AINEOPINTOJEN ERIKOISALAT
|
|
- Pasi Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AINEOPINTOJEN ERIKOISALAT Ssu251 Kielen kehitys ja vaihtelu Vastuuhenkilö: Hanna Lappalainen 1. Kielen muuttuminen ja vaihtelu (2 op) Aitchison, J.: Language change: Progress or decay? (2 op) Itkonen, E.: Kieli ja sen tutkimus s (2 op): Lehtinen, T.: Itämerensuomen passiivin alkuperästä; Lehtinen, T.: Konditionaalit kompostissa. Teoksessa Nordlund ym. (toim.), Kohtauspaikkana kieli s ; Lehtinen, T.: Suomen konditionaalin morfologisesta ja semanttisesta motivaatiosta. Virittäjä 1983 s ; Nahkola, K.: Typologisia havaintoja foneettisesta variaatiosta äänteenmuutoksessa.teoksessa Nahkola, K.: Suomen kielen tyyppioppia s. 5 46, Opera fennistica & linguistica 3. (Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos). (4 op) Juusela, K.: Törmäysmurteen variaatiosta. (4 op) Campbell, L.: Historical Linguistics: An Introduction. (4 op) Harris, A. H. & Campbell, L.: Historical syntax in cross-linguistic perspective. Kuulustelija: Mari Siiroinen 2. Dialektologia ja suomen murteet (2 op) Chambers, J. K. & Trudgill, P.: Dialectology. (4 op) Wiik, K.: Suomen murteet. Kvantitatiivinen tutkimus. Kuulustelijan kanssa sovittavaa kirjallisuutta esim. seuraavista (2 6 op): Itkonen, T.: Uudenmaan suomalaisasutus ja kielimaantiede. Teoksessa Julku (toim.): Suomen varhaishistoria s ); Leino, J.: Passiivin infinitiivimuodot suomen murteissa. Teoksessa Herlin & Visapää (toim.): Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa s ; Leskinen, H.: Karjalaisen siirtoväen murteen sulautumisesta ja sen tutkimisesta. Virittäjä 1974 s ; Leskinen, H.: Suomen murteiden synty (Pohjan poluilla s ); Leskinen, H.: Tilastollisia havaintoja kaakkoismurteiden loppu-n:stä. Virittäjä 1971 s ; Makkonen, S. & Mantila, H. (toim.): Pohjoissuomalaisen puhekielen sosiolingvistinen variaatio; Mantila, H.: Lapin rajat ja murrerajat Virittäjä 2000 s ; Nuolijärvi, P.: Kielenulkoisten taustamuuttujien huomioon ottaminen 1800-luvun ja 1900-luvun alun murretutkimuksissa. (Kieli 3 s ); Nuolijärvi, P. & Sorjonen, M.-L.: Miten kuvata muutosta?; Paunonen, H.: De finska dialekterna på Nordkalotten och deras förhållande till de andra finska dialekterna. Teoksessa Julku (toim.): Nordkalotten i en skiftande värld kulturer utan gränser och stater over gränser s ; Paunonen, H.: Lounaismurteiden asema suomen murteiden ryhmityksessä. Teoksessa Nordlund ym. (toim.): Kohtauspaikkana kieli s Paunonen, H.: Till en ny indelning av de finska dialekterna. Fenno-ugrica Suecana 10 s ;
2 Rapola, M.: Johdatus suomen murteisiin (2. uudistettu painos. Tietolipas 4). Kuulustelija: Taru Nordlund 3. Sosiolingvistiikka (6 op): Juusela, K. Variation as a theme in Finnish dialectology and sociolinguistics in recent years. Fenno-ugrica suecana 12 s. 1 54; Juusela, K.: Yksilölliset poikkeamat morfologiassa. Määttä, U. & Laalo, K. (toim.): Kirjoituksia muoto- ja merkitysopista s ; Laitinen et al. Muotojen mieli. Kirjoituksia morfologiasta ja variaatiosta, Kieli 15 (osin); Milroy, L. & Gordon, M.: Sociolinguistics. Method and interpretation (osin, s ); Nuolijärvi, P.: Sosiolingvistiikka kielentutkimuksen kentässä Sajavaara, K. & Piirainen-Marsh, A. (toim.): Kieli, diskurssi & yhteisö s ; Suojanen, M.K. & Suojanen, P. (toim.): Sosiolingvistiikan näkymiä (osin, s ). (2 op): Lappalainen, H.: Sosiolingvistinen katsaus suomalaisnuorten nykypuhekieleen ja sen tutkimukseen. Virittäjä 2001 s ; Lappalainen, H. & Vaattovaara, J.: Vielä murteen ja identiteetin suhteesta. Virittäjä 2005 s ; Lehtonen, H.: Morfologinen variaatio maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisnuorten puheessa Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä, s ; Mantila, H.: Murre ja identiteetti Virittäjä 2004 s ; Paunonen, H.: Kansankielestä kansalliskieleksi Virittäjä 2001 s ; Paunonen, H.: Puhesuomen muuttuva omistusmuotojärjestelmä Virittäjä 1995 s Paunonen, H.: Totta vai toiveajattelua: näennäisaikainen muutos todellisen muutoksen kuvastajana Muuttuva muoto (Kieli 16 s ). (2 3 op): Mielikäinen, A: Matkimuksista määritelmiin. Miten murteista puhutaan. Sananjalka 47, s ; Palander, M.: Alueellisen taustan vaikutus murrekäsityksiin. Virittäjä s ; Palander, M. & Nupponen, A. (toim.): Monenlaiset karjalaiset; Vaattovaara, J. & Soininen-Stojanov H.: Pääkaupunkiseudulla kasvaneiden kotiseuturajaukset ja kielelliset asenteet. Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä, s ; Teoksesta Long, D. & Preston D. R. (toim.), Handbook of perceptual dialectology, vol. I seuraavat artikkelit (tai muita kuulustelijan kanssa sovittavia): Preston, D. R. : A language attitude approach to the perception of regional variety, s ja Williams, A.-Garrett, P.-Coupland, N.: Dialect recognition, s (Vaihtoehtoisesti kuulustelijan kanssa sovittavia artikkeleita teoksesta Handbook of perceptual dialectology, vol. II.) (4 op) Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä. (4 op) Lappalainen, H.: Variaatio ja sen funktiot. (4 op) Palander, M. Lapsuudesta keski-ikään. Seuruututkimus itäsavolaisen yksilömurteen kehityksestä. Auer, P. (toim.) 1998: Code-switching in conversation. Language, interaction and identity (osin); Romaine, S.: Bilingualism.
