S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I

Samankaltaiset tiedostot
S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I

Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?

Publications by Matti Miestamo

Kootut selitykset. Eli lingvistinen analyysi selittämisen keinoista ja merkityksestä selkokielisessä tekstissä

Suunvuoro Komppa, J., Lappalainen, H. & Lauranto, Y., 21 maaliskuuta 2018, julkaisussa : Virittäjä. 122, 1, s Sivumäärä

Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito

Yleisen kielitieteen opetus

TIEDUSTELUT SUHTEESSA KYSYMYKSIIN JA DIREKTIIVEIHIN: KATEGORIOIDEN KAKSIKASVOISUUDESTA

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

Aineistot ja kenttä tänään

Kun sä olet poissa kurssilta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta

Lasten käsityksiä kielenoppimisesta

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia

Direktiivisyyden rajoja

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu Pia Lotila

Sisällys. Aakkoset 9 Numerot, viikonpäivät ja kuukaudet Tervetuloa! Kuka sä oot? Hyvää ruokaa 42. Itsearviointi Kappaleet

Uusi kieli luokkahuoneessa mullistaa kielellisen ekosysteemin

snowballing Lauseen reuna

AINEOPINTOJEN ERIKOISALAT

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Joka kaupungissa on oma presidentti

Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

Yliopistopedagogiikan perusopinnot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. Itä-Suomen yliopisto ...

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Luottamus ja vanhuspalvelut. Minna Zechner, tutkija Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos, Tampereen yliopisto

KÄYTÖSSÄ KEHITTYVÄ KIELI. Sanna Mustonen & Nina Reiman CIMO, Turku Esitelmän runko. Muuttunut käsitys kielestä, oppimisesta ja kielitaidosta

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

PUHEKIELEN PRONOMINIT

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Kielen opintopolut/ Language study paths

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Projektiportfolion valinta

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa

Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies

Tilanteeseen soveltuva kielenkäyttö ja (epä)kohteliaisuus voiko kohteliaisuutta opettaa?

Naisvankien väkivaltakertomusten vivahteikas toimijuus ja uhridiskurssineuvottelut

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Mikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa?

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat. Antti-Juhani Kaijanaho. 16. helmikuuta 2011

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

Sosiaalityön vaikuttavuus

Kielen oppimisen perusta rakentuu vanhemman ja lapsen yhteistyöllä

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Puheaktit, kohteliaisuus ja toimintaan kehottaminen suomessa vieraana kielena - tavoitteet ja tutkimuksen teoreettiset Hihtökohdat

Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)

39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.

Sulkevat ja avaavat suhteet

Kokoomateosten kuvailu. RDA-verkkokoulutus Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

((^^jalkapallo^^))suomi Valko-Venäjä Elää Live Stream Online 2018

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Esimerkkejä kvalitatiivisen aineiston anonymisoinnista. Tutkimusaineistojen anonymisointi seminaari Tampereen yliopisto Emilia Lehto, FSD

Kielitaito ja talous. Roope Uusitalo

MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela

Transkriptio:

S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I 3. 4.10.2016 Käske kauniisti, pyydä powerilla direktiivien diversiteettiä Yrjö Lauranto (yrjo.lauranto@helsinki.fi), Helsingin yliopisto

DIREKTIIVISYYS = TOIMINTAAN KEHOTTAMINEN Direktiivejä = toimintaankehottamisilmauksia: Tuu tänne. Tule tänne. Viittitkö tulla tänne. Ala tulla hei. No! Voisitsä millään kuule vaivautua tulemaan tänne. Sä tuut tänne nyt heti. Tuut huomenna tänne ja oot täällä yötä. Vietetään kunnon elokuvailta pitkästä aikaa. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 2

NATIIVIN SUOMENPUHUJAN INTUITIO Tässä kohdassa esitystä käsitellään suomea äidinkielenään puhuvan aikuisen kieli-intuitiota. Jotta osallistujien ennakkoodotukset ja -oletukset eivät vaikuttaisi asiaan, kieliintuitioon liittyvät diat julkaistaan vasta esityksen jälkeen. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 3

