Omissioilmiöt. Tommi Jantunen, SVKS112,
|
|
- Aune Siitonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Omissioilmiöt Tommi Jantunen, SVKS112,
2 1. rivi 1: TIETOKONE / OS:minä kt:( kirjoittaa_näppäimistöllä :edessä_alhaalla) / rivi 2: OS:minä kt:(katsoa:eteen_ylös>eteen_neutraali Ø / rivi 3: Ø kysymys:[parempi mk:kl-c- vaihtaa_paikka :edessä_ylhäällä edessä_neutraali]) / rivi 4: OS:minä kt:( näppäillä_näppäimistöä :edessä_alhaalla / rivi 5: Ø mk:kl-c- paikat_vaihtuvat :edessä_ylhäällä edessä_neutraali / rivi 6: Ø KUNNOSSA) Kirjoitin tietokoneella. Kun luin tekstiä näytöltä aloin miettiä, olisiko kappaleiden parempi olla päinvastaisessa järjestyksessä. Naputtelin käskyn ja järjestys muuttui. Nyt teksti oli hyvä. (Suvi, artikkeli 4, esimerkki 2)
3 Lausetasoisten omissioilmiöiden päätyypit Minimaalinen täydellinen lause ydin + ydinargumentit Ydinargument(t)i(e)n omissio ydin Ytimen omissio + ydinargumentit JANTUNEN, T. (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36(3), JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp Oxford: Oxford University Press.
4 2. rivi 1: rivi 2: rivi 3: rivi 4: rivi 5: SAMAxx / OS:itse SAMA OS:sinä / OS:minä Ø VIITTOMAKIELI PALM-UP / SELVÄ / OS:minä TYÖPAIKKA OS:täällä / rivi 6: OS PLUS Samalla tavalla. Se on niinkuin sinulla. Minä käytän viittomakieltä. Se on selviö minä työskentelen täällä. Lisäksi (MoCap-aineisto 2011, viittoja 2, 00: :41.360)
5 Ydinargumenttien omissio Ydinargumenttien omissio voi motivoitua sekä kielioppiin että diskurssiin liittyvistä seikoista. Kieliopillisia ympäristöjä, jotka selkeästi motivoivat ydinargumenttien omissiota ovat: Rinnasteiset rakenteet (huom! ovat keskeisessä roolissa myös ytimen omissiossa) Topiikki kommentti-rakenne Osittain leksikaalisia viittomia sisältävät rakenteet; ja näihin liittyen Konstruoitu toiminta (joka toisaalta on myös diskurssitason ilmiö). Diskurssissa suomalainen viittomakieli jättää ilmaisematta etenkin temaattisia elementtejä; tämä lisää diskurssin koheesiota. De Beuzeville, Louise; Johnston, Trevor & Schembri, Adam (2009). The use of space with indicating verbs in Auslan: A corpus-based investigation. Sign Language & Linguistics 12(1), JANTUNEN, T. (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36(3), JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp Oxford: Oxford University Press. McSHANE, Marjorie J. (2005). Theory of Ellipsis. Oxford: OUP. WULF, Alyssa; Dudis, Paul; Bailey, Robert & Lucas, Ceil (2002). Variable subject presence in ASL narratives. Sign Language Studies 3(1),
6 Rinnasteiset rakenteet 3. MIES MENNÄ-SISÄÄN Ø NÄHDÄ NAINEN Mies menee sisään ja näkee naisen. (elisitoitu esimerkki) 4. Konteksti: viittoja kertoo tarinaa lumiukosta LUMIUKKO MENNÄ-SISÄÄN Ø KATSOA:ympäriinsä... Lumiukko menee sisään ja katsoo ympärilleen... (CFINSL , viittoja 1, COO-4) Lisätietoa rinnasteisista rakenteista suomalaisessa viittomakielessä: JANTUNEN, T. (2016). Clausal coordination in Finnish Sign Language. Studies in Language 40(1),
7 Topiikki kommentti-rakenne 5. Konteksti: viittoja kertoo päivittäin käyttämistään kielistä TOP1[ KOTI ] / TOP2 [ YLIOPISTO ALUE ] / KOM [ Ø VIITTOA ] Kotona, kampuksella, (minä) viiton.' (MoCap-aineisto 2011, viittoja 1, 00: :29.770) 6. TOP[ OS:oma KASTAA+TÄTI ] / KOM [ Ø ASUA RUOTSI+OS:suunta ] Kummitäti, (hän) asuu Ruotsissa. (Suvi, artikkeli 114, esimerkki 4) 7. TOP[ AVAIN+OS:alas ] / KOM [ NAINEN Ø OTTAA:alhaalta_ylös ] Avain, nainen poimii (sen). (väitöskirjan elisitaatioaineisto)
