Arvoisa lukija, Portti vapauteen on järjestöjen ylläpitämä nettipalvelu rikostaustaisille ja heidän läheisilleen. Sivut perustettiin 2008 Raha-automaattiyhdistyksen tuella, jonka tuella toimitaan edelleen. Sivusto tarjoaa tietoa ja neuvontaa vankeja, vapautuneita ja heidän läheisiään askarruttavista asioista. Lisäksi on blogikirjoituksia ja tarinoita päihde- ja rikoskierteestä selviytyneistä. Lapsille on omat sivut, joissa voi esimerkiksi katsoa, mitä tiloja vankiloiden sisällä on. Sivustolla on yli 80 000 eri kävijää vuosittain. Suljetuista vankiloista ei ole vielä mahdollista päästä tutustumaan Portti vapauteen -sivuihin. Siksi me Portti vapauteen -sivustoa ylläpitävissä järjestöissä päätimme kokeilla muutamassa vankilassa monistettua Porttitiedotetta, johon kootaan osia nettipalvelun sisällöstä. Tiedotteen viimeisellä sivulla on palautekysely, johon toivomme lukijoiden vastaavan ja antavan lomakkeen vankilan ohjaajille. Ohjaajat lähettävät lomakkeet järjestöille ja me voimme palautteen perusteella päätellä, kannattaako Portti-tiedotteen tekemistä jatkaa ja laajentaa jakelua useampiin vankiloihin. Palautteeseen voi myös kirjoittaa, mistä asioista tiedotteessa olisi hyvä olla asiaa. Kiitos kaikille, jotka olette olleet mukana tekemässä Portti-tiedotetta! Hyviä syyspäiviä kaikille! Lotta Lehmusvaara, Portti vapauteen koordinaattori, Kriminaalihuollon tukisäätiö Portti vapauteen sivujen osoite internetissä: www.porttivapauteen.fi Postiosoite: Kriminaalihuollon tukisäätiö, Portti vapauteen, Kinaporinkatu 2 E 39, 00500 Helsinki 1/2014 SISÄLLYS Kuukauden persoonat: KRIS-Etelä-Suomen parivaljakko kiertää vankiloissa 3 Irmelin kirjalaari 5 Asiamiestoiminnan palsta: Velkaa on, mutta mitä niille tekisi 6 Ajankohtaista 8 Blogi: Nyrkkisankarin vierailu ja Aniharva selviää yksin 10 Kynälaari 11 Palautekysely 12 sivu 2
Kuukauden persoonat Parivaljakko kiertää vankiloissa On kaunis syyskuinen päivä Helsingin Kurvissa. Portti vapauteen tapaa kaksi KRIS-aktiivia kahvittelun merkeissä. Tavoitteena on saada tietää, mitä Jarmo Jarkka Eronen ja Tuomo puuhaavat vankiloissa ja siviilissä. KRIS-toiminta on muuttunut siitä, mistä se alkoi kymmenen vuotta sitten. Se on laajentunut kuin pullataikina, ja pitää sisällään jo kaikenlaista toimintaa vankiloissa ja siviilissä. KRIS-toiminnan ovat perustaneet entiset venkulat, jotka ovat kurvanneet pois päihteistä ja rikoksista. Ideana on, että ensiksi uudelle kaistalle vaihtanut ottaa kopin seuraavasta tulijasta. Jarkka löysi KRIS-toiminnan 2011, kun hänen ystävänsä vei hiljattain vapautuneen miehen puolipakolla info-tilaisuuteen. Siellä kerrottiin järjestön toiminnasta. Lähdin uteliaisuuttani kuuntelee ja se tuntui hyvältä. Puhujat olivat entisiä vankeja eli oli samankaltaisuus, ei ollut joku virasto tai laitos puhumassa. Vertaisuus kolahti - siitä se lähti. Tuomo puolestaan törmäsi Jarkkaan Keravan vankilassa, kun tämä oli pitämässä Timo Varsamäen kanssa siellä vankilaryhmää. Kun Tuomo sitten vapautui, hän alkoi pyöriä KRIS:n pitämässä toimintakeskuksessa. Raittiina Tuomo on ollut jo kaksi vuotta. Kysyn, onko raittiutta vaikea pitää yllä? Jokainen hiekkapaperinmakuinen päivä on taisteltava loppuun ja herättävä taas aamulla sängystä kuivin suin Ei ei, me ei olla sairaita, Jarkka huudahtaa ja saa muutaman katseen nousemaan iltapäivälehdestä. Tuomo komppaa, ettei raittiuden ylläpitäminen ole ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa. Tietysti joskus on ollut vaikeaa, mutta se kuuluu elämään, hän kuittaa. Kannattaa olla nöyrä ja ottaa tukea sieltä mistä saa, omien tarpeiden mukaan, Jarkka täydentää. Myös