RETTIN OIREYHTYMÄ RETT FINLAND RE D T N T A L F N N I I F L A T N T E D R

Samankaltaiset tiedostot
Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Rettin oireyhtymä

Esperi Care Anna meidän auttaa

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

...talking to me? 2011 KURSSI-info vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Juniori-taulusto Kuvat lausetasoinen

Alle 65- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Teini-taulusto Kuvat Avainsanat

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Juniori-taulusto Kuvat avainsanat

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

velut Kotipal Vetrea

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Seniori-taulusto Kuvat avainsanat

LAPSIPERHEIDEN OMAISHOIDON TUKIHAKEMUS

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

HALOO huomaako kukaan? seminaari Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Evantia 360 Junior Hybrid

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Seniori-taulusto Kuvat Avainsanat

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

P. Tervonen 11/ 2018

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille.

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

Seniori-kansio Tilannetaulut ja irtokuvakalenteri

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Valteri. Lohipadon yksikkö, Myllytullinkatu 7, Oulu, p Merikartanon yksikkö, Lossikuja 6, Oulu, p.

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Kaikille avoin hiihtokoulu

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä

Transkriptio:

RETTIN OIREYHTYMÄ RETT FIN LA ND INLAND TF T E T FINLAND RET R

RETT FINLAND Kommunikointiin voidaan käyttää esimerkiksi katseohjattavaa tietokonetta. Matka alkaa Vammaisen lapsen saaminen on yleensä kova paikka vanhemmille ja muille perheenjäsenille. Vielä vaikeammalta uutinen saattaa tuntua silloin, kun kaikki on näyttänyt aluksi olevan hyvin. Vammaisen lapsen saaminen muuttaa perheen elämää pysyvästi. Elämän muuttuminen, radikaalistikaan, ei kuitenkaan ole aina pelkästään negatiivinen asia. Tämä esite on tarkoitettu Rett-lasten vanhemmille tueksi ja ensitiedoksi. RETT FINLAND Uudelle polulle ei tarvitse astua yksin. Tästä esitteestä löytyy tietoa Rettin oireyhtymästä, vertaistuesta ja yhteiskunnan tarjoamista eri tukimuodoista. RETT FINLAND 3