3 (2 op): Markkola, P.: Helsingissä asuvien Kivennavan siirtokarjalaisten murteenkäytöstä. Juusela & Nisula (toim.): Helsinki kieliyhteisönä, s ; Nordberg, B. (toim.) The Sociolinguistics of urbanization: The case of the Nordic countries (osin); Nuolijärvi, P.: Kieliyhteisön vaihto ja muuttajan identiteetti. Kuulustelija: Hanna Lappalainen 4. Kirjasuomen kehitys (6 op): Häkkinen, K.: Agricolasta nykykieleen s , ; Koivusalo, E. (toim.): Mikael Agricolan kieli. (Tietolipas 112). (3 4 op) Sopimuksen mukaan n sivua teoksesta Huumo, K. ym. (toim.): Yhteistä kieltä tekemässä. Teoksesta Huttunen, S. ym. (toim.): Tahdon sanoa s (Nordlund, T.); teoksesta Kurki, T. ym. (toim.): Suomettaren helmoista s (Häkkinen, K.; Ojutkangas, K.), s (Laine, P.; Sjöblom, P.); teoksesta Nordlund, T. ym. (toim.): Kohtauspaikkana kieli s (Paikkala, S.; Paloposki, O.; Lauerma, P.). Ikola, O.: Suomen kielen historia. Teoksessa Paunonen ym. (toim.): Nykysuomen rakenne ja kehitys 2 s ; Heikkinen, L.: Suomenkielisen suomen kielen oppikirjan synty ja kehittyminen luvulla; Paunonen, H.: Kielettären koulijat. Teoksessa Yli-Vakkuri ym. (toim.): Yhteiskunta muuttuu kieli muuttuu s ; Pääkkönen, I.: Suomalainen sydämestä. Carl Niclas Keckmanin toiminta suomen kielen kehittäjänä (osin, Suomi 172). (2 op): Teoksesta Kurki, T. ym. (toim.): Suomettaren helmoista s (Kurki; Vaittinen); Häkkinen, K.: Suomen kirjakielen sijajärjestelmän vakiintuminen 1800-luvulla. Teoksessa Punttila, M. ym. (toim.) Pipliakielestä kirjakieleksi s ; Koivisto, V.: Kirjasuomen isa-adjektiivien vaiheista ja taustoista. Kohtauspaikkana kieli (Taru Nordlund ym. toim.) s ; Pitkänen, K.: Suomen kielen suurin rikkaus ja ihanin ominaisuus. Elias Lönnrotin johto-oppia. Virittäjä 2005 s Kuulustelija: Mari Siiroinen 5. Sanastontutkimus (3 op) Koski, M.: Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. (2 op): Anttila, R.: Affektiivis(-deskriptiivis-onomatopoieettis)ten sanojen asema kielen merkkisysteemissä. Virittäjä 1976 s Itkonen, T.: Karjalais-suomalainen suksiretki (Aloja ja aiheita s ); Itkonen, T.: Suomen kielen suksisanastoa; (3 4 op) Noin 300 sivua kuulustelijan kanssa sovittavia teoksia tai artikkeleita muilta leksikologian aloilta (ks. esim. kohdan Ssu326 kirjallisuutta). Kuulustelija: Taru Nordlund
4 6. Kieliopillistuminen Hopper, P. & Traugott, E.: Grammaticalization; Lehmann, Ch.: Thoughts on Grammaticalization. (3 op) Bybee, J., Perkins, R. & Pagliuca, W. 1994: The evolution of Grammar. Tense, aspect and modality in the languages of the world. (2 op) Heine, B., Claudi, U. & Hünnemeyer, F. 1991: Grammaticalization. A conceptual framework. (3 op) Ojutkangas, K.: Ruumiinosannimien kieliopillistuminen suomessa ja virossa. (2 op) Lehtinen, T. & Laitinen, L. (toim.): Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia suomesta. (Kieli 12) (2 op) Salminen, T.: Morfologiasta moniäänisyyteen. Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys. Kuulustelija: Taru Nordlund 7. Suomen historiallinen kielioppi Kuulustelijan kanssa sovittavaa kirjallisuutta seuraavilta aloilta: a) Historiallista fonologiaa: esim. Rapola, M.: Suomen kielen äännehistorian luennot; Lehtinen, T.: Pääkohtia suomen kielen äännehistoriasta (suomen kielen laitoksen luentomoniste) tai muuta kirjallisuutta b) Historiallista morfosyntaksia ja semantiikkaa: (4 op) Forsberg, H.: Suomen murteiden potentiaali; c) Historiallista morfologiaa: esim. Lehtinen, T.: Suomen kielen historiallista muotooppia (suomen kielen laitoksen luentomoniste); Hakulinen, L.: Suomen kielen rakenne ja kehitys (4. painos) s tai muuta kirjallisuutta; d) Historiallista syntaksia: (3 op) Leino, J.: Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja kehitys; (2 op): Hakulinen, L.: Suomen kielen rakenne ja kehitys (4. painos) s ; Ikola, O.: Eräistä suomen syntaktisista siirtymistä Sananjalka 1 s ; Itkonen, T.: Syntaktisten vaikutusyhteyksien luonteesta Virittäjä 1976 s ; Larjavaara, M.: Aspektuaalisen objektin synty Virittäjä 1991 s ; Lehtinen, T.: Vanhan persoonallisen passiivin jatkajiako? Virittäjä 1985 s Kuulustelija: Taru Nordlund 8. Asutushistoria ja lainakontaktit (2 op) Grünthal, R. (toim.): Ennen, muinoin. Miten menneisyyttämme tutkitaan; (4 op): Huurre, M.: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (5. painos tai tuoreempi); Itkonen, E.: Suomen suvun esihistoria. Teoksessa Ikola (toim.), Suomen kielen käsikirja s ; seuraavat artikkelit teoksesta Fogelberg, P. (toim.) 1999: Pohjan poluilla; Koivulehto, J.: Varhaiset indoeurooppalaiskontaktit: aika ja paikka lainasanojen valossa (s ); Leskinen, H.: Suomen murteiden synty (s ); Parpola, A.: Varhaisten indoeurooppalaiskontaktien ajoitus ja paikannus kielellisen ja arkeologisen aineiston perusteella (s ); Salminen, T.: Euroopan kielet muinoin ja nykyisin (s ); Vahtola, J.: Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa (s ).