8 Huomautus analyysista Useissa tutkimuksissa (esim. Liddell 1980, Aarons 1996, Sandler 2006) esimerkkien 6 ja 7 kaltaiset topiikit on analysoitu lauseensisäiseltä peruspaikaltaan lauseen ulkopuolelle siirretyiksi subjekteiksi (vrt. A-ydinargumentti) tai objekteiksi (vrt. P-ydinargumentti). Suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa (esim. Jantunen 2013) tällaisten esimerkkien ei katsota sisältävän minkäänlaista teoreettista liikettä : topiikkeja käsitellään itsenäisinä elementteinä ja kommentteja elliptisinä lauseina. Empiirinen motivaatio ellipsitulkinnalle on se, että esim. esimerkit 6 ja 7 on mahdollista tuottaa siten, että kommenttilauseissa on topiikin identifioimaan referenttiin viittaava yksikkö. AARONS, Debra (1996). Topic and topicalization in American Sign Language. Stellenbosch Papers in Linguistics 30, JANTUNEN, Tommi (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36:3, LIDDELL, Scott K. (1980). American Sign Language Syntax. The Hague: Mouton Publishers. SANDLER, Wendy & Diane Lillo-Martin (2006). Sign Language and Linguistics Universals. Cambridge: CUP.
9 Osittain leksikaalisia verbaaleja sisältävät rakenteet ja konstruoitu toiminta 8. POIKA kt:( KATSOA Ø Ø antaa_olla ) Poika katsoi (ympäriinsä haukkuvaa koiraa ja ajatteli, että) äh, antaa olla". (CFINSL2013_005_05, viittoja 2, SUB-2) De Beuzeville, Louise; Johnston, Trevor & Schembri, Adam (2009). The use of space with indicating verbs in Auslan: A corpus-based investigation. Sign Language & Linguistics 12(1), JANTUNEN, Tommi (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36:3, JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp Oxford: Oxford University Press. LIDDELL, Scott K. (2003). Grammar, gesture, and meaning in ASL. Cambridge: CUP. LUKASCZYK, Ulrika (2008). SANOTTUA, AJATELTUA JA TEHTYÄ. Referointi kolmessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa fiktiivisessä kertomuksessa. MA thesis in Pedagogics, Institute of Teacher Education, University of Jyväskylä. WULF, Alyssa; Dudis, Paul; Bailey, Robert & Lucas, Ceil (2002). Variable subject presence in ASL narratives. Sign Language Studies 3(1),
10 Poisjätetyt yksiköt ovat tyypillisesti diskurssiteemoja 9. rivi 1: SEMMOISTA / rivi 2: OS:minä LENTÄÄ:sinne Ø PYSYÄ:siellä / rivi 3: Ø TAVATA OS:siellä / rivi 4: DALLAS d-a-l-l-a(-s) LENTOKENTTÄ OS:siellä / rivi 5: Ø TAVATA Eli, Minä lensin sinne ja jäin sinne. (Minä) tapasin siellä, Dallasin lentokentällä (Minä) tapasin siellä (kansainvälisistä asioista vastaavan henkilön). (Matkakertomus, väitöskirja-aineisto)
11 Suomalainen viittomakieli on diskurssiorientoitunut kieli Marjorie McShanen (2005) mukaan diskurssiorientoituneet kielet täyttävät seuraavat ellipsiin liittyvät kriteerit: Diskurssiorientoituneet kielet sallivat enemmän elliptisiä ilmiöitä kuin ei-diskurssiorientoituneet kielet Diskurssiorientoituneissa kielissä jätetään ilmaisematta etenkin temaattisesti keskeisiä yksiköitä Diskurssiorientoituneissa kielissä ellipsi ei ole pelkkä kieliopillinen ilmiö vaan tärkeä diskurssin rakennetta ylläpitävä keino. JANTUNEN, T. (2013). Ellipsis in Finnish Sign Language. Nordic Journal of Linguistics 36(3), JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp Oxford: Oxford University Press. McSHANE, Marjorie J. (2005). Theory of Ellipsis. Oxford: OUP.
