Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET



Samankaltaiset tiedostot
Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Karhunvadelman viljely

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje Esteri Junost Norland Pirja

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Hedelmän- ja marjanviljely

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Mansikan lajikeseuranta tiloilla LOPPURAPORTTI

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

23330 Pensaat ja köynnökset

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

Keräkaali. Keräkaali Premiere

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Mistä saisi luomutaimia?

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Luomumarjatyöpaja Kasvuston kunnon ylläpito ja kasvinsuojelu Mikkeli Mirja Tiihonen

Avomaan vihannesviljely

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Itsepölyttyvienkin hedelmäpuulajikkeiden sato voi jopa kaksinkertaistua käyttämällä pölyttäjänä toista lajiketta.

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Istutussuositus. Kuha

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Omenakalenteri suomalaisia maatiaislajikkeita. o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Taimien istutusohjeet

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Kotimaiset Alppiruusut

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Vadelman lajikeseuranta Loppuraportti

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Satoa ruukusta ja laatikosta

Mansikka. maistuu. Tietoa mansikasta kotitalouksille

Biologinen kasvinsuojelu

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

OMENAT. ANANASKANELI I-III Venäjä. ANTONOVKA I-V Ukraina. AMOROSA I-III Ruotsi, Balsgård Ingrid Marie x Filippa

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Viinirypälelajikkeiden kuvasto

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Rintamamiestalon puutarhan kunnostus. Anu Tarkia Opinnäytetyö Puutarhatalouden perustutkinto Ammattiopisto Livia / Maaseutuopisto

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

LIFE HASCO. Task PID Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Kotimainen Käyttövalmis Ravinteikas

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen.

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Transkriptio:

Mansikat

AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös sisältä hyvin värittyneitä. Miedosti happamat, mehukkaat marjat ovat parhaimmillaan vasta täysin kypsinä. Satoisa lajike tuorekäyttöön, pakastukseen ja säilöntään. Jonsok FinE Melko pyöreät, pienehköt tai keskikokoiset marjat ovat tummanpunaisia, myös sisältä hyvin värittyneitä. Lievästi hapokkaat marjat ovat parhaimmillaan täysin kypsinä. Viljelyvarma, keskisatoinen lajike soveltuu erittäin hyvin pakastukseen, myös tuoremarjaksi ja säilöntään. Erinomainen talvenkesto. Kiinteät marjat kestävät erittäin hyvin kuljetusta. Kaunotar FinE Soveltuu varhaislajikkeeksi. Pyöreän kiilamaiset marjat ovat pienehköjä tai keskikokoisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja sisältä hyvin värittyneitä. Hyvänmakuiset marjat ovat makeita ja aromikkaita. Keskisatoisa lajike tuorekäyttöön. KESKIKAUTISET LAJIKKEET Lumotar Kartiomaiset marjat ovat melko suuria, kirkkaanpunaisia ja kauniin kiiltäviä. Malto on selvästi pintaa vaaleamman punainen, mutta hyvin värittynyt. Marjat ovat hyvänmakuisia, makeita. Runsassatoinen lajike tuorekäyttöön, pakastukseen ja säilöntään. Valotar FinE Kauniin pyöreissä tai kartiomaisissa, keskikokoisissa marjoissa on usein pieni kaula. Heleänpunaiset tai kirkkaanpunaiset marjat ovat sisältä tasaisesti värittyneitä. Hyvänmakuiset, makeahkot marjat. Tasainen, keskisatoinen lajike tuorekäyttöön, pakastukseen ja säilöntään. Erinomainen talvenkesto.

MYÖHÄISET LAJIKKEET Bounty FinE Pyöreänkulmikkaat, kekomaiset keskisuuret tai suuret marjat ovat tummanpunaiset, myös sisältä hyvin värittyneet. Aromikkaat marjat ovat hyvänmakuisia, makeita. Runsassatoinen lajike tuorekäyttöön, pakastukseen ja säilöntään. Marjat säilyttävät värinsä ja makunsa erityisen hyvin pakastuksessa ja hilloissa. Korona Suuret, kiilamaiset marjat ovat syvänpunaisia, mutta kärki jää usein värittymättä. Malto on vaaleanpunertava. Marjat ovat herkullisen maukkaita. Runsassatoinen lajike tuorekäyttöön ja pakastukseen. Polka Leveän kartiomaiset tai pyöreähköt, keskikokoiset tai kookkaat marjat ovat voimakkaan tummanpunaisia, sisältä vaaleanpunertavia. Hentoaromiset marjat ovat raikkaan makeita, hyvänmakuisia. Runsassatoinen lajike tuorekäyttöön, pakastukseen ja säilöntään. Rakenne ja väri säilyvät erityisen hyvin hillossa. Senga Sengana FinE Hieman kulmikkaat, keskisuuret tai suuret marjat ovat voimakkaan tummanpunaiset, myös sisältä erityisen tummat. Erittäin aromikkaat ja maukkaat marjat ovat happoisia, happamanimeliä, makeahkoja. Runsassatoinen lajike soveltuu erityisesti pakastukseen. Myös tuorekäyttöön ja säilöntään.