Tuomo on arvostanut KRISi:ssa ennen kaikkea vertaistukikuviota. Siinä voi olla oma itsensä eikä tarvitse esittää. Esittää mitä? Pitäisi esittää normaalia kansalaista, vaikka on ollut vankilassa. Mutta huonon elämän voi myös kääntää voitoksi. Täällä on sitä parempi, mitä rehellisemmin kertoo omasta elämästään. Tuomo kertoo, että hän on ollut mukana KRIS-toiminnassa nyt vuoden. Hän kysyi sieltä työpaikkaa ja oli puoli vuotta työkokeilussa. Sen jälkeen työ jatkui palkkatuella. Tuomon päätehtävä on vastata toimintakeskuksesta Hämeentiellä. Se on päihteetön olohuone rikostaustaisille, jossa käy myös paljon nuoria, joilla on riski ajautua väärälle kaistalle. Keskuksessa pyörii ryhmiä, kuten hyvinvointiryhmä, vapaa teematyhmä ja naisten ryhmä. Niiden vastapainona on paljon liikuntaa, kuten salilla käyntiä ja pelejä. Ovet ovat auki myös lauantaisin. Toisinaan Tuomo lähtee tukihenkilönä vangin mukana käymään esimerkiksi kauppakeskuksessa. Hän on ollut myös portilla vastassa vangin vapautuessa ja saattanut tämän sosiaalivirastoon ja asuntolaan. Työn ohella hän suorittaa päihdetyön ammattitutkintoa Kolmen viikon välein Tuomo käy Keravan ja Suomenlinnan vankiloissa Jarkan mukana, joka on KRIS-Etelä-Suomen vankilakoordinaattori. Vankiloissa pidetään ryhmiä, joissa keskus- sivu 3
sivu 4 tellaan miesten omista kokemuksista. Häämöttäähän vapautuminen jokaisen edessä kumminkin. Sekä ilot että surut jaetaan. Jarkka ja Tuomo kertovat vankiloissa selviytymisestään. Jarkka ja Tuomo eivät tyrkytä KRIS-toimintaa, mutta muistavat kertoa, että järjestöjen apu on lähellä, jos joku haluaa yrittää pois rikoskaistalta. Kerron, että tosta Sörkasta on lyhkänen matka tähän Hämeentien KRIS:iin. Ekalle oksalle pitää ite osata lentää, sit auttaa emo vielä, Jarkka hilpeilee. Tuomon mukaan sekä henkilökunta että vangit ovat ottaneet heidät erittäin hyvin vastaan. Kun Tuomo kävi vangin kanssa poliisiasemalla, hän huomasi, miten poliisin taholta tuli respektiä. Tämä oli tunnistanut hupparista, että Tuomo oli KRIS:sta. Jarkan mukana viranomaiset tuntevat jo hyvin KRIS-toiminnan. Sitä tuntee, että on saanu kansalaisluottamuksen takaisin, kun henkilökunta kuuntelee, Jarkka kuvailee. Hänen mielestään on hyvä, että vertaisia palkataan työhön koulutettujen ammattilaisten rinnalle. Yhteiskunnan tulee huolehtia, että vertaistyöntekijöille maksetaan työstä myös käypä korvaus. Jarkka kertoo, että eilen hänellä oli erityisen huono aamu. Sörkassa eli Helsingin vankilassa oli kuitenkin sovittuna ryhmä. Osastolla pappaa odotti kaksitoista terminaattori-kauhukakaraa. Tällä Jarkka viittaa lyhyttä tuomioita suorittaviin vankeihin, joilla on hyvin treenatut vartalot ja jotka ovat huomattavasti pappaa isompia. KyNäLAARI Huono päivä muuttui hyväksi Katoavatko ystävät? Mielenkiintoinen kysymys varsinkin vankilassa. Oikeastaan tilanne alkaa, kun vielä ollaan siviilissä ja saa tuomion. Kun odottaa tuomion alkamista, huomaa, kuinka ystäviä ja kavereita häviää ympäriltä. Asioita, joita olet puhunut ystäville, leviää eteenpäin ja ikävien asioiden puhuminen selän takana alkaa. Aihe ei ole Jarkalla ja Tuomolla on takana oma kokemus vankilasta. He puhuvat samaa kieltä vapautuvan kanssa ja tietävät, millaisia haasteita vapautuvalla on edessään. Vaikka en mitään odottanut, tästä tulikin yksi parhaimpia kertoja ikinä, Jarkka kuvailee. Läppä lensi ja lopuksi pojat vielä kiittelivät ja sanoivat, että tervetuloa uudelleen. Hänen mielestään vangit näkevät heti, jos joku yrittää teeskennellä jotain muuta kuin on. Keravan ja Helsingin vankilan ohella Jarkka käy Suomenlinnan vankilassa. Vantaan vankilassa