12 Otos korpusmateriaalista Snowman ja Frog, where are you? 10 äidinkielistä suomalaisen viittomakielen viittojaa (6 naista; ikähaarukka vuotta) Yhteiskesto 37 minuuttia ja 56 sekuntia 3378 viittomaesiintymää 1077 rakenteellisesti annotoitua lausetta 933 verbaalikeskiöistä lausetta Leksikaalisen ja osoittavan verbaalipredikaatin ympärille rakentuvat lauseet n = 712 Intransitiivilauseet n = 331 Transitiivilauseet n = 381 Kuvailevan verbaalipredikaatin ympärille rakentuvat lauseet n = 221 Kysymys: Miten yleistä ydinargumenttien omissio on suomalaisessa viittomakielessä?
13 Ydinargumentin omissio intransitiivilauseissa 35 % 65 % Ilmipantu S Poisjätetty S JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective. SKY Journal of Linguistics 30, JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp Oxford: Oxford University Press.
14 Ydinargumentin omissio transitiivilauseissa A-ydinargumentti P-ydinargumentti 22 % 39 % 61 % 78 % Ilmipantu A Poisjätetty A Ilmipantu P Poisjätetty P JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective. SKY Journal of Linguistics 30, JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp Oxford: Oxford University Press.
15 Ydinargumentin omissio intransitiivi- ja transitiivilauseissa 22 % 78 % Rakenteellisesti täydellinen lause Rakenteellisesti vajaa lause JANTUNEN, T. (2017). Fixed and NOT free: Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective. SKY Journal of Linguistics 30, JANTUNEN, T. (2018). [Elliptical phenomena in] Finnish Sign Language. In J. van Craenenbroeck, & T. Temmerman (Eds.), The Oxford Handbook of Ellipsis, pp Oxford: Oxford University Press.
16 Sneak peak kohti konstruoidun toiminnan tarkastelua Rakenteellisesti annotoidut lauseet, joihin liittyy konstruoitua toimintaa (n=173) 18 % 82 % Rakenteellisesti täydellinen lause, johon liittyy konstruoitua toimintaa Rakenteellisesti vajaa lause, johon liittyy konstruoitua toimintaa
Vii#omajärjestys. Tommi Jantunen, SVKS112,
Vii#omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 26.3.2019 Todellisuuden ja lauseen yhteys Tilanne Semantiikka Syntaksi A / V P Osallistujat ja teko Tekijä ja kohde sekä predikaatti A ja P sekä V Yksinkertaisen
LisätiedotViittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,
Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan
LisätiedotEi-manuaalisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Ei-manuaalisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 23.4.2019 Perinteinen näkökulma ei-manuaalisuuteen Affek%ivinen vs. lingvis%nen ei-manuaalisuus Kieliopillinen ei-manuaalisuus (Mikä on ei-manuaalisten elemen9en
LisätiedotViittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö
Viittomakielen korpusaineisto ja sen käyttö Tommi Jantunen Kielipankin 20-vuotisjuhlakiertue, Jyväskylän yliopisto, 15. marraskuuta 2016 Suomen viittomakielten korpustyö Jyväskylässä Monikuvakulmainen
LisätiedotNominaalit ja verbaalit. Metodinen perusta. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta Nominaalit ja verbaalit Tommi Jantunen, SVKS112, 25.3.2015 Ihmisillä on samankaltaiset biologis- kognieiviset / psyko- fyysiset valmiudet (esim. liikkumakomuuden
LisätiedotKonstruoitu toiminta. Tommi Jantunen, SVKS112,
Konstruoitu toiminta Tommi Jantunen, SVKS112, 9.4.2019 Kieli käy)öpohjaisena oliona Yksilöllisistä toimintamalleista ja käsityksistä muodostuneet sosiaaliset konven4ot Diskree4t yksiköt ja vahva konven4onaalisuuden
LisätiedotPrologi: ele viittomana ja sen osana. Viittomisto (Jantunen 2010) Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat. Sanaluokkatutkimuksen filosofinen perusta