5 Kuulustelija: Taru Nordlund 9. Suomi ja sukukielet Kirjallisuudesta ja muista suorituksista sovitaan kuulustelijan kanssa. Kuulustelija: Taru Nordlund Ssu252 Kielellinen vuorovaikutus Vastuuhenkilö: sl Marjo Savijärvi, kl Markku Haakana Kirjatenttilistat ovat viime kädessä viitteellisiä, sillä kuulustelijan kanssa voi ja kannattaa neuvotella tenttikirjallisuudesta. 1. Lapsen kieli Leiwo, Matti 1989: Lapsen kielen kehitys (3, uudistettu painos); lisäksi erikseen kuulustelijan kanssa sovittavia artikkeleita tai muuta kirjallisuutta, esim. Kauppinen, A.: Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto (s ). (4 5 op): Lisäksi sopimuksen mukaan artikkeleita esim. A. Iivosen, A. Liekon & P. Korpilahden toimittamasta teoksesta Lapsen normaali ja poikkeava kielenkehitys, M. Karjalaisen toimittamasta teoksesta Kielen ituja tai D. I. Slobinin teoksesta The crosslinguistic study of language acquisition Kuulustelija: Marjo Savijärvi 2. Keskustelunanalyysi a) Perusteita Tainio, L. (toim.) 1997: Keskustelunanalyysin perusteet; Heritage, J. 1996: Harold Garfinkel ja etnometodologia s b) Institutionaalinen vuorovaikutus Drew, P. & Heritage, J. (toim.) 1992: Talk at work (osin); Ruusuvuori, J., Haakana, M. & Raevaara, L. (toim.) 2001: Institutionaalinen vuorovaikutus (4 5 op) Edellisten lisäksi esim. Sorjonen, M.-L., Peräkylä, A. & Eskola, K. (toim.) 2001: Keskustelu lääkärin vastaanotolla. Teoksessa Halonen & Routarinne (toim.) 2001: Kieli 13. c) Vuorovaikutus ja kielioppi (3 5 op): Kokoelma pääasiallisesti suomalaisia artikkeleita esim. A. Hakulisen teoksesta Lukemisto. Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä tai Suomalaisen keskustelun keinoja II (Kieli 10) tai Keskustelunanalyysin näkymiä (Kieli 13) tai M. Seltingin & E. Couper-Kuhlenin (toim.) 2001: Studies in Interactional Linguistics. Kuulustelija: sl Marjo Savijärvi, kl Markku Haakana
6 3. Puhutun ja kirjoitetun kielen suhde Halliday, M. A. K. 1989: Spoken and written language; Helasvuo, M.-L. 1988: Mitä puhutusta ja kirjoitetusta kielestä ja niiden eroista on sanottu fennistiikassa? Virittäjä 1988 s ; lisäksi erikseen sovittavaa kirjallisuutta, esim. Isosta suomen kieliopista luvut Lausuma ja vuoro sekä Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina (s ) tai L. Tiittula: Puhuva kieli (paitsi luku 4). (3 5 op sopimuksen mukaan) Linell, P.: The written language bias in linguistics (uudistettu painos 2005). Kuulustelija: sl Jarkko Niemi, kl Markku Haakana 4. Vuorovaikutus opetuksessa (2 op) Tainio, L. (toim.) 2007: Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana keskustelunanalyysi. Kuulustelija: sl Jarkko Niemi, kl Markku Haakana Ssu253 Kielen muoto- ja merkitysrakenteet Vastuuhenkilö: Tapani Kelomäki Tenttikirjallisuudesta sovitaan kuulustelijan kanssa tai valitaan suoraan (ja mahdollisesti yhdistellen) suoraan alla olevista paketeista a, b, c jne. (jotka ovat ilman muuta ilmoitusta 6 pisteen kokonaisuuksina, mutta joita voi myös jakaa kuulustelijan kanssa sopien osiin). Isoa suomen kielioppia voi myös tenttiä erikokoisina osina. Sata sivua vastaa suunnilleen yhtä pistettä. Sama pätee Larjavaaran Pragmasemantiikkaan (2007), josta on aina luettava ensimmäinen luku ja sen lisäksi joitain muita lukuja tai kaikki; koko kirja (583 s.) on 6 pisteen suoritus. Alla oleva kirjallisuus on vain ehdotuksena. Kuulustelijalla voi olla tarjota muutakin kirjallisuutta vastaanotolla. Kannattaa käydä kyselemässä. Myös kaikki kohdassa Ssu254 Kognitiivinen kielentutkimus lueteltu kirjallisuus siinä mainituin opintopistein sopii erikoisalassa Ssu253 tentittäväksi. Huomaa alla olevaa luetteloa lukiessasi, että sana ja (tai puolipiste) yhdistää vahvemmin kuin TAI (joten ilmaus A ja B TAI C tarkoittaa joko A ja B tai A ja C ). Kuulustelija (kaikki kohdat): Tapani Kelomäki 1. Fonologia ja morfologia Kirjallisuudesta sovitaan kuulustelijan kanssa. 2. Syntaksi a) Croft, W. 1991: Syntactic categories and grammatical relations. The cognitive organization of information s ja Thomas E. Payne 1997; Describing morphosyntax b) Shopen, T. (toim.) 2007: Language typology and syntactic description I III (myös aiempi versio vuodelta 1985 käy) c) Suomen sijoista (tämä kohta 3 op): Alhoniemi, A. 1983: Suomen kielen paikallissijojen käytöstä. Teoksessa Hakulinen & Leino
7 (toim.), Nykysuomen rakenne ja kehitys 1 s ; Leino, P. 1989: Paikallissijat ja suhdesääntö: kognitiivi sen kieliopin näkökulma Virittäjä 1989 s ; Leino, P. 1990: Sijojen asema kielenkuvauksessa Kieli 5 s ; Nikanne, U. 1993: On assigning semantic cases in Finnish. Teoksessa Holmberg & Nikanne (toim.), Case and other functional categories in Finnish syntax s , Studies in Generative Grammar 39; Siro, P. 1964: Suomen kielen lauseoppi s ; d) Kieliopillisten sijojen vaihtelusta (tämä kohta 3 op): Dahl, Ö. & Karlsson, F. 1976: Verbien aspektit ja objektin sijanmerkintä Sananjalka 18 s ; Hakulinen, A. & Karlsson, F. 1975: Suomen akkusatiivi: funktionaalinen näkökulma Virittäjä 1975 s ; Heinämäki, O. 1984: Aspect in Finnish Aspect Bound s ; Huumo. T ja 2007: Kvantiteetti ja aika I II Virittäjä 2006 ja 2007; Itkonen, T. 1976: Erään sijamuodon ongelmia (Opuscula Instituti Linguae Fennicae 53); Itkonen, T. 1980: Spesies suomessa ja germaanisissa kielissä Virittäjä 1980 s ; Larjavaara, M. 1991: Aspektuaalisen objektin synty Virittäjä 1991 s ; Leino, P. 1991: Lauseet ja tilanteet s e) Infiniittiset rakenteet: Hakulinen, A. & Karlsson, F. 1979: Nykysuomen lauseoppia, luku 14 s ; Herlin, I. & Visapää, L. (toim.) 2005: Elävä kielioppi Ikola, O. 1974: Lauseenvastikeoppia (Tietolipas 76); Leino, P. 1986: Infinitiivin asema lauseessa (Kieli 1 s ); Nikanne, U. 1997: Suomen infiniittisten adjunktien temporaalinen tulkinta Virittäjä 1997 s ; Sorsakivi, M. 