hän käy tapaamassa yhtä vankia. Enempään vankilakoordinaattori ei oikein pysty venymään. Pian saamme ehkä kuulla Jarkan elämästä pidemmän stoorin. Hänestä on nimittäin tekeillä kirja. Entinen vanki auttaa vankia KRIS - Kriminnellas Revansch i Samhället eli Rikollisten revanssi yhteiskunnassa - on toiminut Suomessa kymmenen vuotta. Tavoitteena on vankilasta vapautuvien tukeminen ja niiden nuorten auttaminen, jotka ovat vaarassa ajautua rikosuralle. KRIS:ssa on kaksi vankilakoordinaattoria, Helsingissä ja Tampereella. Tavoitteena on saada toiminta valtakunnalliseksi. Toimintaa tukee RAY. Palstalla julkaistaan vankien kirjoituksia. kuitenkaan vakava, mutta jotenkin se kai kuuluu sit asiaan kun toinen menee vankilaan, ettei haluta näyttää toisille, et välittää. Kuitenkin jää muutama ystävä, jotka pitävät satunnaisesti yhteyttä. Mutta pettymyksiä joutuu kohtaamaan, koska kun vanki sopii ystävänsä kanssa, että hän tulee tapaamaan vankilaan, niin vanki odottaa innolla tapaamista ystävänsä kanssa, mutta harvoin sitä Jatkuu sivulla 11 Kuva: Lotta Lehmusvaara
Irmelin kirjalaari Mike Tyson: Tyly totuus Mike Tyson kertoo tarinansa rystysiään säästämättä. Mietiskelijä, Broadwayn vetonaula, tappelupukari, konna. Mike Tyson on uhmannut ympäristön odotuksia kolmena vuosikymmenenään julkisuuden valokeilassa. "Olin raskaansarjan kaikkien aikojen nuorin maailmanmestari. Olin jättiläinen, uudestisyntynyt Aleksanteri Suuri. Tyylini oli kiivas, puolustukseni horjumaton. Ja minä olin raivokas. On käsittämätöntä, miten suuruudenhulluksi huono itsetunto ja valtava ego voivat miehen saada." Tysonin brutaalia loistoa nyrkkeilykehissä varjosti holtiton käytös niiden ulkopuolella. Vuosia jatkunut juhliminen, nyrkkitappelut ja oikeusjutut vaativat veronsa vuonna 2003, kun jo tuomitusta rikollisesta tuli vararikon tehnyt lurjus, joka päätyi lukemattomien talk show -vitsien aiheeksi. Mutta Tyson taisteli tiensä takaisin huipulle. Mies, joka myönsi kerran olevansa koukussa kaikkeen, sai lopulta otteen elämästään, itsekunnioituksestaan ja perheestään. Tysonin matka on ollut hurja, mutta liki käsittämätöntä on se viisaus, jolla hän kykenee kaiken jälkeen elämästään kertomaan. Jens Lapidus: VIP-huone Jens Lapidus (s. 1972) on niittänyt mainetta Tukholman alamaailmaan sijoittuvalla Stockholm-noir trilogiallaan. Uusi sarja alkaa vauhdikkaasti, kahdeksan vuotta sitten tehdystä polttopulloiskusta. Raivokkaasta tulipalossa Cecilien mies makaa tajuttomana sairaalassa. Mutta pahoin palaneeseen kotiin oli jäänyt kannettava, jonka ruudulta vaimo saa tietää miehensä sotkeutuneen hengenvaarallisiin hämäräpuuhiin: mutta mihin? Kun tapahtumat siirtyvät tähän päivään Lapidus marssittaa pelikentälle hahmoja, jotka muistuttavat hänen edellisestä trilogiastaan olematta kuitenkaan juuri samoja. Varakkaita rahoitusalan pelureita, joiden kaikki jauhot eivät ole puhtaita. Raakoja rikollisia entisestä Jugoslaviasta. Lakiasiaintoimiston työntekijöitä, jotka joutuvat näiden ristituleen ja jotka eivät itsekään kulje aina kaidalla polulla. Koko sarjan päähenkilö onkin naispuolinen asianajaja Emelie Jansson. Vauhti on sama, asiantuntemus vanhalla mallilla, kieli ropisee entistä sujuvammin ja rikokset ovat edelleen kaikessa mutkikkuudessaan uskottavia. -Lähteenä: BTJ Finland Oy ja Vaskiverkkokirjasto Uusia tietokirjoja ja elämäkertoja Ville Kaarnakari ja Kyösti Pietiläinen: Legioonalainen Peters Norsunluurannikolla (legioonalaisen muistelmat jatkuvat, 228 s.) Juliet Macur: Valheiden ketju (Lance Armstrongin Tarina, 368 s.) Ari Mennander: Teemu (kiekkolegendan ura ja tarina, 260 s.) Markus Hotakainen: Onko siellä ketään (avaruuden älyä etsimässä, noin 300 s.) Jarmo Nieminen: Aarresaaret (Helsingin saariston uskomaton luonto, 140 s.) Uusia lukuromaaneja Jack Higgins: Kuoleman asiamiehet (300 s.) Sven Hassel: Tuomittujen legioona juhlapainos (noin 600 s.) Matthew Mather: Kybermyrsky (noin 420 s.) Jörn Donner: Poika ja isä (erään rikoksen tarina, noin 300 s.) Michael Connelly: Musta laatikko (382 s.) sivu 5