MUUT MANSIKAT Ria jatkuvasatoinen lajike Jatkuvasatoinen lajike tuottaa marjoja koko satokauden. Yksittäisiä marjoja kypsyy pitkälle syksyyn. Pyöreähköt, melko suuret marjat ovat tummanpunaiset ja sisältä tasaisesti värittyneet. Erittäin aromikkaat marjat ovat miellyttävän hapokkaita. Satoisa lajike tuorekäyttöön ja pakastukseen. Perhemansikka Kolme mansikkalajiketta samassa astiassa. Lajikkeet on valittu siten, että kukinta-aika ja satokausi jatkuvat pitkään. Lajikkeina aikainen Honeoye ja Jonsok sekä myöhäinen Polka.

Fragaria x ananassa Mansikat Mansikka on monipuolinen marja ja ainakin pieninä määrinä suhteellinen helppo kasvattaa. Lajikkeita löytyy moneen makuun sekä talousettä tuorekäyttöön. Jatkuvasatoisilla lajikkeilla mansikan satokautta on saatu jatkettua kesäheinäkuusta aina elo-syyskuulle saakka. Tervetaimista hyvä alku mansikkamaalle Mansikkamaata perustettaessa on hyvä kiinnittää huomio istutettaviin taimiin. Hyvillä ja terveillä taimilla saat parhaan alun mansikkaviljelykselle. Suosi suomalaisia varmennettuja tervetaimia. Varmennetut mansikantaimet ovat kasvintuhoojista puhdistettuja ja terveiksi testattuja. Varmennettuja ja testattuja käyttötaimia saa tuottaa vain Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymät yrittäjät. Puutarha Tahvoset Oy tuottaa vain varmennettuja mansikan tervetaimia. Istutus ja hoito Perusta mansikkamaa aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle. Varaa kasvualustaksi noin 30 senttiä peruslannoitettua ja kalkittua puutarhamultaa. Sopiva mansikkapenkin leveys on noin 60 senttiä, taimiväliksi riittää 40 50 senttiä. Maa kannattaa muotoilla matalaksi kohopenkiksi ja kattaa joko ennen istutusta mansikkakankaalla tai istutuksen jälkeen esimerkiksi olkisilpulla. Näin marjat pysyvät puhtaina eivätkä ole suorassa kosketuksessa maahan. Taimen oikea istutussyvyys on tärkeää: taimen kasvupiste ei saa peittyä multaan. Liian ylös jääneen taimen hennot juuret taas kuivahtavat helposti. Huolehdi siis, että lehtiruusuke on maanpinnan tasolla. Turvepaakkuihin juurrutettuja pottitaimia voi istuttaa koko kasvukauden. Pikkutaimet vaativat säännöllistä kastelua istutuksen jälkeen. Keväällä istutettu mansikantaimi tuottaa satoa jo seuraavana vuonna. Pienten taimien kasvua voi edistää poistamalla kukkanuput ensimmäisenä kesänä sekä poistamalla rönsyt sitä mukaa, kun niitä kasvaa. Taudit ja tuholaiset Mansikat ovat alttiita monille taudeille ja kasvintuhoajille. Niistä yleisimpiä ovat harmaahome, mansikanhärmä ja tyvimätä. Tuholaisista mansikkapunkki, vattukärsäkäs ja luteet tekevät eniten tuhoja mansikkamailla. Paras tapa välttää tauteja ja tuholaisia on ennaltaehkäisy. Riittävän harva istutustiheys, liiallisen lannoittamisen välttäminen ja mansikkakasvuston harventaminen tarpeen mukaan pitävät kasvuston tarpeeksi ilmavana ja se kuivuu hyvin. Tällöin kosteudessa viihtyvät home- ja sieniitiöt eivät pääse leviämään. Tervetaimien käyttö, työvälineiden hyvä hygienia ja tarpeeksi tiheä viljelykierto auttavat sekä tautien ja tuholaisten ennaltaehkäisyyn. Hyvin hoidettu mansikkamaa säilyy yleensä puhtaana ja tuottavana viidestä kuuteen vuotta, jonka jälkeen mansikkamaa kannattaa uusia. Mansikkamaata ei tule perustaa vanhan maan paikalle, koska mahdolliset taudinaiheuttajat ja tuholaiset säilyvät maassa.

Puutarha Tahvoset Oy Taimitie 40, 10420 Pohjankuru Puh. 0207 424 570, fax 0207 424 599 tahvoset.fi