Lisää harrastamisen mahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen Liikkuva Koulu seminaari 2017 Työpaja Case Salon kaupunki Olympiakomitea yhteistyössä Salon kaupungin toimijoiden ja LiikU:n kanssa
Kaupungin sisäinen työ käynnistyy Vaihe 1 Miksi Kuka - Kenen toimesta Tavoitteena löytää keinoja lisätä Salolaisten lasten liikkumista koulujen, seurojen ja kaupungin tiiviillä yhteistyöllä. Salon Liikkuva koulu -hanke edennyt vaiheeseen, jossa tavoitteena saada kaikki Salon koulut mukaan Liikkuviksi Kouluiksi. Osa kouluista jo muokannut koulupäivän rakennetta - tilaa tehty liikunnan harrastamiselle koulupäivän aikana. Tunnistettavissa, että tarvetta urheiluseurojen kanssa tehtävälle yhteistyölle WAU:n lisäksi oli olemassa. Salon kaupungin liikunta- ja sivistyspalvelut kävivät vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa: rehtorit, liikkuva koulu koordinaattori, seuratoimijat ja LiikU, eri yhteyksissä toiminnan kehittämisen mahdollisuuksista. Kulmakivet Yhteinen tahtotila löytää ratkaisuja, osallisuus, seuraparlamentin tuki. Salon kaupungin vahva ote kehittämiseen arvolähtöisesti: asiakaslähtöisyys, rohkeus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus.
Koulujen tahtotila Vaihe 2 - Miksi Koulujen toive saada seuroja mukaan enemmän koulun arkeen. Koulupäivän rakennemuutos: Mahdollisuus toteuttaa kerhotoimintaa ennen, keskellä ja jälkeen koulupäivän. Opettajien toiveet lajiesittelyihin liikuntatunneille ja vapaavalintaisen liikunnan ryhmille. Koulujen harrasteliikunnan kyselyjen tulokset. Kuka - Kenen toimesta Rehtorit: Tarve ulkopuolisille toimijoille koulussa, etenkin liikunnan lisäämiseksi. Rehtoreilta sitoutuminen kehittämistyöhön. Koulut ilmaisivat yhteistyöhalukkuuden koordinaattorille, joka käynnisti yhteistyöneuvottelut seurojen suuntaan yhdessä liikuntatoimen ja seuraparlamentin kanssa. Koulujen rehtoreita sitoutui mukaan kehittämistyöhön. pohdittiin Liikunnallinen toiminta siestoihin. Lukuvuosikestoinen kerhotoiminta. Vaihtoehtona pohdittiin usean seuran vaihtovuoroisia toimintajaksoja lukuvuoden aikana: 4 seuraa n. 6 viikon jaksoissa. päätettiin Rehtorit työstävät toiminnalle pelisäännöt. Jos seurojen yhteinen seurahanke lähtisi liikkeelle, koulut muodostavat toimintaedellytykset: avaavat plokit siestoihin ja lähtevät kokeilemaan lajiesittelyitä eri muodoissa kouluilla. Kulmakivet Rohkeus avata koulun ovet.