Vinkki vangin lukemasta sivu 6 Lars Kepler: Nukkumatti Nukkumatti on alusta loppuun jännittävän karmaiseva kirja, joka on todellinen rikoskirja sanan varsinaisessa merkityksessä. Kirja ei rönsyile vaan seuraa tiukasti aihetta ja pysyy positiivisessa merkityksessä ehkä liiankin tiivistunnelmaisena alusta loppuun saakka. Mieleen tuli jopa välillä, että miten se Kepler pystyy kirjoittamaan niinkin tiiviisti, kun ei oikein henkeäkään ehdi välissä vetää. Aihe on riipaiseva ja ehkä samalla pelottava kannanotto yhteiskunnan mahdollisesta salatusta varjopuolesta. Kirjaa on helppo lukea kun tapahtumat ovat läntisestä naapurimaastamme ruottista eikä mistään kauempaa. Jatkoa on myös luvassa sarjalle ja loppu ymmärrettävästi jätetty auki. Oma vankilatuomioni varmasti, osiltaan, vaikuttaa siihen, että kirja ei välttämättä ole minulle henkilökohtaisesti paras luettava suljettuja osastoja, kaltereita jne. ajatellen Jos haluat sitä todellista rikosjännitystä ja vielä lähialueilta, niin lue ihmeessä. Annan 8.0 pistettä terveisin Matti? Kirjavinkit on koonnut Irmeli Malka-Kannisto, joka toimii projektisuunnittelijana Kirjastosta juuret elämään hankkeessa. Hanke toimii kolmatta vuotta. Kohderyhminä ovat olleet Käyrän ja Huittisten vankilan vangit ja tänä syksynä myös Köyliön vankila on liittynyt mukaan. Kesän jälkeen ovat jatkuneet mm. lukupiirit/selauskerhot (juuri nyt käsitellään Juha Vuorisen kirjoja), tiedonhaun ajokortin suorittaminen sekä vierailut Turun kaupunginkirjastoon. Yhden ryhmän kanssa osallistutaan myös Turun kirjamessuille. Velkaa on, Ei esimerkiksi kannata jättää hakematta avo-laitokseen siinä pelossa, että ulosottomies alkaa lähetellä sinne kirjeitä. Avolaitoksesta vapautuminen on aina vangin kannalta parempi vaihtoehto, eikä ulosottomieskään käy tilillä, ellei sieltä löydy suojaosuutta ylittävää summaa. Mistä saa tietoa velkojen määristä? Suomesta ei löydy yhtä velkarekisteriä, josta saisi tiedon velkojensa kokonaissummasta. Velkatiedot pitää siis tilata ulosottovirastosta, perintätoimistoista, verottajalta ja Oikeusrekisterikeskuksesta. Ulosoton listauksesta löytyy koko historia ulosottoon lähetetyistä veloista. Velkasumma ei selviä laskemalla kaikki tiedot yhteen. Osa veloista voi olla maksettu, osa vanhentunut, osa on käynyt ulosotossa moneen otteeseen. Listaa kannattaa siis lukea tarkkaan. Useampaan kertaan esiintyvän velan tunnistaa siitä, että tuomioistuin, ratkaisunumero, ratkaisun antopäivä sekä velkoja ovat samat ja velan pääomasumma samansuuruinen. Vireillä olevilla ulosottoasioilla tarkoitetaan sellaisia velkoja, jotka sillä hetkellä ovat ulosotossa. Koska osa veloista on voinut palautua velkojille, on syytä tilata velkasaldo myös perintätoimistoista. Perintätoimistoissa voi olla myös sellaisia velkoja, joita ei ole vielä lähetetty ulosottoon ja joilla ei ole lopullista vanhenemisaikaa. Oikeusrekisterikeskuksesta saa tiedon sakoista sekä rikosveloista. Verotoimistosta taas saa tiedon veroveloista. Velkasaldot saa maksutta, jos ne tilaa velkajärjestelyä varten. Tilaamalla tiedot voit saada myös varmistuksen siitä, että sinulla ei ole velkoja jossain paikassa. Lomakkeita voi tiedustella vankilan työntekijältä.