1982: Infinitiivijärjestelmän muutoksia lasten kielessä Virittäjä 1982 s f) Lausetyypit: Hakulinen, A. & Karlsson, F. 1979: Nykysuomen lauseoppia s ; Kelomäki, T. 1997: Ekvatiivilause; Larjavaara, M. 1993: Ekvatiivilause ja identiteettipredikatiivi Virittäjä 1993 s ; Lyons, J. 1977: Semantics II s ; Schot-Saikku, P. 1993: What makes Finnish different? Remarks on a sentence type theory of Finnish. Teoksessa Holmberg & Nikanne (toim.), Case and other functional categories in Finnish syntax s ; Shore, S. 1993: Aspects of a systemic-functional grammar of Finnish s ; Vähämäki, K. B. 1987: On defining basic sentences in Finnish Fennistica 9 s g) Sanajärjestys: Downing, P. & Noonan, M (toim.): Word order in discourse; Hakulinen, A. 1975: Sanajärjestyksen eri tehtävistä. Virittäjä 1975 s ; Hakulinen, A. 1989: Some notes on thematics, topic and typology. Teoksessa Conte, Petöfi &Sözer (toim.): Text and discourse connectedness s ; Raevaara, L. 1996: Missä järjestyksessä ja miksi? Virittäjä 1996 s ; Vilkuna, M. 1989: Free word order in Finnish: Its syntax and discourse functions s Leksikologia ja sanasemantiikka
8 Cruse, D. A. 1986: Lexical semantics TAI Jackson, H. 1988: Words and their meaning sekä yksi seuraavista kohdista: a) Aitchison, J. 1994: Words in the mind (2. painos) ja Vesikansa, J. 1978: Miljoona sanaa b) Länsimäki, M. (toim.) 1995: Sana kiertää TAI Vesikansa, J. (toim.) 1986: Nykysuomen sanavarat c) Hakulinen, L. 1999: Luennot suomen partikkeleista ja s teoksesta Sanat on kaikki sarvipäitä d) Koski, M. 1986: Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä e) Nirvi, R. E ja 1964: Sanoja ja käyttäytymistä I II ja Tuomikoski, R. 1969: Asemoisilmaustemme luokittelusta f) Flint, A. 1980: Semantic structure in the Finnish lexicon: verbs of possibility and suffiency ja Kiuru, S. 1977: Suomen kielen kieltohakuiset verbit g) Perusteellinen tutustuminen Nykysuomen sanakirjaan, Suomen murteiden sanakirjaan (myös johdanto-osa), Suomen kielen perussanakirjaan, Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan ja Suomen sanojen alkuperä -teokseen (omaksuttava olennainen siitä, mitä kunkin sanakirjan johdanto-osassa/luvussa esitetään kirjan leksikografisista periaatteista ja harjaannuttava lukemaan sanakirja-artikkeleita) sekä Vilppula, M. 1987: Selitinkö oikein? 4. Merkitys koodissa ja käytössä a) Semantiikan (ja osin pragmatiikan) yleisesityksiä: Allan, K. 2001: Natural language semantics TAI Frawley, W. 1992: Linguistic Semantics TAI Larjavaara, M. 2007: Pragmasemantiikka TAI Lyons, J. 1977: Semantics 1 2. b) Pragmatiikkaa (6 pistettä tulee seuraavista kooten sivua): Blakemore, D. 1992: Understanding utterances; Givón, Talmy 2005: Context as other minds; Grice, H. P. 1975: Logic and conversation (teoksessa Cole & Morgan 1975: Syntax and semantics 3); Leech, G. N (tai uudempi painos): Principles of pragmatics; Levinson, S. C. 1983: Pragmatics; Sperber, D. & Wilson, D (tai uudempi painos): Relevance; Verchueren, J. 1999: Understanding pragmatics; Yule, G. 1996: Pragmatics. c) Psykolingvististä taustaa: Aitchison, J. 1998: The articulate mammal (uusi laitos) ja Garman, M. 1990: Psycholinguistics TAI Brattico, Pauli 2008: Biolingvistiikka TAI Levelt, W. J. M. 1989: Speaking from intention to articulation. d) Monografioita ja kokoelmia: (6 opintopisteen paketti koostuu kahdesta kirjasta) Airola, A. ym. (toim.) 2000: Merkillinen merkitys; Chesterman, A. 1991: On definiteness; Comrie, B. 1976: Aspect; Comrie, B. 1985: Tense; Corbett, G. G. 2000: Number; Croft, W. & Cruse, D. A. 2004: Cognitive linguistics (vastaa kahta kirjaa); Helasvuo, M.-L. & Campbell, L. 2006: Grammar from the human perspective, Herlin, I. 1998: Suomen KUN; Huumo, T. 1997: Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa;
9 Jaakola, M. 2004: Suomen genetiivi; Kalliokoski, J. 1989: Ja; Kangasniemi, H. 1991: Modal expression in Finnish; Laitinen, L. 1992: Välttämättömyys ja persoona; Larjavaara, M. 1990: Suomen deiksis; Leino, J. 2003: Antaa sen muuttua; Leino, P. 1990: Suomen kielen paikallissijat konseptuaalisessa semantiikassa; Leino, P. 1993: Polysemia. Kielen moniselitteisyys; Leino, P. & Onikki, T (toim.): Näkökulmia polysemiaan; Lyons, C. 1999: Definiteness; Nikanne, U. 1990: Zones and tiers; Onikki-Rantajääskö, T. 2001: Sarjoja; Palmer, F. R. 1986: Mood and modality; Rahtu, T. 2006: Sekä että; Seppänen, E.-L. 1998: Läsnäolon pronominit; Siiroinen, M. 2001: Kuka pelkää, ketä pelottaa: nykysuomen tunneverbien kielioppia ja semantiikkaa; Vilkuna, M. 1992: Referenssi ja määräisyys suomenkielisten tekstien tulkinnassa; Wierzbicka, A. 1996: Semantics, primes and universals (tämä kirja vastaa kahta yllä luetelluista); Yli-Vakkuri, V. 1986: Suomen kieliopillisten muotojen toissijainen käyttö. Ssu254 Kognitiivinen kielentutkimus Vastuuhenkilö: Tiina Onikki-Rantajääskö Luettavaa on myös tenttikirjalistojen ulkopuolella, siksikin tentistä sovitaan aina kuulustelijan kanssa. Kuulustelija (kaikki kohdat): Tiina Onikki-Rantajääskö 1. Perusteita (3 6 op sopimuksen mukaan) a) (kokonaan 6 op) Evans, V. & Green, M. 2006: Cognitive linguistics. An Introduction. b) (kokonaan 4 op) Geeraerts, D. (toim.) 2006: Cognitive linguistics: basic readings c) Leino P. 1993: Polysemia kielen moniselitteisyys. Kieli 7 s ; Leino P. 2002: Mittoja, muotoja, merkityksiä s ; Onikki 2000: Mistä mieli merkityksen tutkimukseen. Teoksessa Merkillinen merkitys s d) (3 op) Croft, W. & Cruse, D. A. 2004: Cognitive linguistics. 2. Kognitiivinen kielioppi (3 op) Langacker, R. W. 1991: Concept, image, symbol luvut 1, 3 7 ja Konstruktiokielioppi (3 op) a) Goldberg, A. 1995: Constructions; Pälsi, M. 2000: Finnish resultative sentences SKY Journal of Linguistics s b) Leino, J. 2003: Antaa sen muuttua.
