Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti www.pilkeklinikka.com
Raskausajan tehtävät Psykologinen valmistautuminen vanhemmuuteen Raskausajan vaiheet valmistavat vanhemmuuteen Äitiystila muokkaa suhteita omiin vanhempiin Hoivajärjestelmä alkaa rakentua Varhainen herkistyminen vauvalle Kognitiiviset prosessit muuttuvat Tunteiden proessesointi muuttuu
Raskausajan mentalisaatiokyky = Kyky kurkistaa omaan ja toisen kuviteltuun mieleen Millainen äiti/isä minusta tulee? Miten koen raskauden? Ylä- ja alamäet? Mitä lapseni aistii, kokee jo nyt? Onko välillemme muodostumassa suhde? Mitä lapseni tulee tarvitsemaan minulta?
Raskausajan mentalisaation tutkiminen Pregnancy Interview-haastattelu (Pregnancy Interview; Slade, Miller & Patterson, 2007) Kysymyksiä kokemuksista raskaana olemisesta ja muodostuvasta tunnesuhteesta lapseen Esimerkiksi Kerro hetkestä, jolloin sait tietää olevasi raskaana? Mitä ajattelit, tunsit? Koetko että välinnenen on muodostunut suhde? Mitä vauvasi tarvitsee sinulta synnyttyään?
No muistatsä sen hetken, kun sä sait tietää olevas raskaana? (Mm.) Ja kertositsä siitä, miltä se sust tuntu? No aika yllättyny mä olin, ehkä vähän jännitti ja pelotti. Hm. Okei. Mitä sä luulet, miks sust tuntu siltä? No - - mm. - - Mm. - - No ko oli vähän sillee yllätys, niin vähän sitte oli että - - että niinku - - mm. - - No se oli semmonen yllätys niinku että - - ni varmaan sen takii sitte. (Mm.) - - No muistaksä miten vauvan isä reagoi, ku hän sai tietää että olet raskaana? (Hmh, no.) Kertosiksä siitä että/ /Oli aika - - Niin miltä, miltä hänen reaktionsa sinusta tuntu. No oli aika kanssa niinku, tosi yllättyny.... {{4sek}} Mut ei siin sit mitään. Ta-, yllättyny oli. Joo. No, mitä sä luulet, miksi hän reagoi sillä tavalla? Noh, ku se oli sillee et ei me oltu mitenkää sillee suunniteltu, et se oli niinku kerrasta, niinku - - meni, niin tota, se niinku yllätti. Meiät molemmat siinä. (Joo.) - -
No muistatsä sen hetken, kun sä sait tietää olevas raskaana? (Mm.) Ja kertositsä siitä, miltä se sust tuntu? Muistan hyvin. Teimme kotona raskaustestin, mies oli olohuoneessa odottamassa kun mua jännitti niin, etten meinannut päästä vessasta ulos..viivat kun näin, niin itkuhan siinä tuli. Luulen, että olin niin hirveän helpottunutkin, kun mehän oltiin yritetty jo aika kauan. Onni, helpotus ja hirveän voimakas tunne valtasi ihan kokonaan, kädet tärisi vain.. No muistaksä miten vauvan isä reagoi, ku hän sai tietää että olet raskaana? Kertosiksä siitä? No hän kuuli mun reaktion ja tuli jo sinne vessaan vastaan, otti syliin ja luulen että oli kyllä aikamoisessa tunnemyrskyssä itsekin..piti tosi lujaa kiinni ja varmisti moneen kertaan testistä mitä siinä luki, niin, ehkä hänen oli vähän vaikea uskoa että tää on nyt totta. Mä luulen että meidän tunne oli myös aika yhteinen, mun ilo ja hänen ilo, ne vahvisti toisiaan, ja meillä meni aika pitkään ennen kuin pystyttiin sit rauhoittumaan..