Seurojen tarjonta kouluille Vaihe 3 - Miksi Kuka - Kenen toimesta pohdittiin Taustalla satunnaista yhteistyötä koulujen kanssa. Tarve selkeämpään yhteistyömalliin seurojen ja koulujen suunnalta. Liikuntapalvelut kutsui seurat koolle herättelemään henkiin seuraparlamenttia Seuraparlamentilta tuki seurojen yhteistyön aloittamiseen. Liikkuva Koulu koordinaattori: Toi seuroille tietoon koulujen toiveet ja kokosi tiedot yhteistyöstä kiinnostuneista seuroista. Otti yhteyttä liikunnan aluejärjestöön. Jokainen seura varmisti omilta hallituksiltaan mukanaolon tai tiedottivat missä muodossa ovat pienimuotoisemmin mukana. Mistä ohjaajille palkkiorahoitusta? Kuka sopii koulut ja ohjaajat? Miten ohjaajat koulutettaisiin yhteneväisellä koulutuksella? Mistä ohjaajat päiväsaikaan? Seurojen yhteistyön startti Superlauantai. Lisää liikuntaa ja lajiesittelyjä kouluihin, mitä lapsia ja nuoria liikkeelle ja liikunnan pariin. päätettiin Kulmakivet Yhteinen seuratukihakemus, Superlauntain järjestäminen, seuraohjaajien haku. Seurahanketta hallinnoi yksi seura ja muut seurat tekevät sopimuksen. Seura maksaa ohjaajalle palkan ja laskuttaa seurahankkeelta tehtyjen tuntien mukaan korvausta. Seura vastaa sijaisista ym. asioista sopimuksen mukaisesti. Katse yli seurarajojen (ei omaan napaan tuijottamista), laadukasta ja innostavaa ohjausta ohjaajien kautta, mikä tuo myös luottamuksen kouluille toiminnan laadusta. Yhteinen rohkeus uudistumiseen.
Yhdessä tuotettu toimintatapa Vaihe 4 - Miksi Uusi OPS kannustaa kouluja yhteistyöhön ja oppimiseen eri ympäristöissä, oppimisen ilmiölähtöisyys hyvät perusteet yhteistyölle. Kuka - Kenen toimesta Rehtorit Liikkuva Koulu -ryhmissä Liikkuva Koulu koordinaattorin kanssa sopivat miten syksyllä koulut ilmoittavat ja tilaavat seuratoimijoita kouluille. Liikkuva Koulu koordinaattori toimi yhteyshenkilönä seuroihin ja yhdisti koulutoimijat ja seurat. pohdittiin päätettiin Alkuvaiheessa neljän seuran ohjaajat ilmoittivat käytettävyytensä ja koordinaattori välitti tiedot kouluille. Koulut ilmoittivat, että jos seuraohjaaja voisi olla koko päivän yhdellä koululla ja kaikki koulun luokat ohjattaisiin lajiesittelyihin. Koulut ilmoittivat omat aikataulut koordinaattorille ja hän yhdisti ne koulujen aikatauluihin. Seurojen ohjaajat lähtivät kiertämään kouluja sovitusti toiminta käynnistyi syksyllä koulujen alkaessa. Kulmakivet Kaikkien osapuolien sitoutuminen. Keskitetty koordinointi.
Arviointi ja kehittäminen Vaihe 5 - Miksi Toiminnasta halutaan jatkuvaa ja pysyvää. Arvioinnin kautta kehittäminen kohdistetaan oikeisiin asioihin. Kuka - Kenen toimesta pohdittiin Salon kaupunki kerää toukokuussa kouluilta ja seuroilta palautetta eri foorumeissa yhteistyöstä ja toteutetusta toiminnasta. Seuraohjaajien kanavoimiseen koulujen plokkeihin tarvitaan helppokäyttöinen järjestelmä, jonne ohjaajat ilmoittavat käytettävyytensä ja koulut etsivät sieltä sopivat ohjaukset. Ohjaajien, lajista riippumatta, yhtenäinen monipuolisen liikunnan koulutus takaamaan laadukas ohjaustoiminta. Rahoitus ohjaajapalkkioihin, jatkuvuuden kannalta ei voi olla vain vuodeksi kerrallaan. päätettiin Toiminta jatkuu myös lukuvuonna 2017-18. Kouluvuoden harrastestartista Superlauantaista perinne. Vuonna 2017 toteutuu 26.8. yli 20 seuran yhteistyönä. Yhteistyö jatkuu koulujen kanssa. Selvitetään mm. Kuntarekryn mahdollisuudet käytettävyyskalenteriksi. Kulmakivet Positiivinen kokemus yhteistyöstä, haasteita on ja yhteistyöllä ne ratkaistaan.
