiin on kasvava suuntaus. Erityisesti poikkeusoloissa puolustusvoimien logistiikka ei tule toimeen ilman muun yhteiskunnan resursseja ja osaamista. Kaikkea tukea ei kannata tuottaa itse. Muun muassa tämän vuoksi kumppanuus on keskeisessä asemassa logistiikkastrategiassa. Se tarjoaa mahdollisuuden järjestellä tukitoiminnot järkevällä tavalla. Strategista kumppanuutta tarvitaan kaikkien kriittisimmässä puolustusvoimien ydintoimintaa tukevassa toiminnassa. Esimerkkeinä tästä ovat Patria lentokonekaluston kunnossapidossa, Millog Oy maavoimien kaluston kunnossapidossa ja sairaanhoitopiirit erikoissairaanhoidossa. Uutena 7

Suorituskykyä varastoituna. kumppanina aloittaa vuodenvaihteessa toimintansa Leijona Catering Puolustusvoimien Ruokalahuollon Palvelukeskuksesta perustettu yhtiö. Kokemukset kumppanuustyyppisestä yhteistyöstä ovat pääosin positiivisia. Kun sotilaat näkevät kunnossapidon tukitoimintana, näkee kumppani saman asian ydintoimintana ja on valmis myös kehittämään sitä. Kumppanuus sinällään ei ole itseisarvo vaan kumppanuuden hyöty on siinä, että kumppani tuottaa saman tuotoksen joka omaa toimintaamme merkittävästi edullisemmin tai laadukkaammin. Logistiikassa kansainvälinen yhteistyö on arkipäivää. Hyvänä esimerkkinä tästä on strateginen ilma- ja merikuljetuskyky, joka on rakennettu monikansallisten sopimusmenettelyjen avulla. Ilmakuljetuksissa Norja. Ruotsi ja Suomi toimivat kiinteässä päivittäisessä yhteistyössä käytettiinpä sitten kaupallisia tai strategisia järjestelyjä. Pohjoismaiden välisen sotilaallisen yhteistyön kehittämiseksi on paljon poliittista tahtoa. Tästä huolimatta konkreettiset läpimurrot ovat harvinaisuus tai jääneet toteutumatta. Kansainvälistä yhteistyötä tullaan logistiikassa jatkamaan ja terävöittämään. Helppoja voittoja ei tässäkään suunnassa valitettavasti ole näköpiirissä. Viimeisen vuosikymmenen aikana muualla yhteiskunnassa ympäristöasiat ovat nousseet yhä merkittävämmäksi päätöksentekoa ohjaavaksi tekijäksi. Myös Puolustusvoimien toiminnassa ympäristövaikutusten huomioimisen merkitys kasvaa. Oman toimintavapauden säilyttämiseksi meidän on kyettävä hoitamaan ympäristönsuojelun haasteet ennakoiden ja uskottavasti oli kyse sitten lentomelusta, ampumaratojen ja ampuma-alueiden pohjavesistä tai muista vastaavista ympäristöhaasteista. Puolustusvoimien ympäristönsuojelun keskeisenä tehtävä on harjoitusmahdollisuuksien säilyttäminen. Tämä edellyttää kaikilla tasoilla ympäristövaikutuksien tunnistamista ja niiden rajoittamista. Kaikki edellä mainittu on vaatinut ja tulee edelleen vaatimaan suuren määrän uutta osaamista, vanhojen tapojen hylkäämistä ja uusien kehittämistä. Myös henkisellä tasolla muutos on ollut suuri. Logistiikassa ja huollossa vaaditaan yhä enemmän joint-ajattelua, palveluhenkisyyttä ja aitoa välittämistä tuettavan joukon huollollisista ongelmista. On ollut ilahduttavaa todeta, että luottamus logistiikan suorituskykyyn on kohonnut ja logistiikan ratkaiseva merkitys puolustusjärjestelmässämme on tunnustettu. Tästä on pitkälti kiittäminen logistiikan henkilöstön korkeaa ammattitaitoa ja motivaatiota. Logistiikan arvon nousu on näkynyt myös kiinnostuksen kasvuna logistiikan tehtäviä kohtaan. Lopuksi haluan vielä korostaa, että hyväkään strategia tai ylivertainen logistiikkajärjestelmä ei auta, jos toiminta ei realisoidu joukolla oikea-aikaisesti käytössä olevaksi materiaaliksi, palveluiksi tai toimintaedellytyksiksi. Logistiikkajärjestelmän kyky testataan joka päivä. Sen luotettavuus ja suorituskyky on yhtä hyvä kuin viimeinen toimitettu tilaus tai palvelu. Tämä on meille kunnia-asia, jolla lunastamme tunnuksemme LOGISTIIKKA OPERAATIOIDEN MAHDOLLISTAJA. Muistathan Huoltoupseerikoulutuksen ja Huoltoupseeriyhdistyksen 85-vuotisjuhlaseminaarin Lahdessa Hämeen Rykmentissä 11.10.2011 Huoltoupseeriyhdistys ry:n Syyskokouksen Hämeenlinnassa Patria Oy:n tiloissa 7.11.2011 (yksityiskohdat lehdessä 2/2011) 8