Hyvä raskausajan mentalisaatiokyky on.. Kykyä unelmoida ( reverie ) Kykyä pohtia monipuolisesti omia/toisen kokemuksia ajassa eteen ja taaksepäin liikkuen Kykyä sietää ristiriitaisia tunteita!! Raskausajan mentalisaatiokyky (ns. reflektiivinen funktio) ennustaa tulevaa kiintymyssuhteen laatua 1- vuoden iässä Slade et al., 2005
Salo, S., & Tu Hoivaa ja leik
Raskaudenaikainen emotionaalinen saatavillaolo Vanhemman kiintymyksen tunteet alkavat aikaisin (n. 10 rv), vahvistuvat raskauden kuluessa ja ennustavat varhaisen vuorovaikutuksen laatua VRT. Emotionaalinen saatavillolo viittaa kykyyn ilmaista myönteisiä tunteita (sensitiivisyys), ja hallita omia kielteisiä tunne-ilmaisuja (ei-vihamielisyys)
Emotionaalisen saatavillolon havainnointi raskausaikana Raskausjan MIM (Marschak Interaction Method; Salo & Booth, 2017) havainnoi suoraa tunnesuhdetta vauvaan Vanhempaa pyydetään tekemään pieniä tehtäviä, jotka herättelevät havainnoimaan todellista vauvaa Ilmaistut tunteet, vastavuoroisuus, implisiittinen ( embodied mentalisaatio)
Soita vauvallesi soittorasiaa
Raskausajan EA-mittaus Sensitiivisyys: Kyky havaita ja reagoida vauvaan Myönteiset tunneilmaisut 1 (matala) 7(hyvä) --- 4 (teennäinen) --5 (tavallinen) Salo, S., Flykt, M., Biringen, Z. 2016.
Kuva: Elina Katainen
Ei-vihamielisyys Kyky säädellä omaa stressitilaa (normaalia ristiriitaisuutta) Kyllästyminen, ärtyneisyys, kielteiset kommentit raskaudesta, vauvasta, haluttomuus ottaa kontaktia vauvaan 1 (matala) --- 4 (piilotettu vihamielisyys) --5 (tavallinen) 7(hyvä)
Raskausajan kuormia Normaalit ristiriitaiset tunteet kuuluvat raskauteen Psyykkinen hyvinvointi on kuitenkin myös riskissä 10-30% kärsii masennus- tai masennus/ahdistusoireista katsaus: Field, 2011
Raskaudenaikaisten mielialaongelmien vaikutuksia Sikiön kehitys Yliaktiviteetti Kasvuviiveet Syntymä Ennenaikaisuus Matala syntymäpaino Vastasyntyneet vähemmän reagoivia
Vauvan kehitys 3-6 kk iässä vähemmän responsiivisuutta sosiaalisiin viesteihin Vähemmän hymyjä, itkuisempia Univaikeuksia 18-30 kk iässä Epätyyppillinen vaste frontaali EEG Kohonneet kortisolitasot Esikouluiässä käytösongelmia Kognitiivisen kehityksen pulmia Katsaus: O Connor ym. 2014
Masennuksen jatkumo.. On arvioitu, että 20% masentuneitten äitien lapsista oli sairastunut masennukseen 10 ikävuoteen mennessä (eimasentuneitten lapsista puolet tästä) 40% sairastuu psyykkisesti ennen 20 vuoden ikää 60% alle 25-vuotiaana
: Elina Katainen
Suomalaistutkimus: Raskausajan mentalisaatiokyvyn, kiintymysmallien ja raskausajan emotionaalisen saatavillaolon yhteydet masentuneilla äideillä 45 raskausaikana masentunutta äitiä Osallistuivat raskausajan Hoivaa ja Leiki ryhmäinterventio tutkimukseen Vauvan Taika hanke (Poutiainen & Salo, 2015), www.dila.fi Onko masentuneitten äitien mentalisaatiokyky matala? Entä emotionaalinen saatavillaolo? Voidaanko niihin vaikuttaa fokusoidulla interventiolla? Salo, Palosaari, Flykt, Birinen, Punamäki, & Pajulo, submitted
Raskausaikana masentuneet äidit (n=45) Pregnancy 22-32 gw Baby 7-8 month Baby 12 mo Baby 24 mo AAI Pregnancy Interview (PI) Parent Development Interview (PDI) MIM/ Emotional Availability EAS self-report MIM/Emotional Availability EAS self-report GHQ, DAS, EPDS GHQ, DAS, EPDS Still-face EAS self-report GHQ, DAS GHQ, DAS Bayley-III, Socioemotional Scales BITSEA Bailey-III BITSEA
DEPRESSION SCREENING AT LAHTI WELL_BABY CLINICS EPDS 9-15 3-4 individual visits AAI Pregnancy Interview Prenatal Marschak Interaction Method RANDOMIZATION (50%) NURTURE & PLAY-PREGNANCY GROUPS 4 x HOME VISIT for both groups NURTURE & PLAY- motherbaby Groups 7 x INDIVIDUAL FEEDBACK FOLLOW-UP 12 mo, 14 mo ja 24 mo
TULOKSET 1 Raskausaikana lievästi tai keskivaikeasti masentuneilla äideillä selvästi enemmän psykologisia riskitekijöitä Enemmän turvatonta kiintymystä Matala mentalisaatiokyky Matala Emotionaalinen Saatavillaolo
Aikuisiän kiintymyssuhdetyylien jakautuminen 2 11 % F Ds 4 21 % 8 42 % E U 5 26 %
Keskiarvot ja - hajonnat
PI PreMIMse PreMIMHo Mentalisaation ja emotionaalisen saatavillaolon yhteydet 1 0.8 PI 1 0.47 0.41 0.6 0.4 0.2 PreMIMse 0.47 1 0.65 0-0.2-0.4 PreMIMHo 0.41 0.65 1-0.6-0.8-1
Sensitivity by 2-way AAI count 10.0 7.5 5.0 AAI2 F I 2.5 0.0 0 2 4 6 8 PreMIMse
count Hostility by 2- way AAI 7.5 5.0 AAI2 F I 2.5 0.0 0 2 4 6 8 PreMIMHo
TULOKSET 2. Voidaanko mentalisaatioon ja emotionaaliseen saatavillaoloon vaikuttaa?