TOIMINTAAN KEHOTTAMISEN SYNTY: TODISTEITA LAPSEN KIELENKEHITYKSESTÄ 4.10.2016 Ihmisen sosiokognitiivinen kehitys ja direktiivisyyden synty paljon syvemmällä kuin kielellisissä merkityksissä ja niiden ilmentymissä, sanasto-kieliopin synnyssä ja kehityksessä Direktiivisyyden oppiminen erottamaton osa vuorovaikutukseen kasvamista YKSINKERTAINEN TEKO 1: huomion antaminen ja saaminen exchanging attention with a person YKSINKERTAINEN TEKO 2: elottomat oliot ja niihin vaikuttaminen acting on an object => syyn ja seurauksen ymmärtäminen Yksinkertaisten tekojen yhdistäminen: kohdistamalla ensin huomionsa toiseen osallistujaan, esimerkiksi äitiinsä, lapsi saa tämän tekemään valitsemalleen esineelle jotakin KOMPLEKSINEN TEKO complex act = SYMBOLINEN TEKO Direktiivisyyden siemen on vuorovaikutustarpeessa ja puhujan tahdossa saada omat tarpeensa tyydytetyiksi muiden avulla. YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 4

IMPERATIIVILAUSE JA SEN OPPIMINEN (ERI KULTTUUREISSA) Imperatiivilauseen oppimisen ensisijaisuus (verrattuna väite- ja kysymyslauseen oppimiseen): saksa (Stern & Stern 1928 [1907]: 38) venäjä (Bogoyavlenskiy 1973 [1957]: 290) englanti (esim. Halliday 1979) espanja ja katalaani (Grinstead 2000: 125) heprea, japani ja kaluli (Aikhenvald 2010: 325 330) suomi (Toivainen 1961: 305 307, 1980: 31 35; Laalo 2011: 23 25, 111 115) 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 5

DIREKTIIVISYYS OSANA KIELIOPPIA MAAILMAN KIELISSÄ Imperatiivilause (lähes) kaikissa maailman kielissä Imperatiivilause on lausemuodoista yksinkertaisin (verrattuna väitelauseeseen ja kysymyslauseeseen): IMPERATIIVILAUSE hyvin yksinkertainen: tule tänne [tulet tänne] tule [tule] VÄITELAUSE hiukan monimutkaisempi: (sinä) tulet tänne KYSYMYSLAUSE hiukan monimutkaisempi: tuletko (sinä) tänne Heath (1984: 343 344) ja nunggubuyu McGregor (1990) ja guniandi Frank (1990: 86 89) ja ika 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 6

OMPELUKONE 1 Veikko Huomennaks sä lähet Moskovaan [vai. 2 Sauli [joo. 3 Sauli Tiina hei. Elä ajas sillä konneela kum mä en 4 kuulem mittää. 5 (1.2) 6 Sauli Joo, 7 Veikko Säärikarvojaks sielä leika[taav vai. 8 Sauli [heh heh heh heh.nii, ei ompelukoneella säärikarvoja. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 7

KIHLAT 1 (1.3) 2 Missu Mit[en se, 3 Siiri [!Älä kerrov vielä, 4!Älä kerrov vielä muille. 5 Mää kerron ittes sit. 6 Missu Juu en kerro. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 8

SUOLANPUUTOSTAUTI Matti Joo se oli hirveen kiva matka. Ei olluk koko ajan niin kiirek ku yleensä. Liisa ((lisää suolaa omaan ruokaansa)) Matti!Annam mullekkiv vähän sitä suolaa. Liisa [Ollos hyvä. Pöyrän kautta suola aina. Teppo [Jaa jaa. Taitaa olla isäntäparilla sualanpuutos tauti. Matti Juu kyllä suala miähen tiällä pitää. ((lisää samalla puhuessaan suolaa omaan ruokaansa ja laskee sitten suolasirottimen pöydälle viereensä)) Seija Matti!annatko mullekkiv vähä, [Sitä suolaa. Matti [Juu toki. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 9