RETT ON SATUNNAINEN GEENIMUTAATIO Oireyhtymän määritteli ensimmäisen kerran itävaltalainen lääkäri Andreas Rett 1960- luvulla ja sitä alettiin kansainvälisesti tutkia enemmän 1980-luvulla. Rettin oireyhtymän aiheuttaa yleensä satunnainen geenivirhe X-kromosomin MeCP2-geenissä, joka löydettiin vuonna 1999. Koska geenivirhe sijaitsee X-kromosomissa, niin oireyhtymä esiintyy pääasiassa vain tytöillä. Geenilöydös on johtanut laajoihin kansainvälisiin geneettisiin ja neurologisiin tutkimuksiin. On mahdollista, että tutkimusten myötä onnistutaan ajan mittaan kehitttämään oireita helpottavia hoitoja. Suomessa ei tällä hetkellä juurikaan tehdä oireyhtymään liittyvää tutkimustyötä, minkä vuoksi Rett-asiantuntemus on meillä melkokapea-alaista. Käsien hienomotoriikka heikentyy ja lapsella alkaa ilmetä käsimaneereita kuten taputtelua ja käsien voimakasta toisiinsa hieromista. Kansainvälisessä Rett-tutkimuksessa on saavutettu viime vuosikymmenen aikana uusia tuloksia, jotka ovat osaltaan kumonneet tai tarkentaneet aiempaa tutkimustietoa. Tämän vuoksi suuri osa esimerkiksi kirjastoista löytyvästä Rettin syndroomaa tieteellisestä aineistosta on ainakin osittain vanhentunutta. Uusimpia kansainvälisiä tutkimuksia myös käännetään suomeksi valitettavan vähän. Viimeisintä tutkimustietoa on parhaiten satavilla internetistä pääasiassa englanninkielisenä. Diagnoosi Rett-lapset kehittyvät vauvaiässä lähes normaalisti, mutta vähitellen kehitys alkaa hidastua ja taantua noin 6 36 kuukauden iästä alkaen. Nopea taantuminen johtaa yleensä joidenkin opittujen taitojen osittaiseen katoamiseen, esimerkiksi sanojen tai puhekyvyn häviämiseen vähitellen. Käsien käyttäminen vaikeutuu ja jotkut lapsista eivät ehkä ehdi oppia kävelemään. Nopeaa taantumista seuraa hitaamman kehityksen vaihe, jolloin jo saavutetut motoriset taidot pysyvät jokseenkin ennallaan tai heikkenevät hieman. Osa Rett-tytöistä saattaa menettää kävelytaitonsa myöhemmässä vaiheessa. Jatkuvalla kuntoutuksella on merkittävä vaikutus niin taitojen kehittymisessä kuin niiden katoamisen ehkäisyssäkin. Taantuma pysähtyy asteittain noin neljän vuoden iässä ja sen jälkeen ilmenee jonkinasteista edistymistä ja uusien asioiden oppimista. Rett-henkilön oppiminen vaihtelee aina kunkin olotilan ja vireystason mukaan. Varhaislapsuuden jälkeenkään kehittyminen ei ole suoraviivaista. Taantuma- ja edistysvaiheita esiintyy sykleittäin, mutta ne eivät ole niin voimakkaita kuin varhaislapsuudessa. Oireyhtymään liittyy usein myös hengityksen pidättämistä, puuskuttamista ja muita hengitykseen vaikuttavia häiriöitä. Osalla lapsista esiintyy myös oheissairauksia. Monilla ilmenee jossain vaiheessa epilepsiaa, joka yleensä on hoidettavissa hyvin lääkkeillä. Joillekin tulee Rettin oireyhtymälle ominaisia ei-epileptisiä kohtauksia. Selkään saattaa muodostua lihasjännityksistä aiheutuvaa vinoutumaa eli skolioosia. Muina lisäoireina voi ilmetä jäsenten kankeutta, ummetusta ja muita ruoansulatusongelmia. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti ja niitä ei esiinny kaikilla. Rettin oireyhtymällä ei tiettävästi ole vaikutusta elinikään. 4 5