10 4. Merkitys ja kielen rakenteet (kukin alakohta 2 op, ellei toisin mainita) a) Kövecses, Z. 2002: Metaphor. A Practical introduction. b) Leino, P. & Onikki, T. (toim.) 1994: Näkökulmia polysemiaan. Kieli 8. c) Helasvuo, M.-L. & Campbell, L. 2006: Grammar from the human perspective. d) Leino, P. jne. 2001: Roolit ja rakenteet. (kokonaan 5 op, luvut 1 5, 9, 10 = 3 op) e) Frawley, W. 1992: Linguistic semantics.(kokonaan 5 op, n. 300 sivua = 3 op) f) Herlin, I. & Visapää, L. 2005: Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa. (kokonaan 3 op) g) Huumo, T. 1997: Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa. h) Herlin, I. 1998: Suomen kun. i) Siiroinen, M. 2001: Kuka pelkää, ketä pelottaa: nykysuomen tunneverbien kielioppia ja semantiikkaa. j) Sivonen, J. 2005: Mutkia matkassa. k) Onikki-Rantajääskö, T. 2001: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. (3 op) l) Jaakola, M. 2004: Suomen genetiivi. m) Päiviö, P. 2007: Suomen kielen asti ja saakka. n) Kotilainen, L. 2007: Kiellon lumo (1 op) o) Visapää. L. 2008: Infinitiivi ja sen infiniittisyys Ssu255 Nimistöntutkimus Vastuuhenkilö: Terhi Ainiala Tenttikirjallisuudesta ja tentin opintopistemäärästä on aina sovittava etukäteen kuulustelijan kanssa. Aalto, T.: Osoitteena Osmankäämintie. Tutkimus eräästä ryhmänimistöstä. Virittäjä 2002; Ainiala, T.: Paikannimistön muuttuminen. Virittäjä 2000; Ainiala, T.: Kaupunkinimistön tutkimuksen perusteet. Virittäjä 2003; Ainiala, T. (toim.): Kaupungin nimet. Kymmenen kirjoitusta kaupunkinimistöstä; Ainiala, T. Komppa, J. Mallat, K. Pitkänen, R. L.: Paikannimien käyttö ja osaaminen nimitaito Pälkäneen Laitikkalassa. Virittäjä 2000; Kepsu, S. 2005: Uuteen maahan; Kiviniemi, E.: Vastakohta- ja variointinimistä. Virittäjä 1971; Kiviniemi, E. 1982: Rakkaan lapsen monet nimet s ; Kiviniemi, E.: Rautalammin varhaishistoriaa paikannimistön näkökulmasta (Rautalammin kirja, 1985); Kiviniemi, E. 1993: Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen; Kiviniemi, E. & Leskinen, H. (toim.) 1990: Finnish Onomastics Namenkunde in Finnland (Studia Fennica 34); Kiviniemi, E. & Mustakallio, S. (toim.) 1996: Kieli 11; Kiviniemi, E. & Pitkänen, R. L. (toim.) 1987: Kieli 2; Mallat, K. ym. (toim.) 2001: Kieli 14; Mikkonen, P. & Paikkala, S. 2000: Sukunimet s ; Paikkala, S. 2004: Se tavallinen Virtanen. Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 s , ; Paikkala, S. Pitkänen, R. L. Slotte, P. (toim.) 1999: Yhteinen nimiympäristömme.nimistönsuunnittelun opas; Pitkänen, R. L. 1999: Paikannimet (Yhteinen nimiympäristömme,);
11 Pitkänen, R. L. & Mallat, K. (toim.) 1997: You name it. Perspectives on onomastic research. Studia Fennica Linguistica 7; Saarikivi, J.: Kontaktilähtöinen kielenmuutos, substraatti ja substraattinimistö. Virittäjä 2000; Sjöblom, P.: Yritysnimet rajanvetoja. Sananjalka 42, 2000; Sjöblom, P.: Kognitiivinen näkökulma proprien semantiikkaan. Virittäjä 2004; Strid, J. P. 1993: Kulturlandskapets språkliga dimension. Ortnamnen. Kuulustelija: Terhi Ainiala Ssu256 Suomi toisena ja vieraana kielenä Vastuuhenkilö: Johanna Komppa Kuulustelija (kaikki kohdat): Johanna Komppa 1. Toisen kielen oppiminen ja käyttö Sajavaara, K. & Piirainen-Marsh, A. (toim.): Kielenoppimisen kysymyksiä s, ; Wei, Li & Moyer, M. (toim.): The Blackwell guide to research methods in bilingualism and multilingualism. (yht. 4 op) 2. Suomi toisena kielenä a) (2 op): Kalliokoski, J.: Koodinvaihto ja keskustelun moniäänisyys Virittäjä 1995, 2 25; Kurhila, S.: Milloin natiivi korjaa ei-natiivin kielioppia keskustelussa Virittäjä 2000, s ; Kurhila, S. & Mäntynen, A. (toim.): Tunnetta mukana (Kieli 17), s ; Nieminen, T.: (toim.): Vuorovaikutus ja suomen kielen oppiminen (Kakkoskieli 3), s ; Routarinne, S. & Uusi-Hallila, T. (toim.): Nuoret kielikuvassa, s , b) (2 op): Martin, M.: The Map and the rope. Finnish nominal inflection as a learning target TAI Kaivapalu, A.: Lähdekieli kohdekielen oppimisen apuna. 3. S2-opetus ja kielitaito Nieminen, T. (toim.): Vuorovaikutus ja suomen kielen oppiminen (Kakkoskieli 3) s ; Straszer, B. & Brown, A. (toim.): Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä (Kakkoskieli 5) s. 9 46, ; Tanner, J. & Kokkonen, M. (toim.): Suomenopetus, kielitaito ja tutkimus (Kakkoskieli 6); Lauranto, Y.: Normi, rekisteri ja S2-opetus. Virittäjä 1995, s ; Lauranto, Y.: Sujuvuuden mittoja AFinLA:n vuosikirja 6, s (yht. 4 op) 4. Monikielisyys a) (2 op): Hassinen, S.: Simultaaniin kaksikielisyyteen kasvaminen. Virittäjä 2004: ; Hyltenstam, K. & Lindberg, I. (toim.): Svenska som andraspråk i forskning, undervisning och samhälle, s ; Koski, M. (toim.): Kontrastiivista kielentutkimusta (Fennistica 10) s ; Rontu, H.: Suomalais-suomenruotsalainen koti lapsen kaksikielisenä kasvuympäristönä. Virittäjä 2004: ; Östman, J.-O & Wiik, B.: Från dialekt till finska utan omvägar. b) (3op) Romaine S.: Bilingualism c) (3 op) Kalliokoski J., Kotilainen L. & Pahta P. (toim.): Kielet kohtaavat
12 Ssu257 Kirjoitettu kieli Vastuuhenkilö: Susanna Shore Erikoisalan tavoitteena on perehdyttää opiskelija ymmärtämään ja analysoimaan kirjoitettuja tekstejä ja niiden variaatiota sekä synkronisesta että diakronisesta näkökulmasta. Tutkimuskohteena voi olla esim. hallinnon kieli, koulutekstit, tieteelliset tekstit, suomi toisena ja vieraana kielenä, sähköisen viestinnän tekstit, käännöskieli, lakitekstit, eri alojen ammattitekstit, mediatekstit, kaunokirjallisuuden kieli, tekstilajien ja kirjakielen historia. Pakollinen kirjatenttipaketti Kalliokoski, J. 1996: Kieli, tunteet ja ideologia uutistekstissä. Kieli 9 s ; Pallaskallio, R. 2003: Uutisaika. Finiittiverbien aikamuodoista katastrofiuutisissa Virittäjä 2003: 27 42; Laitinen, L. 2004: Kieltosana ja Kieletär. Teoksessa Huumo, Laitinen & Paloposki (toim.) Yhteistä kieltä tekemässä s ; Nordlund, T. 2005: Suomen kielen kvasirakenne ja kieliopillistunut moniäänisyys. Teoksessa Haakana & Kalliokoski (toim.) Referointi ja moniäänisyys s ; Shore, S. & A. Mäntynen 2006: Johdanto. Teoksessa Mäntynen, Shore & Solin (toim.) Genre tekstilaji s. 9 41; Kalliokoski, J. 2006: Tekstilajin taju ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa Mäntynen, Shore & Solin (toim.) Genre tekstilaji s ; Mauranen, A. & L. Tiittula Minä käännössuomessa ja supisuomessa. Teoksessa Mauranen & Jantunen (toim.) Käännössuomeksi. Tutkimuksia suomennosten kielestä. s Solin, A. Genre ja intertekstuaalisuus. Teoksessa Mäntynen, Shore & Solin (toim.) Genre tekstilaji s Kalliokoski, J. 1992: Kaaskerin Lundströmin kuvat. Teoksessa Harvilahti, Kalliokoski, Nikanne & Onikki (toim.) Metafora ikkuna kieleen, mieleen ja kulttuuriin s Shore, S. 2008: Lauseiden tekstuaalinen jäsennys Virittäjä 24 58; Juvonen R. 2010: Evaluoiva että-yhdyslause ja retoriset rakenteet suomenkielisessä ylioppilasaineessa. Virittäjä 2010: Kuulustelija: Susanna Shore Muut opinnot (3 op) Pääaineopiskelijat suorittavat kandidaattityön aiheeseen liittyvän kurssin (3 op) TAI kirjatentin (3 op). Kurssista ja kirjatentistä on sovittava syyslukukauden aikana joko Susanna Shoren tai Mikko Virtasen vastaanotolla. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssin (3 op) tai kirjatentin (3 op). Kirjatenttivaihtoehdot: (a) Pietikäinen ja Mäntynen 2009: Kurssi kohti diskurssia sekä Mäntynen, Shore & Solin 2006 (toim.) Genre tekstilaji s , , Yht. 3 op.