Pidämme autosi tien päällä, tuottavassa työssä, tarvitatessa vaikka kellon ympäri Ammattitaitoista monimerkkipalvelua Valtakunnallinen puh 010 2320 100 Päivystys 24/7 puh 010 2320 841 raskone.fi

Sotatalouspäällikön tervehdys Huoltoupseeriyhdistykselle Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Insinööörikenraalimajuri Jukka Juusti Puolustusvoimien huoltoupseerikoulutus ja Huoltoupseeriyhdistys ry täyttävät tänä vuonna 85-vuotta. Kyseessä on mille tahansa yhdistykselle tai koulutusalalle kunnioitettava ikä. Vapaaehtoinen järjestötoiminta ja maanpuolustustyö on aina ollut arvokas ja tärkeä osa suomalaista puolustusjärjestelmää. Käytettävissä olevia puolustusvoimien niukkoja taloudellisia resursseja on Suomessa aina saatu hyödynnettyä optimaalisesti kanavoimalla vapaaehtoinen maanpuolustustyö tukemaan puolustusvoimien toimintaa. Tässä toiminnassa järjestötoiminta on ollut avainasemassa erityisesti maanpuolustushengen luojana. Suomalaisen maanpuolustusjärjestelmän erityispiirre on se, että olemme kiinteä osa muuta yhteiskuntaa ja talouselämää. Erityisesti huollon ja logistiikan osalta integroituminen yhteiskuntaan ja talouselämään on olennaisen tärkeää. Ilman kiinteää yhteyttä elinkeinoelämään ei ole mahdollista saada nykyistä puolustusvoimien huolto- ja logistiikkajärjestelmää toimimaan. Puo- 10 lustusvoimien huoltojärjestelmä ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke. Huoltoupseeriyhdistys on malliesimerkki toimivasta yhteistyöstä elinkeinoelämän ja maanpuolustusjärjestön välillä. Lopputuloksena on toimiva linkki elinkeinoelämän ja puolustusvoimien välillä, joka hyödyntää molempia osapuolia. Huoltoupseeriyhdistys on tehnyt ansiokasta työtään jo 85 vuotta. Jäsenistö koostuu pääosin reserviläisistä jotka tekevät siviilityötä logistiikan eri tehtävissä. Tämä on mahdollistanut erinomaisen vuorovaikutuksen ja verkostoituneen asiantuntijajoukon, joka toimii läheisessä vuorovaikutuksessa puolustusvoimien kanssa. Nykytermein ilmaistuna järjestönne on eräänlainen Force Multiplier, joka tietyillä alueilla moninkertaistaa niukat resurssimme. Nykyisen hallituksen säästötavoitteet erityisesti puolustusbudjetin osalta tulevat todennäköisesti johtamaan siihen, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö nousee entistäkin suurempaan arvoon. Tämä johtuu siitä, että viralliset budjetit supistuvat voimakkaasti. Yhdistyksenne tulevaisuus vaikuttaa puolustusvoimien niukoista tulevista budjettikehyksistä johtuen erityisen hyvältä. Tulevaisuuden yhteistyölle on selvästi kysyntää. Huoltovarmuus osana yhteiskuntaa Yhteiskuntamme rakenne on muuttunut radikaalisti muutaman viime vuosikymmenen aikana. Jakelujärjestelmät, varastot ja kokonaislogistiikka ovat integroituneet yhteen. Eri elinkeinoelämän alat ovat tulleet yhä riippuvaisemmiksi toisistaan. Varastot on minimoitu ja logistiset ketjut on viritetty toimimaan taloudellisesti optimaalisesti. Samalla on syntynyt yhä haavoittuvampi yhteiskuntarakenne, jonka häiriönkesto ilman ongelmiin varautumista on huono. Suomessa on kautta historian osattu varautua tulevaisuuden ongelmiin hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Osittain tämä varmasti johtuu Suomen maantieteellisestä sijainnista ja ankarasta ilmastostamme. Maamme historia on myös täynnä opettavia esimerkkejä varautumisen tärkeydestä. Olemme kuitenkin aivan uudenlaisessa tilanteessa siinä suhteessa, että vakava häiriö sähkö- tai tietoliikenneyhteyksissä voi teoriassa lamauttaa koko yhteiskuntamme ellei häiriöihin ole varauduttu. Tässä mielessä kriisitietoisuus ja huoltovarmuuden ottaminen huomioon huollon- ja logistiikan järjestelmien rakentamisessa on entistäkin tärkeämpi alue huoltoupseeriyhdistyksen toiminnassa siviilimaailman suuntaan.