asiamiestoiminnnan palsta Vankeusaika voi olla hyvä hetki selvittää velkatilannettaan, vaikka ei vielä pystyisikään maksamaan velkojaan. Oikea tieto velkojen määrästä, vanhenemisajasta sekä järjestelymahdollisuuksista voi auttaa tekemään tulevaisuudensuunnitelmia. mutta mitä niille tekisi? Luottohäiriömerkintöjen vanheneminen ei ole sama asia kuin velan vanheneminen. Luottohäiriömerkintälistasta ei myöskään voi laskea velkojen kokonaissummaa. Maksuista ja koroista sopiminen Moni muistaa, että ulosottomies on aiemmin saattanut tehdä joustavia maksusuunnitelmia. Lakia on kuitenkin muutettu, kun Ulosottokaareen kirjattiin veloille lopulliset vanhenemisajat. Nyt ulosottomies voi tehdä vain sellaisen maksusuunnitelman, jossa koko velka tulee maksettua 12 kuukauden kuluessa. Isojen velkojen kohdalla tämä ei tietysti ole mahdollista. Mikäli virallista maksusuunnitelmaa ei voi tehdä, mutta velkaa voisi lyhentää säännöllisesti tai epäsäännöllisesti pienillä summilla, voi maksaessaan pyytää kohdistamaan summan tietylle velalle. Moni vanki on pohtinut myös, voisiko velkojen korot jäädyttää vankeusajaksi. Laki ei tarjoa tällaiseen mahdollisuutta. Korkojen akordista eli anteeksiannosta (osittain tai kokonaan)? Asiamiestoiminnan palstaa pitävät sosiaalineuvoja Anastasia Lapintie ja asiamiessosiaalityöntekijä Marjatta Kaurala. He työskentelevät Kriminaaliasiamiehen toimistossa, joka on osa Kriminaalihuollon tukisäätiön toimintaa. kannattaa kuitenkin neuvotella velkojan kanssa silloin, kun tekee maksusuunnitelmaa. Velkojan näkökulmasta on mielekkäämpää miettiä korkosumman kohtuullistamista siinä kohtaa, kun tietää saavansa ainakin osan pääomasta. Jos nyt ei voi maksaa, kannattaako tehdä muutakaan? Vaikka velkojen järjestely ei vielä vankeusaikana onnistuisikaan, silloin voidaan luoda pohjaa velkajärjestelyn mahdollisuudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uutta velkaa ei synny ja vanhoja velkoja yritetään maksaa pois. Velkaa kasvattavat sopimukset, kuten liikennevakuutukset jo eteenpäin luovutetuista ajoneuvoista, kannattaa irtisanoa. Tärkeää on myös kuluva aika: elämänmuutoksella sekä maksuhalukkuuden osoittamisella voi vaikuttaa esimerkiksi velkajärjestelyyn pääsyyn myöhemmässä vaiheessa. Pientenkin velkojen maksaminen kertoo velkojille ja ulosottoviranomaiselle maksuhalukkuudesta. Pienillä veloilla voi myös olla suhteellisesti suuret korot tai suuret vaikutukset vapautumisen jälkeiseen elämään (esimerkiksi vuokrarästit). Maksutonta velkaneuvontaa järjestävät kunnat, seurakunnat ja eri järjestöt. Kunnallinen talous- ja velkaneuvonta auttaa sinua velkatilanteen selvittämisessä (mukaan lukien neuvottelu velkojien kanssa), kertoo tukipalveluista ja velkojen järjestelymahdollisuuksista sekä auttaa käräjäoikeudelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen laatimisessa. Järjestöpohjaista velkaneuvontaa tarjoaa mm. Takuu-Säätiö, jolla on maksuton neuvontapuhelin eli Velkalinja yksityishenkilöille (puh. 0800 9 8009). sivu 7
ajankohtaista Asennepolku vangeille SILTA-ryhmä valmentaa vankeja päihteettömään vapauteen motivoimalla ja opastamalla kohti tavallista elämää ja elämänmuutosta. Ammatillinen vertaistuki aloitetaan jo vankilassa. Ryhmäopetuksena toimii amerikkalaisen tohtori William Glasserin kehittämä psykologis-pedagoginen Valinnan teoria -ajattelu- ja työskentelymalli vastuuntuntoisen ajattelun ja sisäisen hallinnan löytämiseksi. Ryhmät ovat osa Silta-Valmennuksen ja KRIS-Tampere ry:n Vangin oppimispolku -hanketta, ja tarkoitettu jokaiselle muutoksesta kiinnostuneelle vangeille. Ryhmiin valitaan 4-8 osallistujaa. Kokeiluvaiheessa ryhmiä on järjestetty kaksi, kolmas on parhaillaan Kylmäkosken vankilassa. Ryhmä kokoontuu kaksi tuntia kerrallaan yhteensä seitsemän kertaa. Ryhmää vetää Kylmäkosken vankilassa ohjaaja Erja Pietilä Silta-Valmennuksesta sekä Pasi Immonen KRIS-Tampere ry:stä. Legioonateatteri ja KRIS jatkavat yhteistyötä Viimeksi Legioonateatteri esitti Juha Heinosen kirjottaman näytelmän Toinen valinta. Siitä lähti yhteistyö KRIS-Tampereen kanssa, joka jatkuu syksyn ja ensi vuoden. Kuva: Lotta Lehmusvaara KRIS-Tampere ja Legioonateatteri jatkavat yhteistyötä draamapiirillä. Pienimuotoisen tekstipajan aikana krisiläisistä koottu ryhmä tutustuu draaman ja sosiodraaman perusteisiin. Tekstipaja jälkeen tammikuun puolivälistä kesään jatkuvan näyttämötyöskentelyn ja ilmaisutaidonperiodin aikana on tarkoitus valmistaa yleisöesitys syksyksi 2015. KRISissä piiriä vetää Juha Heinonen yhdessä kirjallisuuspiirin vetäjän Vilma-Lotta Lehtisen kanssa, ja näyttämöperiodista vastaa Legioonateatterin teatteriohjaaja Timo Seppälä. Kuvassa kirjoittaja Juha Heinonen sivu 8 Kauhun kosketus Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö valmistelee esityksiä vankiloiden ja vankeusrangaistusta suorittavien henkilöiden kanssa. Vapauden kauhu -produktiossa teatteria ja kuvataidetta tehdään yhdessä teatteriammattilaisten ja vapautumiskynnyksellä olevien pitkäaikaisvankien kanssa. Tarkoituksena on taiteen avulla tutkia ja työstää pelkoja, joita siviiliin astuminen voi pitkäaikaisvangeissa synnyttää. Tarkoituksena on pohtia, miksi vankilasta on niin vaikea vapautua tässä yhteiskunnassa. Valtakunnallista hanketta taiteellisena suunnittelijana vetää Kansallisteatterin näyttelijä Jussi Lehtonen. Projekti toteutetaan yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen, Kylmäkosken vankilan, Suoja-Pirtti ry:n, Kriminaalihuollon tukisäätiön, Suomen Mielenterveysseuran sekä oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvoston kanssa. Vapauden Kauhun ensiesitys nähdään syksyllä 2015.