13 Kuulustelija: Susanna Shore (b) Erikoisalan Ssu252 Kielellinen vuorovaikutus alakohta: Puhutun ja kirjoitetun kielen suhde. Useita vaihtoehtoja. Ks. Erikoisala Ssu252. Kuulustelija(t) on ilmoitettu kyseisen erikoisalan kohdalla. (c) Erikoisalan Ssu253 Kielen muoto- ja merkitysrakenteet alakohta Merkitys koodissa ja käytössä. Useita vaihtoehtoja. Ks. Erikoisala Ssu 253. Kuulustelija(t) on ilmoitettu kyseisen erikoisalan kohdalla. (d) Myös syventävien opintojen tekstintutkimuksen kirjatenttivaihtoehdot käyvät tähän. Kuulustelija(t) on ilmoitettu kyseisen tutkimusalan kohdalla.
Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi
Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi 2017 2018 Tässä opetusohjelmassa on opetustiedot niistä opinnoista, jotka on merkitty alla
LisätiedotSUOMEN KIELEN JA KULTTUURITIETEIDEN OPPIAINERYHMÄ
SUOMEN KIELEN JA KULTTUURITIETEIDEN OPPIAINERYHMÄ OPINTO-OPAS 2009 2010 SISÄLTÖ: Suomen kieli 1 Itämerensuomalaiset kielet 31 Karjalan kieli ja kulttuuri 33 Suomi toisena/vieraana kielenä 37 Kirjallisuus
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotSuomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE
Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset PÄÄAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,
LisätiedotSuomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE
Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,
LisätiedotRANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS
FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4
Lisätiedot1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:
,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.
LisätiedotNykysuomen opinnot 2011 2012 1
Nykysuomen opinnot 2011 2012 1 Nykysuomen opinnot Nykysuomi pääaineena Nykysuomen opinnot äidinkielenä keskittyvät suomen kielen rakenteeseen, käyttöön ja huoltoon. Erityisenä painopistealueena on perehtyminen
LisätiedotLähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)
LisätiedotSuomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomen kielen opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) KOK-S100 Suomen kieli, perusopinnot Opintojakson nimi Tunniste Kurssin nimi / ryhmän nimi Laajuus (op) Opetuskielet
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotFONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE,
FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT PÄÄAINEOPISKELIJOILLE, 80 op FONETIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE, 60 op Tavoitteet: Itsenäinen perehtyminen foneettiseen tutkimukseen Edellytykset: Esitiedot:
LisätiedotKonstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila
LisätiedotKatso myös Filosofisen tiedekunnan humanistisen osaston OPISKELIJAN OPASTA http://www.uef.fi/filtdk/opinto-oppaat.
SUOMEN KIELEN JA KULTTUURITIETEIDEN OPPIAINERYHMÄ OPINTO-OPAS 2010 2011 SISÄLTÖ: Suomen kieli 1 Itämerensuomalaiset kielet 33 Karjalan kieli ja kulttuuri 38 Suomi toisena/vieraana kielenä 42 Kirjallisuus
LisätiedotPia Päiviö on onnistunut valitsemaan
tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus
LisätiedotVastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä
Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien 2012 2015 sekä 2015 2018 välillä PERUS- JA AINEOPINNOT Perus- ja aineopintojen suurin muutos on se, että jaksot Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia
LisätiedotPohjoisia näkökulmia puhesuomeen
Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen Ulkomaalehtoreiden koulutus- ja neuvottelupäivät 2018 Oulussa Harri Mantila (Kuva: copyright Oulun kaupunki) Esimerkkinä y. 2. persoonan pronomini Oulun seudun nykypuhekielessä
LisätiedotSuomen kirjallisuus laajana sivuaineena järjestetään opiskelijoille, joiden pääaine on nykysuomi ja jotka suuntautuvat äidinkielen opetukseen.
Nykysuomen opinnot Nykysuomi pääaineena Suomen opinnot äidinkielenä keskittyvät nykysuomen rakenteeseen, käyttöön ja huoltoon. Erityisenä painopistealueena on perehtyminen suomen ammattikielten erikoispiirteisiin.
LisätiedotVenäjän kielen opinnot
Venäjän kielen opinnot Euroopan unionin jäsenenä Suomelta odotetaan monialaista ja -tasoista Venäjän tuntemusta. Tiedekorkeakouluista valmistuneita venäjän kieltä osaavia haetaan venäjän asiantuntijoiksi
LisätiedotRanskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) 402092 Ranskalainen filologia, aineopinnot pääaineopiskelijalle (RRA200P) 45 op
Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2009-2011) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 405177 Kielioppi (RRA101) 6 op 405178 Ranskan kielen tuottaminen
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan suomen kieltä
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan
LisätiedotVenäjän kielen opinnot
Venäjän kielen opinnot 249 Venäjän kielen opinnot Euroopan unionin jäsenenä Suomelta odotetaan monialaista ja -tasoista Venäjän tuntemusta. Tiedekorkeakouluista valmistuneita venäjän kieltä osaavia haetaan
LisätiedotSuomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 4.10.2013-2014
Suomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 4.10.2013-2014 Kohderyhmä Tavoitteet Opintojaksot Opinnot on tarkoitettu niille henkilöille, jotka ovat työssään tekemisissä maahanmuuttajien
LisätiedotItä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto. SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA 2013 2014 (päivitetty 17.9.
Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA 2013 2014 (päivitetty 17.9.2013) SUOMEN KIELI... 3 2121100 Suomen kielen perusopinnot
LisätiedotSuomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) Perusopinnot Pakollinen kaikille Opintojakson Tunniste Kurssin Laajuus Opintojakson
LisätiedotSKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia (5 op), materiaalit
SKIS111 Kielentutkimuksen suuntauksia (5 op), materiaalit 1. Keskusteluntutkimus Vastuuhenkilö Minna Suni BERG, MAARIT 2003: Syytöksiä ja epäilyksiä. Toimittajan ja poliitikon vuorovaikutuksesta televisiokeskustelussa.
LisätiedotMiten tietokone näkee suomen murteet?
Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotTIEDUSTELUT SUHTEESSA KYSYMYKSIIN JA DIREKTIIVEIHIN: KATEGORIOIDEN KAKSIKASVOISUUDESTA
Havaintoja ja keskustelua TIEDUSTELUT SUHTEESSA KYSYMYKSIIN JA DIREKTIIVEIHIN: KATEGORIOIDEN KAKSIKASVOISUUDESTA U seimmissa kieliopin kuvauksissa erotetaan toisistaan modaaliset, kieliopilliset lausetyypit
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotLauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa
SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotSuomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi
Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen Perusopinnot 2 EI MUUTOKSIA Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi Lauseoppi Tekstioppi Aineopinnot 35 (sivuaine) tai 4 (pääaine) Tekstilajit
LisätiedotLauseiden virrassa lauseopin opetuksesta yläkoulussa
Lauseiden virrassa lauseopin opetuksesta yläkoulussa Tämä havaintokirjoitukseni perustuu väitöstutkimukseeni peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista lauseiden tulkitsijoina (Paukkunen 2011). Tarkastelin tutkimuksessani,
LisätiedotKieli-, viestintä- ja metodiopinnot
Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot Lyhenteet P = pakollinen (obligatorisk) VV = vapaasti valittava (fritt valbar) Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot pääaineittain Kandidaattiopinnot Pääaine englanti,
LisätiedotTotta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
LisätiedotLauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä
lektiot Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan Salla Nurminen Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 19.
LisätiedotS U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I
S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I 3. 4.10.2016 Käske kauniisti, pyydä powerilla direktiivien diversiteettiä Yrjö Lauranto (yrjo.lauranto@helsinki.fi),
LisätiedotKONTRASTIIVINEN NÄKÖKULMA KIELIOPILLISTUMISEEN
men kielen syntaktis-leksikaaliseen kuvaukseen sekä uutta aineistoa että teoreettisia oivalluksia. Lopuksi on syytä huomauttaa, että olen arvioinut Onikki-Rantajääskön työtä kritiikkiä säästelemättä. Tämä
LisätiedotIntrospektiosta ja korpusten käytöstä
Havaintoja ja keskustelua KIELENTUTKIJAN MIELIKUVITUKSEN PUUTE ELI MIHIN TODELLISEEN KIELENKÄYTTÖÖN PERUSTUVAA AINEISTOA TARVITAAN Introspektiosta ja korpusten käytöstä kielitieteen metodeina on käyty
LisätiedotSekakielten ja varieteettien tutkimusta monikielisissä yhteisöissä
nen ruotsinkielisen vähemmistön yhteiskunnallinen vaikutusvalta on Tampereella ollut suuri. Tampere kieliyhteisönä -kirjan näkökulma on historiallinen ja kielisosiologinen. Painopiste selittyy sillä, että
LisätiedotXXXVI Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16. toukokuuta 2009/ The 36th Conference of Finnish Linguistics, Jyväskylä, May 15 16 2009
XXXVI Kielitieteen päivät Jyväskylässä 14. 16. toukokuuta 2009/ The 36th Conference of Finnish Linguistics, Jyväskylä, May 15 16 2009 Torstai 14.5.2009 15.00 16.15 Ilmoittautuminen M-rakennuksen aula M
LisätiedotKootut selitykset. Eli lingvistinen analyysi selittämisen keinoista ja merkityksestä selkokielisessä tekstissä
Kootut selitykset Eli lingvistinen analyysi selittämisen keinoista ja merkityksestä selkokielisessä tekstissä Eliisa Uotila eliisa.uotila@helsinki.fi www.selkokeskus.fi Tausta Selkokieli osana kognitiivista
LisätiedotÄidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto
Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli
LisätiedotSuomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset
Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista
LisätiedotHaasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
LisätiedotSUOMEN KIELI JA KULTTUURI TUTKINTOVAATIMUKSET 1.8.2012 31.7.2014
SUOMEN KIELI JA KULTTUURI TUTKINTOVAATIMUKSET 1.8.2012 31.7.2014 Sisällysluettelo TUTKINTOVAATIMUSTEN RAKENTEET Perusopinnot 2 Aineopinnot pääaineopiskelijoille 2 Aineopinnot sivuaineopiskelijoille 2 Syventävät
LisätiedotSuomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotRanskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009)
Ranskalaisen filologian opintokokonaisuuksien rakenne (2007-2009) PÄÄAINEOPISKELIJAT: 402086 Ranskalaisen filologian perusopinnot (RRA100) 25 op 402087 Kielioppi (RRA101) 5 op 402088 Ranskan kielen tuottaminen
LisätiedotKielentutkimuksen tohtoriohjelma Langnetin ohjaajat kaudella
Kielentutkimuksen tohtoriohjelma Langnetin ohjaajat kaudella 2012 2015 Vahvistettu johtoryhmän kokouksessa 29.4.2011 Tarkistettu johtoryhmän kokouksessa 23.3.2012 Tarkistettu johtoryhmän kokouksessa 12.4.2013
LisätiedotSYKSY 2011 Ilmoittautumisajat aine- ja syventävät opinnot: perusopinnot: Perusopintojen kurssit
SYKSY 2011 Ilmoittautumisajat aine- ja syventävät opinnot: 6.-8.9.2011 perusopinnot: 30.8.-1.9.2011 Perusopintojen kurssit Kirjoituskurssi, ryhmä A (Skk0110, 4 op) - 402905 I + II periodi ti ja to 12 14
LisätiedotPerusteos kotimaista kansandialektologiaa
Perusteos kotimaista kansandialektologiaa Marjatta Palander: Itä- ja eteläsuomalaisten murrekäsitykset. Suomi 200. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011. 223 s. isbn 978-952-222-262-6. Kansanlingvistisen
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.