Prologi: ele viittomana ja sen osana Leksikaalis-kieliopilliset kategoriat Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 Liddell (2003: 362): "In spite of [numerous] demonstrations, gradience and modality have kept
LisätiedotTransitiivisuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Transitiivisuus Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Transitiivisuus verbien vertailukäsitteenä HASPELMATH, M. (2015). Transitivity prominence. In A. Malchukov & B. Comrie (Eds.), Valency classes in the
LisätiedotMikä on ele? Eleet ja syntaksi. Puhe ja manuaalinen ele. Ele semiootsesta näkökulmasta
Mikä on ele? Eleet ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 6.5.2015 McNeill (1992): "The gestures [...] are the movements of the hands and arms that we see when people talk." Esim. Emmorey (1999): on olemassa
LisätiedotKertausta kompleksisista lauseista. Komplementtilauseet. Komplementtilauseen skeema. Alisteisia lausetyyppejä. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
Kertausta kompleksisista lauseista Komplementtilauseet Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 Lauseita yhdistellään usein laajemmiksi kokonaisuuksiksi, kompleksisiksi lauseiksi. Kaksi päätapaa muodostaa kompleksisia
LisätiedotKorpukset. Tommi Jantunen, SVKS112,
Korpukset Tommi Jantunen, SVKS112, 12.3.2019 Vii#omakielten korpukset Johnston, T. & Schembri, A. (2013). Corpus analysis of sign languages. In C.A. Chapelle (Ed.), The Encyclopedia of Applied Linguis5cs
LisätiedotAihe, aineisto ja argumenf. Viitekehys RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ. Lauserinnastustutkimuksen videoaineisto
2 Aihe, aineisto ja argumenf RINNASTUKSEN PROSODIAA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h3p://users.jyu.fi/~tojantun/program Suomalainen viittomakieli
LisätiedotNominaalit ja verbaalit
SVK:n sanaluokkien tutkimushistoria Nominaalit ja verbaalit FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 24.3.2011 Rissanen (1985: 29-42): nominaali verbaali- eropelu; myös muutama marginaalisempi
LisätiedotThe (very) basics of clause-linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordination. Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.
The (very) basics of clause-linking Minimal well-formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen core Two-clause coordinate structure + core Tommi Jantunen, SVKS112, 6.4.2017 core + core Subordinated
LisätiedotThe (very) basics of clause- linking. Lauseiden rinnastaminen. Background on clausal coordinaxon. Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.
The (very) basics of clause- linking Minimal well- formed clause (main clause) Lauseiden rinnastaminen Tommi Jantunen, SVKS112, 15.4.2015 core Two- clause coordinate structure core + core Subordinated
LisätiedotKurkotellen kohti kielioppia
XLIII Kieli?eteen päivät, hotelli- ravintola LasareC, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte-y suomalaisen vii-omakielen tutkimuksessa? Tommi Jantunen Jyväskylän
LisätiedotVideoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli
Korpuksesta dataan tutkijan X-Files. Työpaja XLIV Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 20. toukokuuta 2017 Videoaineiston ja mittausdatan yhdistäminen tapaus viittomakieli Tommi Jantunen & Anna Puupponen
LisätiedotVIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
Puhe ja kieli, 38:3,109 126 (2018) 109 VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, kieli- ja viestintätieteiden
LisätiedotKurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
XLIII Kieli@eteen päivät, hotelli- ravintola LasareD, Oulu, 25. toukokuuta 2016 Ihmisiä & instituutioita Kurkotellen kohti kielioppia Miten syntaksia on venyte.y suomalaisen vii.omakielen tutkimuksessa?