Miten lasten ja nuorten toiveet otetaan huomioon harrastustoiminnan suunnittelussa? Otteita Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskyselyn harrastetoiveista 118 000 oppilasta 1 107 peruskoulusta
Taide ja kulttuuri Kiinnostavin parkour (13%) Tanssi myös yksi kiinnostavimmista (8%) Parkour kiinnostavin laji alakouluissa (15%), yläkouluissa toisiksi kiinnostavin (10%) Tytöillä kiinnostavin kulttuuriharrastus on tanssi (14%), pojilla parkour (21%) Tällä hetkellä parkouria ja tanssia harrastetaan pääosin muualla kuin kouluaikana Liikunta Kiinnostavimpia jäälajit (15%) ja uinti (12%) Lumilajit (11%) ja ulkopalloilupelit (11%) myös kiinnostavia 5 kiinnostavimman lajin joukossa kattavasti joukkue- ja yksilölajeja sekä sisä-ja ulkoilulajeja (mm. jää- ja lumilajit, ulko- ja sisäpalloilulajit, uinti sekä kuntosali) Tytöillä kiinnostavimpia voimistelu, jumppa, tanssi, uinti, ratsastus, kuntosali, ja pojilla jäälajit ja palloilulajit Kouluaikana harrastetaan eniten palloiluja jäälajeja sekä uintia.
Lapset kaipaavat omatoimista harrastamista lisää 50% toivoo lisää harrastetunteja koulupäivän aikana 58% haluaisi harrastetunteja erityisesti koulupäivän jälkeen 63% haluaisi käyttää koulun tiloja ja välineitä kavereiden kanssa harrastamiseen myös ilman ohjaajaa Koulumatkat ovat tärkeä hyötyliikunnan lähde Yli 50% kokee, että he liikkuvat koulupäivän aikana tarpeeksi
Harrastetoiveita Kemin Kivikon koulusta 1-6 - luokkalaisilta Ulkopalloilulajeja toivoi 86 oppilasta Lumilajeja, kuten hiihtoa, lumilautailua ja laskettelua toivoi 78 oppilasta Sisäpalloilulajeja toivoi 75 oppilasta Uintia toivoi 70 oppilasta Jäälajeja toivoi 64 oppilasta Kuntosalia toivoi 55 oppilasta Minä tykkään tosi paljon voimistelusta. Haluaisin alkaa harrastaa sitä, mutta se on aika kallista. Olen kyllä oppinut kotona paljon kaikkea. Pidän myös paljon jalkapallosta ja laskettelusta. Tyttö, 4-luokka
Harrastetoiveita Jyväskylän Viitaniemen koulusta 7.-9. - luokkalaisilta Kuntosalia toivoi 61 oppilasta Voimistelua toivoi 46 oppilasta Sisäpalloilulajeja toivoi 45 oppilasta Ulkopalloilulajeja toivoi 43 oppilasta Muita lajeja, esim. ratsastusta, golfia ja keilailua, toivoi 40 oppilasta Harrastetunteja pitää olla vielä enemmän, sillä monet nuoret haluavat harrastaa lajeja mutta ei niin tosissaan niin kuin monissa joukkueissa on. Jos harrastejoukkueita olisi nuoret liikkuisivat varmasti enemmän. Poika, 8-luokka
Miten lasten toiveiden kuuntelu, niiden toteuttaminen ja lasten osallistaminen tapahtuu teidän koulussa/seurassa? Pienryhmissä 4-6 hlöä Keskustelkaa aiheesta. Kirjatkaa ryhmän ajatukset/nostot ylös. Jokainen ryhmä kirjaa tiiviisti 1-3 parasta ajatusta seinällä oleville fläpeille. Aikaa 10 min. Käydään lopussa yhteinen keskustelu mitä asioita nousi esiin.
Materiaaleja mukaan 1. Tiivistelmä Salon case-esityksestä ja ote harrastekyselyn tuloksista 2. Harrastaminen koulupäivän yhteydessä kokonaiskuvio ja tarjolla olevat palvelut (vihkonen) 3. Unelmien liikuntapäivä esite