PUHEEN KYSYMYSLAUSEEN ERIYTYMINEN = TENDENSSI (EI POIKKEUKSETON SÄÄNTÖ) Käytsä Käyksä Käytsie samalla siellä kaupassa? Käytkö Käykkö samalla siellä kaupassa? 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 10

SÄHKÖPOSTI Liisa Teija Liisa Teija Teija Liisa Liisa Teija Liisa Teija. Joo?!Lähetitsä mulles sen Kinnusen sähköpostin. Joo lähetin. Tai ootam mä tarkistan. ((tarkistaa lähetettyjen kansiosta)) Joo lähetin. Eiks oot tullup perille. No on se sit varmaan. Siinä tapauksessa. (2.0)!Viittitkö millään lähettääs sen uudelleen. Mä oon jotenkin ihan sekasin tänään. No kuule!ei oos suuri vaiva. Täältä tulee. % \_Kii:::to:::::s.% 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 11

TOIMINTA PIENI VAIVA KÄYNNISSÄ -tyyppi -tyyppi KIELELLINEN TAE ANNETTU -tyyppi SUURI VAIVA -tyyppi Tuo mullekin samalla. Annatko mulle sitä suolaa. Viittitkö millään lähettää sitä uudestaan. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 12

HEIKILLE Liisa Pertti Hei!tuum mun kanssa sinne Heikille. Em mä tiiä. En mä tunnes sielt ketään. Älä viittik kiusatam mua koko ajan sillä samalla. Liisa!Tulisit nyt. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 13

VIKA LEIPÄPALA Timo Liisa!Voiks mä ottaa ton vikan leipäpalan?.juu!otav vaan. Sitä on lisää vaikka kuinka paljon. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 14

LÄHDEKIRJALLISUUTTA AIKHENVALD, ALEXANDRA Y. 2010. Imperatives and Commands. Oxford Studies in Typology and Linguistics. Oxford: Oxford University Press. BATES, ELIZABETH CAMAIONI, LUIGIA VOLTERRA, VIRGINIA 1976. Sensorimotor Performatives. Elizabeth Bates, Language and context: The acquisition of pragmatics s. 49 71. New York: Academic Press. BOGOYAVLENSKIY, D. N. 1973 [1957]. The acquisition of Russian inflexions. Teoksessa Charles A. Ferguson & Dan Isaac Slobin (toim.), Studies of child language development s. 284 292. New York: Holt, Rinehart and Winston. BYBEE, JOAN PERKINS, REVERE PAGLIUCA, WILLIAM 1994. The Evolution of Grammar. Tense, aspect, and modality in the languages of the world. Chicago and London: The University of Chicago Press. BATES, ELIZABETH CAMAIONI, LUIGIA VOLTERRA, VIRGINIA 1976. Sensorimotor Performatives. Teoksessa Elizabeth Bates, Language and context: The acquisition of pragmatics s. 49 71. New York: Academic Press. FRANK, PAUL 1990. Ika Syntax. Arlington: SIL and University of Texas. GRINSTEAD, J. 2000. Case, inflexion, and subject licensing in child Catalan and Spanish. Journal of Child Language Acquisition 27, s. 119 155. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 15