Krits järjestää perhe- ja parisuhdeleirejä Kriminaalihullon tukisäätiön lapsi- ja perhetyö, Ehjä perhe -toiminta, aloitti syyskuussa perheleirien järjestämisen. Ensimmäinen leiri pidettiin merenrantamaisemissa Sipoossa. Krits järjestää perhe- ja parisuhdeleirejä Kriminaalihullon tukisäätiön lapsi- ja perhetyö, Ehjä perhe -toiminta, aloitti syyskuussa perheleirien järjestämisen. Ensimmäinen leiri pidettiin merenrantamaisemissa Sipoossa. Jatkossa Kriminaalihuollon tukisäätiö järjestää perheleirejä eri teemoin, mutta ensimmäinen leiri painottui parisuhteeseen. Sitä pohdittiin leirille osallistuneiden neljän pariskunnan kesken. Päivien aikana tehtiin tehtäviä yksin ja oman kumppanin kanssa. Lisäksi keskusteltiin ryhmässä ja pareittain ohjaajien kanssa. Palaute oli hyvää. Päämääränä oli auttaa osanottajia selkeyttämään omia tavoitteita sekä muodostamaan yhteisiä tavoitteita vapautumisen jälkeiselle yhdessäololle. Leiripaikka osoittautui hyväksi valinnaksi. Ensi- ja turvakotien liiton leirikeskus Sopukan ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta huolehti leiriläisistä tarjoamalla runsaita ja maittavia aterioita jokaisena leiripäivänä. Myös sää oli mitä mainioin koko leirin ajan. Leiritoimintaa on Ehjä Perhe toiminnassa kehitetty 10 vuoden ajan ja sitä rahoittaa RAY. Tänä syksynä järjestetään vielä yksi leiri ja sen ajankohta on 13.-17.10. Ensi vuonna järjestetään neljä leiriä ja näille leireille voivat vangit alueittain hakea. Leirien ajankohdat ovat: 23. 27.3. 2015 Etelän alueen perheleiri 4. 7.5.2015 Itä-pohjoisen alueen parisuhdeleiri 21. 24.9.2015 Läntisen alueen parisuhdeleiri 30.11. 4.12. 2015 Itä-pohjoisen alueen perheleiri Pitkäaikaisvangeille yksilöneuvontaa videolla Kriminaalihuollon tukisäätiön kriminaaliasiamiestoiminta tarjoaa pitkäaikaisvangeille yksilöneuvontaa videoyhteyden välityksellä. Kriminaaliasiamiestoiminnan työntekijät ovat kokeilleet videoneuvottelumallia Pelson ja Sukevan vankiloiden kanssa. Nyt muidenkin vankiloiden pitkäaikaisvangeille tarjotaan mahdollisuutta yksilövastaanottoihin videoneuvotteluna. Videoitse tapahtuva työskentely sopii hyvin pitkää tuomiota suorittaville vangeille, sillä se mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn ja useampia tapaamisia saman tai useampien asioiden tiimoilta. Samalla se tarjoaa vankiloille mahdollisuuden saada kokemuksia vi- deolaitteiden käytöstä yhteydenpitoon jo ennen vankeuslakiin tulevia muutoksia. Huhtikuussa eduskunnalle annettu hallituksen uudistusesitys sisältää säädöksiä vangin läheisten ja asiamiehen yhteydenpidosta videoteitse. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Vankien videovastaanotto toimii parhaiten, jos vanki voi olla yksin kameravalvotussa tilassa tai erityistyöntekijä on läheisessä tilassa tai paikalla. Portti vapauteen -sivuilla on vankien lapsille omat sivut - t. Vellu sivu 9