LisätiedotYliopistonlehtori, dosentti
Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra
Lisätiedot2015 119. v uosik erta
V I R I T TÄ J Ä KO T I K I E L E N S E U R A N A I K A K A U S L E H T I 2015 119. v uosik erta Päätoimittaja Toimitussihteeri Kirjallisuustoimittajat Kotisivu Taloudenhoitaja Anne Mäntynen Armi Sinerkari
LisätiedotSuomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 12.10.2012 31.7.2013
9.4.2013 Suomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 12.10.2012 31.7.2013 Kohderyhmä Tavoitteet Opintojaksot Opinnot on tarkoitettu niille henkilöille, jotka ovat työssään
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotProf. Dr. Marja Järventausta HS Pronominit ja muut prosanat WS 2017/2018 1
WS 2017/2018 1 BLOCKSEMINAR 12.-13.01. und 6.-7.2.2018 BLOCK I 12.01.2017 (Freitag): Persoona- ja demonstratiivipronominit AIHE KÄSITELTÄVÄT TEKSTIT 12:00-13:30 Persoonapronominit VISK 716-719 14:00-15:45
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotJohdatusta fennistiikkaan ja ylipäätään kieleen
klusiilit astevaihtelusuhteineen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Wiik, Kalevi 2004: Suomen murteet. Kvantitatiivinen tutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 987. Helsinki:
LisätiedotAikuisten kielitaito ja työelämä. Jyrki Kalliokoski Helsingin yliopisto jyrki.kalliokoski@helsinki.fi
Aikuisten kielitaito ja työelämä Jyrki Kalliokoski Helsingin yliopisto jyrki.kalliokoski@helsinki.fi Kieli, globalisaatio ja työelämä Kansainvälisesti verkottuneet, koulutettujen osaajien lingua franca
LisätiedotSIVUAINEOPISKELIJOIDEN INFO
Anna-Leena Huttunen SIVUAINEOPISKELIJOIDEN INFO Kasvatustieteiden yhteiset perusopinnot 2010 Yleistä perusopinnoista sivuaineopinto-oikeus vapaa opinnot suoritetaan kasvatustieteiden laitoksen kursseilla
LisätiedotNykysuomen opinnot 2009 2010 1
Nykysuomen opinnot 2009 2010 1 Nykysuomen opinnot Nykysuomi pääaineena Nykysuomen opinnot äidinkielenä keskittyvät suomen kielen rakenteeseen, käyttöön ja huoltoon. Erityisenä painopistealueena on perehtyminen
LisätiedotTaina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti:
Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina.i.hamalainen(at)helsinki.f i KOULUTUS JA TYÖURA FT (2004),
LisätiedotMikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu
MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia alkuperäisiä kirjoituksia
LisätiedotKakkoskielistä vuorovaikutusta
lektiot Kakkoskielistä vuorovaikutusta SALLA KURHILA Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 18. kesäkuuta 2003 Nyt juuri on alkamassa tilaisuus, joka osin muistuttaa niitä tilanteita, joita olen
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI
HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan
LisätiedotEnglannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa
Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014
LisätiedotJohdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja19
Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T
LisätiedotLaskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
LisätiedotPuhesuomen kaksoispassiivi
Nollapersoonalause suomessa ja virossa. Tutkimus kirjoitetun kielen aineistosta Hanna Jokelan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa 14. huhtikuuta 2012. Vastaväittäjänä
LisätiedotLiitepartikkelit Sisältö
Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen
LisätiedotPerusopinnot (Cmo100) 25 op
Perusopinnot (Cmo100) 25 op Kääntäjän perustaidot Kääntäjän kompetenssit (Cmo111, 5 op) Johdantokurssi, jossa käsitellään kääntäjän ammatin toimenkuvia ja valmiuksia. Kääntäjän kompetensseihin kuuluvat
LisätiedotKäsityötieteen aineopinnot
Käsityötieteen aineopinnot KSc 1.4 Tekstiilitalous 2 ov (63302) 2. opintovuosi kl (Marja Anttila). Ks. 2. opintovuoden työjärjestys. Suurryhmä viikko 2 ti 7.1.2003 klo 14.30-16.00, S 10/527 suurryhmä viikko
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotKEVÄT Ilmoittautumisajat aine- ja syventävät opinnot: perusopinnot: Perusopintojen kurssit
KEVÄT 2012 Ilmoittautumisajat aine- ja syventävät opinnot: 10. 13.1.2012 perusopinnot: 17. 19.1.2012 Perusopintojen kurssit Kirjoituskurssi, ryhmä C (Skk 0110, 4 op) - 402905 III + IV periodi, ti 12 14
LisätiedotOn the word order of the existential sentences in written L2- Finnish
On the word order of the existential sentences in written L2- Finnish Mikko Kajander, CIFU XII Oulu 20.8.2015 mikko.kajander@univie.ac.at MIKKO KAJANDER SUOMEN EKSISTENTIAALILAUSE TOISEN KIELEN OPPIMISEN
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotNykysuomi vieraana kielenä 2011 2012 1
Nykysuomi vieraana kielenä 2011 2012 1 Nykysuomi vieraana kielenä Nykysuomi vieraana kielenä -opinnot on suunniteltu ulkomaalaisille opiskelijoille. Opinnoissa painotetaan kielen rakennetta ja sen päävariaatioiden
LisätiedotTyöpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa
Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa 8. 10.8.2017 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät
LisätiedotTilanteeseen soveltuva kielenkäyttö ja (epä)kohteliaisuus voiko kohteliaisuutta opettaa?
Tilanteeseen soveltuva kielenkäyttö ja (epä)kohteliaisuus voiko kohteliaisuutta opettaa? Johanna Tanner, Helsingin yliopisto Johanna.p.tanner@helsinki.fi 8.8.2012 Esitelmän taustaa Väitöskirjatutkimus
LisätiedotS U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I
S U O M I TO I S E N A K I E L E N Ä - O P E T U K S E N K E H I T TÄ M I S PÄ I VÄT H E L S I N K I 3. 4.10.2016 Käske kauniisti, pyydä powerilla direktiivien diversiteettiä Yrjö Lauranto (yrjo.lauranto@helsinki.fi),
Lisätiedot5.1 Semanttisten puiden muodostaminen
Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotKonstruktiokielioppia konstruktiokieliopein: 6. kansainvälinen konstruktiokieliopin konferenssi (ICCG-6) Prahassa 3. 5.9.2010
Konstruktiokielioppia konstruktiokieliopein: 6. kansainvälinen konstruktiokieliopin konferenssi (ICCG-6) Prahassa 3. 5.9.2010 Historiallinen Praha ja moderni kielioppiteoria kohtasivat syyskuun ensimmäisellä
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotSuunvuoro Komppa, J., Lappalainen, H. & Lauranto, Y., 21 maaliskuuta 2018, julkaisussa : Virittäjä. 122, 1, s Sivumäärä
Yrjö Lauranto yliopistonlehtori, dosentuuri Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto Henkilöstöpalvelut!!Postal address: PL 3 (Fabianinkatu 33) 00014 Suomi!!Email: yrjo.lauranto@helsinki.fi!!phone:
LisätiedotPublications by Matti Miestamo
Publications by Matti Miestamo October 10, 2013 Monographs and theses 1. Miestamo, Matti. 2005. Standard negation: The negation of declarative verbal main clauses in a typological perspective (Empirical
LisätiedotVenäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma
Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelman opintojen vastaavuudet 2012-2015 ja 2015-2018 Perusopinnot Aineopinnot Ei muutoksia.
Lisätiedotv OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto 180 op
Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma v. 201 OPINTONSA ALOITTANEIDEN HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Humanististen
LisätiedotLaajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr)
Opintojakson tunniste ja nimi/avsnittets namn och identifiarare / Study unit name and code Laajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr) Opetuskielet / Undervisningsspråk / Language of teaching Periodit /
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
Lisätiedot