Logistiikka osana puolustusvoimauudistusta Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää on kehitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana ehkä enemmän kuin mitään muuta aluetta puolustushallinnossa. Rakenteet ovat muuttuneet ja organisaatioita on myllätty. Tuloksia sekä säästöjä on saatu aikaan toimivalla ja vaatimukset täyttävällä koneistolla. Huoltoala on ollut edelläkävijä erilaisten kumppanuuksian saralla jopa kansainvälisesti katsottuna. Suomessa on kyetty ennakkoluulottomasti luomaan uusia ja tehokkaita toimintatapoja. Muutosten aika ei valitettavasti ole ohi. Joskus tuntuu, että ainoastaan muutos on pysyvää. Huolto ja logistiikka muodostaa niin suuren osan puolustushallinnon kustannuksista sekä henkilöstöstä, että kustannussäästöjä tavoiteltaessa ala joutuu väistämättä tarkastelun kohteeksi. Kyse ei ole pelkästään puolustusvoimista. Turun kauppakorkeakoulussa tehdyssä Logistiikkaselvitys 2009 tutkimuksen mukaan Suomessa toimivien noin 2700 yrityksen mielestä logististen kustannusten alentamien on tärkein kehityskohde sekä teollisuudessa, kaupan alalla että logistiikkapalveluyrityksissä. Jos se yhtään lohduttaa niin muutos näyttää olevan jatkuva kaikkialla logistiikan alueella. Puolustusvoimauudistus tulee siis tarjoamaan haastavat ajat ja tehtävät logistiikan sekä huollon alalla työskenteleville. Yksi olennainen haaste on materiaalihankintojen kehittäminen osana kokonaislogistiikkaa ottaen huomioon huoltovarmuuden vaatimukset. Kansainvälisen yhteistyön haasteet Suomi on myös huollon ja logistiikan osalta yhä kiinteämmin sidoksissa kansainväliseen yhteistyöhön. Tämä ei koske yksinomaan sotilaallisia operaatioita ja niiden vaatimaa yhteensopivuutta vaan monia muitakin käytännön asioita. EU:n uudet direktiivit ohjaavat tulevaisuudessa jopa varaosahankintojamme ja niiden kilpailuttamista sekä huoltosopimusten solmimista. Yhdessä toimimalla löydämme varmasti toimivat ja huoltovarmuuden takaavat mallit tähänkin haasteelliseen ympäristöön. Euroopan puolustusvirastolla EDA:lla on kiistaton rooli asioissa, joissa vaaditaan yhteistä näkemystä EU:n puolustushallintojen osalta. Yhteiseen sertifiointiin liittyvissä asioissa EDA:n vaikutus lisääntyy. Esimerkkinä on usein mainittu NH-90 projekti, jossa yhteisen sertifioinnin puuttumisen vuoksi jouduttiin tekemään kokonaista 24 kansallista ja päällekäistä sertifiointia lentokelpoisuuden osalta. EU:n ja NATO:n piirissä käynistetty pooling ja sharing yhteistyön kehittäminen tuo monia yhteistoimintamahdollisuuksia myös logistiikan alueelle. Suomella on myös pitkä kokemus NATO:n huolto- ja logistiikkaorganisaation NAMSA:n käytöstä liittyen materiaalin ylläpitoon ja varaosahankintoihin. Olemme kouluttaneet toistakymmentä huollon ammattilaisia pitkällä NICOLOGkurssilla Luxemburgissa. Haasteenamme on paikallistaa suuresta organisaatiosta meille parhaiten sopivat palvelut. NAMSA:n käyttö tarjoaa myös mahdollisuuden tavanomaista nopeampiin hankintoihin, koska sieltä hankittava materiaali on jo valmiiksi kilpailutettua. Kansainväliset operaatiot Ruotsi päätti keväällä 2011 lähettää hävittäjiään Libyan operaatioon. Koneet eivät päässeet Italiassa ilmaan kun kävi ilmi, että JAS-hävittäjä vaatii erilaista polttoainetta kuin muut operaatioon osallistuvat hävittäjät. Ruotsi joutui lähettämään omat tankkiautot paikalle, jotta ongelma saatiin ratkaistua. Vastaavat ongelmat ovat tuttuja kaikille kv-operaatioihin osallistuneille erityisesti huollon ja logistiikan alueella. Se mikä usein jää vaille huomiota, ovat ongelman taloudelliset vaikutukset normaaliin kotimaan toimintaan. Olisi huomattavasti edullisempaa, jos Euroopan puolustushallintojen ratkaisut perustuisivat samoihin standardeihin ja olisivat yhteensopivia. Mobiiliteknologian hintojen lasku on hyvä esimerkki siitä mihin kansainväliset standardit siviilipuolella parhaimmillaan johtavat kustannusten osalta. Supistuvien puolustusbudjettien Euroopassa olisi kiistatta tarvetta vastaaville kustannussäästöille kansallisen puolustuksen osalta. Huollon ja Logistiikan organisointi Euroopassa Ruotsissa julkaistiin keväällä 2011 