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotVIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA
VIITTOMAKIELET HYBRIDISYSTEEMEINÄ HÄMÄRÄRAJAISUUS JA EPÄKONVENTIONAALISUUS OSANA VIITTOMAKIELTEN RAKENNETTA (Otsikon lyhenne: Viittomakielet hybridisysteemeinä) Tiivistelmä Tässä artikkelissa tarkastellaan
LisätiedotLähtökohta. Tavoitteeni. Ihmetyksen aiheet eli motiivit. Argumentoin, että. Suomalaisen viittomakielen sanaluokat
Työpaja Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Lähtökohta Suomalaisen viittomakielen sanaluokat Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto tommi.j.jantunen@jyu.fi
LisätiedotProsodinen alanmerkintä. Nonmanuals (Pfau & Quer 2010) Prosodia. Fone?ikka. Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia. Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.
Prosodinen alanmerkintä Tommi Jantunen, SVKS112, 29.4.2015 Fone?ikka - Syntaksi - Leksikko Lingvis?ikka - Morfologia - Fonologia Prosodia Prosodic structure in sign languages is encoded by ar2cula2ons
LisätiedotHakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä
Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä Maisterintutkielma Henna Syrjälä Suomalainen viittomakieli Kieli- ja viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 2018 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LisätiedotOppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti
Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto
LisätiedotSUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT
SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN VERBAALITYYPIT Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 1. Johdanto Suomalaisen viittomakielen (SVK) kieliopillinen tutkimus on tähän mennessä osoittanut muun muassa
LisätiedotSisältö. Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista. Lisäargumentteja (2) Kieliopillinen aspekti
Sisältö Typologisia huomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista FT Tommi Jantunen SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op) 28.4.2011 Morfologia Adjektiivi Aspekti ja tempus Klassifikaattori Fuusio ja
LisätiedotSisältö. Further arguments: Perfective vs. imperfective. Kieliopillinen aspekti?
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi (6 op), 19.2.2009 Typologisesti sävyttyneitä hajahuomioita SVK:n morfologiasta ja syntaksista (ja muutamista näiden piiriin kuulumattomista asioista) Tommi Jantunen,
LisätiedotLause. Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys. Yksinkertainen lause. Yksinkertainen lause. Tommi Jantunen, SVKS112,
Lause Yksinkertaisen lauseen vii/omajärjestys Tommi Jantunen, SVKS112, 8.4.2015 Ei ole idendfioitavissa puhtaasd muodollisin kriteerein. IdenDfioinnin lähtökohta on merkityksen tunteminen. Muotoseikat
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
Lisätiedot20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ
2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotMonikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan
Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista
LisätiedotMitä on tiede? Tiede, kieli ja syntaksi. Tieteen ominaispiirteitä. Tieto ja totuus. Tommi Jantunen, SVKS112,
Mitä on tiede? Tiede on ja rjestelma llista ja ja rkiperaïsta uuden tiedon hankintaa. Tiede, kieli ja syntaksi Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2017 "uuden tiedon hankintaa": ta ma erottaa tieteen toiminnasta,
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
LisätiedotKoko aineisto. ProGramin korpustyö. Fokuksessa sarjakuvanarrahivit (1) KuvausHlanne. Tommi Jantunen, SVKS112,
Koko aineisto ProGramin korpustyö Tommi Jantunen, SVKS112, 16.3.2015 Korpustyö vii@omakielenkeskuksessa Vuonna 2013 kerä@y monikuvakulmainen videomateriaali Tehtävät 5 (sarjakuvat) ja 6 (teemakeskustelu)
LisätiedotAiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Teoreeaset ja metodiset lähtökohdat
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 14.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
LisätiedotSEM1, työpaja 2 (12.10.2011)
SEM1, työpaja 2 (12.10.2011) Rakenneyhtälömallitus Mplus-ohjelmalla POLKUMALLIT Tarvittavat tiedostot voit ladata osoitteesta: http://users.utu.fi/eerlaa/mplus Esimerkki: Planned behavior Ajzen, I. (1985):
LisätiedotKysyminen & vastaaminen (Asking & Answering)
Kysyminen & vastaaminen (Asking & Answering) Persoonapäätteet (personal endings/suffix) Jos A, O, U -vat. Jos ei -vät (If A, O, U -vat. If not -vät) Minä olen. Sinä olet. Hän on. (I am. You are. He/She
LisätiedotAlberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)
Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien
Lisätiedot( )...21
2 1.... 4 1.1.... 4 1.2.... 5 2.... 5 3.... 6 3.1.... 7 3.2.,... 7 3.2.1.... 7 3.2.2.... 8 3.2.3.... 8 3.3.... 8 3.4.... 9 4.... 9 4.1.... 9 4.2.... 9 4.3....11 4.4....11 4.5....12 4.6....15 5....15 5.1....15
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotAPA-tyyli. Petri Nokelainen
APA-tyyli Petri Nokelainen petri.nokelainen@uta.fi American Psychology Association (APA, 2001). Yleisin sosiaalitieteiden käyttämä tyylikirjasto. Artikkelin teksti, jossa on viittaus (referointi) lähdeluettelossa
LisätiedotLuottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä. Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.