HALLIDAY, M. A. K. 1979. The Ontogenesis of Dialogue. Teoksessa Jonathan Webster (toim.) 2004, The Language of Early Childhood. Volume 4 in the Collected Works of M. A. K. Halliday s. 144 152. London: Continuum. HALLIDAY, M. A. K. MATTHIESSEN, CHRISTIAN M. I. M. 1999. Construing experience through meaning: a language-based approach to cognition. London: Cassell. 2004. An Introduction to Functional Grammar. Third Edition. London: Arnold. HEINE, BERND CLAUSI, ULRIKE HÜNNEMEYER, FRIEDERIKE 1991. Grammaticalization: A conceptual framework. Chicago: University of Chicago Press. HEATH, JEFFREY 1984. A Functional Grammar of Nunggubuyu. Canberra: Humanities Press, Australian Institute of Aboriginal Studies. HELASVUO, MARJA-LIISA 2001. Syntax in the Making. The emergence of syntactic units in Finnish conversation. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company. ISK 2004 = Hakulinen, Auli Vilkuna, Maria Korhonen, Riitta Koivisto, Vesa Heinonen, Tarja Riitta Alho, Irja 2004. Iso suomen kielioppi. SKST 950. Helsinki: SKS. ITKONEN, ESA 2008. Maailman kielten erilaisuus ja samuus. Osa I. Yleisen kielitieteen julkaisuja 12. Turku: Turun yliopisto. KAUPPINEN, ANNELI 1998. Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto. Tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista. SKST 713. Helsinki: SKS. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 16

LAITINEN, LEA LEHTINEN, TAPANI 1997. Johdanto. Tapani Lehtinen & Lea Laitinen (toim.), Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia suomesta, s. 6 19. Kieli 12. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. LANGACKER, RONALD W. 1987. Foundations of Cognitive Grammar. Vol. 1. Stanford: Stanford University Press. 2008. Cognitive Grammar: A basic introduction. Oxford: Oxford University Press. LAURANTO, YRJÖ 2004. Puheen jaksotus, intonaatio ja välikielen pragmatiikan jäljitelty puhe. Boglárka Straszer & Anneli Brown (toim.), Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä s. 47 116. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 2012. Optatiivirakenne ja direktiiviksi kieliopillistuminen. Puhe ja kieli 32 (4) s. 183 216. Luettavissa osoitteessa http://ojs.tsv.fi/index.php/pk/article/view/7622. 2013. Suomen kielen imperatiivi: yksi paradigma, kaksi systeemiä. Virittäjä 117 (2) s. 156 200. 2014. Imperatiivi, KÄSKY, direktiivi. Arkikeskustelun vaihtokauppakielioppia. Suomi 205. Helsinki: SKS. 2015. Direktiivisyyden rajoja. Suomen kielen vaihtokauppasyntaksia. Helsinki: Helsingin yliopisto. Luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/154288. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 17

MCGREGOR, WILLIAM 1990. A Functional Grammar of Gooniyandi. Amsterdam: John Benjamins. NIRVI, R. E. 1947. Passiivimuotojen aktiivistumisesta. Suomi 104 s. 5 47. Helsinki: SKS. OSUMI, MIDORI 1995. Tinrin Grammar. Honolulu: University of Hawai i Press. ROSSI, GIOVANNI 2012. Bilateral and Unilateral Requests: The Use of Imperatives and Mi X? Interrogatives in Italian. Discourse Processes 49:5 s. 426 458. Luettavissa osoitteessa http://dx.doi.org/10.1080/0163853x.2012.684136. SHORE, SUSANNA 1992. Aspects of a Systemic-Functional Grammar of Finnish. Julkaisematon väitöskirja. Sydney: Macquarie University. Elektronisessa muodossa osoitteessa. SORJONEN, MARJA-LEENA 2001. Responding in Conversation. A study of response particles in Finnish. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company. VAN DER AUWERA, JOHAN DOBRUSHINA, NINA GOUSSEV, VALENTIN 2013a. Imperative- Hortative Systems. Matthew S. Dryer & Martin Haspelmath (toim.), The World Atlas of Language Structures Online. Munich: Max Planck Digital Library, chapter 72. Viitattu 29.1.2014. Saatavissa http://wals.info/chapter/72. 2013b. Imperative-Hortative Systems. Matthew S. Dryer & Martin Haspelmath (toim.), The World Atlas of Language Structures Online. Munich: Max Planck Digital Library, feature 72A. Viitattu 29.1.2014. Saatavissa http://wals.info/feature/72a. 4.10.2016 YRJÖ LAURANTO, NORSU, HELSINGIN YLIOPISTO (YRJO.LAURANTO@HELSINKI.FI) 18