selvitysmiehen raportti koskien mahdollista logistiikan ja hankintatoiminnan yhdistämistä. Selvitysmies oli työssään ottanut vertailukohdaksi Suomen, Norjan ja Hollannin vastaavat järjestelyt. Selvitystyössä oli kuitenkin todettu, että kyseisten maiden huollon ja hankinnan järjestelyt poikkeavat toisistaan niin paljon, että vertailun tekeminen ja mallin ottaminen Ruotsin mallin pohjaksi oli mahdotonta. Ruotsissa selvitysmies ehdottaa FMV:n ja FMLOG organisaatioiden yhdistämistä eli hankinnan ja logistiikan viemistä samaan organisaatioon. Ranskassa harkitaan logistiikan erottamista paikallisesta hankintaorganisaatiosta (=DGA). Saksassa lainsäädäntö ei edes mahdollista hankinnan ja logistiikan yhdistämistä, koska puolustusmateriaalin hankinta on määritelty vain siviilien tehtäväksi eikä samaan organisaatioon voi yhdistää sotilaallisia osia. Esimerkit osoittavat selvästi sen, että ei ole olemassa yhtä muita parempaa tapaa organisoida logistiikkaa ja hankintatoimintaa. Ratkaisu lähtee aina kansallisista tarpeista, ja sen tulee palvella kansallisen puolustuksen etua. Yhteenvetona voidaan todeta, että mallia ja oppia kannattaa maailmalta hakea. Parhaita käytäntöjä voi ja pitää kuitenkin tarkastella kriittisesti. Suora kansainvälisten mallien ja toimintatapojen kopiointi ei yleensä kannata ja on joskus jopa haitallista. Suomessa olemme aina osanneet soveltaa parhaita käytäntöjä meille sopivalla tavalla. Uskon ja toivon, että tälläkin kerralla puolustusvoimauudistuksen lopputulos on meidän järjestelmäämme sopiva ja lopputuloksena on puolustusvoimain komentajaa lainaten soiva peli. Lopuksi tahdon tuoda puolustusvoimien johdon tervehdyksen yhdistyksenne merkkipäivän johdosta. Puolustusvoimat haluaa kiittää yhdistystä erinomaisesta yhteistyöstä huollon ja logistiikan alalla. Samalla toivotan menestyksekästä sekä aktiivista tulevaisuutta nuorekkaalle yhdistyksellenne. 11

Maavoimien huolto Huollon tarkastaja eversti Risto Kosonen ja hymystä päätellen hyvin huollettua kalustoa. Maavoimien huoltojärjestelmä on puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän runko. Se tukee maavoimien lisäksi myös ilma- ja merivoimien sekä rajavartiolaitoksen joukkoja. Maavoimien huoltojärjestelmä perustettiin vuoden 2008 alusta maavoimien perustamisen myötä. Se muodostui kolmen entisen maanpuolustusalueen ja entisen Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen sekä nykyisten joukko-osastojen huoltojärjestelmistä. Maavoimien huolto on tehokas kokonaisuus. Tehokkuus ja keskittämisen hyödyt tulevat esille muun muassa varastoinnin ja tilahallinnan kehittämissä, joissa voidaan käsitellä koko valtakunnan kokonaisuutta yhdellä kertaa ilman alueellisia ristivetoja. Järjestely mahdollistaa myös aiempaa paremman yhteistyön valtakunnallisen elinkeinoelämän kanssa. Pääesikunta vastaa valtakunnan tason valmiussuunnittelusta yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen että eri poolien kanssa. Kyseinen työ antaa perusteet maavoimien huollon poikkeusolojen suunnittelulle. Operatiiviset perusteet ja huollon tärkeysjärjestyksen painopisteineen määrittää maavoimien komentaja ja alueellisesti sotilasläänien komentajat. 12 Maavoimien Esikunnan huolto-osaston tehtävänä on maavoimien huollon kehittäminen ja johtaminen osana muuta operatiivista suunnittelua. Suunnittelu on pitkäjänteistä ja tähtää tällä hetkellä vuoden 2016 jälkeiseen aikaan. Tänä päivänä materiaalihankkeiden edellyttämät huollon resurssitarpeet tuleville vuosikymmenille kyetään suunnittelemaan entistä paremmin. Käytännössä tämä tarkoittaa varastoinnin, kunnossapidon osaamisen ja varaosien sekä investointirakentamisen resursointia, jotta uudet ase- ja johtamisjärjestelmät sekä muu sotavarustus kyetään ylläpitämään koko elinkaaren ajan. Huollon edellytetään olevan kaikkien aselajien kehittämisessä jo suunnitteluvaiheessa. Poikkeusolojen huoltojoukkojen ja henkilöstön merkitys ymmärretään tärkeänä osana operatiivista suorituskykyä. Näin myös huoltojoukkojen kehittämisestä on tullut tärkeä osa Maavoimien Esikunnan huolto-osaston työskentelyä. Työtä tukee huollon tutkimusyhteistyö Maavoimien