Luottamusta rakentamassa kotoutumiskentällä Johanna Leinonen ja Elina Turjanmaa Kaikilla on oikeus kotiseutuun -seminaari, 13.4.2018 Esityksen sisältö Kotoutuminen ja luottamus määritelmiä Maahan muuttaneiden
LisätiedotAiheet. Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) Mikä on lause? Lause viitotussa kielessä
Aiheet Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia *) FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op) 21.3.2011 *) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
LisätiedotRakastan työtäni mutta miksi?
Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi
LisätiedotFoneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan. SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op)
Foneettinen näkökulma konstruoituun toimintaan SVKS1010 Viittomakielten fonetiikan ja fonologian tutkimus (5 op) Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, 23.4.2018 Luennon teemat Kieli hybridisysteeminä Konstruoitu
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotVIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA
VIITTOMAN α JA Ω ANNOTAATION NÄKÖKULMASTA Tommi Jantunen, Jyväskylän yliopisto, tommi.j.jantunen@jyu.fi h1p://users.jyu.fi/~tojantun/program Teknologisen kehityksen vaikutus suomalaisten vii
LisätiedotTyöpajan tarkoitus. Prolegomena viittomaan. Kysymyksenasetteluja. Sana ~ viittoma. Näkökulmia sanaan. Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon
Työpajan Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon avausesitelmä XXXVI Kielitieteen päivillä Jyväskylässä 15.5.2009 Näkökulmia viittomaan ja viittomistoon Tommi Jantunen, kielten laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotTAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ
lektiot TAVU JA LAUSE TUTKIMUKSIA KAHDEN SEKVENTIAALISEN PERUSYKSIKÖN OLEMUKSESTA SUOMALAISESSA VIITTOMAKIELESSÄ TOMMI JANTUNEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 30. elokuuta 2008 Tutkimukseni
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LisätiedotKIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ
KIELIOPILLISET SIDOSKEINOT KAHDESSA SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ TUOTETUSSA ASIATEKSTISSÄ Saara Lautala Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Kesäkuu 2012
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotValmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.
1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio
LisätiedotTotta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotKieli ja sen tutkimus. Teoria teorianmuodostuksessa
Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen,
LisätiedotTHE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS
THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotMiten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?
Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Pohdiskelua Pohjois- Karjalan TE-toimisto psykologi Mirja Kuiri 1 13.4.2016 LÄHTOKOHTIA Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän
LisätiedotPRONOMINEJA (text 2, s. 37)
PRONOMINEJA (text 2, s. 37) PERSOONAPRONOMINIT jag minä mig minut, minua du sinä dig sinut, sinua han hän (mies) honom hänet, häntä (mies) hon hän (nainen) henne hänet, häntä (nainen) vi me oss meidät,
LisätiedotTerminatiivin tarpeessa. Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org
Terminatiivin tarpeessa Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org Terminatiivisuus rajaan saakka liikkuminen tai muutos rinnastuu tulo- (tai ero-) -sijaan: liikkeen tai muutoksen jompikumpi ääripää nousee
LisätiedotKonstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi
Lisätiedot1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:
,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.