Tärkeä vuorovaikutus Rett-lapsi kaipaa tiivistä vuorovaikutusta perheenjäsenten kanssa. Vaikka lapsi saattaa vaikuttaa ajoittain poissaolevalta, hän usein tarkkailee aktiivisesti ympäristöään ja tekee havaintoja. Rett-lapset ovat sosiaalisia, ja kanssakäyminen vanhempien, sisarusten ja muiden läheisten kanssa on heille hyvin merkityksellistä. On tärkeää, että lapselle jutellaan, häntä katsotaan ja kosketetaan, pidetään sylissä ja leikitetään ja että hänen kanssaan tehdään samoja asioita kuin muidenkin perheenjäsenten kanssa. Rett-lapset ovat kiinnostuneita ikäisilleen suunnatusta musiikista, kirjoista, elokuvista, vaatteista ja vapaa-ajan tekemisestä. Koska Rett on lähinnä tyttöjen sairaus, kauneudenhoito on monelle Rett-nuorelle tärkeää. Kuntoutus Rett-lapset ymmärtävät normaalia puhetta, ja heille tulee puhua ikätasoaan vastaavalla tavalla. He eivät yleensä itse pysty tuottamaan muutamaa sanaa tai äännähdystä enempää. Rett-tytöt haluavat ilmaista omaa tahtoaan asioiden tekemisessä. Kommunikoinnin tukena voidaan käyttää monia eri apuvälineitä, esimerkiksi kuvakortteja, kommunikointikansiota ja erilaisia tietokonesovelluksia. Uusia apuvälineitä kehitellään jatkuvasti lisää. Rett-lasten kanssa voidaan harrastaa uimista, ratsastamista, pyöräilyä ja jopa laskettelu on mahdollista erilaisia apuvälineitä käyttäen. Liikkumiseen saa apuvälineitä esimerkiksi MALIKE:sta. Rett-henkilöiden toimintakykyä ylläpidetään monenlaisilla kuntoutusmenetelmillä jokaisen tarpeiden mukaisesti. Monipuolinen kuntoutus on aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntoutussuunnitelman valmistelusta vastaa sairaalan tai kunnan kuntoutustyöryhmä ja terapeutit ja se laaditaan aina yhdessä perheen kanssa. Kuntoutuksena käytetään fysioterapiaa sekä ratsastus- ja kommunikaatioterapiaa. Fysio- ja ratsastusterapialla ylläpidetään ja kehitetään liikuntakykyä. Kommunikaatioterapian keskeinen tavoite on soveltaa puhetta korvaavia kommunikaatiomuotoja niin, että puhevammainen pystyisi ilmaisemaan tarpeitaan ja toiveitaan mahdollisimman hyvin. Musiikki- ja toimintaterapiasta on myös hyviä kokemuksia. Kotikuntoutusmenetelmillä on valtavan suuri merkitys Rett-lasten hyvinvoinnille. Kotikuntoutus tukee lapsen ja koko perheen vuorovaikutusta. Välineinä voi käyttää jumppapalloa, kommunikaatiokortteja ja pelejä. Kotikuntoutus on antoisaa koko perheelle ja sisarukset tai kaverit ovat taitavia keksimään yhteistä toimintaa. Opetus Rett-lapset ymmärtävät normaalia puhetta, ja heille tulee puhua ikätasoaan vastaavalla tavalla. 6 Kotona aloitettua kuntoutusta on hyvä jatkaa varhaiskasvatuksessa. Päiväkodeissa on integroituja ryhmiä, joissa vammaiset lapset ovat osa normaalia päiväkotiryhmää sekä erityisryhmiä vammaisille lapsille. Ryhmän tilat on suunniteltu apuvälineiden käyttö huomioiden väljiksi. On suositeltavaa, että Rett-lapsella on jo päiväkodissa oma henkilökohtainen avustaja. Oppiminen on yksilöllistä, siksi paras kouluratkaisukin on arvioitava yksilöllisesti lapsen erityistarpeet huomioiden ja lapsen omia toiveita kunnioittaen. Suurin osa Rett-lapsista opiskelee erityisluokilla. On myös kokemuksia osallistu- misesta yleisopetukseen henkilökohtaisen avustajan kanssa. Peruskoulun jälkeen on mahdollista suorittaa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Elinikäistä oppimista on tuettava myös kouluvuosien jälkeen. Hyvä kohtaaminen Hyvä kohtaaminen auttaa monenlaisissa arjen tilanteissa. Se helpottaa myös tulevia kontakteja. Vinkkejä sujuvaan vuorovaikutukseen: Selvitä, miten Rett-henkilö parhaiten kommunikoi. Kysy neuvoa omaiselta, avustajalta tai muulta läheiseltä. Ota katsekontakti. Voit laskea kätesi hänen käsilleen, jotta käsimaneeri ei häiritse huomion suuntaamista. Puhu selvästi. Kohdista kysymyksesi ja sanasi hänelle, vaikka et saisikaan sanallista vastausta tai vaikka joku muu vastaisi hänen puolestaan. Voit käyttää apuna tuttuja kommunikointikuvia ja kyllä/ei-korttia. Tarkkaile katsetta. Osoittaako Rett-henkilö katseellaan esimerkiksi haluamaansa asiaa tai esinettä? Helpota käsien toimintaa. Jos hän käyttää kättään osoittamisessa, varmista että käsi on vapaa. Jos käsimaneeri häiritsee käden käyttämistä, auta pitämällä toisesta kädestä kiinni. Ota selvää, onko henkilö oikea- vai vasenkätinen. Anna vastaamiseen aikaa. Vältä melua ja kovia ääniä. Rauhallinen tunnelma helpottaa kanssakäymistä. 7

RETT FIN LA ND INLAND TF ET T FINLAND RET R Kuvat: Etu- ja takakansi Maria Mäkelä Rett ry Rett ry tukee perheitä, joissa on Rettin oireyhtymän omaava tai autismin kirjon piiriin kuuluva henkilö. Yhdistys tiedottaa uusimmista tutkimuksista ja kuntoutusmenetelmistä, järjestää vertaistapaamisia ja monenlaisia tapahtumia. Katso lisää www.rettfinland.fi Lisätietoja: www.rettsyndrome.eu www.rettcenter.se www.rsrt.org www.rettsyndrome.org www.autismiliitto.fi