Materiaalilaitoksen ja Hämeen Rykmentin Huoltokoulun kanssa sekä Maasotakoulun kanssa. Huollon järjestelyjen johtaminen tapahtuu Tampereelta Maavoimien Materiaalilaitos rakentaa ja ylläpitää maavoimien materiaalisen suorituskyvyn sekä johtaa ja kehittä maavoimien huollon järjestelyjä ja valmiutta. Näkyvin muutos vuoden 2008 muutoksessa oli huoltorykmenttien perustaminen. Rykmenttien keskeinen tehtävä on tukea sotilasläänin esikuntaa ja sotilasläänien alueella toimivia hallintoyksiköitä huollollisesti. Huoltorykmentit varastoivat myös pääosan puolustusvoimien materiaalista. Rykmenttien esikunnat suunnittelevat ja johtavat huollon järjestelyt sotilasläänin alueella sekä antavat huollon asiantuntija- apua tuettaville hallintoyksiköille. Alueelliset huollonjärjestelyt hyväksyy sotilasläänin komentaja osana sotilasläänin valmiutta. Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta liittää alaisensa huoltorykmentit ja Räjähdelaitoksen sekä puolustusvoimien huollon eri toimijat ja elinkeinoelämän palveluiden tuottajat maavoimien palveluverkoksi yhdeksi maavoimien huollon palveluverkoksi. Kaikki puolustusvoimien hallintoyksiköt liittyvät oman huoltorykmenttinsä kautta huollon palveluverkkoon. Toimintatapa on sama kaikissa valmiustiloissa. Toimintatapa, jossa kullakin hallintoyksiköllä on oma tukeva huoltorykmentti, on pyrkinyt selkiyttämään joukkoosastojen moninaista sopimuskenttää. Toiminta on tältä osin lähtenyt hyvin käyntiin, kuitenkin vanhoista oman tekemisen -periaatteista luopuminen vie aikaa ja tältä osin työ jatkuu puolustusvoimia uudistettaessa. Lopputuloksena tavoitellaan tilannetta, jossa joukko-osasto keskittyy päätehtäväänsä;

sodan ajan joukkojen kouluttamiseen ja erikseen määrättyihin valmiustehtäviin. Huollollisesti joukko-osastolla tulee olla johdossaan vain välittömästi joukkotuotannon tarvitsema päivittäinen huolto ja materiaali. Tilapäiset ja siviilimäiset tukipalvelut ja tarvittava lisämateriaali järjestyy tukevan huoltorykmenttiin kautta tarvetta vastaavasti. Kumppanit yhä merkittävämmässä roolissa Maavoimien huoltojärjestelmää tukevat eritoimialojen strategiset kumppanit ja palvelujen tuottajat. Elinkeinoelämän kumppaneina toimivat muun muassa Metsähallitus, Senaatti-kiinteistöt ja Puolustushallinnon rakennuslaitos, sairaanhoitopiirit ja yhteiskunnan terveyden huolto, valtakunnalliset kuljetusliikkeet ja Millog Oy. Näistä eniten mielenkiintoa on herättänyt juuri maavoimien järjestelmävastuulla olevan sotavarustuksen kakkostason kunnossapitovastuun siirtäminen Millog Oy:lle vuodesta 2009 alkaen. Reilun kahden vuoden kokemuksen perustella voidaan todeta Millog -kumppanuuden olevan tehokkaampi ratkaisu kun oma varikkojärjestelmä. Päätös on ollut hyvä! Jatkossa kumppanuudet tulevat olemaan kiinteä osa huoltoa ja logistiikkaa. Näin ollen juuri kumppanuudet ja niistä tavoiteltavat hyödyt edellyttävät lisääntyvää huoltoupseereiden osaamista elinkeinoelämän ja sopimuksien hallintaan. Tässä on töitä myös Huoltoupseeriyhdistykselle ja sen korkeatasoiselle jäsenistölle. Huollon koulutuksesta hyötyä siviiliin Maavoimat vastaavat lähes koko puolustusvoimien logistiikan tarvitsemasta huollon joukkotuotannosta. Huollon joukkotuotanto kehittyy osana muuta koulutusjärjestelmää. Tavoitteena on saada koulutettua kaikki huollon joukot muiden aselajien tapaan poikkeusolojen tarvetta vastaavaksi. Karjalan Prikaatin Karjalan Huoltopataljoonasta lähtenyt huoltopataljoona konsepti on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi yhdistää huollon laitokset ja huollon perusyksiköiden osaaminen asevelvollisten koulutukseen. Nyt samat järjestelyt ovat käytössä jo Kainuun Prikaatin Kuopion Pataljoonassa ja Panssariprikaatin Parolan Pataljoonassa. Lisäksi Hämeen Rykmentti Hämeen Ratsujääkäripataljoona kouluttaa huoltojoukkoja. Porin Prikaatin mukaan tuloa odotellaan erityisesti sen kansainvälisen osaamisen kannalta.. Huollon taistelijalta edellytetään kykyä toimia taistelijana. Tämän lisäksi hänen tulee olla korkeatasoinen huollon ammattiosaaja. Tähän päästää hyödyntämällä varusmiehen saama siviilikoulutusta ja ammattitaitoa