KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Sääntelyn vähentäminen ja ravintolat 30.5.2017 Veli-Matti Aittoniemi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Suomeen on syntynyt eurooppalainen ravintolakulttuuri Suomalainen ravintolakulttuuri on kehittynyt valtavasti EUjäsenyyden aikana Kehitystä on ohjannut ravintolaruokailun suosion kasvu 2/3 liikevaihdosta tulee nykyisin ruoasta Kuva: Timo Niemi Suuressa eurooppalaisessa matkailututkimuksessa erottuvat Skandinaavinen laatu ja palvelu Suomen menestystekijöitä ovat hyvä palvelu, monipuolisuus ja turvallisuus Matkailun kasvu ja hyvä kansainvälinen asiakaspalaute luovat hyvän pohjan ravintolaruokailun menestymiselle 1
Ravintolaruokailu kasvaa Vuonna 1997 57 % suomalaisista ei käynyt kertaakaan ravintolassa kahden viikon aikana. Vuonna 2016 vastaava luku oli enää 23 %! 3 6 % suomalaisista (2014 = 4 %) syö ravintoloissa yli 10 kertaa kahdessa viikossa! 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 24 23 57 57 55 57 56 51 47 40 35 33 45 44 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Ei kertaakaan Yli 14 kertaa 11-14 kertaa 8-10 kertaa 6-7 kertaa 4-5 kertaa Kolme kertaa Kaksi kertaa Yhden kerran Lähde: MaRa, Ravintolaruokailun trenditutkimus 2016
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Anniskeluravintoloiden myynti: Ruokamyynti kasvoi hyvin 65 prosenttia vuoden 2016 euroista tuli ruoasta Vuosimuutos 2016 (A-, B-, ja C-ravintolat), % Myynnin osuudet 1999-2016 (A-, B-, ja C-ravintolat), % 6 70 5 4 4,8 4,3 3,4 65 60 3 2,5 55 2 1,6 50 1 0,5 0,8 0,9 45 0 40-1 -2-0,8 Ruoka Anniskelu Yhteensä 35 30 Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen) Ruoka Anniskelu 4 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
Mistä ruokailusta oli kyse? 51 Lounas 62 67 46 2016 Päivällinen / illallinen 31 37 2014 2012 2 Aamiainen 1 1 % Ne henkilöt vuosina 2004-2014, jotka ovat syöneet ulkona viimeisen kahden viikon aikana. Vuonna 2016 N=1559. 25
Missä söi aterian? Vertailu 2012-2016 2016 Söi paikassa Otti mukaan 2014 4 10 10 24 76 90 96 90 Kaikki ruokailleet N=1559 (v. 2016) Lounaan syöneet N=796 (v. 2016) Päivällisen syöneet N=429 (v. 2016) Ilta-aterian syöneet N=292 (v. 2016) Söi paikassa Otti mukaan 6 3 10 10 94 97 90 90 2012 Söi paikassa Otti mukaan 5 2 12 12 95 98 88 88 % 27
Olennaisimmat tavoitteet Riskinarviointi Lainsäädäntö ei mahdollista keskittymistä vain suurimpiin riskeihin, mutta se mahdollistaa priorisoinnin Priorisointia on kehitettävä lakia ja ohjeita uusittaessa Yhdenmukaisuuden kehittäminen Selkeä tieto siitä, mikä kevenee ja miten asioita linjataan Foorumi, jossa käsitellään käytännön asioita Valvojien kouluttaminen ja auditointi Eviralle selkeä rooli ohjauksessa ja tulkintojen linjaamisessa Digitaalisuuden toteuttaminen Selkeä kanava ilmoitusten tekemiselle Sama ilmoitus välittää tiedot useammalle viranomaiselle Myös korjausilmoitukset digitaalisesti Modernit työvälineet ja digitaalinen alusta viranomaisten käyttöön
Olennaisimmat tavoitteet Ei EU-asetuksia tiukempi kotimaisia säännöksiä Perinteisesti Suomessa asiat on tehty ja valvottu tarkasti EU-asetus: tarvittaessa, Suomi: on oltava MMM:n on purettava tiukempaa sääntelyä ja jatkossa sen toteuttamista on vältettävä PK-yritysten tarpeiden huomioiminen HACCP on liikaa pk-yrittäjälle Riskinarviointi, torjuntatoimet ja sopiva määrä kirjauksia riittää Ohjeistuksen ymmärrettävyyden kehittäminen Valvontamaksujen määräytymiselle yhteiset perusteet Valvontamaksuissa tavoitteena siirtyä vuosimaksuun Maksu on veronluonteinen eli se ei ole sidoksissa tehdyn tarkastustyön määrään Maksun suuruuden päättää maakunta
Oivan kehittäminen Riskinarvioinnin kehittäminen myös Oiva-tarkastuksissa Ohjeiden hiominen Linjausten tekeminen Tarkastajien kouluttaminen 12 kohdan pakollisesta listasta luopuminen Menestymisen tulee vaikuttaa tarkastusten määrään Paremmin tilannetta kuvaava kokonaisarvosana kuin se, että huonoin osa-alue ratkaisee Keskiarvo tai pisteytys Arvosanat hyvä, korjattavaa, hylätty? Digitaalisuuden kehittäminen Kuluttajille myös muita palveluja sivustojen kautta
MMM 50 kevennystä Maa- ja metsätalousministeriön lista 50 kevennyksestä oli hyvä päänavaus Listauksessa korostuivat riskinarviointi, valvonnan yhdenmukaisuus ja valvojien osaamisen kehittäminen Mitä tarkennettiin? Tila- ja erilläänpitovaatimukset Vesipisteet Suojavaatteet Gluteeni Työhöntulotarkastus Mikä ei onnistunut (EU-säännös)? Peratun kalan toimittaminen ravintoloihin Sulavan jään lämpötilan määrittäminen tai lieventäminen
Valvontaa vai omavalvontaa Sääntelyn vähentäminen Jatkuva prosessi Lainsäädännön vaikutusten arviointi Arviointi EU-säätelyä tiukemmasta kotimaisesta säätelystä Tiedonkulku eri osapuolille varmistettava Maakuntauudistus o o o Miten maakuntauudistuksen onnistuminen varmistetaan Yhdenvertaisuus ja Eviran ohjauksen merkitys Maakunnat ovat itsenäisiä ja valtion sekä maakuntien suhde perustuu vuoropuheluun Hävikki o EU:n tavoite vähentää hävikki puoleen vuoteen 2030 mennessä o Tiukat aikarajat ja lämpötilat poistettava tai niitä on lievennettävä o Yrityksen omavalvonnan ja riskinarvioinnin korostaminen Kuva: Timo Niemi 2