Raskaus- ja vauva vaiheen HoiLeiryhmät Emotionaalinen saatavillaolo Myönteiset tunteet Suuntautuminen vauvaan Stressitilan säätely Mentalisaatio Vauvan, itsen ja suhteen ajattelu Menneestä tulevaan Ristiriitaisuuksien sietäminen
Playing e.g., Singing Reflection e.g., Baby Diary, Homework Reflection e.g., mentalizing the moment Playing e.g, Relaxation
Playing
Reflecting
Reflective Function, PDI Reflective function Beta (95%CI) p-value (Intercept) 1.29 (0.14-2.44) 0.0291 Intervention 0.91 (0.22-1.59) 0.0109 PDI baseline 0.54 (0.31-0.77) 0.0000 5.0 4.5 Groups Control Intervention 4.0 3.5 Baseline Measurement time Post
Sensitivity, EAS Sensitivity Beta (95%CI) p-value (Intercept) 2.74 (1.63-3.86) 0.0000 Sensitivity baseline 0.5 (0.28-0.72) 0.0000 Intervention 0.93 (0.01-1.85) 0.0475 6.5 6.0 5.5 5.0 Groups Control Intervention 4.5 4.0 Baseline Measurement time Post
Hostility, EAS Hostility Beta (95%CI) p-value (Intercept) 2.47 (0.93-4.02) 0.0024 Hostility baseline 0.35 (0.02-0.69) 0.0403 Intervention 0.01 (-1.11-1.12) 0.9878 4.5 4.2 3.9 Groups Control Intervention 3.6 Baseline Measurement time Post
Yhteenvetoa Vanhemman suhde lapseen muotoutuu jo raskausaikana Kyky mentalisaatioon ja emotionaaliseen saatavillaoloon voi olla riskissä masennusoireista kärsivillä äidiellä Näihin vanhemmuuden osa-tekijöihin voidaan vaikuttaa varhaisella interventiolla Jatkossa on tuettava raskausajan vanhemmuutta - erityisesti riski ryhmissä
Kirjallisuutta Beardslee WR, Versage EM, Gladstone TRG. Children of affectively ill parents: a review of the past 10 years. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry. 1998;37:1134 1141. George, C., & Solomon, J. (1996). Representational models of relationships: Links between caregiving and attachment. Infant Mental Health Journal, 17, 198-216. Field, T. (2011). Prenatal depression effects on early development: A review. Infant Behavior and Development, 34, 1-14. Salo, S., Flykt, M., & Biringen, Z. (2016). Pregnancy version of the emotional availability scales. Unpublished manual. Helsinki. Slade, A., Cohen, L. J., Sadler, L. S., & Miller, M. (2009). The psychology and psychopathology of pregnancy. Handbook of Infant Mental Health, 3, 22-39. Slade, A., Grienenberger, J., Bernbach, E., Levy, D., & Locker, A. (2005). Maternal reflective functioning, attachment, and the transmission gap: A preliminary study. Attachment and Human Development, 7, 283-298. Stern, D. N. (1995). The motherhood constellation. A unified view of parent-infant psychotherapy. Yarcheski, A., Mahon, N. E., Yarcheski, T. J., Hanks, M. M., & Cannella, B. L. (2009). A meta-analytic study of predictors of maternal-fetal attachment. International Journal of Nursing Studies, 46, 708-715.