täysimääräisesti hänen sodan ajan koulutuslinjaansa valittaessa. Erikois- ja jatkokoulutus johdetaan jopa henkilökohtaisesti nousujohteisesti kohden asetettuja koulutustavoitteita. Saadusta sotilasammatillisesta koulutuksesta ja harjoittelusta annetaan varusmiehelle kotiutuessa tarvittavat todistukset siviilielämää varten. Hyvänä esimerkkinä huollon koulutuksesta, joista varmuudella on hyötyä myös siviilielämässä, ovat muun muassa sotilaskuljettaja (ABCE-kortti), elektroniikkaasentaja ja huoltojoukkueen tai ryhmänjohtaja. Maavoimien huollon tulevaisuus Maavoimien huollon kannalta on tärkeää varmistaa sodan ajan huoltopataljoonien ja komppanioiden toimintakyky hyvällä koulutuksella ja riittävällä sotavarustuksella. Huollon johtajien tulee tuntea tuettavat joukot sekä koko huoltoja logistiikkajärjestelmä etulinjasta elinkeinoelämään. Huoltoupseereiden tulee tuntea elinkeinoelämä, mutta toisaalta taistelukentän toiminta. Ydintoiminta maavoimien kenttähuolto tulee säilyä kehittämisen painopisteenä. Siviilimäiset tukipalvelut voidaan tuottaa itse, kumppanuuden tai ostopalvelujen kautta, kunhan se tapahtuu taloudellisesti. Näitä perustavoitteita voidaan kehittää niukkoinakin aikoina. Nykyiset lähtökohdat siihen ovat erinomaiset. 13

Heikki Rauhala Kommodori Merivoimien huoltopäällikkö Vetehinen-luokan sukellusveneitä emälaiva M-1:n kyljessä, uloimpana vasemmalla Saukko. Merivoimien tehtäviin kuuluu jatkuva aluevalvontatehtävä jo normaalioloissa. Tekninen kalusto ja henkilöstö on pidettävä tehtävien edellyttämässä korkeassa toimintavalmiudessa. Alusten, valvontakaluston, aseiden ja muun kaluston sekä henkilöstön lukumäärä on pieni. Operatiiviset joukot liikkuvat laajoilla alueilla usein pitkäkestoisissa tehtävissä, mikä edellyttää yksiköiltä useiden päivien omavaraisuutta ja huollon ulottamista operatiivisten joukkojen toimin- Merivoimien huolto Helsinki-luokan ohjusvene Oulu, Helsingin satamassa kesällä 2006. Merivoimien huoltojärjestelmä on osa puolustusvoimien alueellista logistista verkostoa. Merivoimat tukeutuu yleishuollossa maavoimiin, puolustusvoimien logistiikan palvelukeskuksiin, kumppaniyrityksiin ja yhteiskunnan muihin voimavaroihin. Merivoimat toteuttaa itse oman erikoishuoltonsa kumppaniyritystensä tuella. Huollon rakenteet ja toimintatavat ovat muiden puolustushaarojen kanssa yhtenevät. 14 ta-alueille nykyisin entistä useammin myös kansainvälisiin tehtäviin. Merivoimien tukikohdat ovat aikojen saatossa olleet milloin itsenäisiä huoltoja koulutuslaitoksia, milloin operatiiviseen yhtymään kuuluvia orgaanisia huoltojoukkoja. Johtosuhteesta riippumatta ratkaisu on ollut aina toimintasuunnat kattava alueellinen huoltojärjestelmä, jonka tärkeinä osina ovat olleet muun yhteiskunnan huoltopaikat ja palvelut. Tekninen osaaminen on aina pidetty korkeana taistelualuksilla ja joukko-osastoissa. Sotien aikana sukellusveneillä ei ollut erillistä huolto-organisaatiota, vaan miehistö teki raskaatkin kone- ja laivahuollot pääsääntöisesti itse. Tänä päivänä miehistön tekemää huoltoa kutsutaan 1-tason kunnossapidoksi. Merellinen ympäristö määrittää merivoimien toiminnan ja välineiden erikoispiirteet. Erikoisjärjestelmiä ovat esimerkiksi alukset, sukeltajien laitteet, vedenalaiset etsintä- ja valvontalaitteet sekä merimiinat ja meritorjuntaohjukset. Näitä hankittaessa rakennetaan yleensä myös huoltojärjestelmä. Merivoimien nykyinen huoltoorganisaatio Merivoimien Esikunnassa pieni huoltoosasto tukee operatiivista johtamista ja vastaa huollon operatiivisesta suunnittelusta. Meripuolustusalueiden esikunnissa huolto-osastot johtavat huollon järjestelyiden toteuttamista. Huoltokeskukset järjestävät huollon palveluita Saaristomeren ja Suomenlahden Meripuolustusalueilla sekä Uudenmaan Prikaatissa. Merisotakoulu ja Merivoimien Tutkimuslaitos tukeutuvat yleishuollossa muihin maa- ja merivoimien joukkoihin. Maavoimien huoltorykmentit tukevat kaikkia merivoimien joukkoja yleishuollossa. Aiemmin keskitetyt Sotilaslääketieteen keskuksen terveydenhuoltopalvelut ja Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen muonituspalvelut toimivat merivoimien rinnalla varuskunnissa. Keskitetyistä palveluista saadut kokemukset ovat voittopuolisesti positiivisia. Sotilaslääketieteen keskuksen ja merivoimien korkeatasoinen sukellustutki-