BLOGI Nyrkkisankarin vierailu 29.9.2014 15.33 Harri Eerikäinen Tänä syksynä ilmestyi filosofian lisensiaatti Paula Salomaan kirja "Nyrkkisankarin tunnekoulu - vapaaksi mielen vallasta", jossa hän analysoi thainyrkkeilijä Jarkko Steniuksen rajua elämäntarinaa. Mukaansatempaava ja helppolukuinen kirja tuntui soveltuvan myös sellaisille lukijoille, jotka eivät ole mitään varsinaisia painetun sanan suurkuluttajia. Jarkon tarina on mielenkiintoinen, mutta jaksaisiko keskellä oman elämänsä keitosta omien tunnelukkojensa ja riippuvuuksiensa vankina räpistelevä kundi tai kimma lukea asiantuntijan pitkähköjä pohdintoja, jotka kirjassa aina seuraavat Jarkon elämästä kerrottua lyhyttä pätkää? Halun muutokseen täytyy kuitenkin viime kädessä lähteä sisältä päin, ihmisestä itsestään. Vasta sen jälkeen voi toisten kokemuksista saada hyötyä etsiessään omaa tietään. Kun kirjan ilmestyttyä otin yhteyttä Jarkkoon, tämä vaikutti mutkattomalta ja helposti lähestyttävältä kaverilta. Jarkko sanoi suoraan, ettei ehdi eikä jaksa kahlata läpi lähettämääni (tavalliseen tapaani ylen runsasta ja monisanaista) materiaalia; mitäs jos tavattaisiin? Tehtiin tällit Redikseen. Mitään valmista ei ollut puolin eikä toisin, ei esitystä enempää kuin haastattelurunkoakaan, luotettiin siihen, että samankaltaisten kohtaaminen luo sanoille ja ymmärtämiselle omat luontevat polkunsa. sivu 10 Aluksi oltiin vähän jäässä, mutta etupäässä Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön kanssa parhaillaan toteutettavaan teatteriproggikseen sitoutuneet, ja sitäkin kautta vuorotellen puhumiseen harjaantuneet, redisläiset ottivat hyvin vastaan vieraansa, joka oli rohkeasti noudattanut yhtä omista "uuden elämän" ohjeistaan: "Tee asioita joita et aiemmin ole tehnyt, mene omalle epämukavuusalueellesi". Yhteisiä kokemuksia ja näkemyksiä matkalta eheytymiseen löytyikin. Kun vanhoilla keinoilla on turha odottaa uusia tuloksia, on selviytymiskeinoja vaihdettava. Luopuminen niistä ainoista osaamistaan ei ole helppo tehtävä. Se edellyttää itsensä, ympäristönsä ja omien reaktioidensa valpasta tarkkailua, läsnäoloa jatkuvan pakonomaisen ajattelun, tunteiden torjumisen tai toisaalta niiden vietäväksi heittäytymisen sijaan. Kaveripiirin ja muiden sosiaalisten kontaktien rakentaminen uudelleen on hyödyksi. Myötätunto itseä ja muita kohtaan, hyvän tekeminen, palvelu, tuntuu olevan elämänmuutoksessa keskeisemmässä asemassa kuin sen miettiminen, miten parhaiten taistelisi omia impulssejaan vastaan. Itseään pitää uskaltaa rehellisesti katsoa samaistamatta itseään tunteisiinsa ja ajatuksiinsa. Ne ovat vain välineitä, joita "sisäinen ihminen" käyttää. Tietoinen läsnäolo ja itsetutkiskelu muuttuvat vähitellen tottumuksiksi ja johtavat lisääntyvään itsetuntemukseen. Ihminen ei ole enää mielensä vietävänä. Mistä meidän kaltaisillemme kavereille löytyisi jo lapsina ja nuorina niitä terveitä miehen malleja, jollaisiksi nyt olemme joskus työläästikin itse vasta matkalla? Miehiä, jotka ymmärtäisivät ihmisen olevan psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, josta osien rajaaminen pois on typistämistä, ei vahvuutta eikä karaisemista. Harri Eerikäinen työskentelee ohjaajana Vertaistuki Rediksessä Helsingin Sörnäisissä.