LisätiedotKappale 2 Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 19 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 20 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Abdi: Hei, kuka sinä olet? Joonas: Minä olen Joonas
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotPREFEROIDUT ARGUMENTTIRAKENTEET DISKURSSISSA
20 3. Berlin: Mouton de Gruyter. KEENAN, EDWARD COMRIE, BERNARD 1977: Noun phrase accessibility and universal grammar. Linguistic Inquiry 8 s. 63 99. LAMBRECHT, KNUD 1994: Information structure and sentence
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotMikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa?
Mikä määrittelee johtajuutta hajautetussa organisaatiossa? Leena Halttunen, Lto, KT, yliopistonopettaja leena.halttunen@jyu.fi Rehtori-instituutti Jyväskylän yliopisto Johtajuusfoorumi VII, Tampere 18.4.2013
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotLapsen kaksikielisyyden tukeminen. Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018
Lapsen kaksikielisyyden tukeminen Marjatta Takala erityispedagogiikan professori 2018 Kaksikielisyyden määrittely VÄLJÄ: Henkilö on kaksikielinen, jos hän osaa kommunikoida sujuvasti molemmilla kielillä.
LisätiedotPUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET:
PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET: A. Asuinpaia (ei kysytä, data saatavilla otoksesta): Postinumero (= asuinpaiakunta, asuinalue) B. Sukupuoli: 1 Nainen 2 Mies C. Kuinka vanha
LisätiedotKappale 2. Tervetuloa!
Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotLataa Mistä on pienet vauvat tehty? - Katerina Janouch. Lataa
Lataa Mistä on pienet vauvat tehty? - Katerina Janouch Lataa Kirjailija: Katerina Janouch ISBN: 9789513131272 Sivumäärä: 54 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.42 Mb Kaikki lapset haluavat jossain vaiheessa
LisätiedotTekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto
Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen
LisätiedotUNIVERSITY OF VAASA. Faculty of Philosophy. English Studies. First name Last name. Main Title. Subtitle
Liite 1. Pro gradu -tutkielman kannen malli (englannin kieli) UNIVERSITY OF VAASA Faculty of Philosophy English Studies First name Last name Main Title Subtitle Master s Thesis Liite 2. Pro gradu -tutkielman
LisätiedotSANOTTUA, AJATELTUA JA TEHTYÄ
Ulrika Lukasczyk SANOTTUA, AJATELTUA JA TEHTYÄ Referointi kolmessa suomalaisella viittomakielellä tuotetussa fiktiivisessä kertomuksessa Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2008 Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotHaku viittomakieliseen luokanopettajakoulutukseen
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos 2001 Haku viittomakieliseen luokanopettajakoulutukseen Henkilötiedot Suku- ja etunimet Henkilötunnus (pv,kk,vv ja tunnusosa) Äidinkieli
LisätiedotOn the word order of the existential sentences in written L2- Finnish
On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish Mikko Kajander, CIFU XII Oulu 20.8.2015 mikko.kajander@univie.ac.at MIKKO KAJANDER SUOMEN EKSISTENTIAALILAUSE TOISEN KIELEN OPPIMISEN
LisätiedotZA5473. Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland
ZA5473 Flash Eurobarometer 313 (User Language Preferences Online) Country Questionnaire Finland Flash Eurobarometer User language preferences online S1. Kuinka usein olette käyttäneet internettiä viimeisen
LisätiedotKIELITIVOLI hankkeen koordinaattoritapaaminen
KIELITIVOLI hankkeen koordinaattoritapaaminen 4-5.5.2010 FM Nina Forsblom Tampereen Normaalikoulu KIMONO hanke Suullisen kielitaidon arviointi- ja testausmateriaali / Ylä-asteen ja lukion venäjän kielen
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotSVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus ( )
SVKS112 Viittomakielten syntaksin tutkimus (16.03.2017-27.04.2017) 1. OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVATVastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5: 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=en samaa enkä
LisätiedotPublications by Matti Miestamo
Publications by Matti Miestamo October 10, 2013 Monographs and theses 1. Miestamo, Matti. 2005. Standard negation: The negation of declarative verbal main clauses in a typological perspective (Empirical
LisätiedotPuhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto
Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto Johdanto Kun puhetta ja kieltä tutkitaan kvantitatiivisesti, on
Lisätiedot