Merivoimien henkilöstö uuden miinantorjunta-aluksen miehittämättömän vedenalaisen etsintäjärjestelmän (HUGIN) huoltokoulutuksessa Norjassa. Osa koulutuksesta toteutui tuotannon kokoonpanolinjalla. mus ja -hoito on sijoitettu sukeltajatukikohtaan Upinniemeen. Merivoimien Materiaalilaitos vastaa materiaalin kunnosta järjestämällä kunnossapitopalvelut sekä varastoimalla merivoimien keskeisiä taistelujärjestelmän osia. Merivoimien huolto kansainvälisissä tehtävissä Upinniemen painekammion valvontamonitorin kuvassa mm. Saksan laivaston ylilääkäri, lääkintäkontra-amiraali Rainer Pinnow. Merivoimilla on pitkät perinteet kansainvälisestä toiminnasta. Pitkät purjehdukset, vilkas harjoitustoiminta Itämeren alueella sekä viimeaikaiset valmiusjaksot ja operaatiot ovat rutinoineet merivoimien huoltojärjestelmän kansainvälistä osaamista. Merivoimien henkilöstö on osallistunut huollon kansainvälisille kursseille, erilaisten huolto-organisaatioiden työskentelyyn sekä huollon kansainvälisiin tehtäviin. Kaluston yhteensopivuutta on parannettu huollon osalta esimerkiksi rakentamalla aluksille merellinen tankkauskyky (RAS, replenishment at sea). Vuonna 2010 järjestettiin Suomessa suuri Northern Coasts -harjoitus, jossa oli mukana viitisenkymmentä pintaalusta, sukellusveneitä sekä lentävää kalustoa. Kansainvälinen huoltotukikohta perustettiin merivoimien tukikohtaan Pansioon. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan Prikaatin kouluttama osasto oli valmiudessa osana pohjoismaista taisteluosastoa (NBG) ja miinalaiva Pohjanmaa toimi Afrikan kupeessa ATALANTAoperaatiossa suojaamassa hätäalueiden ruokakuljetuksia ja meriliikennettä. Kaikissa kansainvälisissä tehtävissä maavoimien, erityisesti Porin Prikaatin ja Maavoimien Materiaalilaitoksen, osaaminen ja materiaalituki on ollut keskeistä. ATALANTA-operaatioon saatiin mukaan viiden kuukauden lääkintätarpeet Sotilaslääketieteen Keskuksen tuella. Merivoimien Materiaalilaitos on järjestänyt merivoimien erikoisjärjestelmien tarvikkeet ja teknisen huollon ulkomailla toimiville yksiköille. Ulkomailla on runsaasti yleishuollon palveluiden tuottajia siviili- ja sotilaslaivoille. NATO:n materiaali- ja tukikes- 15

kukselta NAMSA:lta voidaan tilata satamapalveluita ympäri maailman. ATA- LANTA-operaatioon satamapalvelujen päätuottajaksi valittiin tarjouskilpailussa norjalainen Wilhelmsen ja merivoimien huoltotukikohdassa Djiboutissa työskenteli vain neljä henkilöä. Merivoimien huollon kehittäminen Ilmatorjuntaohjuksen asennus ohjusveneellä. Operaatio ATALANTA:ssa Intian valtamerellä, taustalla hinauksessa merirosvoalus. Huoltotukohta (Forward Logistics Site) Djiboutissa. Pääesikunta julkaisi vuonna 2008 Puolustusvoimien logistiikkastrategian, minkä päämääränä on ohjata puolustusvoimien logistiikan suorituskyvyn rakentamista, ylläpitoa ja käyttöä. Logistiikka- ja materiaalitoimintojen tarkastelu on luonnollisesti mukana käynnissä olevassa puolustusvoimien uudistamistyössä. Puolustushaarojen huoltojärjestelmät rakennetaan yhteneväksi kokonaisjärjestelmäksi, josta on karsittu päällekkäisyydet. Vuoden 2012 alussa meripuolustusalueiden korjaamot Pansiossa ja Upinniemessä liitetään Merivoimien Materiaalilaitokseen. Uudenmaan Prikaatin korjaamo muuttuu kunnossapitokeskukseksi ja jatkaa käyttäjätason (1-taso) kunnossapitoa. Samassa muutoksessa vähennetään merivoimien joukkoyksiköiden määrää. Meripuolustusalueilla huolto keskitetään uusiin pataljooniin, kuten maavoimien valmiusyhtymissä. Pataljoonien tehtäviin kuuluu huollon lisäksi myös joukkotuotanto. Kesällä 2011 testattiin sotaharjoituksessa huoltopataljoonakonseptia, joka todettiin hyvin toimivaksi. Samalla saatiin arvokasta kokemusta yhteistoiminnasta maavoimien huoltorykmenttien kanssa. Merivoimien kenttähuoltoyksiköitä kehitetään Pääesikunnan johtamassa logistiikan kehittämisohjelmassa. Kehittäminen kattaa kaikki huollon toimialat ja se ulotetaan koko organisaation läpi. Kiinteistöuudistuksesta