BLOGI Ani harva selviää yksin 8.8.2014 11.14 Juha Heinonen Jatkhamma siithä, mihinkä pilkhun jälkheen jäimmä, kuten Pohjoisessa tavataan sanoa. Jatkamme ikään vapautusimme vankilasta; siithä, mihkä radalla jäimmä. Paitsi että vankilasta ulosastuessa maailma on muuttunut paikka, orgaanisena elämänä se on syyhkinyt menojaan aimo harppauksin, ja jättänyt taakseen vain ohuen havinan historian huminaa. Kelkasta pudonneet... Jokainen vastatkoon itse, kuten yleisesti ottaen tavataan ajatella. Muistan kuulleeni kolme pelastuksen kortta vankilakierteen katkaisemiseksi: nainen, Jumala ja... mikä se kolmas oli...? No niin, ei tule mieleen. Aika syö ihmiset ympäriltä ja muistin. Kun ihminen eristetään elämän ulkopuolelle sulkemalla hänet vankilaan, ja ajan ratas pysäytetään riisumalla hänet ihmisennahoista, ja kun rattaiden aisat katkotaan, niiden renkaat puhkotaan ja venttiilien reiät työnnetään täyteen liimaa ja tulitikkuja, ja kun hevonen talutetaan minkinrehuksi, alkaa pelin henki haista. Se haisee vastatuuleen. Rangaistuksen päättyessä nahka kaivetaan esille, se ravistellaan pölystä ja tomusta ja nakataan lähtijän harteille toivotellen kaikkea hyvää menetystä kaikkeen. Harvoin on Jumala portilla vastassa. Ei, vaikka väittävät muuta. Sanovat, että Se on kuulemma kaikkialla. Aina. Surullisen usein muistan kuulleeni vankilaan palaavan suusta: -Ei olluna kethään ko läksin... Sielth porthilt. Vaan entäpä nainen? No niin. Ja se siitä. Vankilalla on tuhannen konstia parisuhteen ra...lakastamiseen ja kuolleeksi kuivattamiseen. Toki rakkaus tekee ihmeitä, mutta pystyykö sekään mahdottomaan? Mielivallan luonne on yhdensuuntaisuus; kaikki kuviteltavissa oleva vastaan ei kerta kaikkiaan mitään. Mutta kolmas sektori, pehmeä pudotus arkeen, on yksi mahdollisuus ja tie purkaa niitä vankilan synnyttämiä traumaattisia ja hoitamattomia posttraumaattisia stressikokemuksia, joita elämälle vieras ja vihamielinen ympäristö ihmisessä ajan myötä synnyttää. Usein puhuminen riittää, ei tarvita törkyhintaista virkakoneista uhkaamaan ja kiristämään valvonnalla kunnollisuutta, sillä monesti järki lääkkeenä on pakkoa parempi troppi, lopputulokseltaan kestävämmän kehityksen kannalta huomattavasti parempi ratkaisu. Juha Heinonen on kirjoittaja. Jatkoa sivulta 4 tapaamista kuitenkaan tulee. Koska sitä yleensä maataan krapulassa tai muuten vaan ei jakseta, eikä enää kehdata vastata puhelimeen Myöhemmin tulee kyllä selityksiä kissan ristiäisistä sun muusta. Se tuntuu pieneltä asialta, joka on ulkopuolella, ettei tule tapaamisiin, mutta vangille se on loppujen lopuksi iso asia, koska saa muuta ajateltavaa sekä se tunne, että joku ajattelee hänestä ulkopuolella, saa hyvälle tuulelle ja jaksamaan taas eteenpäin. Omalla kohdallani en jaksa välittää, että tuleeko tapaaja vai ei, niin ainakaan pettymys ei ole suuri. Oikeastaan hyvä, et näin on käynyt, koska vankilassa oloaika on aukaissut silmäni, ketkä ovat oikeasti ystäviä ja oikeasti välittävät, mutta tämä ei saisi olla ainoa asian selvitysmuoto. Mutta mielenkiintoista minunkin kohdallani on, että pidin paljon yhteyttä kavereihini sekä he minuun, mutta reippaasti yli puolella on vähentynyt yhteydenpito, kun olen vankilaan siirtynyt. Minun mielestäni olisi hyvä ihmisten miettiä, miltä heidän ystävästään tuntuu, kun hän on suorittamassa vankeutta, oli sitten kyseessä iso tai pieni tuomio taikka rikos, kun jättää väliin ystävänsä tapaamista. Mutta kun taas vapaus koittaa nii kyllä sitten pidetään yhteyttä, onko sitten laiskuutta vai mistä johtuu? Omalla kohdallani en katkerana aio asiaa käsitellä, mutta kun vapaudun niin en aio pitää yhteyttä näihin, jotka niin sanotusti on hylännyt minut vankeustuomioni tähden. Koska nämä, jotka pitävät yhteyttä, niitä osaa arvostaa, koska heidän ystävyys on aitoa ystävyyttä, ei vain mielistelyä vaan ovat aitoja ystäviä. Tässä pohdittavaa, joka koskee yllättävän montaa vankia sekä varmasti muutenkin siviilissä olevia. Mr Ron Snake sivu 11
Palautekysely Vastaa halutessasi kyselyyn, irroita sivu ja palauta se vankilan ohjaajalle ennen vuodenvaihdetta. Palautteen perusteella päätetään jatkosta ja järjestöt voivat parantaa tiedotteen sisältöä. Ympyröi sopivat vaihtoehdot 1. Oliko Portti-tiedote mielenkiintonen? Oli paljon Oli vähän Ei ollut En osaa sanoa tarpeellinen sinulle? Oli paljon Oli vähän Ei ollut 2. Mitä mieltä olet ulkoasusta? Hyvä Melko hyvä Melko huono En osaa sanoa 3. Luin seuraavat jutut: Kuukauden persoonat: KRIS-Etelä-Suomen parivaljakko kiertää vankiloissa Irmelin kirjalaari + vinkki vangin lukemasta Asiamiestoiminnan palsta: Velkaa on, mutta mitä niille tekisi Ajankohtaista Blogi: Nurkkisankarin vierailu Blogi: Ani harva selviää yksin Kynälaari (Mr Ron Snake) 4. Paras juttu oli mielestäni... 5. Pitäisikö Portti-tiedotteen tekemistä jatkaa? Kyllä Ei En osaa sanoa Vinkkejä tai palauteta tekijöille:... Kiitos!