lähtien puolustusvoimat on vuokrannut käyttämänsä tilat ja alueet. Puolustusvoimat luopuu suunnitellusti tarpeettomiksi jäävistä alueista ja kiinteistöistä. Osana tätä toiminnan tehostamista merivoimat on laatinut omien toimitilojensa käyttö- ja luopumissuunnitelman, joka käsittelee myös kaikki merivoimien vuokraamat saaret. Lähes kaikilla saarilla on valvontalaitteita, aseita, tietoliikennejärjestelmiä ja puolustusrakenteita, joista osa jää mahdollisten luopumisten jälkeen rasitteiksi niiden käyttöiän päättymiseen asti. Räjähdevarastoja on parannettu suunnitelmallisesti siten, että merivoimien räjähteet saadaan tavoiteaikataulussa määräysten mukaisiin turvallisiin varastoihin. Sama hyötytarkastelu tehdään myös kalustolle. Merivoimat on poistanut käytöstään lukuisia vanhentuneita taistelu- ja apualuksia sekä asejärjestelmiä. Apualusten, vanhimpien tykkien ja merimiinojen vähentäminen jatkuu lähivuosina. Merivalvontatutkien korvaaminen uusilla on saatu valmiiksi tänä vuonna. Luopumisten tavoitteena on suunnata vähät resurssit uusiin järjestelmiin, joilla parannetaan tai vähintään ylläpidetään kykyä suoriutua merivoimille annetuista tehtävistä. 16

Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, aseja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie 30 33100 TAMPERE Puh. 020 469 7000 www.millog.fi

Ilmavoimien Eversti Pauli Rantamäki Ilmavoimien huoltopäällikkö Hornet lähdössä maakuljetuslavetilla Ilmavoimien huolto ja logistiikka on periaatteessa samaa kuin muissakin puolustushaaroissa. Toiminta perustuu ilmavoimien omaan erikoishuoltoon sekä huoltorykmenttien ja logistiikan palvelukeskuksien tukeen yleishuollon järjestelyissä niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Joukko-osastoissa toteutetaan kunnossapidon I-taso ja II-taso on pääosin ulkoistettu palvelun tuottajille. Joukko-osastojen Lentokonekorjaamot sekä Viestitekniikkakeskukset tekevät myös II-tason kunnossapitoa. Kiinteä tukikohtaverkosto sekä erikoishuollon iso osuus asettavat ilmavoimien huollolle erityisvaatimuksia. Kumppaneiden osuus ilmavoimien erikoishuollon toteutuksessa on merkittävä, koska pienen valtion resursseilla ei ole mahdollista luoda kaikkea erikoishuollon kykyä niin ilmavoimille kuin myös kotimaiselle teollisuudelle. Tämä jo 1920-luvulla tehty periaatteellinen ratkaisu, jossa kumppaneilla on merkittävä osuus tehdastason huollon toteutuksesta, on toimiva myös nykypäivänä. Aluevastuussa oleva ilmavoimien valmiusyhtymä eli lennosto vastaa alueensa operatiivisesta johtamisesta ja luo myös huollolliset toimintaedellytykset joukoilleen. Tämä vaatii lennostolta laajan alueellisen huoltovastuun alueensa ilmavoimien joukoista ja toiminnasta, joka poikkeusoloissa keskittyy tukikohtiin. Päätukikohdan vahvuus voi kasvaa Hansan moottorinvaihto meneillään 1920 -luvulla 18

huolto useaan tuhanteen. Tukikohdasta löytyy silloin käytännössä kaikki huollon palvelut, ml suuri tukikohdan huoltokeskus, joka vastaa tukikohdan yleishuollon toteuttamisesta. Yleishuollon lisäksi tukikohdassa on myös erikoishuollon yksiköt, jotka vastaavat lentokaluston ja TVJ-alan erikoishuollon toteutuksesta I-tasolla ja osittain myös II-tasolla. Vastuualueen lennosto johtaa tukikohtia sekä niiden huollon järjestelyitä Ilmavoimien esikunnan ohjauksessa. Erikoishuollossa lennostot tukeutuvat ilmavoimien Materiaalilaitoksen palveluihin sekä strategisiin kumppaneihin. Ilmavoimien erikoishuolto Pääjohtokeskuksien, tutka-asemien ja hävittäjälentolaivueiden toiminnassa korostuu AKV/AKT tehtävien toteuttaminen lyhyellä reagointiajalla sekä järjestelmien korkea käytettävyysaste. Tällöin viiveet järjestelmien korjauksiin tai asemateriaalin asennukseen ovat lyhyitä. Erikoishuolto onkin ilmavoimissa keskeisessä asemassa kuten myös ilmataistelumateriaalin varastointi toiminnan vaatimalla tavalla. Varastoinnissa on myös huomioitava materiaalin valmistajamaan erityisvaatimukset varastoinnin järjestelyille. Ilmavoimien erikoishuollon käytännön järjestelyjä johtaa vuoden 2010 alussa perustettu ilmavoimien Materiaalilaitos. Hornetin käyttöhuoltoa maantietukikohdassa. 19